Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita opettajia joita masentaa työhönpaluu?

Vierailija
28.07.2017 |

Kohta alkaa viimeinen kokonainen lomaviikko. En kestä. Taas pitää jaksaa kokonainen vuosi sitä jokapäiväistä hälinää. Lapset/teinit ovat joka vuosi levottomampia. Vielä 10-15 vuotta sitten oli hieman helpompaa. Masentaa.

Kommentit (461)

Vierailija
421/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

En voi vaan uskoa tätä. Jos pitää yläasteella samat tunnit ja kurssit vuodesta toiseen, millään ei voi näin kauan valmistella. Ja jos on oppikirjat käytössä, ei vaan voi.

Ja samat tunnit pidetään luokille a, b, c ja d. Ja kaikki tunnit eivät voi olla täysin uusia. Kyllä jo toisena opetusvuonna on perusmatsku kasassa ja kirjojen kanssa tulee sitä materiaalia.

Vierailija
422/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä näiden opettajaraasujen kanssa. Kyl kesäloma pitäisi kestää syyskuuhun, että ehtisi paremmin suunnittelemaan ja analysoimaan.

Ja onhan se perkeleestä, kun k*sipää reksi laittaa perjantaiksi SEITSEMÄN tunnin opetuspäivän, että kahdeksasta KOLMEEN pitää perjantaina niinku näin opettajana opettaa, vaikka oikeesti haluisin istua terassillä olutpullo kädessä "suunnittelemassa", ja kännissä ne parhaat Wilma-viestit ja suunnitelmat syntyvätkin. Yleensä kyllä suunnitellaan lottonumeroita, kun on niin paska palkka ja lomatkin on oikeasti ns. etätyötä.

Vedä sinä pässi handuun. Sinunkin lapsia siellä taas ensi syksynä opetetaan, jos suostuu kuuntelemaan.

Toivotaan, että sinä et siellä ole opettamassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
423/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä, tuleeko yllätyksenä, mutta opettajien lomien pituus ei johdu työn rankkuudesta. Työnantajahan nauraisi tällaisille perusteluille, onhan kuntasektorilla kymmeniä muitakin yhtä raskaita tai raskaampia ammatteja. 

Lomia on paljon siksi, koska vuoden työtaakka tehdään vajaan 40 opetusviikon aikana, kun lapset ja nuoret ovat koulussa. Opetusalalla siirryttäneen lähitulevaisuudessa esim. 1600 tunnin vuosityöaikaan. Lomat lyhenevät ehkä viikon tai pari, mutta ideana ei edelleenkään ole opetustyöhön kehnosti sopiva ns. toimistotyöaika, vaan työtä tehdään lähinnä silloin, kun oppilaat ovat koulussa. 

Tällä hetkellä peruspalkoissa näkyy se, että perustuntimäärää (pelkkä opetusvelvollisuus) tekevä opettaja tekee n. 80-90 % "osa-aikatyötä". Jos/kun vuosityöaika tulee, työnantaja ostaa lisätyöaikaa 10-15 % palkankorotuksella, näin on toimittu esim. ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa.

Vierailija
424/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

En voi vaan uskoa tätä. Jos pitää yläasteella samat tunnit ja kurssit vuodesta toiseen, millään ei voi näin kauan valmistella. Ja jos on oppikirjat käytössä, ei vaan voi.

Pari ekaa työvuotta, niin kyllä siinä tosiaan menee useampi tunti valmistelua per oppitunti. Ei yliopistossa käydä oppiaineen asioita oppitunti oppitunnilta ja pohdita muistiinpanoja ja tehdä materiaalipankkia valmiiksi. Kaikki tuo tehdään ensimmäisten työvuosien aikana samalla kun opetellaan kohtaamaan erityyppiset oppijat ja huoltajat ja ratkomaan ristiriitatilanteita ja järjestetään koulun juhlia ja puuhapäiviä.

Ne perusmuistiinpanot ovat hyvät, mutta oppitunneilla käytetään monenlaista muutakin materiaalia. Itse muistelen esimerkiksi, että kirjallisuusgenrejä opettaessani päätin näyttää elokuvapätkiä näytteeksi, ja siinä vierähti kyllä melkoinen tovi, kun selasin YouTubesta kauhuleffoja (piti olla ikärajan mukaan sallittu), erityyppisiä dekkareita, vampyyrileffoja jne. ja etsin kustakin sopivan viiden minuutin pätkän. Toisen kerran aloin tehdä erilaisia tehtäviä fantasiahahmoista, ja koska suoraan netistä ei saa hyviä kuvia kopioida, minun piti tehdä se kierteen kautta yhdistelemällä sallittujen sivujen kuvamateriaalia.

