HS: opiskelijatytön tilitys " taloudellisen autonomian" menetyksestä opintotukiuudistuksen myötä
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005298987.html
Mitä taloudellisen autonomian menettämistä se on, jos hänen saamansa tuki vain siirtyy yhteiskunnalta läheisen harteille?
Ihan hyvä uudistus mielestäni. Ehkä hänen parisuhteensa on epävakaa ja siksi yhteistalous mietityttää? Jollain toisella suhde voi olla paljon tiiviimpi ja yhteiset rahat pikemminkin itsestäänselvyys, kun kerran yhteistä elämääkin rakennetaan. Silloin olisi yhteiskunnan suunnalta suorastaan liiallista tukea paria vielä toisen normaalin palkan lisäksi. Suomen rahat on äkkiä käytetty, jos verovaroja jaellaan avokätisesti ihmisille, joilla ei ole oikeaa hätää ja joilla on ylipäätään vaihtoehtoja & mahdollisuus kohentaa talouttaan.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Miksi Kela saa kiertää lakia? Vain avioliitossa on elatusvelvollisuus.
No sitten kaikkien aviopuolisoiden kannattaisi erota ja jatkaa avopuolisoina, jos toisen tulot ovat hyvin pienet. Vaikka toinen olisi miljonääri.
Parisuhde jossa asutaan yhdessä on perhe. Tässä vaiheessa rahojen todellakin pitää olla jossain määrin yhteiset. Ei minulla ja miehelläni ole koskaan ollut esim. yhteistä tiliä, ja aina olen käynyt töissä, mutta on ollut aikoja kun jompikumpi on tienannut enemmän (siis molemmin päin) ja aina ollaan eletty yhdessä ja autettu toisiamme. Miten on edes mahdollista ajatella että ollaan yhdessä ilman mitään vastuuta toisistaan, että yhteiskunta tulee perheen edellä?!
En kyllä yhtään ymmärrä taloudellisen autonomian menettäjää :D On se kuitenkin eri asia asua jonkun kanssa samassa taloudessa, kuin se että olet yksin vastuussa kaikesta jne. Mielestäni tässä ei ole kohdattu vääryyttä.
Kyllä itselle on aina ollut ihan selvää, että avopuolison kanssa kulut ja tulot jaetaan. Kahden miehen kanssa olen avoliitossa ollut. Välillä rikkaampana osapuolena, välillä köyhempänä. Ihan absurdia vedota johonkin lain kirjaimeen, ihan itsestäänselvää että parisuhteessa kumppanista huolehditaan.
Sen sijaan se on ikävää, että jos kaveriporukka vuokraa kämpän, se on mennyt uudistuksen myötä hankalammaksi, vaikka kimppakämppä olisi ehdottomasti järkevä tapa opiskelijan asua.
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen kaveri saa 404 euroa pelkkää asumistukea? Vai onko se kaksi kertaa normaali määrä jos on lapsia tms.?
Elokuun alusta saa opiskelijakin (yleistä) asumistukea juurikin tuon verran, jos tulot ovat tarpeeksi pienet ja asuu yksin esim. Helsingissä, jossa pienenkin yksiön vuokrat ovat tähtitieteelliset. Itsekin asun Helsingissä halvassa yksiössä, maksan vuokraa 530 e, johon saan asumistukea tuon 404 e. Siihen vielä opiskelijalle opintoraha päälle...
Tilanne ei ole meillä vielä ajankohtainen, mutta tytär on miettinyt etukäteen, että jossain vaiheessa poikaystävä voisi muuttaa hänen luoksensa. Yksin asuessaan hän tulee saamaan asumistukea noin 400€, minkä kipeästi tarvitsee kyllä asumiskulujen maksamiseen. Jos opiskeleva poikaystävä muuttaisi hänen luokseen, heidän yhteinen asumistukensa olisi vain 425€. Mitään taloudellista etua siitä ei siis saa, että ottaa poikaystävän nurkkiinsa asumaan. Kaiken lisäksi tyttö joutuisi tiukan paikan tullen elättämään poikaystäväänsä, koska pojalta menisi mahdollisuus saada toimeentulotukea hätätilanteessa yhteenmuuton myötä.
