Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia että 8v lapsi istuu äidin sylissä kun rokotetaan?
24.07.2017 |
Tällainen tilanne tuli nähtyä, tyttö väänsi porua ja hautasi kasvonsa äidin rintaan. Vähän iso moiseen?
Kommentit (66)
Niin ja siis todellakin istuu syvällä äidin sylissä rokotuksissa varmaan niin kauan kuin on vain mahdollista :D
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia tukeutua äitiin. Oli lapsi tai aikuinen.
Totta kai.
Mutta kyse kai onkin siitä tukeutumisen laadusta. Tuskin sinäkään pitäisit normaalina, jos 25-vuotias parkuisi hulluna äidin sylissä terveydenhoitajan luona.
Hän tukeutuisi keskustelemalla vaikeasta tilanteestaan. Koululaisen tuollaiset taaperoikäsen elkeet ovat nyt sitten täällä hyväksyttäviä. Monissa muissa ketjuissa eivät. Ristiriitaista.
Jos laittaisin, että 8-vuotias sai itkupotkuraivarit, kun ei saanut jätskiä? Niin... mitä luulette vastauksiksi? Samaa itsekontrollin puutetta tämäkin osoittaa. Ja ulkopuolisille kiljumisen kuulemista, jota niin kovasti paheksutaan usein.
En ymmärrä, kerrotko minulle, mitä itsearvoista on hallita itsekontrolli pistoksissa tuon ikäisenä?
Ja jäätelö, se on mieliteko, sen hillitseminen on varmasti paljon helpompaa ja perustellumpaa, kuin pelon, jota taas pistostilanteessa esiintyy. Jos sinä tiedät, miten sen pelkäävän lapsen saa hallitsemaan pelkoaan, niin kerro toki, ja tule siihen tilanteeseen, jossa lasta pelottaa. Katson sitten vierestä ja opin, kun saat lapsen hallitsemaan pelkonsa.
21
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tervettä ja normaalia pelätä kipua puhumattakaan siitä, että rokotuksen jälkeen tiedossa voi olla esim. narkolepsia ja muita vakavia neurologisia oireita.
Heh, mistäs se 8-vuotias näistä kauhukuvista tietäisi, ellei niillä olisi peloteltu.
Ja narkolepsiaa aiheutti nyt se yksi ja ainoa rokote sikahysteriakautena, kun THL tilasi kunnolla testaamatonta aineyhdistelmää.
Mutta tietysti noin pieni lapsi voi vähän älähtää toimenpiteestä ja istua äitinsä sylissä. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Pari vuotta lisää, niin kuulostaisi vähän kummalliselta toki.
Onko normaalia, että nainen tukeutuu mieheensä synnyttäessä? Kyllä nyt jokaisen aikuisen itsenäisen naisen pitäisi selvitä ihan ilman apua joka tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia tukeutua äitiin. Oli lapsi tai aikuinen.
Totta kai.
Mutta kyse kai onkin siitä tukeutumisen laadusta. Tuskin sinäkään pitäisit normaalina, jos 25-vuotias parkuisi hulluna äidin sylissä terveydenhoitajan luona.
Hän tukeutuisi keskustelemalla vaikeasta tilanteestaan. Koululaisen tuollaiset taaperoikäsen elkeet ovat nyt sitten täällä hyväksyttäviä. Monissa muissa ketjuissa eivät. Ristiriitaista.
Jos laittaisin, että 8-vuotias sai itkupotkuraivarit, kun ei saanut jätskiä? Niin... mitä luulette vastauksiksi? Samaa itsekontrollin puutetta tämäkin osoittaa. Ja ulkopuolisille kiljumisen kuulemista, jota niin kovasti paheksutaan usein.
Lisäksi ne paheksujathan aina määrittelevät sen kiljumisen turhaksi, ja sen jälkeen paheksuvat turhaa kiljumista. Vai menetkö Linnanmäelle huutamaan ihmisille, että turpa kiinni, mitä te täällä kiljutte? :D
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia tukeutua äitiin. Oli lapsi tai aikuinen.
Totta kai.