Koulussa käsitellään 4-5 eri dekkarityyppiä, 2 eri kauhutyyppiä, 3 eri scifityyppiä jne. ja olen tässä vuosien mittaan kerryttänyt materiaalipankkiani videopätkillä ja novelleilla. Lähes kaikista tyypeistä on novelli näytteeksi, ja usein hyppytunteina tai koulun jälkeen jään vielä etsimään noita eri sivustoilta tai kirjastosta. Samoin kirjallisuushistorian klassikoista ja sukukielistämme olen tehnyt erilaisia näytekokoelmia oppituntien jälkeen.

Jokaisen lukemani lehden ja aikakauslehden luen sillä silmällä, sopisiko joku juttu oppitunnille. Juttu täytyy leikata, muokata sopivaksi (vaikkapa kirjoittaa uudelleen yhdyssanat erikseen tai ilman isoja alkukirjaimia) tai laittaa sivuun, jos juttu on tietopuoleltaan kiinnostava ja sopii vaikkapa sitä kautta mukavaksi tehtäväksi lisätehtävämonisteeseen tai kokeeseen.

Aiemmin kirjoitettiin paljon juttuja vihkoon, mutta nykyoppilaat eivät enää osaa kirjoittaa. Se ei ole heillä sujuvaa, vaan siinä missä ennen pystyttiin kirjoittamaan vaikkapa 5 sivua tunnissa, nyt onnistuu 1 sivu tunnissa, koska se kynä vain ei toimi kädessä. Sen takia olen pikkuhiljaa uusinut muistiinpano- ja esimerkkitietoja valmiiksi monisteiksi, joihin lähinnä täydennellään tietoja tai anekdootteja tai yhteyksiä asioiden välillä. Näin saan tunnit riittämään. Tietenkään nuo valmiit monisteet eivät itsestään ilmaannu, vaan ne täytyy näpytellä tietokoneelle ja tulostaa ja monistaa.

Nyt olemme jälleen siirtyneet uuteen oppikirjasarjaan, ja joka kirjassa on erilaisia esimerkkejä ja painotuksia. Muistiinpanot menevät siis taas uusiksi, koska ei sinne vihkoon kannata samoja asioita laittaa, joita kirjassakin on, vaan niitä, joita siellä ei ole. Olen koko kesän lähes joka ilta lapsen nukkumaanmenon jälkeen muutaman tunnin ajan käynyt uutta kirjasarjaa läpi (eilen sain loppuun, jes!), meillehän ei tietenkään mitään valmiita vastauskirjoja tilattu, koska ne maksavat.

Kokeet teen aina itse sen mukaan, mitä asioita on käyty läpi, mitä on tullut tunnilla esille, mitä on muistiinpanoissa jne. Tietysti poissaolleet oppilaat saavat aina musitiinpanot valmiina kopioina palattuaan kouluun, jotta osaavat sitten kokeissa myös.

Tässä joitakin raapaisuja minun suunnittelutyöstäni.

Vierailija
425/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

Mitä ihmettä, jos 45min. oppitunnille, opettaja valmistelee sitä ennakkoon 4-6h eli jos opettajalla on päivässä 4 oppituntia, valmistustöihin voi mennä 24h.

Miten kuvittelet lasten tekevän läksyt, jos sattuu sairastumaan tai on muuten poissa koulusta vanhempiensa kanssa.

Ihan pakko kysyä, milloin nukut, kun vuorokaudessa on 24h.

Vierailija
426/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun lasket itsellesi tuntipalkan tosiasiallisesti tehdyistä työtunneista, niin normaalia työaikaa tekevänä sinulla tulisi olla yli 7000 eur/kk tulot, jotta saisit samaa tuntipalkkaa kun saat opettaja. Olisin helkutin tyytyväinen opettajan tuntipalkkaan.

OK. Minulla on ensi lukuvuonna opetusta niin, että joka ikinen päivä eka tunti alkaa klo 8 ja viimeinen opetustunti päättyy klo 15.15. Välissä on paljon hyppytunteja, mutta teen niiden aikana kyllä koko ajan töitä. Olen siis koululla joka viikko n. 40 tuntia. Tämän lisäksi jonkin verran töitä jää kotiinkin, ei kamalasti, mutta n. 5h/viikko keskimäärin.

Tosiasiallinen työaikani kuukaudessa on siis n. 180 tuntia. Ensi lukuvuonna palkkani on n. 3700e. Tästä tulee tuntipalkaksi 20,56e. Kun huollatan autoni, maksan korjaamolle työstä 70-100e/h. Tunnin hieronta maksaa helposti 60-70e. Liikkeenjohdon konsultti tai lakimies veloittaa usein 200-300e/tunti.

Millä kaavalla saat opettajan tuntipalkaksi jonkun törkeän hyvän summan? Ja paljonko se sitten mielestäsi olisi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
427/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

En voi vaan uskoa tätä. Jos pitää yläasteella samat tunnit ja kurssit vuodesta toiseen, millään ei voi näin kauan valmistella. Ja jos on oppikirjat käytössä, ei vaan voi.