Ihan ymmärrettävää, ettei yhteiskunnan rahoilla tueta keskenkasvuisten kotileikkejä. Nyt nuoret aikuiset joutuvat miettimään, milloin ovat valmiita ottamaan toisistaan elatusvastuun, ennen kuin muuttavat yhteen. Ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Suomen lain mukaan avopareilla ei ole toisistaan elatusvelvollisuutta, ainoastaan aviopareilla. Kelan silmissä elatusvelvollisuus kuitenkin on.
Kyllä minä ymmärrän hyvin, että esim parikymppiset vasta yhteen muuttaneet eivät halua elättää toisiaan tai toisaalta joutua toisen elätettäväksi. Se että suhteeseen tulee myös taloudellisen riippuvuuden elementti altistaa myös takuulla sen tienaajan hyväksikäytölle, elätettävän taloudelliselle väkivallalle ja syyllistämiselle ("minä maksan laskut niin teet niinkuin sanon"). Sitten nuoret ja parisuhteissa kokemattomat yrittää painia tällaisten juttujen kanssa.
Siinä vaiheessa kun avopari joutuu hakemaan yhteiskunnan tukia pystyäkseen elämään yhdessä tilanne muuttuu. Jos tukia ei tarvita on ihan fine että kumpikin elää omilla rahoillaan, ketä kiinnostaa.
Se on niin ihqua leikkiä aikuista, mutta yhyy kun aikuiselämän vastuut tulee kuvioon.
Hyvä uudistus.
Vierailija kirjoitti:
Ihme ja kumma kirjoitti:
Onko ihmisten asenteet todellakin muuttuneet niin paljon, että enemmistön mielestä avoliitossa elävän elatuksesta on enemmän vastuussa ventovieraat veronmaksajat kuin avopuoliso?
Vai onko tämä jälleen yksi esimerkki, miksi lopetin Hesarin tilaamisen 25 vuoden jälkeen? Lehti nostaa jatkuvasti esille ongelmia, jotka eivät mielestäni ole ongelmia laisinkaan.
On. Itselleni tuli tämän myötä ero, kun ex sanoi ettei tosiaan aio elättää mua hetkeäkään kun tuet loppuu. Minä siis olen viimeisen vuoden opiskelija (ja todennäköisesti jouluksi valmistun) ja hän on jo työelämässä. Kuulemma oltais voitu vielä seurustella, mutta mun pitäis asua jossain muualla, koska hän ei aio maksaa vuokrasta mun osuutta jos asun saman katon alla vaan maksaa vain itselleen.
Meillä melko sama tilanne. Minulla on 1,5 vuotta opintoja jäljellä. (Ex-)avomies tienaa n. 3000 e/kk ja minä saan jatkossa vain opintotuen 250 e/kk sekä opintolainaa. Voin tietenkin mennä töihin opintojen lisäksi, mutta silloin valmistuminen viivästyy. Teen tutkintoani nopeutetussa tahdissa ja opiskelu vie siis todellakin paljon aikaa. Mielestäni on kuitenkin myös yhteiskunnan hyöty, että valmistun nopeasti ja menen sitten töihin.
Haen nyt siis itselleni vuokrayksiötä tai -kaksiota, joihin on tällä hetkellä hirvittävät määrät hakijoita. Olkoon siis vaan avokilla elatusvelvollisuus, mutta minä en yksinkertaisesti voi sille mitään, että hän kieltäytyy maksamasta enemmän kuin tasan puolet kuluistamme. Avokki on nyt ex-avokki, mutta saman katon alla joudutaan olemaan niin kauan, kunnes löydän kämpän jostain.
Sama tilanne kuin 113, sillä erotuksella, että ei olla eroamassa ja puoliso varmasti elättäisi minua muutaman vuoden, mutta itse en tuota tilannetta kestä, kun voin vaihtoehtoisesti käydä töissä tai muuttaa omaan yksiöön, jolloin jäisi jopa rahaa säästöön tukien jälkeen. Ajankohta on sinänsä harmillinen, että haluaisin enää viivytyksettä saada tutkinnon valmiiksi ja päästä koulutustani vastaaviin töihin, perustaa perheen ja niin edelleen, mutta todennäköisesti pidennän opiskeluaikaa parilla vuodella ja työskentelen osa-aikaisesti.
