Miksei rahat riitä, mitä teen väärin? :(

Paljonko maksat kuussa netistä ja puhelimista? Entä siitä omasta liikuntaharrastuksesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samansuuruiset tulot (palkka ja lapsilisä yhteensä nettona 2500 e) kuin sinulla, lapsia on tosin vain yksi. Myös menoni ovat suunnilleen samansuuruiset (asuntolainan lyhennys ja vastike 1000 e, lisäksi opintolainan lyhennys, vakuutus, sähkö, puhelinlaskut, harrastuskulut, lehtitilaukset) kuin sinulla, eli kuussa jää laskujen jälkeen noin 1000 e. Silti olen tänä kesänä tehnyt yhden ulkomaanmatkan (lennot ja majoitus noin 500 e) ja lähden myöhemmin vielä yhdessä tyttäreni kanssa matkalle (lennot ja majoitus kahdelta 1100 e). Olemme käyneet myös huvipuistossa ja erilaisissa kesätapahtumissa.

Palkkani riittää muutenkin ihan hyvin elämiseen. Tässä lista asioista, joiden arvioisin pitävän kulumme kohtuullisina:

- En käy kosmetologilla tai hierojalla kuin ulkomailla. Kampaajalla käyn harvoin, puolivuosittain. Sävytän itse hiukset kotona, ja kampaaja ainoastaan siistii latvat. Hiukseni ovat puolipitkät, ja pidän niitä yleensä kiinni. Suosin erilaisia lettikampauksia ja nutturoita.

- Meillä ei ole autoa. Asumme keskustassa pyöräilymatkan päässä tyttären koulusta ja minun työpaikastani.

- Syömme ulkona, tilaamme pizzaa tai ostamme valmisruokia harvoin. Lounaaksi töissä syön edellisenä päivänä kotona laittamani päivällisen tähteitä.

- En polta. Alkoholia käytän kohtuullisesti, ja silloin kun käytän, en istu iltaa terassilla tai baarissa vaan pidän illanistujaiset kotona. Myöskään kahviloissa en juuri käy.

- Mietin, mistä ostan hygieniatuotteet ja kosmetiikan. Sampoita ja hoitoaineita myydään kampaamokaupoissa edullisesti litran pakkauksissa. Ostan hammastahnoja, deodorantteja, ladyshaverin vaihtoteriä ym. varastoon alennusmyynneistä.

- En osta merkkielektroniikkaa, -kosmetiikkaa, -vaatteita tai -asusteita. Myös huonekalumme ja astiamme ovat perus-Ikeaa.

Minulla on nuo kaikki säästökeinosi jo käytössä seuraavin eroin:

- en osta kampaamokauppojen kalliita aineita vaan samppoot ovat markettikamaa, hiuksia en sävytä enkä käy kosmetologilla tai hierojalla koti-enkä ulkomailla

- asumiskuluni on 300 enemmän kuin sulla ja minulla on se auto, jossa on kalliit vakuutukset

- lapsia on kaksi, ja lähinnä vanhempi heistä aiheuttaa noita elektroniikka- ja harrastuskuluja :)

- matkustus ja huvipuistoreissu kolmelle hengelle on paljon kalliimpaa kuin kahdelle, eikä me voida asuakaan missään kaksiossa

Autosta: ajoin pitkään ikivanhalla velattomalla autolla, mutta se alkoi lopulta tulla tiensä päähän ja korjaaminen kävi liian kalliiksi. Mikään kallis ei nykyinenkään autoni ole, vaan mahdollisimman pieni, edullinen ja kuitenkin taloudellinen ja kestävä. Osamaksu on 120 e/kk.

Tämä elämäntilanne eron jälkeen on minulle melko uusi. Ehkä vaan kestää aikansa saada kaikki balanssiin ja säästöjä kerrytettyä? Joohan?

