Muita opettajia joita masentaa työhönpaluu?

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani väsyi opetustyöhön ja lähti opiskelemaan lähihoitajaksi. Toissakerralla kun häntä näin, kertoi, että ei jaksanut enää sitä suunnittelua ja kokeiden korjausta ja hankalia oppilaita. Halusi helpomman ammatin.

Nyt viimeksi kun näin, oli aivan kauhuissaan, että kuinka hankalia nuoria on nuorten psykiatrisella, missä on työssäoppimisjaksolla ja ihan oikeastiko hän joutuu menemään töihin klo 21 ja pääsee vasta aamulla 07, missä välissä hän nukkuu.

Suo siellä, vetelä täällä.

Tai sitten normaali kuulumisten vaihto on sulle vierasta, eli tuttava luulee että voi kertoa mitä oikeasti mielenpäällä ja sä olisit halunnut vaan smalltalkia. Onhan vuorotyö kiistatta raskasta, etenkin jos on perhe. Miksi siitä ei voisi sanoa? Ja kaikki ei sovi opeiksi, etenkin heille koulumaailma voi olla hirveän väsyttävä paikka. Miksi sitä ei saisi sanoa ääneen ystävälleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

Mitä ihmettä, jos 45min. oppitunnille, opettaja valmistelee sitä ennakkoon 4-6h eli jos opettajalla on päivässä 4 oppituntia, valmistustöihin voi mennä 24h.

Miten kuvittelet lasten tekevän läksyt, jos sattuu sairastumaan tai on muuten poissa koulusta vanhempiensa kanssa.

Ihan pakko kysyä, milloin nukut, kun vuorokaudessa on 24h.

Siksi valmistelut pitää isoksi osaksi tehdä kesällä, varsinkin jos on uusia kursseja tulossa. Muuten ei aika riitä mitenkään lukuvuoden aikana

eri

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani väsyi opetustyöhön ja lähti opiskelemaan lähihoitajaksi. Toissakerralla kun häntä näin, kertoi, että ei jaksanut enää sitä suunnittelua ja kokeiden korjausta ja hankalia oppilaita. Halusi helpomman ammatin.

Nyt viimeksi kun näin, oli aivan kauhuissaan, että kuinka hankalia nuoria on nuorten psykiatrisella, missä on työssäoppimisjaksolla ja ihan oikeastiko hän joutuu menemään töihin klo 21 ja pääsee vasta aamulla 07, missä välissä hän nukkuu.

Suo siellä, vetelä täällä.

No se on juuri sitä kuplaa, jossa aika moni työstään valittavista opettajista elää. Kuvitellaan, että se erittäin pitkälle itseohjattava työ on hirveän raskasta. Kunhan tuttavasi tekee oikeasti raskasta vuorotyötä muutaman vuoden, niin eiköhän ala tulla ikävä opetusalaa pitkine lomineen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

En voi vaan uskoa tätä. Jos pitää yläasteella samat tunnit ja kurssit vuodesta toiseen, millään ei voi näin kauan valmistella. Ja jos on oppikirjat käytössä, ei vaan voi.

Ja samat tunnit pidetään luokille a, b, c ja d. Ja kaikki tunnit eivät voi olla täysin uusia. Kyllä jo toisena opetusvuonna on perusmatsku kasassa ja kirjojen kanssa tulee sitä materiaalia.

Eli jos opetat matikkaa ja a-luokalla on "matemaatikoita", b-luokalla "insinöörejä" ja c-luokalla "hoitajia" niin pidät niille samanlaiset tunnit? Ehh

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt opettajan työtä (pätevänä) ja nyt joitakin vuosia ns. normaalia työtä.

Aina kun kuuntelen opettajaystävien avautumista raskaasta työstä ja kaikesta paskasta, niin en itse viitsi edes avata suutani ns. normaalin yritysmaailman työtahdista ja monista epävarmuustekijöistä.

Opettajat eivät ole koskaan nähneet normaalia työelämää vaan ovat muhineet siellä kuplassaan koko työelämänsä. Tekisi niin hyvää käydä tutustumassa työntekoon esim. pörssiyhtiöissä tms.

Open työ oli todella helppoa ja leppoisaa lomineen ja työaikoineen. Mutta siitä puuttui urakehitysmahdollisuudet ja haasteet.

Puuttui haasteet? Oliko sulla kaikki oppilaat motivoituneita ja fiksuja ja oppivat asiat helposti vai miten muka haasteet puuttuivat?