Itsellä edessä sama tilanne syksyllä uuden tukiuudistuksen myötä ja koen tilanteen epäreiluksi. Ymmärrän, että yksineläjälle, varsinkin pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingin keskustassa elävälle, vuokrat ovat pilvissä ja varsinkin suhteutettuna "tuloihin" asuminen syö kaikki rahat. Tällaiselle ihmiselle tukiuudistus oli varmasti toivottava.
Toisaalta en ymmärrä, miksi ihmisen, joka on opiskelee, täytyy välttämättä asua ydinkeskustassa ja olettaa, että valtion pitäisi maksaa hänen "kallis makunsa"? Tervetuloa itään, kyllä vuokrataso laskee samalla.
Samalla kuuntelen, kun kaverikämppikset (eri vuokrasopimuksilla) ei viitsi ottaa syksyllä asuntoa "huonolta" alueelta, kun kela maksaa rahaa enemmän, mikäli vuokra on kalliimpi. Tyhmähän sitä olisi, ellei tilaisuutta käyttäisi.
Omat tulot laskee syksyllä sen verran, että rahaa jää 250 e/kk, jolla en todellakaan maksa edes omaa osuuttani vuokrasta. Täytyy siis hakea työtä, jolla katan pudonneet tuet. Tämä tuskin oli valtion tavoite. Voisin poikaystävällenikin kaikki laskuni antaa, mutta en halua sitä hiertämään parisuhdettamme. Varsinkin kun ottaa huomioon, että poikaystäväni on opiskellut ammattinsa yksityisesti, ja maksanut sen omalla lainallaan, joka on lukuisien kymmenien tuhansien eurojen suuruinen. Tätä ei vaan mitenkään oteta huomioon.
Mut aina ei mee nallekarkit tasan. Yritän iloita siitä, että minun ei tarvitse maksaa opintojani itse, vaan valtio maksaa sen puolestani. Lisäksi saan vielä rahaa joka kuukausi. Mutta reilua ja tasavertaista tämä ei kuitenkaan ole.
Pitäisikö Kelan maksaa tukia myös miljonäärien puolisoille ettei heidän tarvitsisi olla taloudellisesti riippuvaisia puolisoistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo koko pariskunnan ja keskinäisen elatusvelvollisuuden käsite on suorastaan brezneviläinen jäänne, joka ei käy lainkaan yksiin 80- ja 90-luvuilla syntyneiden ihmisten ajatusmaailman kanssa. Nykynuorten ihanne on se, että jokainen hoitaa oman sarkansa, eikä tällainen elatusvelvollisuuden tasajako sovi tähän ajatusmalliin lainkaan. Nykyään moni kokee pikemminkin nöyryyttäväksi ajatuksen siitä, että pitäisi elää puolisonsa tuloilla, vaikka kyseinen malli olikin varsin tyypillinen vielä muutama vuosikymmen sitten.
Asumistuki on yleisestikin ottaen täysin naurettava ja absurdi. Kaikki nykyiset tuet pitäisi poistaa ja siirtyä perustuloon, jonka jokainen saisi käyttää haluamallaan tavalla.
Voihan se ihanne olla, mutta ei tuollaista yhteiskunnan varoin kuulu rahoittaa XD
Miten se on yhteiskunnan kannalta kalliimpaa, jos tämä pariskunta asuu samassa osoitteessa? Jos he asuisivat omissa asunnoissaan, maksaisi yhteiskunta täydet tuet, mutta tässä tapauksessa heitä rangaistaan siitä, että asuvat edullisemmin, jolloin menettävät heille muutoin kuuluvia tukia.
Varmaan ihan absurdi ajatus, mutta jospa tuo tilanne kannustaisi tienaamaan itse ihan omaa rahaa. Tiedättekö sellaisen jutun mitä kutsutaan työksi, siinä ikäänkuin annat työpanoksesi sovitusti vieraan käyttöön ja sen vastineeksi tämä vieras muuttuu työnantajaksi joka maksaa sinulle palkkaa, ihan oikeaa rahaa. Sillä rahalla voi sitten osallistua esimerkiksi siihen vuokranmaksuun ja mikä tärkeintä, säilyttää taloudellisen autonomian.
Joo, olen kuullut sellaisesta jutusta mitä työksi kutsutaan. Olen myös ollut kuulevinani, että siitä työ-nimisestä jutusta olisi ollut vähän pulaa viime aikoina. Huhupuheita nämä.