Ap

Puhut eron jälkeisestä elämäntilanteesta. Oletko jäänyt lasten kanssa eron jälkeen asuntoon, jossa aiemmin asuitte kahden aikuisen tuloilla? Lähes 50 %:n käyttäminen nettotuloista asumiseen on kyllä tosi paljon. Aiemmin, kun palkkani oli pienempi, asuimme tyttäreni kanssa kaksiossa. Nukuin olohuoneessa. Vaihdoimme kolmioon vasta, kun taloudellinen tilanteeni sen salli. Samoin auton pitäminen on kallista yhden ihmisen tuloilla. Jos auto on työmatkan vuoksi aivan välttämätön, pidä auto, muuten sinuna harkitsisin autosta luopumista. Eron jälkeen tapahtuu joka tapauksessa lähes väistämättä elintason laskua. Käytettävissä olevien tulojen näkökulmasta on aivan eri asia maksaa vaikka asumisesta 1300 e verrattuna kahdelle ihmiselle jaettuun 650 euroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samansuuruiset tulot (palkka ja lapsilisä yhteensä nettona 2500 e) kuin sinulla, lapsia on tosin vain yksi. Myös menoni ovat suunnilleen samansuuruiset (asuntolainan lyhennys ja vastike 1000 e, lisäksi opintolainan lyhennys, vakuutus, sähkö, puhelinlaskut, harrastuskulut, lehtitilaukset) kuin sinulla, eli kuussa jää laskujen jälkeen noin 1000 e. Silti olen tänä kesänä tehnyt yhden ulkomaanmatkan (lennot ja majoitus noin 500 e) ja lähden myöhemmin vielä yhdessä tyttäreni kanssa matkalle (lennot ja majoitus kahdelta 1100 e). Olemme käyneet myös huvipuistossa ja erilaisissa kesätapahtumissa.

Palkkani riittää muutenkin ihan hyvin elämiseen. Tässä lista asioista, joiden arvioisin pitävän kulumme kohtuullisina:

- En käy kosmetologilla tai hierojalla kuin ulkomailla. Kampaajalla käyn harvoin, puolivuosittain. Sävytän itse hiukset kotona, ja kampaaja ainoastaan siistii latvat. Hiukseni ovat puolipitkät, ja pidän niitä yleensä kiinni. Suosin erilaisia lettikampauksia ja nutturoita.

- Meillä ei ole lainaa. Asumme keskustassa pyöräilymatkan päässä tyttären koulusta ja minun työpaikastani.

- Syömme ulkona, tilaamme pizzaa tai ostamme valmisruokia harvoin. Lounaaksi töissä syön edellisenä päivänä kotona laittamani päivällisen tähteitä.

- En polta. Alkoholia käytän kohtuullisesti, ja silloin kun käytän, en istu iltaa terassilla tai baarissa vaan pidän illanistujaiset kotona. Myöskään kahviloissa en juuri käy.

- Mietin, mistä ostan hygieniatuotteet ja kosmetiikan. Sampoita ja hoitoaineita myydään kampaamokaupoissa edullisesti litran pakkauksissa. Ostan hammastahnoja, deodorantteja, ladyshaverin vaihtoteriä ym. varastoon alennusmyynneistä.

- En osta merkkielektroniikkaa, -kosmetiikkaa, -vaatteita tai -asusteita. Myös huonekalumme ja astiamme ovat perus-Ikeaa.

Minulla on nuo kaikki säästökeinosi jo käytössä seuraavin eroin:

- en osta kampaamokauppojen kalliita aineita vaan samppoot ovat markettikamaa, hiuksia en sävytä enkä käy kosmetologilla tai hierojalla koti-enkä ulkomailla

- asumiskuluni on 300 enemmän kuin sulla ja minulla on se auto, jossa on kalliit vakuutukset

- lapsia on kaksi, ja lähinnä vanhempi heistä aiheuttaa noita elektroniikka- ja harrastuskuluja :)

- matkustus ja huvipuistoreissu kolmelle hengelle on paljon kalliimpaa kuin kahdelle, eikä me voida asuakaan missään kaksiossa

Autosta: ajoin pitkään ikivanhalla velattomalla autolla, mutta se alkoi lopulta tulla tiensä päähän ja korjaaminen kävi liian kalliiksi. Mikään kallis ei nykyinenkään autoni ole, vaan mahdollisimman pieni, edullinen ja kuitenkin taloudellinen ja kestävä. Osamaksu on 120 e/kk.

Tämä elämäntilanne eron jälkeen on minulle melko uusi. Ehkä vaan kestää aikansa saada kaikki balanssiin ja säästöjä kerrytettyä? Joohan?

Ap

Noinhan se menee. Suuret elämän muutokset kuten ero, johtaa yleensä vielä suuriin muutoksiin oman talouden hallinnassa. Tsemppiä vaan! Kyllä se siitä vielä paremmaksi muuttuu =)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samansuuruiset tulot (palkka ja lapsilisä yhteensä nettona 2500 e) kuin sinulla, lapsia on tosin vain yksi. Myös menoni ovat suunnilleen samansuuruiset (asuntolainan lyhennys ja vastike 1000 e, lisäksi opintolainan lyhennys, vakuutus, sähkö, puhelinlaskut, harrastuskulut, lehtitilaukset) kuin sinulla, eli kuussa jää laskujen jälkeen noin 1000 e. Silti olen tänä kesänä tehnyt yhden ulkomaanmatkan (lennot ja majoitus noin 500 e) ja lähden myöhemmin vielä yhdessä tyttäreni kanssa matkalle (lennot ja majoitus kahdelta 1100 e). Olemme käyneet myös huvipuistossa ja erilaisissa kesätapahtumissa.