Opettajille sellaisia terveisiä, että koittakaa jaksaa ja olla vahvoja. Ja toisaalta koittaa ottaa rennommin, jos se mitenkään mahdollista. Saatatte olla kaikessa ahkeruudessanne hieman ylisuorittajia, varsinkin naisopet. On ihan selvä juttu, että maailma ja meno on muuttunut, isompi osa nykyajan lapsista on ns. hankalia ja oireilee kodinoloja, ympäröivää maailmaa ja älylaitteita ym. Käytöshäiriöisiä löytyy samoin vanhemmista, joilta puuttuu mm. tietynlainen kunnioitus.Lapset on kuitenkin lapsia ja koulu koko elämää suuntaava paikka. Arvostan työtänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani väsyi opetustyöhön ja lähti opiskelemaan lähihoitajaksi. Toissakerralla kun häntä näin, kertoi, että ei jaksanut enää sitä suunnittelua ja kokeiden korjausta ja hankalia oppilaita. Halusi helpomman ammatin.

Nyt viimeksi kun näin, oli aivan kauhuissaan, että kuinka hankalia nuoria on nuorten psykiatrisella, missä on työssäoppimisjaksolla ja ihan oikeastiko hän joutuu menemään töihin klo 21 ja pääsee vasta aamulla 07, missä välissä hän nukkuu.

Suo siellä, vetelä täällä.

No se on juuri sitä kuplaa, jossa aika moni työstään valittavista opettajista elää. Kuvitellaan, että se erittäin pitkälle itseohjattava työ on hirveän raskasta. Kunhan tuttavasi tekee oikeasti raskasta vuorotyötä muutaman vuoden, niin eiköhän ala tulla ikävä opetusalaa pitkine lomineen...

Tuota noin, mistä tulee ajatus, etteikö ope tuntisi muita eri tavalla raskaita töitä? Opettajaksi opiskelevan on nimittäin todennäköisesti pakko työskennellä opiskelujen ohessa niin kuin muidenkin korkeakoulussa vuosia opiskelevien. Saattaa olla myös välivuosi lukion ja yliopiston välissä, jos heti ei ole yliopistolle päässyt. Opettajaksi opiskelevien on vaikeahko tehdä opiskeluaikana oman alan töitä satunnaisia keikkoja enempää. (Ensin ei riitä pätevyys, sitten tulee ongelma siitä ettei voi olla yhtäaikaa läsnäoloa vaativassa opiskelussa ja sijaistelemassa.) Joten niin minä kuin kollegani olemme kaikki tehneet ennen valmistumista vuosia niitä raskaita (jonkun mielestä paska-) duuneja. Siivoamista, hampurilaisia, kaupan kassana, ravintolassa tarjoilemassa, ravintolassa tiskaamassa, taksikuskina, vartijana, varastossa, kaupassa hyllyttämässä... Näitä siis vuosia iltaisin/öisin/viikonloppuisin/kesäisin.

Sitten vielä se kurimus, että viran tai muun vakipaikan saamiseen voi mennä vuosikausia, nykyään kaikki ei tunnu millään saavan vakipaikkaa. Eli monet opet on kesän työttömänä vuodesta toiseen ja joka kevät hirveä hakurumba ja syksyllä edessä uudet kirjasarjat, uudet kurssit, uudet oppilaat ja uudet talon tavat. Ja aina vielä sekin, että oppilaista on kiva vähän testailla uutta opea. Ja tätä "uran alkuvaihetta" voi jatkua vuosia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani väsyi opetustyöhön ja lähti opiskelemaan lähihoitajaksi. Toissakerralla kun häntä näin, kertoi, että ei jaksanut enää sitä suunnittelua ja kokeiden korjausta ja hankalia oppilaita. Halusi helpomman ammatin.

Nyt viimeksi kun näin, oli aivan kauhuissaan, että kuinka hankalia nuoria on nuorten psykiatrisella, missä on työssäoppimisjaksolla ja ihan oikeastiko hän joutuu menemään töihin klo 21 ja pääsee vasta aamulla 07, missä välissä hän nukkuu.

Suo siellä, vetelä täällä.

No se on juuri sitä kuplaa, jossa aika moni työstään valittavista opettajista elää. Kuvitellaan, että se erittäin pitkälle itseohjattava työ on hirveän raskasta. Kunhan tuttavasi tekee oikeasti raskasta vuorotyötä muutaman vuoden, niin eiköhän ala tulla ikävä opetusalaa pitkine lomineen...