Mutta kyse kai onkin siitä tukeutumisen laadusta. Tuskin sinäkään pitäisit normaalina, jos 25-vuotias parkuisi hulluna äidin sylissä terveydenhoitajan luona.
Hän tukeutuisi keskustelemalla vaikeasta tilanteestaan. Koululaisen tuollaiset taaperoikäsen elkeet ovat nyt sitten täällä hyväksyttäviä. Monissa muissa ketjuissa eivät. Ristiriitaista.
Jos laittaisin, että 8-vuotias sai itkupotkuraivarit, kun ei saanut jätskiä? Niin... mitä luulette vastauksiksi? Samaa itsekontrollin puutetta tämäkin osoittaa. Ja ulkopuolisille kiljumisen kuulemista, jota niin kovasti paheksutaan usein.
En ymmärrä, kerrotko minulle, mitä itsearvoista on hallita itsekontrolli pistoksissa tuon ikäisenä?
Ja jäätelö, se on mieliteko, sen hillitseminen on varmasti paljon helpompaa ja perustellumpaa, kuin pelon, jota taas pistostilanteessa esiintyy. Jos sinä tiedät, miten sen pelkäävän lapsen saa hallitsemaan pelkoaan, niin kerro toki, ja tule siihen tilanteeseen, jossa lasta pelottaa. Katson sitten vierestä ja opin, kun saat lapsen hallitsemaan pelkonsa.
21
Jos tilanne on jo siinä pisteessä, että 8-vuotias ei hallitse normaaliin elämänkulkuun liittyviä epämiellyttävyyksiä, niin paha siinä on yksittäiseen tilanteeseen puuttua ja ei minulla mitään poppakonsteja ole tuonikäiselle.
Kaikki lähtee perusrauhallisuudesta ja asiallisesta, rennosta suhtautumisesta kaikkiin tilanteisiin. Sen vaistoaa jo vauva ja siitä eteen päin.
Yhtä lailla epämiellyttävyys on se, ettei saa haluamaansa (jäde). Kyse on kokonaisvaltaisesta tunteiden hallinnasta. Siinä mielessä voi rinnastaa, vaikka ymmärrän tietysti pointtisi.
Sairauteni vaatii verikokeet n. puolen vuoden välein ja joka kerta otan äitin, siskon tai kaverin mukaan pitämään kädestä ja raahaamaan minut väkipakolla labraan, koska kärsin hirveästä piikkikammosta.
t. N25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ja siis todellakin istuu syvällä äidin sylissä rokotuksissa varmaan niin kauan kuin on vain mahdollista :D
21
Tässähän se tulee koko kuva.
Äiti on riippuvaisempi lapsestaan kuin lapsi välttämättä olisi. Oikein haluat, että ei seiso omilla jaloillaan.
Ei terveysasemilta pois heitetä, vaikka pienokaisesi istuisi sylissäsi parikymppisenä. Niin syvällä kuin mahdollista siinä vaiheessa.
Varmaan poika. Tyttäristään eivät äidit yleensä suhtaudu noin takertuvasti.
Saat suurta tyydytystä siitä, ettei lapsi pärjää ilman sinua rokotuksessa. Tuskin pärjää muissakaan tilanteissa? Olet oikea tiikeriemo ja supermamma, jonka elämäntehtävä on olla lapsesi käytettävissä hautaan asti.
Annetaanhan koulun piirissä rokotuksia ilman, että vanhempi on edes paikalla.
Miten nämä siellä selviävät?
Tai ainakin ennen annettiin. Omat lapset olivat 90-luvulla tuon ikäisiä. Ihan kai hyvin mennyt, kun ei ole asiasta edes mitään puhetta ollut. Ilmoitus toki tuli kotiin, että on rokotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lasta oikein pelottaa, niin piikkihän voidaan antaa myös mahallaan maaten peppuun niin ettei hänen sitä sitten tarvitse niin katsoa.
Kun rokotus annetaan kankkuun,niin se ainakin sattuu paljon vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ihan siltä häijyltä akalta, joka otti minulta verinäytteen ollessani 11-vuotias. Hän rääkyi minulle päin naamaa, että "EI NOIN ISOT TYTÖT ENÄÄ SAA ITKEÄ".