Palkkani riittää muutenkin ihan hyvin elämiseen. Tässä lista asioista, joiden arvioisin pitävän kulumme kohtuullisina:

- En käy kosmetologilla tai hierojalla kuin ulkomailla. Kampaajalla käyn harvoin, puolivuosittain. Sävytän itse hiukset kotona, ja kampaaja ainoastaan siistii latvat. Hiukseni ovat puolipitkät, ja pidän niitä yleensä kiinni. Suosin erilaisia lettikampauksia ja nutturoita.

- Meillä ei ole autoa. Asumme keskustassa pyöräilymatkan päässä tyttären koulusta ja minun työpaikastani.

- Syömme ulkona, tilaamme pizzaa tai ostamme valmisruokia harvoin. Lounaaksi töissä syön edellisenä päivänä kotona laittamani päivällisen tähteitä.

- En polta. Alkoholia käytän kohtuullisesti, ja silloin kun käytän, en istu iltaa terassilla tai baarissa vaan pidän illanistujaiset kotona. Myöskään kahviloissa en juuri käy.

- Mietin, mistä ostan hygieniatuotteet ja kosmetiikan. Sampoita ja hoitoaineita myydään kampaamokaupoissa edullisesti litran pakkauksissa. Ostan hammastahnoja, deodorantteja, ladyshaverin vaihtoteriä ym. varastoon alennusmyynneistä.

- En osta merkkielektroniikkaa, -kosmetiikkaa, -vaatteita tai -asusteita. Myös huonekalumme ja astiamme ovat perus-Ikeaa.

Minulla on nuo kaikki säästökeinosi jo käytössä seuraavin eroin:

- en osta kampaamokauppojen kalliita aineita vaan samppoot ovat markettikamaa, hiuksia en sävytä enkä käy kosmetologilla tai hierojalla koti-enkä ulkomailla

- asumiskuluni on 300 enemmän kuin sulla ja minulla on se auto, jossa on kalliit vakuutukset

- lapsia on kaksi, ja lähinnä vanhempi heistä aiheuttaa noita elektroniikka- ja harrastuskuluja :)

- matkustus ja huvipuistoreissu kolmelle hengelle on paljon kalliimpaa kuin kahdelle, eikä me voida asuakaan missään kaksiossa

Autosta: ajoin pitkään ikivanhalla velattomalla autolla, mutta se alkoi lopulta tulla tiensä päähän ja korjaaminen kävi liian kalliiksi. Mikään kallis ei nykyinenkään autoni ole, vaan mahdollisimman pieni, edullinen ja kuitenkin taloudellinen ja kestävä. Osamaksu on 120 e/kk.

Tämä elämäntilanne eron jälkeen on minulle melko uusi. Ehkä vaan kestää aikansa saada kaikki balanssiin ja säästöjä kerrytettyä? Joohan?

Ap[/

Onko lapsilla isää elämässään? Voisiko isä viedä huvipuistoon? Minun säästämiskeinoni on laittaa auto aina välillä pois liikenteestä ja toden totta kantaa bussiin ne ruokakassit. Olen myös kahden koululaisen yh. Muutimme ja muutto maksoi hirveästi niin siksi nyt tiukkaa. Toisaalta asunnon pitää olla koululaisilla sellainen että kavereita kehtaa pyytää kylään. Vaatteita ostan -70% alesta. Käydään kyllä ulkonakin syömässä kun elämä rankkaa. Ei matkusteta etelään mutta välillä käytän rahaa ihan omiin harrastuksiin. Lasten harrastukset pääasiassa halpoja tai ilmaisia.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä pysty ajattelemaan arkea jonain selviytymiskamppailuna, kun olen kuitenkin ihan ok-tuloinen työssäkäyvä ihminen.

Ne kiinteät kulut: asuminen lohkaisee mulla liian ison osan, 46 % nettotuloista. Ja se auto: se on osamaksulla, ja sen takia siinä on pakko olla kalliit kasko-vakuutukset sun muut.

Muuttaisitteko mun asemassa halvempaan asuntoon?