Tuota noin, mistä tulee ajatus, etteikö ope tuntisi muita eri tavalla raskaita töitä? Opettajaksi opiskelevan on nimittäin todennäköisesti pakko työskennellä opiskelujen ohessa niin kuin muidenkin korkeakoulussa vuosia opiskelevien. Saattaa olla myös välivuosi lukion ja yliopiston välissä, jos heti ei ole yliopistolle päässyt. Opettajaksi opiskelevien on vaikeahko tehdä opiskeluaikana oman alan töitä satunnaisia keikkoja enempää. (Ensin ei riitä pätevyys, sitten tulee ongelma siitä ettei voi olla yhtäaikaa läsnäoloa vaativassa opiskelussa ja sijaistelemassa.) Joten niin minä kuin kollegani olemme kaikki tehneet ennen valmistumista vuosia niitä raskaita (jonkun mielestä paska-) duuneja. Siivoamista, hampurilaisia, kaupan kassana, ravintolassa tarjoilemassa, ravintolassa tiskaamassa, taksikuskina, vartijana, varastossa, kaupassa hyllyttämässä... Näitä siis vuosia iltaisin/öisin/viikonloppuisin/kesäisin.

Sitten vielä se kurimus, että viran tai muun vakipaikan saamiseen voi mennä vuosikausia, nykyään kaikki ei tunnu millään saavan vakipaikkaa. Eli monet opet on kesän työttömänä vuodesta toiseen ja joka kevät hirveä hakurumba ja syksyllä edessä uudet kirjasarjat, uudet kurssit, uudet oppilaat ja uudet talon tavat. Ja aina vielä sekin, että oppilaista on kiva vähän testailla uutta opea. Ja tätä "uran alkuvaihetta" voi jatkua vuosia!

Miksi muuten yhä on noita "työ alkaa samana päivänä kuin veso"-sopimuksia mahdollista tehdä? Näissä siis ei kyse mistään hoitovapaalaisen kikkailuista vaan siitä, että esim meidän kunnassa virat oli auki niin että vesopäivä oli aloituspäivä. Eli koulusta toiseen vaihtaminen vie aina kahden viikon palkan ja lukuvuoden valmistelu tehtävä palkatta. Ja jos kyse on kesällä työttömänä olleesta, koulu säästää kun työhön valittu nauttii elokuun alunkin vielä työttömyyskorvausta, vaikka tekee jo kouluun liittyviä valmistelutöitä.

Toivottavasti omien lasteni opettajat ovat levänneet lomalla hyvin. Syksyllä jaksavat innostuneesti ja innostavasti opettaa lapsiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lasket itsellesi tuntipalkan tosiasiallisesti tehdyistä työtunneista, niin normaalia työaikaa tekevänä sinulla tulisi olla yli 7000 eur/kk tulot, jotta saisit samaa tuntipalkkaa kun saat opettaja. Olisin helkutin tyytyväinen opettajan tuntipalkkaan.

OK. Minulla on ensi lukuvuonna opetusta niin, että joka ikinen päivä eka tunti alkaa klo 8 ja viimeinen opetustunti päättyy klo 15.15. Välissä on paljon hyppytunteja, mutta teen niiden aikana kyllä koko ajan töitä. Olen siis koululla joka viikko n. 40 tuntia. Tämän lisäksi jonkin verran töitä jää kotiinkin, ei kamalasti, mutta n. 5h/viikko keskimäärin.

Tosiasiallinen työaikani kuukaudessa on siis n. 180 tuntia. Ensi lukuvuonna palkkani on n. 3700e. Tästä tulee tuntipalkaksi 20,56e. Kun huollatan autoni, maksan korjaamolle työstä 70-100e/h. Tunnin hieronta maksaa helposti 60-70e. Liikkeenjohdon konsultti tai lakimies veloittaa usein 200-300e/tunti.

Millä kaavalla saat opettajan tuntipalkaksi jonkun törkeän hyvän summan? Ja paljonko se sitten mielestäsi olisi?

Luuletko että liikkeenjohdon konsultti tai lakimies saa tuon veloittamansa summan itselle palkkana?

OPETTAJIEN ONNEKSI EI, MUUTEN EI TEIDÄN PALKKOIHIN OLISI RAHAA.

En ymmärrä tuon kirjoituksen ydintä.

Vähän joo. Tosin syynä se, että äitiysloma loppuu enkä oo yhtään varma, että mun ujo ja vierastava lapsi pärjää päiväkodissa. Ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku opettaja laittaa konkreettisia esimerkkejä siitä suunnittelutyöstä, jota on tehnyt ja tuntimäärän, kuinka paljon työaikaa on kahden kuukauden aikana töitä tehty.

