Lue keskustelun säännöt.
vaikeaa elää ilman miestä
21.07.2017 |
Haluaisin jakaa arkeani miehen kanssa, tehdä yhteisiä sunnitelmia, rakastella, huolehtia, olla huolehdittavana.
En kuitenkaan löydä etsimääni. Olen liian periaattellinen. Sinällään se on hyväkin, en pettäisi, olisin miehelle lojaali ja kunnioittava vaimo. Periaattelisuudesta tykätään, mutta sitten kun vaatii mieheltäkin "hyvää ja periaattellista käytöstä" niin periaatteellisuus ei enää olekaan hyvä.
En kestä tätä jatkuvaa seksin ja läheisyyden puutetta.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein ne eniten moralisoivat retkahtavat kunnolla rysille, kun taas pikkuisen sitä hedonidismia elämässä suojaa suurimmilta synneiltä. Siksi poliitikot ja uskovaiset retkahtavat kunnolla, esim parikin uskovaista mies kansanedustajaa pahimpia naisia lähentelijöitä... Elämästä nauttiminen ja joku pornon katselu on parempi kuin vieraissa juokseminen. Pitkässä liitossa pitää olla tilaa hengittää ja suvaitsevaisuutta, täydellisiä ihmisiä ei ole, jopa Jumalakin tietää että me ihmiset ollaan syntisiä:)
Pornon katselija tukee toimintaa, jossa ei oteta vastuuta seksuaalisuudesta. Lisäksi seksi on yksityinen asia, sitä ei ole tarpeen esitellä vieraille ihmisille. ap
Tuolla tavalla sanoessasi tarkoitat että seksistä pitää maksaa tarpeeksi suuri maksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos lapset on jo tehty ja sillä tavalla "velvollisuus"on jo täytetty yhteiskuntaa kohtaan niin mihin tarvitsee miestä enää.Aivan yhtä hyvinhän sitä voi olla ystävien ja sukulaisten kanssa,jos juttuseuraa yhteistä tekemistä haluaa.
työelämään mukaan meneminen kartuttaa saatavaa eläkettä,sitä ei kerry heti mutta muutamien vuosien jälkeen sitä alkaa kertyä.Tietenkin jos ei haittaa minimaalisen eläkkeen saaminen vanhuusaikaa ja sillä päättää tulla toimeen,ei työelämästä poisjääminenkään haittaa.Mutta jos ajattelee että menee töihin sitten myöhemin kun lapset ovat aikuisia niin sen pienempi eläke tulee olemaan mitä vanhempana työelämän aloittaa.
Ensinnäkin en tarvitse miestä pelkästään mihinkään jutteluun vaan myös siihen seksiin..
Eläkeasiat voi järjestää myös siten, että maksetaan kotona olevalle vaimolle yksityistä eläkevakuutusta. Näin eläke ei jää pieneksi. Ihan sopimus- ja järjestelyasioita. ap
no siinä tapauksessa kannattaisi laittaa asia jo vireille,mitä kauemmin odottaa sen pienempi eläke.Tämä sääntö on myös tässäkin systeemissä.
Mitä seksiin tulee niin voihan siitä nauttia myös yksinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.
"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?
Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?
Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?
Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"
/quote]Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.
Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.
Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?
Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?
(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?
Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.
Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.
En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.
Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.
Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.
Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.
"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?
Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?
Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?
Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"
/quote]Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.
Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.
Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?
Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?
(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?
Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.
Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.
En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.
Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.
Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.
Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:
-aviorikos ja seksivideot
-väkivalta
-sadismi
En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.
Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.
En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.
Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos lapset on jo tehty ja sillä tavalla "velvollisuus"on jo täytetty yhteiskuntaa kohtaan niin mihin tarvitsee miestä enää.Aivan yhtä hyvinhän sitä voi olla ystävien ja sukulaisten kanssa,jos juttuseuraa yhteistä tekemistä haluaa.
työelämään mukaan meneminen kartuttaa saatavaa eläkettä,sitä ei kerry heti mutta muutamien vuosien jälkeen sitä alkaa kertyä.Tietenkin jos ei haittaa minimaalisen eläkkeen saaminen vanhuusaikaa ja sillä päättää tulla toimeen,ei työelämästä poisjääminenkään haittaa.Mutta jos ajattelee että menee töihin sitten myöhemin kun lapset ovat aikuisia niin sen pienempi eläke tulee olemaan mitä vanhempana työelämän aloittaa.
Ensinnäkin en tarvitse miestä pelkästään mihinkään jutteluun vaan myös siihen seksiin..
Eläkeasiat voi järjestää myös siten, että maksetaan kotona olevalle vaimolle yksityistä eläkevakuutusta. Näin eläke ei jää pieneksi. Ihan sopimus- ja järjestelyasioita. ap
no siinä tapauksessa kannattaisi laittaa asia jo vireille,mitä kauemmin odottaa sen pienempi eläke.Tämä sääntö on myös tässäkin systeemissä.
Mitä seksiin tulee niin voihan siitä nauttia myös yksinkin.
En minä ainakaan saa kunnolla seksuaalista tyydytystä ilman miestä. En saa haluja vähemmälle yksin. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet hottis ja seksikäs, löydät helposti miehen, joka teeskentelee noita kaikkia kriteerejäsi. Viiden vuoden päästä huomaat, että se onkin koko ajan pettänyt, katsonut pornoa ja jää työttömäksi olettaen, että sä elätät perheen ja teet kuitenkin edelleen kaikki kotityöt. Se tavallinen tarina siis. Sitten.punnitaan sun linja avioeroon, kun mies ilmoittaa, ettei hänestä ole mitään syytä erota, kun teillä on kaikki niin hyvin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.
"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?
Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?
Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?
Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"
/quote]Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.
Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.
Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?
Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?
(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?
Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.
Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.
En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.
Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.
Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.
Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:
-aviorikos ja seksivideot
-väkivalta
-sadismi
En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.
Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.
En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.
Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap
Syytät muita ylimielisydestä, kun sinulle yritetään selittää, että olet juuri itsesi asettanut muiden yläpuolelle; etkä edes tajua sitä! Kumppanisi ei saa tehdä virheitä, tai niitä mitkä sinä määrittelet. Et osaa ottaa huomioon toista näkökantaa, olet hyvin jyrkkä ja ehdoton. Erittäin hyvin minusta sanottu tuo argumentti, missä puhuttiin yhdessä kasvamisesta ja virheiden hyväksymisestä. Parisuhteessa oppii, että minä itsekin olen epätäydellinen. Ja juuri niissä yllättävissä asioissa, pitkässä parisuhteessa tapahtuu myös että itse/kumppani muuttuu. Oikeasti sinulta puuttuu nöyryys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.
"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?
Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?
Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?
Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"
/quote]Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.
Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.
Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?
Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?
(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?
Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.
Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.
En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.
Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.
Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.
Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:
-aviorikos ja seksivideot
-väkivalta
-sadismi
En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.
Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.
En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.
Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap
Syytät muita ylimielisydestä, kun sinulle yritetään selittää, että olet juuri itsesi asettanut muiden yläpuolelle; etkä edes tajua sitä! Kumppanisi ei saa tehdä virheitä, tai niitä mitkä sinä määrittelet. Et osaa ottaa huomioon toista näkökantaa, olet hyvin jyrkkä ja ehdoton. Erittäin hyvin minusta sanottu tuo argumentti, missä puhuttiin yhdessä kasvamisesta ja virheiden hyväksymisestä. Parisuhteessa oppii, että minä itsekin olen epätäydellinen. Ja juuri niissä yllättävissä asioissa, pitkässä parisuhteessa tapahtuu myös että itse/kumppani muuttuu. Oikeasti sinulta puuttuu nöyryys.