Pari ekaa työvuotta, niin kyllä siinä tosiaan menee useampi tunti valmistelua per oppitunti. Ei yliopistossa käydä oppiaineen asioita oppitunti oppitunnilta ja pohdita muistiinpanoja ja tehdä materiaalipankkia valmiiksi. Kaikki tuo tehdään ensimmäisten työvuosien aikana samalla kun opetellaan kohtaamaan erityyppiset oppijat ja huoltajat ja ratkomaan ristiriitatilanteita ja järjestetään koulun juhlia ja puuhapäiviä.

Ne perusmuistiinpanot ovat hyvät, mutta oppitunneilla käytetään monenlaista muutakin materiaalia. Itse muistelen esimerkiksi, että kirjallisuusgenrejä opettaessani päätin näyttää elokuvapätkiä näytteeksi, ja siinä vierähti kyllä melkoinen tovi, kun selasin YouTubesta kauhuleffoja (piti olla ikärajan mukaan sallittu), erityyppisiä dekkareita, vampyyrileffoja jne. ja etsin kustakin sopivan viiden minuutin pätkän. Toisen kerran aloin tehdä erilaisia tehtäviä fantasiahahmoista, ja koska suoraan netistä ei saa hyviä kuvia kopioida, minun piti tehdä se kierteen kautta yhdistelemällä sallittujen sivujen kuvamateriaalia.

Koulussa käsitellään 4-5 eri dekkarityyppiä, 2 eri kauhutyyppiä, 3 eri scifityyppiä jne. ja olen tässä vuosien mittaan kerryttänyt materiaalipankkiani videopätkillä ja novelleilla. Lähes kaikista tyypeistä on novelli näytteeksi, ja usein hyppytunteina tai koulun jälkeen jään vielä etsimään noita eri sivustoilta tai kirjastosta. Samoin kirjallisuushistorian klassikoista ja sukukielistämme olen tehnyt erilaisia näytekokoelmia oppituntien jälkeen.

Jokaisen lukemani lehden ja aikakauslehden luen sillä silmällä, sopisiko joku juttu oppitunnille. Juttu täytyy leikata, muokata sopivaksi (vaikkapa kirjoittaa uudelleen yhdyssanat erikseen tai ilman isoja alkukirjaimia) tai laittaa sivuun, jos juttu on tietopuoleltaan kiinnostava ja sopii vaikkapa sitä kautta mukavaksi tehtäväksi lisätehtävämonisteeseen tai kokeeseen.

Aiemmin kirjoitettiin paljon juttuja vihkoon, mutta nykyoppilaat eivät enää osaa kirjoittaa. Se ei ole heillä sujuvaa, vaan siinä missä ennen pystyttiin kirjoittamaan vaikkapa 5 sivua tunnissa, nyt onnistuu 1 sivu tunnissa, koska se kynä vain ei toimi kädessä. Sen takia olen pikkuhiljaa uusinut muistiinpano- ja esimerkkitietoja valmiiksi monisteiksi, joihin lähinnä täydennellään tietoja tai anekdootteja tai yhteyksiä asioiden välillä. Näin saan tunnit riittämään. Tietenkään nuo valmiit monisteet eivät itsestään ilmaannu, vaan ne täytyy näpytellä tietokoneelle ja tulostaa ja monistaa.

Nyt olemme jälleen siirtyneet uuteen oppikirjasarjaan, ja joka kirjassa on erilaisia esimerkkejä ja painotuksia. Muistiinpanot menevät siis taas uusiksi, koska ei sinne vihkoon kannata samoja asioita laittaa, joita kirjassakin on, vaan niitä, joita siellä ei ole. Olen koko kesän lähes joka ilta lapsen nukkumaanmenon jälkeen muutaman tunnin ajan käynyt uutta kirjasarjaa läpi (eilen sain loppuun, jes!), meillehän ei tietenkään mitään valmiita vastauskirjoja tilattu, koska ne maksavat.

Kokeet teen aina itse sen mukaan, mitä asioita on käyty läpi, mitä on tullut tunnilla esille, mitä on muistiinpanoissa jne. Tietysti poissaolleet oppilaat saavat aina musitiinpanot valmiina kopioina palattuaan kouluun, jotta osaavat sitten kokeissa myös.

Tässä joitakin raapaisuja minun suunnittelutyöstäni.

Eli alussa se on vaativampaa, ensin joutuu keräämään sen perusmatskun ja sitten vaan parannellaan ja päivitellään materiaalia.

Sama se mulla asiantuntijatöissä oli aluksi, joutui opettelemaan lait ja ohjeistukset, joka lainsäädännön uudistuksen myötä opettelee uutta. Nyt mulla on valmiita pohjia, esitteitä, kirjallisuutta, vaikka mitä powerpoint-esityksiä pohjina. Mutta lomaa ei ole niin paljon kuin opeilla.

Vierailija
428/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
429/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

En voi vaan uskoa tätä. Jos pitää yläasteella samat tunnit ja kurssit vuodesta toiseen, millään ei voi näin kauan valmistella. Ja jos on oppikirjat käytössä, ei vaan voi.