Kummasti minun lapseni opettaja on vetänyt tunteja kirjasta, jonka mukana on lisätehtäviä ja valmiit kokeet. Että mitä v*itun materiaalia te teette? Kirjoitatteko ne opetuskurjat vai?

Luentokalvojen laatiminen ja päivittäminen uusilla ja paremmilla esimerkeillä. Palautteen läpikäynti lukuvuoden osalta ja pohdinta miten se otetaan huomioon. Demojen suunnittelu ja uusien hankintojen miettiminen. Hyvien opetusvideoiden etsintä, olen myös miettinyt omien tekemistä. Toimenpiteet joilla korostetaan yksilön aktiivista roolia oppimisessa niin, että yksilölliset oppimistavat tulee otettua huomioon mahdollisimman hyvin. Tunteja en ole laskenut, mutta hommaa on ollut sopivasti. Yhden viikon ehdin pitää oikeaa lomaa

Buahhaa...että yhden viikon vaan lomaa. Enpä kuule usko. Olet siis läpi kesän etsinyt demoja yms. 40 tuntia viikossa. On sulla siinä demoja ja kalvoja vaikka muille jakaa, koko alueen opettajille. Vaikea uskoa.

Sanotaan että saat tehtäväksi pitää 45min luennon aiheesta Differentiaalilaskennan historia. Kuinka kauan suunnitteluun (kalvot+suullinen osuus+taustat kysymyksiä varten) mielestäsi menee?

Ottaisin esille edelliset kalvot, lukisin ne läpi ja tekisin pari parannusta. Lukisin läpi edellisvuoden suullisen osuuden ja tekisin mahdolliset muutokset. Max. 60 min. Miksi opettajat antavat ymmärtää, että kaikki tunnit aloitellaan suunnittelemaan aina nollasta. Keksitään se pyörä aina uudestaan. Jos joku niin tekee, on yksinkertaisesti tyhmä.

Kyllä minunkin työpaikallla tehoton ja häsläävä sekä jahkaileva työntekijä. Kaikki työt aina viiveellä vaikka ylityötunteja on kymmeniä. Ja se jatkuva valitus. Itse teen nopeasti ja kunnolla työt. Esimieskin on kiitellyt, että olen nopea. Että kai ne valittajaopettajat ovat näitä sähläreitä. Yksityisellä olisi kengän kuva persuksissa.

Entä jos edellisiä kalvoja ei ole ja opetat itsellesi uutta kurssia? Toki on näitäkin opettajia, jotka tekevät likimain samat jutut riippumatta siitä kuinka onnistunut edellinen toteutus oli ja millaisia ovat kohderyhmät. Jotkut eivät jaksa edes vaihtaa vuosilukua. Minä en ainakaan haluaisi läheiselleni sellaista opettajaa. Jotain ammattiylpeyttä pitää olla

Katsoisin, mitä oppilaille tarkoitetussa kirjassa ja opettajan oppaassa aiheesta kerrotaan, max. 2 tuntia. Kirjoittaisin tai kopsaisin kirjasta pari kalvoa, koska oppikirjassa on oppilailla jo perusteoria. Googlaisin pari esinerkkiä, ehkä muistaisin jotain aiheesta omista opiskeluista, ehkä tekisin toisen matskunopen kanssa yhteistyötä.

Maksimissaan peruskalvot ja suullinen osuus 4-6 tuntia. Tämän materiaalin

päivittöminen pari tuntia puoleen vuoteen. Ehkä viiden vuodein välein koko esitys uusiksi ja silloin jos kirjat vaihtuvat. Nämä hommat tekisin opetustyön jälkeen, en lomilla. Paljon arvoisalla matskunopella menee tuohon aikaa? Veikkaus: 40 tuntia...buahhaa

Kuulostaa aika oikealta. Yhtä 45 min oppituntia valmistelen 4-6 tuntia. Hieman enemmän jos teen uudelle alustalle materiaaleja joissa tekstiä, kuvaa, videoita ja tehtäviä ; esim ryhmissä toteutettava työ.

En voi vaan uskoa tätä. Jos pitää yläasteella samat tunnit ja kurssit vuodesta toiseen, millään ei voi näin kauan valmistella. Ja jos on oppikirjat käytössä, ei vaan voi.

Pari ekaa työvuotta, niin kyllä siinä tosiaan menee useampi tunti valmistelua per oppitunti. Ei yliopistossa käydä oppiaineen asioita oppitunti oppitunnilta ja pohdita muistiinpanoja ja tehdä materiaalipankkia valmiiksi. Kaikki tuo tehdään ensimmäisten työvuosien aikana samalla kun opetellaan kohtaamaan erityyppiset oppijat ja huoltajat ja ratkomaan ristiriitatilanteita ja järjestetään koulun juhlia ja puuhapäiviä.

