Mikä vanhempiesi neuvo istuu selkärangassasi vielä aikuisenakin?

Vierailija kirjoitti:

Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt. Ts. ikinä ei voi todeta, että ei hitto, tästä ei tuu mitään. Olet surkimusten surkimus, jos et pystykään viemään juttua loppuun asti. Älkää koskaan lapsillenne tällaista opettako! Pilaa koko elämän!

Eihän tuo sanonta sitä tarkoita. Tarkoittaa että kun lähtee pottuilemaan tai käyttämään väkivaltaa esim. sisaruksia kohtaan, ja sitten saa itse nenille pahemmin kuin antoi, niin ei pidä itkeä tai syyttää muita. Vaan kantaa tekojensa seuraukset, ymmärtää syy ja seuraus.

Aikaa on parempi myydä kuin ostaa.

Töitä on tehtävä ja ne pitää hoitaa hyvin.

Monta samaa ja tuttua, mitä kotona on kuullut, mutta äidiltä yksi hyvä ja tärkeä oppi kun nuorempana olin kovin mustasukkainen, kontrolloiva ja epävarma. Puolisoa pitää ajatella hiekkana kädessä. Jos kättä puristaa nyrkkiin ja yrittää pakottaa hiekan pysymään siinä, se valuu pois. Jos pitää käden kuppina auki, se pysyy eikä karkaa minnekään jos niin ei ole tarkoitus.

Vierailija kirjoitti:

Älä tuijota. (Tää tuntuu olevan vaikea monelle aikuisellekin, ainakin kun kaupungilla havainnoi.)

Älä mieti muiden mielipiteitä ja anna toisten vuorostaan elää miten mielivät.

Tuo tuijottamisjuttu on minulle vaikea. Itse tykkään tarkkailla ympäristöä ja katsella ihmisiä, mutta sen jälkeen kun huomasin miten toiset reagoivat siihen ja koulussa jopa minun katsekontaktini tulkittiin syyksi kiusata, niin olen opetellut katselemaan muita vaivihkaa. Esimerkiksi että olen katsovinani ihmisten ohitse tai puhelinta, vaikka olen täysin tietoinen muista ihmisistä. Ymmärrän kyllä että tuijotus voi tuntua myös ahdistavalta, mutta minä vain olen utelias.

Mitä taas tulee aiheeseen niin omalla kohdalla sitkeästi pysyy se että omista ongelmista ei puhuta muille. Sitä minä olen kuitenkin pakosti alkanut purkamaan, koska en enää mielenterveysongelmien vuoksi pärjää yksin. 

Puhtaus, melkein aina pesen kädet kun tulen kotiin.

Äiti joskus sanoi pahasti tuttavalleen likaisuudesta, asia muistettiin vielä vuosienkin päästä, henkilö oli jopa määrännyt meille eläinsuojeluvalvojan kostaakseen, vaikka hän hyvin hoiti elukat ja melkein elimme maitotilillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäkööt. Ts. ikinä ei voi todeta, että ei hitto, tästä ei tuu mitään. Olet surkimusten surkimus, jos et pystykään viemään juttua loppuun asti. Älkää koskaan lapsillenne tällaista opettako! Pilaa koko elämän!

Eihän tuo sanonta sitä tarkoita. Tarkoittaa että kun lähtee pottuilemaan tai käyttämään väkivaltaa esim. sisaruksia kohtaan, ja sitten saa itse nenille pahemmin kuin antoi, niin ei pidä itkeä tai syyttää muita. Vaan kantaa tekojensa seuraukset, ymmärtää syy ja seuraus.

Näyttää siltä että edellä olevan kommentoijan vanhemmalla oli oma versionsa asiasta. Tarkoitti se sitten muille mitä tahansa muuta. Tuskin lapsi tietää mitä mikin sanonta tarkoittaa.

Älä itke.  Ja nyt ahdistaa koska olen toiminut koko ikäni juuri näin :( 

Ensin työ, sitten huvi.