Pari ekaa työvuotta, niin kyllä siinä tosiaan menee useampi tunti valmistelua per oppitunti. Ei yliopistossa käydä oppiaineen asioita oppitunti oppitunnilta ja pohdita muistiinpanoja ja tehdä materiaalipankkia valmiiksi. Kaikki tuo tehdään ensimmäisten työvuosien aikana samalla kun opetellaan kohtaamaan erityyppiset oppijat ja huoltajat ja ratkomaan ristiriitatilanteita ja järjestetään koulun juhlia ja puuhapäiviä.

Ne perusmuistiinpanot ovat hyvät, mutta oppitunneilla käytetään monenlaista muutakin materiaalia. Itse muistelen esimerkiksi, että kirjallisuusgenrejä opettaessani päätin näyttää elokuvapätkiä näytteeksi, ja siinä vierähti kyllä melkoinen tovi, kun selasin YouTubesta kauhuleffoja (piti olla ikärajan mukaan sallittu), erityyppisiä dekkareita, vampyyrileffoja jne. ja etsin kustakin sopivan viiden minuutin pätkän. Toisen kerran aloin tehdä erilaisia tehtäviä fantasiahahmoista, ja koska suoraan netistä ei saa hyviä kuvia kopioida, minun piti tehdä se kierteen kautta yhdistelemällä sallittujen sivujen kuvamateriaalia.

Koulussa käsitellään 4-5 eri dekkarityyppiä, 2 eri kauhutyyppiä, 3 eri scifityyppiä jne. ja olen tässä vuosien mittaan kerryttänyt materiaalipankkiani videopätkillä ja novelleilla. Lähes kaikista tyypeistä on novelli näytteeksi, ja usein hyppytunteina tai koulun jälkeen jään vielä etsimään noita eri sivustoilta tai kirjastosta. Samoin kirjallisuushistorian klassikoista ja sukukielistämme olen tehnyt erilaisia näytekokoelmia oppituntien jälkeen.

Jokaisen lukemani lehden ja aikakauslehden luen sillä silmällä, sopisiko joku juttu oppitunnille. Juttu täytyy leikata, muokata sopivaksi (vaikkapa kirjoittaa uudelleen yhdyssanat erikseen tai ilman isoja alkukirjaimia) tai laittaa sivuun, jos juttu on tietopuoleltaan kiinnostava ja sopii vaikkapa sitä kautta mukavaksi tehtäväksi lisätehtävämonisteeseen tai kokeeseen.

Aiemmin kirjoitettiin paljon juttuja vihkoon, mutta nykyoppilaat eivät enää osaa kirjoittaa. Se ei ole heillä sujuvaa, vaan siinä missä ennen pystyttiin kirjoittamaan vaikkapa 5 sivua tunnissa, nyt onnistuu 1 sivu tunnissa, koska se kynä vain ei toimi kädessä. Sen takia olen pikkuhiljaa uusinut muistiinpano- ja esimerkkitietoja valmiiksi monisteiksi, joihin lähinnä täydennellään tietoja tai anekdootteja tai yhteyksiä asioiden välillä. Näin saan tunnit riittämään. Tietenkään nuo valmiit monisteet eivät itsestään ilmaannu, vaan ne täytyy näpytellä tietokoneelle ja tulostaa ja monistaa.

Nyt olemme jälleen siirtyneet uuteen oppikirjasarjaan, ja joka kirjassa on erilaisia esimerkkejä ja painotuksia. Muistiinpanot menevät siis taas uusiksi, koska ei sinne vihkoon kannata samoja asioita laittaa, joita kirjassakin on, vaan niitä, joita siellä ei ole. Olen koko kesän lähes joka ilta lapsen nukkumaanmenon jälkeen muutaman tunnin ajan käynyt uutta kirjasarjaa läpi (eilen sain loppuun, jes!), meillehän ei tietenkään mitään valmiita vastauskirjoja tilattu, koska ne maksavat.

Kokeet teen aina itse sen mukaan, mitä asioita on käyty läpi, mitä on tullut tunnilla esille, mitä on muistiinpanoissa jne. Tietysti poissaolleet oppilaat saavat aina musitiinpanot valmiina kopioina palattuaan kouluun, jotta osaavat sitten kokeissa myös.

Tässä joitakin raapaisuja minun suunnittelutyöstäni.

Eli alussa se on vaativampaa, ensin joutuu keräämään sen perusmatskun ja sitten vaan parannellaan ja päivitellään materiaalia.

Sama se mulla asiantuntijatöissä oli aluksi, joutui opettelemaan lait ja ohjeistukset, joka lainsäädännön uudistuksen myötä opettelee uutta. Nyt mulla on valmiita pohjia, esitteitä, kirjallisuutta, vaikka mitä powerpoint-esityksiä pohjina. Mutta lomaa ei ole niin paljon kuin opeilla.