Helsingissä (mistä linkin esimerkki oli) on ihan varmasti tarjolla opiskelijalle töitä muutama päivä viikossa. Kaupan ala, ravintola- ala, siivous näin esimerkkeinä, aivan varmasti löytyy työtä, ihan samantien kun menee vaikka jonkun vuokrafirman listoille. Ei ole huhua vaan ihan faktaa.
Pelkästään Helsingin yliopistossa aloittaa tänä syksynä yli 3000 uutta opiskelijaa. Millään ei kaupungin kaikille opiskelijoille riitä töitä.
Kaupungin kaikki opiskelijat tuskin asuvat työssäkäyvän kumppanin kanssa samassa asunnossa joten aloituksen ongelma tuskin koskeekaan aivan kaikkia?
Jaa, no sori, en tiennyt että Helsingissä on erikseen varattu työpaikat avosuhteessa eläville. Ainakin minä ja minun yksin asuvat kaverit tehtiin aikoinaan töitä opintojen ohella, kun ei kukaan muu ollut maksamassa vuokraa. Että sinänsä kuvittelisin kovemman tarpeen työpaikalle olevan juuri yksinäisillä.
Ei olisi kannattanut lintsata äikäntunteja, olisi sisälukutaito parantunut.
Asumistukiuudistus, josta tämä aloituskin tehtiin helpottaa nimenomaan yksinasuvien opiskelijoiden tilannetta kun tukea maksetaan ympäri vuoden, sen sijaan parisuhteessa elävien tuki heikkenee jos puoliso tienaa riittävästi. Jos henkilö elää parisuhteessa jossa pidetään tarkkaan "sun ja mun rahat" niin yksin joutuu sen vuokranpuolikkaansa hoitamaan ja maksaa siis asumisestaan enemmän kuin yksinasuva joka saa täyden asumistuen.
Tiedän itsekin opiskelleena, mistä uudistuksessa on kyse. Avoliitossa asuvat ovat saaneet asumislisää vain pienen ajan, joten itse näen sen lähinnä kokeiluna, joka nyt lakkautettiin. On jokaisen oma asia, miten asumisensa järjestelee. Kaikilla on mahdollisuus samaan tukeen samoissa olosuhteissa. Miksi kukaan lähtee suhteeseen, jossa kumpikin pitää omaisuudestaan kiinni kynsin hampain? Turha uhriutua, kun on itse osansa valinnut.
Koko Suomen yhteiskunta on pantava uuteen pakettiin. En minä ainakaan halua, että minua opiskelijat, kotiäidit, maahanmuuttajat ym. riistävät. Riistäköön itseään tai läheisiään.
Tähän asti avoliitossa asuvat ovat saaneet suuremman edun. Ovat voineet asua väljästi ja jakaa asumiskulut. Avoliittoonkin saa edelleen asumistukea, jos molempien tulot ovat tarpeeksi pienet. On kuitenkin hullua maksaa yhteiskunnan varoista tukea varakkaalle perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö Kelan maksaa tukia myös miljonäärien puolisoille ettei heidän tarvitsisi olla taloudellisesti riippuvaisia puolisoistaan?
Mun mies on miljonääri ja kela maksaa joka kuukausi tililleni noin 1200 e asumistukea. Tykkään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo koko pariskunnan ja keskinäisen elatusvelvollisuuden käsite on suorastaan brezneviläinen jäänne, joka ei käy lainkaan yksiin 80- ja 90-luvuilla syntyneiden ihmisten ajatusmaailman kanssa. Nykynuorten ihanne on se, että jokainen hoitaa oman sarkansa, eikä tällainen elatusvelvollisuuden tasajako sovi tähän ajatusmalliin lainkaan. Nykyään moni kokee pikemminkin nöyryyttäväksi ajatuksen siitä, että pitäisi elää puolisonsa tuloilla, vaikka kyseinen malli olikin varsin tyypillinen vielä muutama vuosikymmen sitten.
Asumistuki on yleisestikin ottaen täysin naurettava ja absurdi. Kaikki nykyiset tuet pitäisi poistaa ja siirtyä perustuloon, jonka jokainen saisi käyttää haluamallaan tavalla.
Voihan se ihanne olla, mutta ei tuollaista yhteiskunnan varoin kuulu rahoittaa XD
Miten se on yhteiskunnan kannalta kalliimpaa, jos tämä pariskunta asuu samassa osoitteessa? Jos he asuisivat omissa asunnoissaan, maksaisi yhteiskunta täydet tuet, mutta tässä tapauksessa heitä rangaistaan siitä, että asuvat edullisemmin, jolloin menettävät heille muutoin kuuluvia tukia.