Useampi päivä kuin makkara. (pitää siis välttää tuhlailemasta, koska aina on edessä niukempia päiviä)

Mummulta: ruokapöydässä ei lauleskella/vihellellä. Ei myöskään saunassa. Kirjastossa ollaan hiljaa. Aina puhtaat alusvaatteet jos tulee vaikka äkkilähtö sairaalaan.

Vierailija kirjoitti:

"Niin kauan kuin jalkasi ovat ruokapöytäni alla...", eli niin kauan kuin (täysi-ikäiset) lapset asuivat kotona ja olivat vanhempiensa huollossa, vanhempien sana oli laki.

Uusperheellisenä tuli kova koitos, kun puolison vanhin täytti 18. Puolison mielestä "aikuista" ei saanut määrätä missään asiassa, eli tämä lopetti kaikkien kotitöiden tekemisen, mutta minun ja puolison tarjoama ilmainen täysihoito kelpasi. Jouduin jopa pesemään sen pyykit.

Onneksi muutti pois sentään heti 19 täytettyään.

Ja olisi saanut mun puolesta asua vielä senkin jälkeen, jos olisi tehnyt kotitöitä, kunnioittanut valmistamaani ruokaa ja muutenkin talon tapoja, joita häntä nuorempien sisarusten piti noudattaa.

Meillä oli sama mantra. Jos jalat ruokapöydän alla jne. Mielestäni fiksua.

Meillä viljeltiin runsaasti sananlaskuja, ja olenpa huomannut, että niitä pullahtaa omasta suustanikin vähän väliä lapselle ihan tahattomasti :D . Siis:

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Itku pitkästä ilosta.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Jos ei näy valoa tunnelin päässä, katselee väärään suuntaan.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Puhtaus on puoli ruokaa.

Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen.

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.

Kärsivällisyys on hyve.

Jne. jne. loputtomiin.

Yksin on pärjättävä. 15- vuotiaasta itse pitänyt huolen itsestäni. Mihinkään kotoa en apua ole saanut. Nyt kun alkavat tarvita itse apua, niin kummasti olisi heillä itsellään avun tarvetta. En auta eikä paljon pidetä yhteyttä. Omia lapsiani kohtelen aivan toisin. Ehkä on välitkin aivan toiset sitten myöhemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä viljeltiin runsaasti sananlaskuja, ja olenpa huomannut, että niitä pullahtaa omasta suustanikin vähän väliä lapselle ihan tahattomasti :D . Siis:

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Itku pitkästä ilosta.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Jos ei näy valoa tunnelin päässä, katselee väärään suuntaan.

Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Puhtaus on puoli ruokaa.

Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen.

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.

Kärsivällisyys on hyve.

Jne. jne. loputtomiin.

Meillä samoin. Äiti käytti paljon sananlaskuja ja kuinka ollakaan ne ovat useimmiten pitäneet paikkansa.

Sen eestään löytää minkä taakseen jättää.

Illan virkku aamun torkku, se tapa talon ( talouden) hävittää.

Makkaavan ja laiskan suuhun ei ruoka juokse.

Ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Älä anna kenenkään ikinä kiristää sua mistään asiasta.

Älä koskaan tee tänään mitään minkä voit huomenna teettää toisilla. Tuota ohjetta olen pyrkinyt noudattamaan, varsinkin töissä.

Se, ettei pidä olla riippuvainen muista ihmisistä.

Velaksi ei eletä. Ensin tienataan rahat ja sitten vasta ostetaan.

Sinkkumies

Äidiltä "Älä ole liian kiltti." Se hoki mulle tätä aina, mutta sisäistin sen liian myöhään. Kun mua oltiin jo käytetty hyväksi. Otin kuitenkin opikseni ja enää yltäni ei kävellä, tämä ei tarkoita, että olisin jotenkin röyhkeä/töykeä ym.

Isältä "Muista, että ei väliä kuinka pahasti mokaat, voit aina tulla kotiin ja pyytää apua." Apua en oikein osaa vieläkään pyytää, mutta olen muistanut, että kun on tyhmästi tehty voi sanoa siitä suoraan ja sitten pohtia yhdessä miten tästä eteenpäin.