Totta ihmeessähän minua pelotti, kun olin aikaisemmin sairastanut tiheää seurantaa vaativan verisairauden, jonka vuoksi minut oli vauvasta lähtien tökitty niillä piikeillä ihan rei'ille vuosien ajan viikottain. Ei vauva tai taapero ymmärrä toimenpiteen tärkeyttä, sen ikäiselle neulalla tökkiminen on vaan ikävää ja pelottavaa, eikä mikään ihme, että siitä jää neulapelko myöhemmällekin iälle.
Eli haluaisin epäkiittää sinua kaikkien niiden potilaitten puolesta, joille olet pyöritellyt silmiäsi ja joiden käytöstä olet myöhemmin taivastellut julkisissa ympäristöissä: Epäkiitos, että olet noin perseestä.
Jos on aina pistelty niin kyllähän moisen pelon olisi pitänyt hävitä jo kauan sitten.
Ps. Neulakammostakin pääsee eroon, mikäli vain jaksaa nähdä vaivaa sen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia tukeutua äitiin. Oli lapsi tai aikuinen.
Totta kai.
Mutta kyse kai onkin siitä tukeutumisen laadusta. Tuskin sinäkään pitäisit normaalina, jos 25-vuotias parkuisi hulluna äidin sylissä terveydenhoitajan luona.
Hän tukeutuisi keskustelemalla vaikeasta tilanteestaan. Koululaisen tuollaiset taaperoikäsen elkeet ovat nyt sitten täällä hyväksyttäviä. Monissa muissa ketjuissa eivät. Ristiriitaista.
Jos laittaisin, että 8-vuotias sai itkupotkuraivarit, kun ei saanut jätskiä? Niin... mitä luulette vastauksiksi? Samaa itsekontrollin puutetta tämäkin osoittaa. Ja ulkopuolisille kiljumisen kuulemista, jota niin kovasti paheksutaan usein.
En ymmärrä, kerrotko minulle, mitä itsearvoista on hallita itsekontrolli pistoksissa tuon ikäisenä?
Ja jäätelö, se on mieliteko, sen hillitseminen on varmasti paljon helpompaa ja perustellumpaa, kuin pelon, jota taas pistostilanteessa esiintyy. Jos sinä tiedät, miten sen pelkäävän lapsen saa hallitsemaan pelkoaan, niin kerro toki, ja tule siihen tilanteeseen, jossa lasta pelottaa. Katson sitten vierestä ja opin, kun saat lapsen hallitsemaan pelkonsa.
21Jos tilanne on jo siinä pisteessä, että 8-vuotias ei hallitse normaaliin elämänkulkuun liittyviä epämiellyttävyyksiä, niin paha siinä on yksittäiseen tilanteeseen puuttua ja ei minulla mitään poppakonsteja ole tuonikäiselle.
Kaikki lähtee perusrauhallisuudesta ja asiallisesta, rennosta suhtautumisesta kaikkiin tilanteisiin. Sen vaistoaa jo vauva ja siitä eteen päin.
Yhtä lailla epämiellyttävyys on se, ettei saa haluamaansa (jäde). Kyse on kokonaisvaltaisesta tunteiden hallinnasta. Siinä mielessä voi rinnastaa, vaikka ymmärrän tietysti pointtisi.
Eli sinusta pelko ja se, ettei saa haluamaansa ovat asioina yhtä epämiellyttäviä? Todellako luulet niin?
Tietenkin saa istua. Kahdeksanvuotias on vielä ihan vauva. Saa siinä turvaa. Tuskin muuten istuskelee äidin sylissä. Outoa kirjoittaa tuollaisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaitiolovelvollisuus pitäisi kai koskea terveydenhuolto henkilökuntaa.
Ja oppivelvollisuuden koko Suomen kansaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia tukeutua äitiin. Oli lapsi tai aikuinen.
Totta kai.
Mutta kyse kai onkin siitä tukeutumisen laadusta. Tuskin sinäkään pitäisit normaalina, jos 25-vuotias parkuisi hulluna äidin sylissä terveydenhoitajan luona.