Kyllä, juuri niin. Muutama alkuvuosi menee 4-6 tuntia per oppitunti. Sen jälkeen menee ennakko- ja jälkityötä noin tunti per oppitunti, enemmän aina kun kirjasarja vaihtuu. Siihen päälle sitten kokeiden, pistokokeiden ja aineiden sun muiden tarkistamiset. Työtä tulee noin 40-60 tuntia viikko. Näiden päälle erikseen juhlat, toimintapäivät, erilaisten retkien järjestely ym. Ei sinne museoon tai kirjastoonkaan ihan yks kaks ex tempore lähdetä, ellei koulu satu olemaan niiden vieressä. Tämä kaikki sisältyy siihen peruspalkkaan. Ylityökorvauksia maksetaan ainoastaa tukiopetuksen pitämisestä, joka meillä ainakin on rajoitettu tuntiin per kuukausi per luokka. Siis epävirallisesti tietenkin, eihän sitä laillisesti saa rajoittaa vaan virallisesti oppilaalle on annettava tukiopetusta aina kun hän pyytää.

Opettajien kehnoa palkkaa usein perustellaan sillä, että osa palkasta maksetaan vapaana, siis useina lomina. Työviikkojen aikana sen sijaan painetaan kyllä työtä niiden lomaviikkojen edestä, vaikka siellä oppitunnilla oltaisiinkin vain 20 tuntia viikossa. Minä henkilökohtaisesti ottaisin vaikka 500 euroa lisää liksaa kuukaudessa, jos voisin vaihtaa yhden kesälomakuukausista työntekoon. Pitkä kesäloma ei ole niin ihanaa kuin miltä se kuulostaa.

Vierailija
430/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

En voi vaan uskoa tätä. Jos pitää yläasteella samat tunnit ja kurssit vuodesta toiseen, millään ei voi näin kauan valmistella. Ja jos on oppikirjat käytössä, ei vaan voi.

Pari ekaa työvuotta, niin kyllä siinä tosiaan menee useampi tunti valmistelua per oppitunti. Ei yliopistossa käydä oppiaineen asioita oppitunti oppitunnilta ja pohdita muistiinpanoja ja tehdä materiaalipankkia valmiiksi. Kaikki tuo tehdään ensimmäisten työvuosien aikana samalla kun opetellaan kohtaamaan erityyppiset oppijat ja huoltajat ja ratkomaan ristiriitatilanteita ja järjestetään koulun juhlia ja puuhapäiviä.

Ne perusmuistiinpanot ovat hyvät, mutta oppitunneilla käytetään monenlaista muutakin materiaalia. Itse muistelen esimerkiksi, että kirjallisuusgenrejä opettaessani päätin näyttää elokuvapätkiä näytteeksi, ja siinä vierähti kyllä melkoinen tovi, kun selasin YouTubesta kauhuleffoja (piti olla ikärajan mukaan sallittu), erityyppisiä dekkareita, vampyyrileffoja jne. ja etsin kustakin sopivan viiden minuutin pätkän. Toisen kerran aloin tehdä erilaisia tehtäviä fantasiahahmoista, ja koska suoraan netistä ei saa hyviä kuvia kopioida, minun piti tehdä se kierteen kautta yhdistelemällä sallittujen sivujen kuvamateriaalia.

Koulussa käsitellään 4-5 eri dekkarityyppiä, 2 eri kauhutyyppiä, 3 eri scifityyppiä jne. ja olen tässä vuosien mittaan kerryttänyt materiaalipankkiani videopätkillä ja novelleilla. Lähes kaikista tyypeistä on novelli näytteeksi, ja usein hyppytunteina tai koulun jälkeen jään vielä etsimään noita eri sivustoilta tai kirjastosta. Samoin kirjallisuushistorian klassikoista ja sukukielistämme olen tehnyt erilaisia näytekokoelmia oppituntien jälkeen.

Jokaisen lukemani lehden ja aikakauslehden luen sillä silmällä, sopisiko joku juttu oppitunnille. Juttu täytyy leikata, muokata sopivaksi (vaikkapa kirjoittaa uudelleen yhdyssanat erikseen tai ilman isoja alkukirjaimia) tai laittaa sivuun, jos juttu on tietopuoleltaan kiinnostava ja sopii vaikkapa sitä kautta mukavaksi tehtäväksi lisätehtävämonisteeseen tai kokeeseen.

Aiemmin kirjoitettiin paljon juttuja vihkoon, mutta nykyoppilaat eivät enää osaa kirjoittaa. Se ei ole heillä sujuvaa, vaan siinä missä ennen pystyttiin kirjoittamaan vaikkapa 5 sivua tunnissa, nyt onnistuu 1 sivu tunnissa, koska se kynä vain ei toimi kädessä. Sen takia olen pikkuhiljaa uusinut muistiinpano- ja esimerkkitietoja valmiiksi monisteiksi, joihin lähinnä täydennellään tietoja tai anekdootteja tai yhteyksiä asioiden välillä. Näin saan tunnit riittämään. Tietenkään nuo valmiit monisteet eivät itsestään ilmaannu, vaan ne täytyy näpytellä tietokoneelle ja tulostaa ja monistaa.