Ap

Asunnosta en osaa sanoa, riippuu siitä maksatko siitä tällä hetkellä kovasti liikaa suhteessa siihen mitä saat ja tarvitset. Mutta sen sijaan vaihtaisin ainakin autoa. Jos kerran et aja sillä paljoa/päivittäin, siihen välttänee halvempikin menopeli. Näin pääsisit eroon sekä osamaksuista että kalliista kasko-vakuutuksista.

Jälleen kerran, panosta siihen mikä on sinulle tärkeää ja missä rahalla saa merkittävää lisämukavuutta (ehkä juuri esim. asuinalue). Pihistele sieltä missä rahalla saatu lisäarvo ei tunnu niin paljoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samansuuruiset tulot (palkka ja lapsilisä yhteensä nettona 2500 e) kuin sinulla, lapsia on tosin vain yksi. Myös menoni ovat suunnilleen samansuuruiset (asuntolainan lyhennys ja vastike 1000 e, lisäksi opintolainan lyhennys, vakuutus, sähkö, puhelinlaskut, harrastuskulut, lehtitilaukset) kuin sinulla, eli kuussa jää laskujen jälkeen noin 1000 e. Silti olen tänä kesänä tehnyt yhden ulkomaanmatkan (lennot ja majoitus noin 500 e) ja lähden myöhemmin vielä yhdessä tyttäreni kanssa matkalle (lennot ja majoitus kahdelta 1100 e). Olemme käyneet myös huvipuistossa ja erilaisissa kesätapahtumissa.

Palkkani riittää muutenkin ihan hyvin elämiseen. Tässä lista asioista, joiden arvioisin pitävän kulumme kohtuullisina:

- En käy kosmetologilla tai hierojalla kuin ulkomailla. Kampaajalla käyn harvoin, puolivuosittain. Sävytän itse hiukset kotona, ja kampaaja ainoastaan siistii latvat. Hiukseni ovat puolipitkät, ja pidän niitä yleensä kiinni. Suosin erilaisia lettikampauksia ja nutturoita.

- Meillä ei ole autoa. Asumme keskustassa pyöräilymatkan päässä tyttären koulusta ja minun työpaikastani.

- Syömme ulkona, tilaamme pizzaa tai ostamme valmisruokia harvoin. Lounaaksi töissä syön edellisenä päivänä kotona laittamani päivällisen tähteitä.

- En polta. Alkoholia käytän kohtuullisesti, ja silloin kun käytän, en istu iltaa terassilla tai baarissa vaan pidän illanistujaiset kotona. Myöskään kahviloissa en juuri käy.

- Mietin, mistä ostan hygieniatuotteet ja kosmetiikan. Sampoita ja hoitoaineita myydään kampaamokaupoissa edullisesti litran pakkauksissa. Ostan hammastahnoja, deodorantteja, ladyshaverin vaihtoteriä ym. varastoon alennusmyynneistä.

- En osta merkkielektroniikkaa, -kosmetiikkaa, -vaatteita tai -asusteita. Myös huonekalumme ja astiamme ovat perus-Ikeaa.

Minulla on nuo kaikki säästökeinosi jo käytössä seuraavin eroin:

- en osta kampaamokauppojen kalliita aineita vaan samppoot ovat markettikamaa, hiuksia en sävytä enkä käy kosmetologilla tai hierojalla koti-enkä ulkomailla

- asumiskuluni on 300 enemmän kuin sulla ja minulla on se auto, jossa on kalliit vakuutukset

- lapsia on kaksi, ja lähinnä vanhempi heistä aiheuttaa noita elektroniikka- ja harrastuskuluja :)

- matkustus ja huvipuistoreissu kolmelle hengelle on paljon kalliimpaa kuin kahdelle, eikä me voida asuakaan missään kaksiossa

Autosta: ajoin pitkään ikivanhalla velattomalla autolla, mutta se alkoi lopulta tulla tiensä päähän ja korjaaminen kävi liian kalliiksi. Mikään kallis ei nykyinenkään autoni ole, vaan mahdollisimman pieni, edullinen ja kuitenkin taloudellinen ja kestävä. Osamaksu on 120 e/kk.

Tämä elämäntilanne eron jälkeen on minulle melko uusi. Ehkä vaan kestää aikansa saada kaikki balanssiin ja säästöjä kerrytettyä? Joohan?