Hän tukeutuisi keskustelemalla vaikeasta tilanteestaan. Koululaisen tuollaiset taaperoikäsen elkeet ovat nyt sitten täällä hyväksyttäviä. Monissa muissa ketjuissa eivät. Ristiriitaista.
Jos laittaisin, että 8-vuotias sai itkupotkuraivarit, kun ei saanut jätskiä? Niin... mitä luulette vastauksiksi? Samaa itsekontrollin puutetta tämäkin osoittaa. Ja ulkopuolisille kiljumisen kuulemista, jota niin kovasti paheksutaan usein.
En ymmärrä, kerrotko minulle, mitä itsearvoista on hallita itsekontrolli pistoksissa tuon ikäisenä?
Ja jäätelö, se on mieliteko, sen hillitseminen on varmasti paljon helpompaa ja perustellumpaa, kuin pelon, jota taas pistostilanteessa esiintyy. Jos sinä tiedät, miten sen pelkäävän lapsen saa hallitsemaan pelkoaan, niin kerro toki, ja tule siihen tilanteeseen, jossa lasta pelottaa. Katson sitten vierestä ja opin, kun saat lapsen hallitsemaan pelkonsa.
21Jos tilanne on jo siinä pisteessä, että 8-vuotias ei hallitse normaaliin elämänkulkuun liittyviä epämiellyttävyyksiä, niin paha siinä on yksittäiseen tilanteeseen puuttua ja ei minulla mitään poppakonsteja ole tuonikäiselle.
Kaikki lähtee perusrauhallisuudesta ja asiallisesta, rennosta suhtautumisesta kaikkiin tilanteisiin. Sen vaistoaa jo vauva ja siitä eteen päin.
Yhtä lailla epämiellyttävyys on se, ettei saa haluamaansa (jäde). Kyse on kokonaisvaltaisesta tunteiden hallinnasta. Siinä mielessä voi rinnastaa, vaikka ymmärrän tietysti pointtisi.
Tosin tästä tulikin mieleeni, että me ihmiset todellakin olemme erilaisia. Sinä siis olet tunteiden tukahduttamisen kannalla, minä taas sen, että ne on okei läpikäydä. Siis mieleeni tuli se, kun tämä epäluuloinen, hyväaistinen metsästäjämme koki, ettei saanut haluamaansa asiaa, kun veli sai. Eli veli pääsi eteenpäin eräässä lasten lelusuunnittelukilpailussa ja sai siitä palkkioksi edellisvuoden voittajan suunnittelemn pehmolelun. Niin istuin valehtelematta varmaan tunnin ja mies sen jälkeen vielä puolikkaan pienemmän lapsen kanssa, joka raivosi ja huusi pettymystään, kun hän ei saanut jotain. Veljelle oli vain pakko huikata, että anteeksi, kun juliminen ei nyt tältä istumalta onnistu, keitetään ne pullakahvit ja otetaan mehut vähän myöhemmin.
Mutta raivottuaan pettymyksen ulos sisko tuli uteliaana katsomaan veljen palkintoa ja taisi siinä oppia itsestään tai ainakin elämästä jotain. Sinun oppiesi mukaan hänen itsehillintänsä oli tietenkin täysin surkeaa ja kamala fiasko :D Voin sanoa, että muistutat äitiäni.
21
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ihan siltä häijyltä akalta, joka otti minulta verinäytteen ollessani 11-vuotias. Hän rääkyi minulle päin naamaa, että "EI NOIN ISOT TYTÖT ENÄÄ SAA ITKEÄ".
Totta ihmeessähän minua pelotti, kun olin aikaisemmin sairastanut tiheää seurantaa vaativan verisairauden, jonka vuoksi minut oli vauvasta lähtien tökitty niillä piikeillä ihan rei'ille vuosien ajan viikottain. Ei vauva tai taapero ymmärrä toimenpiteen tärkeyttä, sen ikäiselle neulalla tökkiminen on vaan ikävää ja pelottavaa, eikä mikään ihme, että siitä jää neulapelko myöhemmällekin iälle.
Eli haluaisin epäkiittää sinua kaikkien niiden potilaitten puolesta, joille olet pyöritellyt silmiäsi ja joiden käytöstä olet myöhemmin taivastellut julkisissa ympäristöissä: Epäkiitos, että olet noin perseestä.