Ne perusmuistiinpanot ovat hyvät, mutta oppitunneilla käytetään monenlaista muutakin materiaalia. Itse muistelen esimerkiksi, että kirjallisuusgenrejä opettaessani päätin näyttää elokuvapätkiä näytteeksi, ja siinä vierähti kyllä melkoinen tovi, kun selasin YouTubesta kauhuleffoja (piti olla ikärajan mukaan sallittu), erityyppisiä dekkareita, vampyyrileffoja jne. ja etsin kustakin sopivan viiden minuutin pätkän. Toisen kerran aloin tehdä erilaisia tehtäviä fantasiahahmoista, ja koska suoraan netistä ei saa hyviä kuvia kopioida, minun piti tehdä se kierteen kautta yhdistelemällä sallittujen sivujen kuvamateriaalia.

Koulussa käsitellään 4-5 eri dekkarityyppiä, 2 eri kauhutyyppiä, 3 eri scifityyppiä jne. ja olen tässä vuosien mittaan kerryttänyt materiaalipankkiani videopätkillä ja novelleilla. Lähes kaikista tyypeistä on novelli näytteeksi, ja usein hyppytunteina tai koulun jälkeen jään vielä etsimään noita eri sivustoilta tai kirjastosta. Samoin kirjallisuushistorian klassikoista ja sukukielistämme olen tehnyt erilaisia näytekokoelmia oppituntien jälkeen.

Jokaisen lukemani lehden ja aikakauslehden luen sillä silmällä, sopisiko joku juttu oppitunnille. Juttu täytyy leikata, muokata sopivaksi (vaikkapa kirjoittaa uudelleen yhdyssanat erikseen tai ilman isoja alkukirjaimia) tai laittaa sivuun, jos juttu on tietopuoleltaan kiinnostava ja sopii vaikkapa sitä kautta mukavaksi tehtäväksi lisätehtävämonisteeseen tai kokeeseen.

Aiemmin kirjoitettiin paljon juttuja vihkoon, mutta nykyoppilaat eivät enää osaa kirjoittaa. Se ei ole heillä sujuvaa, vaan siinä missä ennen pystyttiin kirjoittamaan vaikkapa 5 sivua tunnissa, nyt onnistuu 1 sivu tunnissa, koska se kynä vain ei toimi kädessä. Sen takia olen pikkuhiljaa uusinut muistiinpano- ja esimerkkitietoja valmiiksi monisteiksi, joihin lähinnä täydennellään tietoja tai anekdootteja tai yhteyksiä asioiden välillä. Näin saan tunnit riittämään. Tietenkään nuo valmiit monisteet eivät itsestään ilmaannu, vaan ne täytyy näpytellä tietokoneelle ja tulostaa ja monistaa.

Nyt olemme jälleen siirtyneet uuteen oppikirjasarjaan, ja joka kirjassa on erilaisia esimerkkejä ja painotuksia. Muistiinpanot menevät siis taas uusiksi, koska ei sinne vihkoon kannata samoja asioita laittaa, joita kirjassakin on, vaan niitä, joita siellä ei ole. Olen koko kesän lähes joka ilta lapsen nukkumaanmenon jälkeen muutaman tunnin ajan käynyt uutta kirjasarjaa läpi (eilen sain loppuun, jes!), meillehän ei tietenkään mitään valmiita vastauskirjoja tilattu, koska ne maksavat.

Kokeet teen aina itse sen mukaan, mitä asioita on käyty läpi, mitä on tullut tunnilla esille, mitä on muistiinpanoissa jne. Tietysti poissaolleet oppilaat saavat aina musitiinpanot valmiina kopioina palattuaan kouluun, jotta osaavat sitten kokeissa myös.

Tässä joitakin raapaisuja minun suunnittelutyöstäni.

Miksi teet noin paljon turhaa työtä? Anna lasten opiskella kirjasta asiat. Tunnin alussa kerrot aiheesta ja sitten lapset tekemään kirjasta tehtäviä. Itse voit vaikka facebookia selailla sillä aikaa. Kokeeseen tulee sitten kirjan asiat. Ei kuule kannata tuohon opetustyöhön liikaa panostaa. Itse kun tein opettajan töitä, niin tuo oli ihan riittävää. Kokeista tuli ihan hyvä keskiarvo koko luokalle. Nyt en enää opeta, kun lapset vaan ovat niin ärsyttäviä. Mieluummin olen peruspäivärahalla.