Ap

Asumiskulunne ovat siis 1300 e? Asutteko neljän huoneen asunnossa? Yksinhuoltajana ei voi oikein olettaa, että kaikilla on oma huone, vaan on laitettava lapset samaan huoneeseen tai nukuttava itse olohuoneessa. Ei voi olettaa, että kun perheen tulot putoavat eron myötä sadoilla tai tuhansilla euroilla, voisi entisen elintason säilyttää. Olen pahoillani, mutta "balanssi" ei synny itsestään toivomalla parasta, vaan sinun on se jollakin konstilla luotava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika lailla samoilla tuloilla ja menoilla voin todeta että elämä on valintoja. Asun kalliisti ja minulla on auto, mutta olen koti-ihminen ja en juuri koskaan käy missään. Rakastan autoilua ja käydään usein ihan vaan kotimaan lähiseuduilla - se on matkustamiseni. En oikeastaan ymmärrä jatkuvaa matkustamistarvetta. Jengi säästää hulluna ja hassaa isot rahat yhteen viikkoon jossain etelässä.

Säästössä noin 15 000 hätätilillä ja noin 150 menee kuussa rahastoihin.

Toivottavasti et viitannut viestiäsi edeltävään viestiin? Viestin kirjoittajana totean, että en "säästä hulluna" ja "hassaa" rahojani vaan veronpalautukset, satunnaiset bonukset, lomarahat ja se, mitä ilman erityistä säästämistä jää kuukausittain menojen jälkeen tilille, riittävät hyvin matkusteluun.

Toteat, että elämä on valintoja, mutta tapa, jolla puhut matkustamisesta, kuulostaa siltä, että pidät omaa elämäntapaasi verrattomasti parempana. Minä taas tulisin hulluksi, jos asuisin jossain syrjässä ja joutuisin viettämään illat kotona ja lomat kotimaassa. Haluan nähdä vuoria, meriä, erilaisia kaupunkeja, tavata erilaisia ihmisiä, kuulla erilaisia kieliä, maistaa erilaisia ruokia ja vaalia näistä kertyneitä muistoja.

En myöskään käsitä, mitä15 000 euron hätätilillä ja rahastoilla tekee, jos ei halua käydä missään eikä ostaa mitään. Mikä tällöin on säästämisen konkreettinen tavoite? Vaikka en arvosta samoja asioita kuin sinä, en kuitenkaan lyttää sinun valintojasi. Tärkeintä on, että olet itse onnellinen. Toivottavasti suot muillekin saman, annat muiden olla onnellisia omalla tavallaan. Kun tienaa itse rahansa, ei pitäisi muilla olla asiaan sanomista.

Miten tuon viestin voi nähdä noin negatiivisena? Kysehän on vain siitä, että on kirjoittaja on hyvin sisäistänyt sen mistä itse nauttii. Ei kai kukaan ole niin ammattiloukkaantuja että ottaa nokkiinsa jos toinen sanoo yleisellä tasolla että pitää asiaa x tylsänä tai tarpeettomana. Hänestä ulkomailla juokseminen on turhaa, joten hän ei siihen rahojaan laita vaikka nykyään sitä pidetään ainakin jollain lailla mielekkään elämän kriteerinä. Juuri se on valinta. Panostaa niihin asioihin jotka tuovat itselle iloa.

Minä en muuttaisi kirveelläkään omakotitaloon. En halua kuluja enkä vastuuta, sen sijaan asun perheen kokoon nähden vähissä neliöissä vanhahkossa asunnossa. Meillä on myös ihan kivan näköistä, mutta en ns. sisusta koko ajan koska en näe siinä mitään järkeä. Minä sen sijaan haluan reissata useita kertoja vuodessa, joten kanavoin rahani siihen, ravintolaillallisten lisäksi. 

Valintoja, valintoja, valintoja.

Vierailija kirjoitti:

En myöskään käsitä, mitä15 000 euron hätätilillä ja rahastoilla tekee, jos ei halua käydä missään eikä ostaa mitään.

Häh?

 Et siis ymmärrä esim. sairastumista?

En ole tuo edellinen, mutta minulla ei ole mitään ongelmia kuvitella hätätilanteita. Sinä sen sijaan et taida ymmärtää muuta kuin matkustamista ja shoppailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin puhun vain töistä kauan poissaolleen henkilön näkökannalta, on eri asia saada vaikka pitkät housut 35 eurolla kuin 75 eurolla valmisvaatteena.  Moniin valmisvaatteisiin pätee sanonta:  kaikki ei ole sitä miltä näyttää.   Silkkitunika itse tehden maksaa vain murto-osan valmiista.

Nähty on tuhattaitureita jotka eivät onnistu silti lisäämään varakkuutta, koska heidän on vaikea pysyä paikoillaan, pikku juttuihin kahvilassa käyntiin ja muihin kuluu rahaa.