Jos on aina pistelty niin kyllähän moisen pelon olisi pitänyt hävitä jo kauan sitten.
Ps. Neulakammostakin pääsee eroon, mikäli vain jaksaa nähdä vaivaa sen eteen.
Tämä on taas tätä yksinkertaisten logiikkaa: koska minä uskon, että jonkun asian pitäisi olla niin tai näin, niin jakeluuni ei mene, että se voisi olla mitenkään muulla tavalla. Siispä minun on ihan ok syyllistää muita. Vaikka katsoisot saatana peiliin. On muitakin tapoja edetä asioissa, tai kuinka kokee ne, kuin yksi, jonka sinä sattumalta tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia tukeutua äitiin. Oli lapsi tai aikuinen.
Totta kai.
Mutta kyse kai onkin siitä tukeutumisen laadusta. Tuskin sinäkään pitäisit normaalina, jos 25-vuotias parkuisi hulluna äidin sylissä terveydenhoitajan luona.
Hän tukeutuisi keskustelemalla vaikeasta tilanteestaan. Koululaisen tuollaiset taaperoikäsen elkeet ovat nyt sitten täällä hyväksyttäviä. Monissa muissa ketjuissa eivät. Ristiriitaista.
Jos laittaisin, että 8-vuotias sai itkupotkuraivarit, kun ei saanut jätskiä? Niin... mitä luulette vastauksiksi? Samaa itsekontrollin puutetta tämäkin osoittaa. Ja ulkopuolisille kiljumisen kuulemista, jota niin kovasti paheksutaan usein.
En ymmärrä, kerrotko minulle, mitä itsearvoista on hallita itsekontrolli pistoksissa tuon ikäisenä?
Ja jäätelö, se on mieliteko, sen hillitseminen on varmasti paljon helpompaa ja perustellumpaa, kuin pelon, jota taas pistostilanteessa esiintyy. Jos sinä tiedät, miten sen pelkäävän lapsen saa hallitsemaan pelkoaan, niin kerro toki, ja tule siihen tilanteeseen, jossa lasta pelottaa. Katson sitten vierestä ja opin, kun saat lapsen hallitsemaan pelkonsa.
21Jos tilanne on jo siinä pisteessä, että 8-vuotias ei hallitse normaaliin elämänkulkuun liittyviä epämiellyttävyyksiä, niin paha siinä on yksittäiseen tilanteeseen puuttua ja ei minulla mitään poppakonsteja ole tuonikäiselle.
Kaikki lähtee perusrauhallisuudesta ja asiallisesta, rennosta suhtautumisesta kaikkiin tilanteisiin. Sen vaistoaa jo vauva ja siitä eteen päin.
Yhtä lailla epämiellyttävyys on se, ettei saa haluamaansa (jäde). Kyse on kokonaisvaltaisesta tunteiden hallinnasta. Siinä mielessä voi rinnastaa, vaikka ymmärrän tietysti pointtisi.
Tosin tästä tulikin mieleeni, että me ihmiset todellakin olemme erilaisia. Sinä siis olet tunteiden tukahduttamisen kannalla, minä taas sen, että ne on okei läpikäydä. Siis mieleeni tuli se, kun tämä epäluuloinen, hyväaistinen metsästäjämme koki, ettei saanut haluamaansa asiaa, kun veli sai. Eli veli pääsi eteenpäin eräässä lasten lelusuunnittelukilpailussa ja sai siitä palkkioksi edellisvuoden voittajan suunnittelemn pehmolelun. Niin istuin valehtelematta varmaan tunnin ja mies sen jälkeen vielä puolikkaan pienemmän lapsen kanssa, joka raivosi ja huusi pettymystään, kun hän ei saanut jotain. Veljelle oli vain pakko huikata, että anteeksi, kun juliminen ei nyt tältä istumalta onnistu, keitetään ne pullakahvit ja otetaan mehut vähän myöhemmin.