Minä en tee turhaa työtä. Minä opetan. Oppikirja on vain teoreettinen käsikirja. Jotta tiedosta muuttuisi taito, se täytyy opettaa erilaisille oppijoille eri tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Vähän joo. Tosin syynä se, että äitiysloma loppuu enkä oo yhtään varma, että mun ujo ja vierastava lapsi pärjää päiväkodissa. Ahdistaa.

Minä olin vuoden hoitovapaalla, lapsi meni päiväkotiin vasta kaksivuotiaana. Voisiko teillä tehdä niin? Hoitovapaallahan voi olla myös isä tai vaikka isovanhempi. Meidän lapsi ei vielä kävellyt tai puhunut yksivuotiaana, joten olisi ollut ikävä laittaa hänet hoitoon silloin. Kaksivuotiaana hän sen sijaan iloitsi jo tosi paljon, kun sai leikkikavereita.

Olivathan ne pari ekaa vuotta silti hankalia, kun en halunnut hänelle pitkiä hoitopäiviä vaan hän oli hoidossa vain oppituntieni ajan ja tein sitten kotona kaiken muun työn. Välillä jäi yöuni vähiin, kun en pystynyt keskittymään kotona töihin lapsen roikkuessa puntista, vaan työt piti tehdä vasta puolenyön aikaan, kun lapsi oli jo nukahtanut.

Nyt lapsi on 5-vuotias, joten hän on päiväkodissa 8 tunnin pituisia päiviä ja pystyn tekemään suurimman osan töistä työpaikalla ja kotihommatkin rauhassa.

Toivottavasti saadaan Sote uudistus maaliin ja yksityistettyä, niin sitten poliittiset päättäjät laittavat kaikki tarmonsa peruskoulun uudistamiseen sen yksityistämään, jolloin opettajat saavat ohjausta ja valvontaa työtehtäviinsä.

Yksityistämisen ja työnohjauksen myötä masennukset ja työuupumukset alenevat tuntuvasti ja työkin maistuu ihan eri tavalla.

Meidänkin kunnassa ennen oli 7 lääkärin virkaa ja kaikki täytettyinä, nyt yksityistämisen ja tehokkaamman työnlaadun seurauksena virkoja on lakkautettu kolme ja neljä lääkäriä hoitavat saman työn ja vielä iloisin mielin ja palaavat virkeinä 4 vk lomalta, toisin kuin ennen, jolloin loma parhaimmillaan oli 7 vk, jolloin monet alkoivat jo uupua ja taantua samaan vireyteen, kuin ennen lomia.

Vierailija kirjoitti:

Yksityistämisen ja työnohjauksen myötä masennukset ja työuupumukset alenevat tuntuvasti ja työkin maistuu ihan eri tavalla.

Opettajien ammattikunta on kaikkein vähiten sairauslomalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lasket itsellesi tuntipalkan tosiasiallisesti tehdyistä työtunneista, niin normaalia työaikaa tekevänä sinulla tulisi olla yli 7000 eur/kk tulot, jotta saisit samaa tuntipalkkaa kun saat opettaja. Olisin helkutin tyytyväinen opettajan tuntipalkkaan.

OK. Minulla on ensi lukuvuonna opetusta niin, että joka ikinen päivä eka tunti alkaa klo 8 ja viimeinen opetustunti päättyy klo 15.15. Välissä on paljon hyppytunteja, mutta teen niiden aikana kyllä koko ajan töitä. Olen siis koululla joka viikko n. 40 tuntia. Tämän lisäksi jonkin verran töitä jää kotiinkin, ei kamalasti, mutta n. 5h/viikko keskimäärin.

Tosiasiallinen työaikani kuukaudessa on siis n. 180 tuntia. Ensi lukuvuonna palkkani on n. 3700e. Tästä tulee tuntipalkaksi 20,56e. Kun huollatan autoni, maksan korjaamolle työstä 70-100e/h. Tunnin hieronta maksaa helposti 60-70e. Liikkeenjohdon konsultti tai lakimies veloittaa usein 200-300e/tunti.

Millä kaavalla saat opettajan tuntipalkaksi jonkun törkeän hyvän summan? Ja paljonko se sitten mielestäsi olisi?

On huono lukujärjestys. Rehtori saisi perustella syyn. Opettajat voivat sanoa tekevänsä koko ajan vapaatunneillaan töitä, mutta harvoin näin on. Aikaa menee juorutessa, koneella surffaillessa... mutta uskon että kuulut pieneen vähemmistöön, joka esim kaksoitunnin 90 minuuttia luet koko ajan tauotta oppilaiden töitä.