En oikein ymmärrä. Minä olen nainen ja ymmärrän mitä Ap hakee vaikka itse en toki halua samanlaista elämää. Ymmärrän kuitenkin hänen arvomaailmaansa ja se kolahtaa aika samoihin itseni kanssa. Minä en esim. "retkahtaisi" koskaan pettämään ja minusta tämä on yksi pysyvä piirre arvomaailmassani, koska muuten koko minun identiteetiltä putoaa pohja. Kai sitä nyt saa etsiä kumppania, joka on samanlainen tärkeissä asioissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.
"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?
Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?
Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?
Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"
/quote]Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.
Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.
Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?
Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?
(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?
Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.
Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.
En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.
Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.
Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.
Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:
-aviorikos ja seksivideot
-väkivalta
-sadismi
En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.
Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.
En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.
Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap
Syytät muita ylimielisydestä, kun sinulle yritetään selittää, että olet juuri itsesi asettanut muiden yläpuolelle; etkä edes tajua sitä! Kumppanisi ei saa tehdä virheitä, tai niitä mitkä sinä määrittelet. Et osaa ottaa huomioon toista näkökantaa, olet hyvin jyrkkä ja ehdoton. Erittäin hyvin minusta sanottu tuo argumentti, missä puhuttiin yhdessä kasvamisesta ja virheiden hyväksymisestä. Parisuhteessa oppii, että minä itsekin olen epätäydellinen. Ja juuri niissä yllättävissä asioissa, pitkässä parisuhteessa tapahtuu myös että itse/kumppani muuttuu. Oikeasti sinulta puuttuu nöyryys.
En oikein ymmärrä. Minä olen nainen ja ymmärrän mitä Ap hakee vaikka itse en toki halua samanlaista elämää. Ymmärrän kuitenkin hänen arvomaailmaansa ja se kolahtaa aika samoihin itseni kanssa. Minä en esim. "retkahtaisi" koskaan pettämään ja minusta tämä on yksi pysyvä piirre arvomaailmassani, koska muuten koko minun identiteetiltä putoaa pohja. Kai sitä nyt saa etsiä kumppania, joka on samanlainen tärkeissä asioissa?
Voi olla, että et koskaan tule retkahtamaan vieraaseen. Mielestäni ei kuitenkaan kannata rakentaa identiteettiä sen varaan, kuten ei minkään muunkaan virheen välttämisen varaan. Kaikki me ollaan ihmisiä ja erehtyväisiä.
AP kaipailee miestä vastaamaan hänen periaatteitaan.
Onko tuo nyt ihme, että jos rajaa tietyt ominaisuudet kumppanin etsinnässä että etsintä hankaloituu ?
Mielestäni AP:n asenne vaikuttaa ahdistavalta ja saarnaavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.
"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?
Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?
Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?
Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"
/quote]Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.
Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.
Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?
Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?
(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?
Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.
Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.
En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.
Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.
Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.
Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:
-aviorikos ja seksivideot
-väkivalta
-sadismi
En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.
Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.
En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.
Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap
Syytät muita ylimielisydestä, kun sinulle yritetään selittää, että olet juuri itsesi asettanut muiden yläpuolelle; etkä edes tajua sitä! Kumppanisi ei saa tehdä virheitä, tai niitä mitkä sinä määrittelet. Et osaa ottaa huomioon toista näkökantaa, olet hyvin jyrkkä ja ehdoton. Erittäin hyvin minusta sanottu tuo argumentti, missä puhuttiin yhdessä kasvamisesta ja virheiden hyväksymisestä. Parisuhteessa oppii, että minä itsekin olen epätäydellinen. Ja juuri niissä yllättävissä asioissa, pitkässä parisuhteessa tapahtuu myös että itse/kumppani muuttuu. Oikeasti sinulta puuttuu nöyryys.