Selviytymiskamppailussa on kärsivällisyys kova sana, sekin ettei ole liikaa läheisriippuvainen. 

WTF? Selviytymiskamppailu? :D  AP on työssäkäyvä oman alansa ammattilainen, joka tarvitsee vain neuvoja arkielämänsä parantamiseksi. 

Vielä enemmän tietysti säästää, kun kesäkauden on kotona ilman vaatteita. Vähentää tekstiilien kulumista. Talvikaudella on sisälämpötila tietysti +17 C, silloin voi käyttää kotona valmiiksi puhkikuluneita vaatteita?

Heh heh, olen öisinkin kunnolla puettu.  Kotona käytän kuluneita vanhoja vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En myöskään käsitä, mitä15 000 euron hätätilillä ja rahastoilla tekee, jos ei halua käydä missään eikä ostaa mitään.

Häh?

 Et siis ymmärrä esim. sairastumista?

En ole tuo edellinen, mutta minulla ei ole mitään ongelmia kuvitella hätätilanteita. Sinä sen sijaan et taida ymmärtää muuta kuin matkustamista ja shoppailua.

Jep. Voihan sitä haluta ostaa sitten joskus vaikka isomman kodin, ökymmän auton tai muuttaa eläkkeellä espanjaan. Eläkkeelle jääminen tai yllättävä sairaus/työttömyyskään ei tunnu kovin pelottavalta kun on vähän omaisuutta taustalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei auta muu kuin ottaa vihko ja kynä kauniiseen käteen ja oikeasti laskea mihin ne rahat menee ja sitten miettimään mistä voisi luopua.

Ei, vaan laittaa taulukkolaskentaohjelmaan, jotta voi piirtää menoistaan havainnollistavia kuvaajia. 

Miedän taloudwn suuri pelastaja on veljeni, joka toi nytkin pohjoisen reissulta 7 kg lohen. Syksyllä hän käy metsästämässä, otti viime syksynä 15v poikani mukaan ja saimme syksyn aikana 11 kg jäniksen lihaa. Lisäksi hän oli ostanut huutokaupasta kolarihirven lihaa ja antoi lihan meille. Onneksi olen lapsuuden kodissa oppinut tekemään itse jauhelihan, pihvit ja muut, nuilla pärjäsimme puoli vuotta ja oli varmasti monen monen satasen säästä. Onneksi on ihana veli.

Vierailija kirjoitti:

Mikä se etusivulla mainittu yksi pieni lainanlyhennys on? Paljonko se on kuussa ja milloin se loppuu?

Se on vuosi sitten otettu kulutusluotto, joka loppuu vuoden päästä. Lyhennys on 80 e/kk.

Itse erosin jo vuosia sitten ja nuorin oli vasta taapero. Minulla ei olisi ollut varaa jäädä vanhaan asuntoon, mutta koti oli mitä en halunnut viedä lapsilta. Jos olisimme muuttaneet, olisi muuttunut myös päivähoidot, naapurusto jne.

Ennen vanhemmilla oli makuuhuone ja esikoisella oli omat lelut, eli kalustus oli pojan mutta nukkui siskonsa kanssa samassa huoneessa . Eron myötä minä muutin olohuoneeseen ja lapset saivat omat huoneensa.

Eka puoli vuotta oli ihan hirveetä, nyt homma alkaa sujumaan.

Kun maksan yhtiövastikkeen, lainan ja pojan harrastusmaksun, ei liikaa jää. Rahaa menee 4 krt vuodessa sähkö sekä kotivakuutus kerran vuodessa. Tämäkin on ollut katkolla, olinkohan 3 v ilman.

Itse kuljen vain pakkasaikaan julkisilla, yleensä joulu-maaliskuu, muuten kuljen pyörällä.

Lapset kulkevat pyörillä ja kävellen. Poika on hyvin tietoinen vaatteistaan, eli hänelle ei tule virheostoksia. Tykkää ylikaiken jalkapallopaidoista, jotka ovat vielä one size, eli mahtuvat vuosia. Tyttö saa paljon vaatteita äitipuoleltaan sekä ystävältäni, jonka tyttö on lapseni idoli. Minä sen sijaan kuljen käytännössä vaatelahjoituksissa. Onneksi vaatteet kestävät.

Ruuassa olen tehnyt paljon työtä. Olen tehnyt kiertävän 5 vkon ruokalistan joka sisältää vain ruokia, joista kaikki tykkää. Viikonloppuisin tehdään pizzaa, makaronilaatikkoa, pullaa, sämpylöitä, jotain, josta kaikki tykkää.