Nyt olemme jälleen siirtyneet uuteen oppikirjasarjaan, ja joka kirjassa on erilaisia esimerkkejä ja painotuksia. Muistiinpanot menevät siis taas uusiksi, koska ei sinne vihkoon kannata samoja asioita laittaa, joita kirjassakin on, vaan niitä, joita siellä ei ole. Olen koko kesän lähes joka ilta lapsen nukkumaanmenon jälkeen muutaman tunnin ajan käynyt uutta kirjasarjaa läpi (eilen sain loppuun, jes!), meillehän ei tietenkään mitään valmiita vastauskirjoja tilattu, koska ne maksavat.

Kokeet teen aina itse sen mukaan, mitä asioita on käyty läpi, mitä on tullut tunnilla esille, mitä on muistiinpanoissa jne. Tietysti poissaolleet oppilaat saavat aina musitiinpanot valmiina kopioina palattuaan kouluun, jotta osaavat sitten kokeissa myös.

Tässä joitakin raapaisuja minun suunnittelutyöstäni.

Miksi teet noin paljon turhaa työtä? Anna lasten opiskella kirjasta asiat. Tunnin alussa kerrot aiheesta ja sitten lapset tekemään kirjasta tehtäviä. Itse voit vaikka facebookia selailla sillä aikaa. Kokeeseen tulee sitten kirjan asiat. Ei kuule kannata tuohon opetustyöhön liikaa panostaa. Itse kun tein opettajan töitä, niin tuo oli ihan riittävää. Kokeista tuli ihan hyvä keskiarvo koko luokalle. Nyt en enää opeta, kun lapset vaan ovat niin ärsyttäviä. Mieluummin olen peruspäivärahalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
431/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa mietin itsekin, kun olen osan viesteistä lukenut. Kyllä nykynuoret ovat suurimmaksi osaksi tosi fiksua ja kivaa porukkaa. 20 vuotta olen aineenopen työtä tehnyt ja työ on toki raskasta, mutta samalla kivaa ja antoisaa. Yläkoululaisten kanssa pärjää, kun on oma itsensä ja kiinnostunut oppilaista ja heidän asioistaan. Kyllä oppilaat huomaavat, onko ope innostunut työstään ja oppilaista vai eikö ole. Tietenkin mukaan mahtuu välillä hankaliakin tapauksia ja tilanteita, mutta puhumalla ne yleensä selviää. Tässä vaiheessa kesää työn alkua jo odottaa innostuneena ja mieli on täynnä uusia ideoita. 

Vierailija
432/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin itsekin, kun olen osan viesteistä lukenut. Kyllä nykynuoret ovat suurimmaksi osaksi tosi fiksua ja kivaa porukkaa. 20 vuotta olen aineenopen työtä tehnyt ja työ on toki raskasta, mutta samalla kivaa ja antoisaa. Yläkoululaisten kanssa pärjää, kun on oma itsensä ja kiinnostunut oppilaista ja heidän asioistaan. Kyllä oppilaat huomaavat, onko ope innostunut työstään ja oppilaista vai eikö ole. Tietenkin mukaan mahtuu välillä hankaliakin tapauksia ja tilanteita, mutta puhumalla ne yleensä selviää. Tässä vaiheessa kesää työn alkua jo odottaa innostuneena ja mieli on täynnä uusia ideoita. 

Siis minun piti kommentoida jo aiemmin  esitettyä ihmettelyä, että miksi niin monet opet/täällä kirjoittavat demonisoivat lapset ja nuoret aivan kuin iso osa heistä olisi aivan kauheita. Siis tätä jäin ihmettelemään, mutta ensimmäinen kommenttini menikin nyt tänne keskustelun loppuun. Tuntuu kuin monen open empatiataito olisi jotenkin puutteellista, että ei osata asettua oppilaan asemaan tai elämäntilanteeseen. Ja tosiaan pitää ymmärtää, että nuorten ajatusmaailma ei ole samanlainen kuin aikuisten. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
433/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lasket itsellesi tuntipalkan tosiasiallisesti tehdyistä työtunneista, niin normaalia työaikaa tekevänä sinulla tulisi olla yli 7000 eur/kk tulot, jotta saisit samaa tuntipalkkaa kun saat opettaja. Olisin helkutin tyytyväinen opettajan tuntipalkkaan.

OK. Minulla on ensi lukuvuonna opetusta niin, että joka ikinen päivä eka tunti alkaa klo 8 ja viimeinen opetustunti päättyy klo 15.15. Välissä on paljon hyppytunteja, mutta teen niiden aikana kyllä koko ajan töitä. Olen siis koululla joka viikko n. 40 tuntia. Tämän lisäksi jonkin verran töitä jää kotiinkin, ei kamalasti, mutta n. 5h/viikko keskimäärin.