En oikein ymmärrä. Minä olen nainen ja ymmärrän mitä Ap hakee vaikka itse en toki halua samanlaista elämää. Ymmärrän kuitenkin hänen arvomaailmaansa ja se kolahtaa aika samoihin itseni kanssa. Minä en esim. "retkahtaisi" koskaan pettämään ja minusta tämä on yksi pysyvä piirre arvomaailmassani, koska muuten koko minun identiteetiltä putoaa pohja. Kai sitä nyt saa etsiä kumppania, joka on samanlainen tärkeissä asioissa?
Voi olla, että et koskaan tule retkahtamaan vieraaseen. Mielestäni ei kuitenkaan kannata rakentaa identiteettiä sen varaan, kuten ei minkään muunkaan virheen välttämisen varaan. Kaikki me ollaan ihmisiä ja erehtyväisiä.
Ei se ole rakennettu virheen välttämisen varaan, vaan rehellisyyden, kunnian, suoraselkäisyyden, yms.
Toiset ovat selvästi erehtyväisempiä kuin toiset, monet eivät välitä yhtään.
-eri, M40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei katso pornoa on hankalin kohta. Aikoinaan tutkijat yrittivät selvittää miten pornon katselu vaikuttaa aivoihin. Eivät vaan saaneet otostoa miehistä, jotka eivät katsele pornoa.
Lisäksi mikä pornossa on väärin ja pahasta, jos kaikki sen tekijät ovat siinä mukana vapaaehtoisesti?
Ei tässä ole kyse vain pornosta, vaan tämä nainen haluaa pihdata mieheltä, antamatta edes mahdollisuutta pornoon varaventtiilinä. Haluaa siis kiristää miestään seksillä. Siitä tässä on kyse, hänen omasta vallastaan, häntä elättävää miestä kohtaan.
*kiristää miestään seksillä, ilman että joutuisi sitä harrastamaan usein, tai panostamaan siihen kovin paljon.
Haluaa kotiäidin roolin ilman kotiäidin vastuita. Haluaa että mies nyt tekisi kaiken hänen eteensä, täyttäisi kaikki 50-luvun aviomiehen velvollisuutensa, pelkästä velvollisuudentunteesta, kunniasta. Ilman että vaimon pitäisi täyttää omat velvollisuutensa.
Miksi ihmeessä kiristäisin seksillä kun sitä itsekin haluan usein? Eihän siinä olisi mitään järkeä tehdä itselleen tukalaa tilaa.
Ei se seksi mikään velvollisuus kuitenkaan ole, vaan sitä tehdään kun molemmista siltä tuntuu.
Ja tottahan toki teen oman osani. Kun mies käy töissä, minä hoidan lapset. ap
Tuo ei ole kuin pieni osa osastasi.
Kotiäitirooliin kuuluu, että sinä hoidat lapset ja kodin sisätilat 100%. Sinä pidät kroppasi timminä, kodin tip top kunnossa, ja ruoka on valmiina kun mies tulee kotiin. Sinun "työ", on pitää mies tyytyväisenä, lasten hoidon lisäksi. Haluttomia kausia ei tule, pieni tauko synnytyksien aikana vain.
Sinun pitää ansaita elantosi. Jos et sitä halua tehdä, niin mene töihin kuten me muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä. ap
Täytän vaatimukset helposti,mutta en pysty yksin elättämään perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni mies on perheen pää joka tekee päätökset. Teidän mietelmänne sitten eri juttu. Rakkaudella kuitenkin,
Sinkkumies
No mites päättäisit: Lukion aloittava on lahjakas harrastuksessaan ja hyvin määrätietoinen. Hän haluaa mennä valintatestiin josta pääsee huippuryhmään vain murto-osa ja samalla harrastusmaksut nousevat niin että niitä ei kateta normaaleilla tuloilla vaan pitää käyttää perheen säästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Elämä opettaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä. ap
On helppoa olla idealisti, kun ei elä pitkässä parisuhteessa.
Ei kyse ole idealismista vaan siitä, että tuntee itsensä ja omat periaatteensa. Ei parisuhde ole aina mitään hattaraa ja vaaleanpunaista höttöä. Harvemmin sitä.