Mutta raivottuaan pettymyksen ulos sisko tuli uteliaana katsomaan veljen palkintoa ja taisi siinä oppia itsestään tai ainakin elämästä jotain. Sinun oppiesi mukaan hänen itsehillintänsä oli tietenkin täysin surkeaa ja kamala fiasko :D Voin sanoa, että muistutat äitiäni.
21
Kyllä niin puurot ja vellit on sekaisin sinullakin.
Tunteiden hallinta ei ole tunteiden tukahduttamista.
Se on kykyä käsitellä tunteensa ilman ympäristölle koituvaa kohtuutonta haittaa.
Joku toinen tappaa epäoikeudenmukaisuutta kohdatessaan, kun ei "tukahduta" tunteitaan. Toinen pystyy hyväksymään tapahtuneen ja ymmärtää, että viha ja raivo ei auta eteen päin. Ei itseä eikä ketään.
Edelleen pidän 8-vuotiaan sylissä istumista ja äitiinsä itkien tukeutumista kyseenalaisena, mutta normaalina reaktiona kuitenkin. Siinä ja siinä... Sanoinkin jo, että pari vuotta tuohon lisää, niin on terapian tarpeessa.
21:lle
En koskaan olisi siirtänyt mitään veljen pullakahveja siskon raivoamisen takia.
Siinähän olisi raivonnut omissa oloissaan. Nythän hän sai palkinnon: hänet huomioitiin ja siksi ehkä käyttäytyi "kivasti", kun sai tahtonsa läpi eli vaikutti veljen mielentilaan ja koko perheen toimintaan.
Ilmeisesti useinkin saanut periksi tällä tyylillä. Toimintatapa, joka tuottaa hyvän tuloksen toistuu tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia tukeutua äitiin. Oli lapsi tai aikuinen.
Totta kai.
Mutta kyse kai onkin siitä tukeutumisen laadusta. Tuskin sinäkään pitäisit normaalina, jos 25-vuotias parkuisi hulluna äidin sylissä terveydenhoitajan luona.
Hän tukeutuisi keskustelemalla vaikeasta tilanteestaan. Koululaisen tuollaiset taaperoikäsen elkeet ovat nyt sitten täällä hyväksyttäviä. Monissa muissa ketjuissa eivät. Ristiriitaista.
Jos laittaisin, että 8-vuotias sai itkupotkuraivarit, kun ei saanut jätskiä? Niin... mitä luulette vastauksiksi? Samaa itsekontrollin puutetta tämäkin osoittaa. Ja ulkopuolisille kiljumisen kuulemista, jota niin kovasti paheksutaan usein.
En ymmärrä, kerrotko minulle, mitä itsearvoista on hallita itsekontrolli pistoksissa tuon ikäisenä?
Ja jäätelö, se on mieliteko, sen hillitseminen on varmasti paljon helpompaa ja perustellumpaa, kuin pelon, jota taas pistostilanteessa esiintyy. Jos sinä tiedät, miten sen pelkäävän lapsen saa hallitsemaan pelkoaan, niin kerro toki, ja tule siihen tilanteeseen, jossa lasta pelottaa. Katson sitten vierestä ja opin, kun saat lapsen hallitsemaan pelkonsa.
21Jos tilanne on jo siinä pisteessä, että 8-vuotias ei hallitse normaaliin elämänkulkuun liittyviä epämiellyttävyyksiä, niin paha siinä on yksittäiseen tilanteeseen puuttua ja ei minulla mitään poppakonsteja ole tuonikäiselle.
Kaikki lähtee perusrauhallisuudesta ja asiallisesta, rennosta suhtautumisesta kaikkiin tilanteisiin. Sen vaistoaa jo vauva ja siitä eteen päin.
Yhtä lailla epämiellyttävyys on se, ettei saa haluamaansa (jäde). Kyse on kokonaisvaltaisesta tunteiden hallinnasta. Siinä mielessä voi rinnastaa, vaikka ymmärrän tietysti pointtisi.