Tosiasiallinen työaikani kuukaudessa on siis n. 180 tuntia. Ensi lukuvuonna palkkani on n. 3700e. Tästä tulee tuntipalkaksi 20,56e. Kun huollatan autoni, maksan korjaamolle työstä 70-100e/h. Tunnin hieronta maksaa helposti 60-70e. Liikkeenjohdon konsultti tai lakimies veloittaa usein 200-300e/tunti.

Millä kaavalla saat opettajan tuntipalkaksi jonkun törkeän hyvän summan? Ja paljonko se sitten mielestäsi olisi?

On huono lukujärjestys. Rehtori saisi perustella syyn. Opettajat voivat sanoa tekevänsä koko ajan vapaatunneillaan töitä, mutta harvoin näin on. Aikaa menee juorutessa, koneella surffaillessa... mutta uskon että kuulut pieneen vähemmistöön, joka esim kaksoitunnin 90 minuuttia luet koko ajan tauotta oppilaiden töitä.

Vierailija
434/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

En voi vaan uskoa tätä. Jos pitää yläasteella samat tunnit ja kurssit vuodesta toiseen, millään ei voi näin kauan valmistella. Ja jos on oppikirjat käytössä, ei vaan voi.

Pari ekaa työvuotta, niin kyllä siinä tosiaan menee useampi tunti valmistelua per oppitunti. Ei yliopistossa käydä oppiaineen asioita oppitunti oppitunnilta ja pohdita muistiinpanoja ja tehdä materiaalipankkia valmiiksi. Kaikki tuo tehdään ensimmäisten työvuosien aikana samalla kun opetellaan kohtaamaan erityyppiset oppijat ja huoltajat ja ratkomaan ristiriitatilanteita ja järjestetään koulun juhlia ja puuhapäiviä.

Ne perusmuistiinpanot ovat hyvät, mutta oppitunneilla käytetään monenlaista muutakin materiaalia. Itse muistelen esimerkiksi, että kirjallisuusgenrejä opettaessani päätin näyttää elokuvapätkiä näytteeksi, ja siinä vierähti kyllä melkoinen tovi, kun selasin YouTubesta kauhuleffoja (piti olla ikärajan mukaan sallittu), erityyppisiä dekkareita, vampyyrileffoja jne. ja etsin kustakin sopivan viiden minuutin pätkän. Toisen kerran aloin tehdä erilaisia tehtäviä fantasiahahmoista, ja koska suoraan netistä ei saa hyviä kuvia kopioida, minun piti tehdä se kierteen kautta yhdistelemällä sallittujen sivujen kuvamateriaalia.

Koulussa käsitellään 4-5 eri dekkarityyppiä, 2 eri kauhutyyppiä, 3 eri scifityyppiä jne. ja olen tässä vuosien mittaan kerryttänyt materiaalipankkiani videopätkillä ja novelleilla. Lähes kaikista tyypeistä on novelli näytteeksi, ja usein hyppytunteina tai koulun jälkeen jään vielä etsimään noita eri sivustoilta tai kirjastosta. Samoin kirjallisuushistorian klassikoista ja sukukielistämme olen tehnyt erilaisia näytekokoelmia oppituntien jälkeen.

Jokaisen lukemani lehden ja aikakauslehden luen sillä silmällä, sopisiko joku juttu oppitunnille. Juttu täytyy leikata, muokata sopivaksi (vaikkapa kirjoittaa uudelleen yhdyssanat erikseen tai ilman isoja alkukirjaimia) tai laittaa sivuun, jos juttu on tietopuoleltaan kiinnostava ja sopii vaikkapa sitä kautta mukavaksi tehtäväksi lisätehtävämonisteeseen tai kokeeseen.

Aiemmin kirjoitettiin paljon juttuja vihkoon, mutta nykyoppilaat eivät enää osaa kirjoittaa. Se ei ole heillä sujuvaa, vaan siinä missä ennen pystyttiin kirjoittamaan vaikkapa 5 sivua tunnissa, nyt onnistuu 1 sivu tunnissa, koska se kynä vain ei toimi kädessä. Sen takia olen pikkuhiljaa uusinut muistiinpano- ja esimerkkitietoja valmiiksi monisteiksi, joihin lähinnä täydennellään tietoja tai anekdootteja tai yhteyksiä asioiden välillä. Näin saan tunnit riittämään. Tietenkään nuo valmiit monisteet eivät itsestään ilmaannu, vaan ne täytyy näpytellä tietokoneelle ja tulostaa ja monistaa.

Nyt olemme jälleen siirtyneet uuteen oppikirjasarjaan, ja joka kirjassa on erilaisia esimerkkejä ja painotuksia. Muistiinpanot menevät siis taas uusiksi, koska ei sinne vihkoon kannata samoja asioita laittaa, joita kirjassakin on, vaan niitä, joita siellä ei ole. Olen koko kesän lähes joka ilta lapsen nukkumaanmenon jälkeen muutaman tunnin ajan käynyt uutta kirjasarjaa läpi (eilen sain loppuun, jes!), meillehän ei tietenkään mitään valmiita vastauskirjoja tilattu, koska ne maksavat.