En minä kaipaa mitään huumaa. Kaipaan kunnollista, rehtiä miestä. Minulle hyvämoraalinen elämä on tärkeämpää kuin hedonismi. ap
Joo.
Elähän 10-15 vuotta suhteessa, josta "et pääse pois". Ja kun alat reagoida tilanteeseen, oletko silloin "hedonisti"?
Höpsö.
Kannattaa siis lähteä tapaamaan miehiä jonkin uskontokunnan tilaisuuksiin. Ainakin kristillisistä piireistä löydät ihmisiä, joilla saattaa olla lähtökohtaisesti samanlainen arvomaailma.
Olen pitkässä avioliitossa, ja luottamus on kaiken a ja o kaikessa, ei ainoastaan seksisuhteessa. On vapauttavaa, kun puolisoon voi luottaa ihan kaikessa, oli se mikä tahansa yksityiskohta liitossa. Tarvitaan tietenkin myös rakkautta, arvostusta ja kunnioitusta toista kohtaan. Meillä on kai vähän sanaton sopimus, että jos toinen pettää, niin avioliitto loppuu siihen. Luottamus on silloin mennyt, samoin se menee muidenkin asioiden kanssa esim. holtiton rahankäyttö, ei kiinnostusta kotitöihin tai lastenhoitoon, kaverisuhteet tai harrastukset menevät perheen edelle.
Joana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tällä periaatteellisella käytöksellä?
Kunnioitetaan vihkivalaa, ei petetä.
Avioero ei tule kysymykseen paitsi hyvin harvinaisissa tapauksissa.
Miehelle on kunnia elättää perhe, naisella kunnia kasvattaa lapsia.
Ei katsota pornoa, ei tueta maksullista seksiä.
Ollaan lojaaleja ja rehellisiä.
Itse olisin lojaali ja miestä kunnioittava vaimo. En tekisi ikinä aviorikosta. Mieheni voisi luottaa muhun 100 %. En hylkäisi häntä esim pelkän sairauden, seksinpuutteen yms vuoksi. Samaa tietenkin odotan häneltä.
"....mutta millä varmistat ettei se ulospäin näkyvä moraalinen käytös ole vain kulissia?
Että se Periaatteiden Mies on sitä AINA?
Ettei ole mitään "tästä ei sitten puhuta" -kaverien sisäpiiriä, "poikaporukkaa" jonka kanssa hetkeksi vapauttaa itsensä säännöistä?
Ettei se mies kuitenkin petä siinä vaiheessa kun vaimo on kotona uupuneena pikkulapsiarjesta eikä seksiäkään ole aikoihin ollut? Tai harhaudu "kiellettyille" nettisivustoille kun iltaisin istuu yksin koneella?Vaikka löytäisitkin kaikki kriteerisi täyttävän yksilön, miten varmistat ettei elämä häntä koskaan muuta? Ettei mikään kokemus elämässä saa niitä periaatteita murtumaan?"
/quote]Kiitos vastauksesta aiempaan viestiini, ap.
Toivoisin kuitenkin kannanottoasi myös oheiseen yllä referoimaani kohtaan jonka siinä vastauksessasi sivuutit.
Oletko siis valmis lyömään hanskat tiskiin ja tinkimään omista periaatteistasi kohdassa "avioliitto on periaatteessa ikuinen" jos kohtaatte vaikeuksia parisuhteessanne, toteat teidän etääntyneen - ja huomaat tietokoneen sivuhistoriasta että miehesi on käynyt sivustolla jota et hyväksy?
Tai hän itse tunnustaa ihastuneensa työkaveriinsa, harrastaneensa tämän kanssa seksiä yhden kerran (firman viikonloppuseminaarissa, kumpikaan ei ollut selvinpäin, ja molemmat ovat naimisissa ja perheellisiä) - nyt katuu ja on valmis tekemään kaikkensa parisuhteenne pelastamiseksi?