Varmaan ihan absurdi ajatus, mutta jospa tuo tilanne kannustaisi tienaamaan itse ihan omaa rahaa. Tiedättekö sellaisen jutun mitä kutsutaan työksi, siinä ikäänkuin annat työpanoksesi sovitusti vieraan käyttöön ja sen vastineeksi tämä vieras muuttuu työnantajaksi joka maksaa sinulle palkkaa, ihan oikeaa rahaa. Sillä rahalla voi sitten osallistua esimerkiksi siihen vuokranmaksuun ja mikä tärkeintä, säilyttää taloudellisen autonomian.
Joo, olen kuullut sellaisesta jutusta mitä työksi kutsutaan. Olen myös ollut kuulevinani, että siitä työ-nimisestä jutusta olisi ollut vähän pulaa viime aikoina. Huhupuheita nämä.
Helsingissä (mistä linkin esimerkki oli) on ihan varmasti tarjolla opiskelijalle töitä muutama päivä viikossa. Kaupan ala, ravintola- ala, siivous näin esimerkkeinä, aivan varmasti löytyy työtä, ihan samantien kun menee vaikka jonkun vuokrafirman listoille. Ei ole huhua vaan ihan faktaa.
Pelkästään Helsingin yliopistossa aloittaa tänä syksynä yli 3000 uutta opiskelijaa. Millään ei kaupungin kaikille opiskelijoille riitä töitä.
Kaupungin kaikki opiskelijat tuskin asuvat työssäkäyvän kumppanin kanssa samassa asunnossa joten aloituksen ongelma tuskin koskeekaan aivan kaikkia?
Jaa, no sori, en tiennyt että Helsingissä on erikseen varattu työpaikat avosuhteessa eläville. Ainakin minä ja minun yksin asuvat kaverit tehtiin aikoinaan töitä opintojen ohella, kun ei kukaan muu ollut maksamassa vuokraa. Että sinänsä kuvittelisin kovemman tarpeen työpaikalle olevan juuri yksinäisillä.
Ei olisi kannattanut lintsata äikäntunteja, olisi sisälukutaito parantunut.
Asumistukiuudistus, josta tämä aloituskin tehtiin helpottaa nimenomaan yksinasuvien opiskelijoiden tilannetta kun tukea maksetaan ympäri vuoden, sen sijaan parisuhteessa elävien tuki heikkenee jos puoliso tienaa riittävästi. Jos henkilö elää parisuhteessa jossa pidetään tarkkaan "sun ja mun rahat" niin yksin joutuu sen vuokranpuolikkaansa hoitamaan ja maksaa siis asumisestaan enemmän kuin yksinasuva joka saa täyden asumistuen.
No, Ei, nyt halutaan parantaa syntyvyyttä.
Tämä uudistus toki hämmentää nyt tässä putkessa olevia. Jatkossa jokainen tietää tilanteen ja hoitaa asumisjärjestelynsäsen mukaisesti. Ehkä tämä 20-vuotiaina yhteen muuttaminen nyt jää historiaan. Mielestäni nyt opiskelevien/avoliitossa asuvien kohdalla uudistusta olisi voinut porrastaa jollain tavalla. Periaattessa olen sitä mieltä, että uudistus on hyvä asia. Jos asutaan yhdessä ollaan perhe.
No, avoliitto nyt onkin täysin kahdenvälinen sopimus, miten sen kukin haluaa tehdä. Toki kuten on jo mainittu, jos tukia halajaa, niin yhteiskunta olettaa yhdessä asuvan pariskunnan yhdeksi taloudeksi.
Mutta sitä en ymmärrä, että myös avioliitossa pätee tämä erillistalouksien ajattelu, kun avioliitto nyt nimenomaan on myös taloudellinen liitto, jossa kumpikin puoliso lain mukaan osallistuu kykynsä mukaisesti perheen elatukseen. Ei siis tasajaolla vaan kykynsä mukaisesti.
Jos tämä ei kelpaa, älkää solmiko avioliittoa.
Mutta kun tässä keskustellaan tilanteesta, jossa avoparilla on varaa maksaa asumiskulut.