Kokeet teen aina itse sen mukaan, mitä asioita on käyty läpi, mitä on tullut tunnilla esille, mitä on muistiinpanoissa jne. Tietysti poissaolleet oppilaat saavat aina musitiinpanot valmiina kopioina palattuaan kouluun, jotta osaavat sitten kokeissa myös.

Tässä joitakin raapaisuja minun suunnittelutyöstäni.

Miksi teet noin paljon turhaa työtä? Anna lasten opiskella kirjasta asiat. Tunnin alussa kerrot aiheesta ja sitten lapset tekemään kirjasta tehtäviä. Itse voit vaikka facebookia selailla sillä aikaa. Kokeeseen tulee sitten kirjan asiat. Ei kuule kannata tuohon opetustyöhön liikaa panostaa. Itse kun tein opettajan töitä, niin tuo oli ihan riittävää. Kokeista tuli ihan hyvä keskiarvo koko luokalle. Nyt en enää opeta, kun lapset vaan ovat niin ärsyttäviä. Mieluummin olen peruspäivärahalla.

Äidinkielessä oppikirja ei riitä. Pitää olla harjoituksia, erilaisia tekstejä ja muuta materiaaleja. Niitä kertyy vuosien aikana ja voi valita sopivimmat edellisen tunnin päätyttyä. Oppitunnin materiaalin ehtii laittaa pois, ottaa esille uudet materiaalit ja vielä kahvitella opettajainhuoneessa. Äidinkielessä on paljon luettavaa, mutta myös lukutunteja, lukujaksoja, ainekirjoitusta, tehtävätunteja, joilla on aikaa tehdä muutakin kuin vahtia oppilaita, jos siis ei ole ongelmia ryhmien käytöksessä. Onneksi minulla ei ole. Silloin ehtii etsiä tekstejä, suunnitella monisteita, varmistaa, että muiden tuntien materiaalit ovat käsillä. Nykyoppilaat osaavat lukea, tehdä ryhmätöitä myös ilman opettajan jatkuvaa kiertelyä. Kaikki on kiinni opettajan persoonasta, opetettavan aineen hallinnsta, oppilaiden tuntemisesta ja annetuista ohjeista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
435/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ahdistaa ja masentaa töihinpaluu. Hankalat kollegat, haastavat lapset ja riittämättömyyden tunne. Vuodesta toiseen jatkuvat määräaikaiset työt.

Vierailija
436/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi hakeutuu opettajaksi, ellei pidä lapsista tai nuorista???

Itse en voisi ikinä tehdä töitä lasten ja nuorten kanssa. Siksi teenkin töitä yritysmaailmassa yritysjohtajien kanssa. Ei ole aina helppoa sekään, mutta sopiva ja mielenkiintoinen työ minulle.

Vierailija
437/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vittu, että olette säälittäviä! 10 viikon kesäloma, ei pitäisi valittaa yhtään!

Vierailija
438/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttavani väsyi opetustyöhön ja lähti opiskelemaan lähihoitajaksi. Toissakerralla kun häntä näin, kertoi, että ei jaksanut enää sitä suunnittelua ja kokeiden korjausta ja hankalia oppilaita. Halusi helpomman ammatin.

Nyt viimeksi kun näin, oli aivan kauhuissaan, että kuinka hankalia nuoria on nuorten psykiatrisella, missä on työssäoppimisjaksolla ja ihan oikeastiko hän joutuu menemään töihin klo 21 ja pääsee vasta aamulla 07, missä välissä hän nukkuu.

Suo siellä, vetelä täällä.

Vierailija
439/461 |
30.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis olen tuo ylempi. Ihmettelin nimittäin hänen ammatinvalintaansa opettajasta lähihoitajaksi. Olisi luullut opettajana pääsevän vähän muuhunkin hommaan, kuin hoitoalalle. Lisäksi siitä helppoudesta en ole varma.

Vierailija
440/461 |
31.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulun alku hirvittää myös täällä. Viimeiset kaksi talvea olen tehnyt 50-60h työviikkoa. Opetustunteja on ollut 27-32 viikossa + kokoukset ja vastuutehtävät päälle. Pahimmillaan olen joutunut viikossa tarkistamaan 1500 sivua oppilaiden tuotoksia.

Vaikka lomaa on takana ei olo tunnu yhtään levänneeltä. Koulujutut ovat pyörineet päässä koko kesän. Varsinkin opsin vaihtuminen tulee teetättämään töitä. Aloita tällä viikolla kahden oppiaineen rajun uudistamisen. Ops muuttuu niin paljon, ettei vanhoista materiaaleista juuri ole iloa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi yhdeksän