(tunnusti koska kokee itsekin rikkoneensa yhteisiä arvojanne)Et halua keskustella, selvittää asiaa, käyttää apuna esim parisuhdeterapeuttia, antaa miehellesi/suhteelle toista mahdollisuutta?
Se miksi sinua joku epäili kovin kokemattomaksi, johtunee tuosta armottomasta ja anteeksiantamattomasta linjastasi hyväksyä minkäänlaista inhimillistä heikkoutta, yhtäkään rikettä joka rikkoo jyrkkiä periaatteitasi.
Et anna toiselle mahdollisuutta yhteenkään virheeseen - etkä tätä kautta kasvuun ja oppimiseen, niiden virheiden avulla.Et myöskään osoita itse nöyryyttä; et pidä mahdollisena että sinullakin voi tulla eteen elämässä näitä kasvun paikkoja - annat itsestäsi kuvan ihmisenä joka on jo täydellinen, ja jonka moraali ei koskaan horju.
En kritisoi lainkaan näitä kertomiasi arvoja, päinvastoin.
Mutta kun ihmettelet miksi et löydä hakemaasi, kannattanee lukea nämä kaikki saamasi vastaukset - ajatuksella.Sinä et todellakaan tunnu antavan parisuhteelle mahdollisuutta, sitä mahdollisuutta että puolisot voisivat "kasvaa yhteen", laatia omat periaatteensa, kehittää toinen toistaan. Eletyn elämän kautta.
Ei, sinä kerrot jo kättelyssä että olisit vaimona täydellinen, kerrot valmiin konseptin koko loppuiäksenne - myös säännöt miehelle - ja korostat ettei "pakenemisreittejä" löydy, sitoumus on elinikäinen.
Joka ainoa kohta edellämainitussa kuviossa saa kenet hyvänsä normaalimiehen painamaan paniikkinappulan pohjaan.En ole menossa naimisiin miehen kanssa, joka ei jaa käsitystäni avioliitosta. Avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen, muutama poikkeus:
-aviorikos ja seksivideot
-väkivalta
-sadismi
En varmasti olisi vaimona täydellinen. Sanoin, että en ikinä pettäisi ja olisin miehelleni lojaali. Tämän tiedän, koska tunnen itseni. En pysty nauttimaan sellaisesta toiminnasta, joka on moraaliani vastaan. Esim jos olisin puutteessa avioliitossa, en pystyisi nauttimaan seksistä vieraan miehen kanssa, koska syyllisyys painaisi jo etukäteen niin paljon että koko akti jäisi tekemättä. Samaa itsetuntemusta odotan mieheltä. Olen kokenut elämässä hyvin vaikeita asioita, jotka ovat opettaneet minulle paljon itsestäni.
Periaatteet selvitetään jo ennen avioliittoa ja niiden mukaan eletään.
En ole kertomassa sääntöjä miehelle. Eihän sellainen toimisi. Etsin miestä, jolla on samanlainen näkemys näistä asioista. On aivan turha "käskeä" tai vaatia moraaliasioissa. En minä mitään lammasmaista miestä haluaisikaan.Jos mies katsoisi pornoa eli siis käyttäisi maksullista seksiä, niin kyllä se rike olisi hyvin paha. Etsin miestä, joka ymmärtää seksuaalisuuden samalla tavalla kuin minä, joten silloin hän myös ymmärtää rikkeen pahuuden.