Kenen kanssa ajattelet hyppytuntilaisen juoruilevan? Yksin opettajanhuoneessa? Tietokoneita ei ole kuin luokissa, jotka ovat aina jonkun luokan käytössä. Minä käytän hyppärit joko ruokailuun tai korjaustöihin.

Ja minä sanon ainakin, että yksikään ope ei suostuisi olemaan ope 5 viikon vuosilomalla. Työ on niin rankkaa paskaa palkkaan verrattuna, että kertokaapa, kuka oikeasti haluaisi olla opettaja, jos vuosiloma olisi 5 viikkoa.... Voin kertoa, että olen tehnyt montaa muuta työtä elämässäni, vuosien ajan, ja ei, en olisi päivääkään opettajana, jos tolla palkalla menettäisin lomat. Mielummin siivoisin porraskäytäviä pienemmällä palkalla ja vastuulla. Saati istuisin jossain toimistossa ilman sitä repivää aistien ylikuormitusta.

Siksi meillä on hyvät opettajat, opettajan ammatti on haluttu ja työpaikoista kilpaillaan, koska ei-niin-hyvän palkan vastapainona on ne lomat. Mutta ei. Tämä venäläinen kateus haluaa mielummin opettajat istumaan kesäkuuksi työpaikalle tyhjän panttina, ettei niillä vaan saa olla mitään etua ammatinvalinnastaan. Sitähän se on. Toisella on joku etu ja se pitää saada siltä pois, vaikkei siitä mitään hyötyisi. Kateus, kateus... Kyllä tässä yhteiskunnassa on paljon kadehdittavimpia ammatteja eduiltaan ja palkaltaan kuin opettajan ammatti. Mutta opettajia kadehditaan, koska kaikkihan tietää, mitä opettajan työ on ja osaisi kai sitä itsekin, kun on vuonna 1989 päässyt peruskoulusta.

Ehkä kaikista ärsyttävintä on, että joskus 70-80 -luvulla koulunsa käyneet alkaa sössöttämään, miten koulun pitäisi muuttua jne. Selitetään, mitä pitäisi tehdä... Hohhoijaa. Ihan kuin ne ei olisi ollut jo 20 vuotta tiedossa. Tulee mieleen, että meneekö joku selittämään vaikka lääkäreille, että pitää kuunnella potilaan kuvaus vaivastaan, kun oma mielikuva on jostain vuodelta 1972, kun vanha lääkäri päätti kuuntelematta, mikä on vaivana. Sitten näitä älynväläyksiä esitellään kuin jonain mullistavina ideoina ihan kuin  työkseen sitä tekevät kuulisivat jotain uutta ja outoa, jota ei ole koskaan ennen esitettykään. Eikä ole koskaan mietitty ammattikunnassa. Kuinka moni niistä on käynyt koulussa tutustumassa viime vuosina? Oikeasti viettänyt aikaa ja selvittänyt, mitä siellä tapahtuu? Koulu ei ole koskaan kehityksen kärjessä, koska lasten tulevaisuudella ei kokeilla kovin heppoisasti. Mutta kehittynyt se on ja paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lasket itsellesi tuntipalkan tosiasiallisesti tehdyistä työtunneista, niin normaalia työaikaa tekevänä sinulla tulisi olla yli 7000 eur/kk tulot, jotta saisit samaa tuntipalkkaa kun saat opettaja. Olisin helkutin tyytyväinen opettajan tuntipalkkaan.

OK. Minulla on ensi lukuvuonna opetusta niin, että joka ikinen päivä eka tunti alkaa klo 8 ja viimeinen opetustunti päättyy klo 15.15. Välissä on paljon hyppytunteja, mutta teen niiden aikana kyllä koko ajan töitä. Olen siis koululla joka viikko n. 40 tuntia. Tämän lisäksi jonkin verran töitä jää kotiinkin, ei kamalasti, mutta n. 5h/viikko keskimäärin.

Tosiasiallinen työaikani kuukaudessa on siis n. 180 tuntia. Ensi lukuvuonna palkkani on n. 3700e. Tästä tulee tuntipalkaksi 20,56e. Kun huollatan autoni, maksan korjaamolle työstä 70-100e/h. Tunnin hieronta maksaa helposti 60-70e. Liikkeenjohdon konsultti tai lakimies veloittaa usein 200-300e/tunti.

Millä kaavalla saat opettajan tuntipalkaksi jonkun törkeän hyvän summan? Ja paljonko se sitten mielestäsi olisi?