Ruokaan menee 350 e kk, lapset ovat isällään puolet kuusta.

Olen heinäkuun töissä aamut torilla. Osan palkasta saan myymättöminä tuotteina. Teen joka ilta näistä kastiketta, eli pilkon ja keitän ja soseutan, sitten pakastan. Yrtit pilkon ja pakastan öljyn kanssa jääkuutioihin. Hedelmät raastan ja käytän sosetta puuron seassa.

Nyt on ollut erinomainen nokkoskesä ja kun arki alkaa, meillä syödään pinaattikeittoa joka torstai niin kauan kun niitä on. Kaikki tykätään.

Vuosia sitten olin viikon naapurissa. Lapset olivat sen viikon isällään ja vietin kotielämää naapuruston yhdessä kodissa.

Heillä on todella seurallinen kissa ja vietin illat kissan kanssa. Emäntä jäi eläkkeelle ja lähtivät ensimmäisen kerran yli 20 v ulkomaille viikoksi. Palkaksi sain jätesäkillisen shampoo ja muita pulloja. Hän oli uimalassa töissä ja kaikkea piti säilyttää xx aikaa, tämän jälkeen vei pullot kotiin. Valtaosa pulloista oli lähes tyhjiä, mutta olen käyttänyt ekana nämä jämät mm vessan pesuun kuten ihan shampoonakin. Nyt niitä on jäljellä vielä n 5 vuodeksi.

Vuosikausia sitten entinen luokkakaveri oli töissä kirpputorilla ja sain ns köyhän apua paikan. Sain todella paljon lahjoituksia tutuilta kirppistuotteita ja ne myytiin siellä. Jos myynti oli esim 10 euroa, sain 7,50 eurolla ostaa kirpparilta jotain. Paikka oli lopulta yhteensä n 2 vuotta ja parhaana kuukautena myynti oli 8000 euroa ja huonoimpana 50 euroa. Paras tuli, kun minulla oli 10 myyntipaikkaa käytössä. Joka krt kun kävin siellä ostoksilla, otin paketin vessapaperia. Niitä on kaapissa vielä ainakin myös sama 5 vuodeksi.

Sain paljon sieltä mm Iittala, Kalevala koruja, kultaa jotka olen realisoinut rahaksi mutta myös mm lapsien viemiä synttärilahjoja, paljon ompelulankaa käsitöitä varten ja näitä on vieläkin todella paljon jäljellä.

Voin sanoa helppoa ei ole ollut, mutta olen pärjännyt. Pahimpina hetkinä mm sain ruoka-avustusta työpaikan lounaspaikasta, olen sulattanut lunta, täyttänyt tästä maitotölkkejä ja jäisiä maitotölkkejä olen laittanut jääkaappiin, jotta sähkölasku on pienempi, olen kerännyt kynttilöiden jämiä työpaikalla, sulattanut ja täyttänyt fairy pulloja, käyttänyt kynttilöitä valon tuottajana . Meidän sähkölasku on niin pieni, meille on soittanut sähkölaitokselta ja kysytty lisätietoja.

Nyt jemmassa on n 5000 e. Sen verran pidän vararahastoa.

Tsemppiä, tämä ei ole helppoa, mutta tässä voi elää, kun suunnittelee ja tekee paljon töitä.

laita ylös jokainen meno, olipa se sitten 10c tai enemmän.

kun seuraa menonsa tarkasti niin näkee helposti minne ne rahat menevät.

sieltä alkaa löytymään näitä 6,90€ burgeri, 12€ ravintola, 5€ kalja, jne...  noista syntyy äkkiä satanen ja satasia.

ruokaa kannattaa hankkia raaka-aineina ei eineksinä. seuraa aina kilohintoja. einekset ovat usein 10€/kg ja raaka-aineet 5€/kg... arvaa kumpi tulee kalliimmaksi pidemmän päälle.

osta ruokaa alennuksista ja laita pakkaseen

Ketjussa joku mainitsi että eron jälkeen ei voi ylläpitää samaa elintasoa. Se on (valitettavasti) totta. Avioliitossa ja kahden keskituloisen perheessä hämärtyy käsite "pakolliset menot". Onkohan sinulle ap käynyt näin? Pakollisia menoja EIVÄT ole: kampaamo, harrastukset (nipistin itse omastani mutten lasten), auto (ellei asu korvessa), lehtitilaukset, kallis asunto jossa kaikille lapsille SEKÄ sinulle omat makuuhuoneet, ravintolat ja huvitukset.