Jos mies olisi tehnyt aviorikoksen, niin ero olisi oikeutettu. Toki ei välttämätön ja asiaa voisi yrittää selvittää. Kuitenkin pahin juttu koko aviorikoksessa on se, että en ylipäätään halua perheen pääksi hedonismiin taipuvaa miestä. Minäkin kykenen olemaan avioliitossa ilman seksiäkin, joten niin kykenee mieskin. Onhan sitä sinkkuaikoinakin joskus vuosia ilman. Tokikaan seksitön avioliitto ei ole mikään päämäärä tai hyvä asia. Jos seuraa jokaista tunnettaan, ei saa mitään kestävää aikaiseksi. Näin se vain menee. Ihastuminen ei tarkoita, että olisi pakko ottaa housuja pois. En muutenkaan halua jakaa elämääni miehen kanssa, jolle ihastuminen olisi syy ylipäätään harrastaa seksiä tai mennä naimisiin. Seksiä harrastetaan seksuaalisesta halusta ja avioliitto solmitaan kun löydetään puoliso, jolla on sopivat arvot ja yhteisiä unelmia. ap
Syytät muita ylimielisydestä, kun sinulle yritetään selittää, että olet juuri itsesi asettanut muiden yläpuolelle; etkä edes tajua sitä! Kumppanisi ei saa tehdä virheitä, tai niitä mitkä sinä määrittelet. Et osaa ottaa huomioon toista näkökantaa, olet hyvin jyrkkä ja ehdoton. Erittäin hyvin minusta sanottu tuo argumentti, missä puhuttiin yhdessä kasvamisesta ja virheiden hyväksymisestä. Parisuhteessa oppii, että minä itsekin olen epätäydellinen. Ja juuri niissä yllättävissä asioissa, pitkässä parisuhteessa tapahtuu myös että itse/kumppani muuttuu. Oikeasti sinulta puuttuu nöyryys.
En oikein ymmärrä. Minä olen nainen ja ymmärrän mitä Ap hakee vaikka itse en toki halua samanlaista elämää. Ymmärrän kuitenkin hänen arvomaailmaansa ja se kolahtaa aika samoihin itseni kanssa. Minä en esim. "retkahtaisi" koskaan pettämään ja minusta tämä on yksi pysyvä piirre arvomaailmassani, koska muuten koko minun identiteetiltä putoaa pohja. Kai sitä nyt saa etsiä kumppania, joka on samanlainen tärkeissä asioissa?
Voi olla, että et koskaan tule retkahtamaan vieraaseen. Mielestäni ei kuitenkaan kannata rakentaa identiteettiä sen varaan, kuten ei minkään muunkaan virheen välttämisen varaan. Kaikki me ollaan ihmisiä ja erehtyväisiä.
Virheen välttäminen identiteetin perustana? Tämä on todella mielenkiintoinen maailmankatsomus. Puhun kommentissani enemmänkin itsetuntemuksesta. Tai intuitiosta. Ehkäpä sitä ei ole kaikilla, mutta pystyn päässäni käymään mielikuvituksen avulla erilaisia tilanteita lävitse ilman että ne täytyy konkreettisesti kokea. Ja jos jokin skenaario tuntuu pahalta, niin vältän tekemästä sen mukaan. Yksinkertaista. Enkäpä sinun esimerkkisi selittää miksi jotkut ihmiset hyppäävät kalliolta nähdäkseen sattuuko se, vaikka niin on tapahtunut jo monille.
En ymmärrä tänne kirjoittajia liittyen pornon katsomiseen. Ihan niin kuin kaikki miehet haluaisi sitä katsoa! Oma mieheni ei ole ikinä siitä välittänyt. Joskus teineinä katsottiin jotain hänen äitinsä kaapeista löytyneitä VHS-kasetteja ja se oli lähinnä koomista. Meinattiin kuolla nauruun. Todettiin jo silloin, ettei semmoinen "tekoseksi" ole kummankaan juttu.
Olemme olleet myös aina sitä mieltä, että perinteinen roolijako sopii meille parhaiten. Minä halusin olla kotona, hoitaa lapset, olla kodin "henki". Mies taas ei kokenut olevansa elementissään jos jäisi kotiin.
Eli ap:llä minun mielestäni ihan fiksut ajatukset.