On huono lukujärjestys. Rehtori saisi perustella syyn. Opettajat voivat sanoa tekevänsä koko ajan vapaatunneillaan töitä, mutta harvoin näin on. Aikaa menee juorutessa, koneella surffaillessa... mutta uskon että kuulut pieneen vähemmistöön, joka esim kaksoitunnin 90 minuuttia luet koko ajan tauotta oppilaiden töitä.

Kenen kanssa ajattelet hyppytuntilaisen juoruilevan? Yksin opettajanhuoneessa? Tietokoneita ei ole kuin luokissa, jotka ovat aina jonkun luokan käytössä. Minä käytän hyppärit joko ruokailuun tai korjaustöihin.

Isoissa kouluissa useilla opettajilla voi olla vapaatunti samanaikaisesti. Useissa kouluissa opettajainhuoneissa on tietokoneita opettajien käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Ja minä sanon ainakin, että yksikään ope ei suostuisi olemaan ope 5 viikon vuosilomalla. Työ on niin rankkaa paskaa palkkaan verrattuna, että kertokaapa, kuka oikeasti haluaisi olla opettaja, jos vuosiloma olisi 5 viikkoa.... Voin kertoa, että olen tehnyt montaa muuta työtä elämässäni, vuosien ajan, ja ei, en olisi päivääkään opettajana, jos tolla palkalla menettäisin lomat. Mielummin siivoisin porraskäytäviä pienemmällä palkalla ja vastuulla. Saati istuisin jossain toimistossa ilman sitä repivää aistien ylikuormitusta.

Siksi meillä on hyvät opettajat, opettajan ammatti on haluttu ja työpaikoista kilpaillaan, koska ei-niin-hyvän palkan vastapainona on ne lomat. Mutta ei. Tämä venäläinen kateus haluaa mielummin opettajat istumaan kesäkuuksi työpaikalle tyhjän panttina, ettei niillä vaan saa olla mitään etua ammatinvalinnastaan. Sitähän se on. Toisella on joku etu ja se pitää saada siltä pois, vaikkei siitä mitään hyötyisi. Kateus, kateus... Kyllä tässä yhteiskunnassa on paljon kadehdittavimpia ammatteja eduiltaan ja palkaltaan kuin opettajan ammatti. Mutta opettajia kadehditaan, koska kaikkihan tietää, mitä opettajan työ on ja osaisi kai sitä itsekin, kun on vuonna 1989 päässyt peruskoulusta.

Ehkä kaikista ärsyttävintä on, että joskus 70-80 -luvulla koulunsa käyneet alkaa sössöttämään, miten koulun pitäisi muuttua jne. Selitetään, mitä pitäisi tehdä... Hohhoijaa. Ihan kuin ne ei olisi ollut jo 20 vuotta tiedossa. Tulee mieleen, että meneekö joku selittämään vaikka lääkäreille, että pitää kuunnella potilaan kuvaus vaivastaan, kun oma mielikuva on jostain vuodelta 1972, kun vanha lääkäri päätti kuuntelematta, mikä on vaivana. Sitten näitä älynväläyksiä esitellään kuin jonain mullistavina ideoina ihan kuin  työkseen sitä tekevät kuulisivat jotain uutta ja outoa, jota ei ole koskaan ennen esitettykään. Eikä ole koskaan mietitty ammattikunnassa. Kuinka moni niistä on käynyt koulussa tutustumassa viime vuosina? Oikeasti viettänyt aikaa ja selvittänyt, mitä siellä tapahtuu? Koulu ei ole koskaan kehityksen kärjessä, koska lasten tulevaisuudella ei kokeilla kovin heppoisasti. Mutta kehittynyt se on ja paljon.

Mikähän tässä on oikein totuus?

Opettajan työ on rankkaa ja paskaa, huonolla palkalla, mutta silti imu on kova opettajakoulutukseen ja vain murto-osa hakijoista hyväksytään.

Jos joku masentunut tai uupunut opettaja vaihtaa alaa tai kuolla kupsahtaa, hakijoita on silti satoja opettajan virkaan, vaikka luulisi opettajan sivistystasolla ymmärtävän, mitä on paskaduuni, pienellä palkalla.

Kyllä paskaduunissa on nyt jotakin hämärää ja ristiriitaista, kun pahamaineisesta paskaduuniin on niin paljon tulijoita ja silti moni hyvä jää vielä rannalle uikuttamaan.

Kyllä taas opet valittaa! Varma työ, kohtalainen palkka, pitkät lomat ja ilmainen koulutus. Ja opiskelutuet päälle. Suomessa on asiat liian hyvin, mitään ei osata arvostaa.