Viikko-viikkosysteemi, lapsemme on ihan rikki
Meillä lapset 7 ja 9. Alku meni hyvin. Nyt itketään. Koko alkuviikko kitinää, to-la kivaa, la-su pelkkää itkua tai valitusta.
Välimatkaa 30km... Työt ajoitettu niin, että molemmat tehdään lapsettomina viikkoina tunteja sisään.... Meille vanhennille sopisi hyvin näin.
Muilla kokemuksia?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Meille vanhennille sopisi hyvin näin.
Muilla kokemuksia?
Kummat on tärkeämpiä? Lapset vai vanhemmat? Kummat päätti erota?
Meillä esikoinen (erotessa 10 v) koki vuoroviikkoilun rasittavana. Kuopus, nyt 15 v, haluaa jatkaa vieläkin. Välimatkaa on 2 km.
Esikoinen oli minun luonani ok, mutta isälle mennessään kiukutteli. Sekä pari ekaa päivää. Eksä syytti minua siitä. Lopulta lapsi kuitenkin muutti kokkonaan minun luokseni, eli koki olon isänsä luona hankalaksi.
Lapsille yksi ja sama koti, vanhemmat reissaa edestakaisin.
Just tätä pelkään ja tämän vuoksi en ole eronnut vaikka mies pettänyt jo monta kertaa.
Miten se menikään se Salomonin tuomio...
Ap, voisitko tulla vastaamaan tuohon koulukysymykseen?
Meillä kans viikko viikko, lapsi erotessa 9v. Alku oli vaikeampaa mutta kun sai asunnosta tehtyä kodin meille lapsen kanssa niin sitten menikin jo mukavasti. Alussa meillä ei ollut matkaa kuin 1km. Joka varmasti helpottaa lasta kun on samat kaverit ja ympäristö. Nyt matkaa 7km ja se alun NS. Pienempi muutos varmaankin auttoi.
Voisitteko pidentää vaihtoväliä kahteen viikkoon?
Tuo välimatka on teillä kyllä aika pitkä.
Kauanko erosta on? Tiedäthän, että sopeutuminen vie aikaa ja uudessa tilanteessa vanhemmilta vaaditaan paljon. Oletko jutellut lastesi kanssa, saatko heidät puhumaan mikä rassaa eniten. Ethän lisää lastesi pahaa oloa menemällä siihen mukaan?
Millainen tilanne kummassakin kodissa on? Onko uusia puolisoita lapsineen kuvioissa? Se monesti vaikeuttaa.
Mietittiin yhteenpaluutakin, kun tuntuu niin haastavalta... Tai siis oltaisiin kämppiksiä. Todettiin se huonoksi, kun kuitenkin toista harmittaisi toisen uudet jutut. Ollaan molemmat onnellisempia yksin! Ollaan laihduttu ja pilke on palannut silmiin. Ollaan tämä ihan yhdessä todettu toisillemme.
Eri tavalla sitä lepää ja nauttii ja syö haluamiaan ruokia.. Saa olla mikä on. Lapset saa kyllä tulla kesken viikonkin kummin päin vaan, mutta olen töissä klo 19 asti.. ja muitakin menoja on.. Nuorempi on halunnut nukkua vieressäni, eikä isäviikoilla halua soittaa minulle :( Yhteisissä jutuissa on kovin iloinen, kun olemme nelistään..
Ap
Meidän lapsilla meni 1,5 vuotta sopeutumisessa. Kuinkas kauan erosta on?
Vuoroviikkojärjestely ei sovi läheskään kaikille lapsille. Osa asiantuntijoista tyrmää vuoroviikkoasumisen jopa täysin. Itse olen sitä mieltä, että riippuu lapsesta.
Jos lapset selvästi kärsivät järjestelystä, on syytä päättää yhdessä toisen vanhemman kanssa, kumman luona lapset asuvat pysyvästi ja kummasta tulee viikonloppuvanhempi.
Oma tyttäreni oireili mm. levottomuudella ja ahdistuneisuudella vuoroasumisen aikana. Hän on rutiineja rakastava ja omasta tilastaan tarkka lapsi. Lopetimme vuoroviikot kolmen vuoden yrityksen jälkeen ja lapsi siirtyi asumaan viikot ex-puolisollani ja kolme viikonloppua kuukaudesta minulla. Tytön käytös parani nopeasti ja koulukin alkoi sujua paremmin.
No en tiedä onko toikaan nyt oikein. Jos eroon ja laittaa lapsen etusijalle, esim muutamalla lähelle niin uskon että lapsi selviää. Kuitenkin puolet liitoista päättyy eroon ikävä kyllä. Minun lapseni on ainakin puhunut että ei tykännyt kun riideltiin usein ja ymmärtää nyt että me ollaan hänen äidin kanssa niin erilaisia. Mutta aina lapsi etusijalle ero tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Just tätä pelkään ja tämän vuoksi en ole eronnut vaikka mies pettänyt jo monta kertaa.
Kannattaa harkita, millaiset eväät elämään antaa koti, jossa vanhempien välit tuossa kunnossa. Kyllä, lapset aistivat sinun ahdistuksesi ja isänsä ailahtelevaisuuden ja poissaolevuuden.
Koulu on sama. Mies asuu kauempana, mutta käy kaupungissa töissä ja vie lapsia. Myös bussit kulkee. Erosta on yli vuosi.
Ap
Jos eroo ja laittaa lapsen etusijalle, esim muutamalla lähelle niin uskon että lapsi selviää. Kuitenkin puolet liitoista päättyy eroon ikävä kyllä. Minun lapseni on ainakin puhunut että ei tykännyt kun riideltiin usein ja ymmärtää nyt että me ollaan hänen äidin kanssa niin erilaisia. Mutta aina lapsi etusijalle ero tilanteissa.
Palatkaa yhteen