Tosin tästä tulikin mieleeni, että me ihmiset todellakin olemme erilaisia. Sinä siis olet tunteiden tukahduttamisen kannalla, minä taas sen, että ne on okei läpikäydä. Siis mieleeni tuli se, kun tämä epäluuloinen, hyväaistinen metsästäjämme koki, ettei saanut haluamaansa asiaa, kun veli sai. Eli veli pääsi eteenpäin eräässä lasten lelusuunnittelukilpailussa ja sai siitä palkkioksi edellisvuoden voittajan suunnittelemn pehmolelun. Niin istuin valehtelematta varmaan tunnin ja mies sen jälkeen vielä puolikkaan pienemmän lapsen kanssa, joka raivosi ja huusi pettymystään, kun hän ei saanut jotain. Veljelle oli vain pakko huikata, että anteeksi, kun juliminen ei nyt tältä istumalta onnistu, keitetään ne pullakahvit ja otetaan mehut vähän myöhemmin.
Mutta raivottuaan pettymyksen ulos sisko tuli uteliaana katsomaan veljen palkintoa ja taisi siinä oppia itsestään tai ainakin elämästä jotain. Sinun oppiesi mukaan hänen itsehillintänsä oli tietenkin täysin surkeaa ja kamala fiasko :D Voin sanoa, että muistutat äitiäni.
21Kyllä niin puurot ja vellit on sekaisin sinullakin.
Tunteiden hallinta ei ole tunteiden tukahduttamista.
Se on kykyä käsitellä tunteensa ilman ympäristölle koituvaa kohtuutonta haittaa.
Joku toinen tappaa epäoikeudenmukaisuutta kohdatessaan, kun ei "tukahduta" tunteitaan. Toinen pystyy hyväksymään tapahtuneen ja ymmärtää, että viha ja raivo ei auta eteen päin. Ei itseä eikä ketään.
Edelleen pidän 8-vuotiaan sylissä istumista ja äitiinsä itkien tukeutumista kyseenalaisena, mutta normaalina reaktiona kuitenkin. Siinä ja siinä... Sanoinkin jo, että pari vuotta tuohon lisää, niin on terapian tarpeessa.
Millä lailla isommankaan lapsen reaktio tuossa aiheuttaa ympäristölle kohtuutonta haittaa, voiko eritellä?
Lisäksi kohtuuton haitta on määrittelykysymys. Minun äitini protokollanomaisessa mielessä pikkusiskon käyttäytyminen olisi takuulla lähennellyt kohtuutonta haittaa, koska siinä hetkessähän olisi kuulunut saada juhlia ja onnitella toista. Nyt se meni häneltä pilalle. Onneksi ilo onnistumisesta korvasi ja pullaa ehtii syödä myöhemminkin. Niin, että KAIKILLA on hyvä mieli, myös sillä, jonka suunnitelmaa ei huomioitu.
Niin en nyt näe, miten terveydenhuollon yksikössä annetun toimenpiteen pelkääminen ja siksi jonkun sylissä itkeminen aiheuttaa sinussa ...pelkoa?
Juuri näin. Meidän lapset eroavat tuossa kuin yö ja päivä, siinäkin sen näkee, ettei ole kyse kasvatuksesta. Ihminen on niin monimutkainen olento, etten pitäisi lainkaan mahdottomana, että geenit ohjailevat arkuuden lisäksi sitä, että tällä aralla lapsellamme on allergioita, joita on myös paljon miehen suvussa. (Minun suvussani ei ole mitään, eikä toisella lapsellamme). Niin olen miettinyt, kun aralla lapsellamme on supertarkat ja hyvät aistit, lisäksi siis allergioita (=ei kannata pistää suuhun mitä sattuu), ja hän on kamalan nirso syömisissään, rka jne. Että voisiko kaikki tämä kulkea käsi kädessä? Koska on llerginen geeniperimä, ja kuulee jok rasahduksenkin, niin kannattaa olla vähän arempi, ettei joutuisi suoraan surman suuhun tai söisi jotain, mikä tappaa? En tiedä, mutta mitään selitystä kasvatuksesta en ole noihin löytänyt. Lisäksi hänellä on vahva metsästysvietti, jos olisimme vielä savannilla, niin tämä lapsi olisi etunenässä hankkimassa saalista. On siis kyllä tyttö, mutta kai naiset jossain kulttuureissa saivat pienriistaa hankkia ainakin. Tai tappaa. Hyvillä aisteilla sitä saisi kiinnikin.