Ankeaa mutta totta: ero on taloudellinen takaisku ja sinunkin täytyy oppia käyttämään rahaa tulojesi mukaan. Se on vaikeaa mutta kun sen oppii niin elämä helpottuu.

Kerää viikon ajalta kaikki kuitit ja laske sunnuntaina mikä oli pakollista ostaa ja mikä ei? Itsellä tuli extraa valmisruuasta ja herkuista.

Lähde siitä, että selvität kaikki menosi:

- asuntolaina, kilpailuta jos mahdollista

- sähkö, kilpailuta. Itse säästin viime kilpailuttamisella 50€:n perusmaksut vuodelta

- vakuutukset: kotivakuutus pakollinen, harkitse millä tasolla tarvitsette tapaturma- ja matkavakuutuksia. Ne ei tosin ole älyttömän kalliita, kun kilpailutat ne

- autovakuutus: jos pitää olla kasko, kilpailuta ehdottomasti. Katsoin itse viimeksi hinnat eri vakuutusyhtiöiden sivuilta niillä laskureilla. Halvimman ja kalliimman kasko+liikennevakuutuksen ero oli 400€ vuodessa!!

- tarkista ja kilpailuta kännykkäliittymät ja netti, kuka tarvitsee millaisenkin liittymän

- harrastukset, tosin lasten harrastuksista en säästäisi

- mitä muita pakollisia kuluja on? Tee lista niistä. Autoverooon yms. ei voi vaikuttaa kuin autoa vaihtamalls, mutta selvitä nämä itsellesi, ettei summat jää pois.

- paljonko nämä kaikki pakolliset kulut tekevät vuodessa? Itse siirrän ns. laskutilille 200€ kuussa, joten siellä tilillä on aina rahaa odottamassa vakuutuslaskuja tms. eikä laskun saavuttua tule tiukkaa kuukautta rahan kanssa vaan laskun voi maksaa ns. hyvillä mielin pois.

Tärkeintä on selvittää itselleen kaikki pakolliset menot, koska ne vaan on pakko maksaa. Sen jälkeen selvittelet ei-pakolliset: tuleeko lehtiä ja haluatko jatkaa tilauksia, synttärilahjat lapsille(paljonko niihin tarvitaan rahaa) jne.

Kun nämä kaikki on selvillä, näet käteen jäävän rahan määrän. Siitä osa menee ruokaan, mitä jää käteen? Voisiko vuodessa yrittää pitää vaikka pari todella nuukailukuukautta, niin jäisi rahaa säästöönkin.

Me asutaan kolmiossa eli kaikille ei ole omaa makkaria, jaan isomman makkarin tytön kanssa ja pojalla on ola huone.

Kerroin jo aiemmin, että en käy kampaajalla, ravintoloissa (paitsi ne pikaruokaretket lasten kanssa tyyliin kerran tai kaksi kuussa), en tilaa lehtiä, ostan lähes kaiken käytettynä, en osta itselleni vaatteita kuin harvoin ja nekin kirppikseltä. Tänä kesänä olen joutunut ostamaan kaikille kolmelle kengät.

Oma liikuntaharrastukseni on kundali/jumppa, ja siitä en haluaisi tinkiä, koska kroppa ei kestä ilmanliikuntaa ja se on ainoa oma juttuni, se pitää mut järjissäni. Maksan siitä 57 e/kk.

Lasteni isä ei valitettavasti juurikaan osallistu lasten kuluihin eikä elämään. Hän on hyvin pienituloinen (siksi saankin Kelan elatustukea). Tästä voi päätellä, että emme ole eläneet leveästi ennen eroakaan.

Kysyin aloituksessani "mitä teen väärin", ja siihen olenkin saanut hyviä neuvoja. Kiitos!

Vaikka joku epäilikin, että lapset eivät kunnioita minua ja neuvoi, että "sanot vaan lapsille, että meidän perhe ei nyt matkusta eikä mene Lintsille vaan me leikitään leikkipuistossa", niin tiedoksenne vain, että lapseni ovat jo sen verran isoja, että tietävät ainakin jollain tasolla, mitä mikäkin tekeminen maksaa ja miksi ei voida mennä ja surevat sitä kovasti. He ovat kateellisia kavereille, jotka matkustelevat ja ostelevat tuosta vaan milloin mitäkin. Vaikka kateus ja "miksen mä saa kun toikin saa" ärsyttää minua, ei ole mitään mukavaa sanoa aina, että ei me voida, kun ei ole varaa. Joudun sanomaan heille noin tosi usein.

Ap