Lue keskustelun säännöt.
Poika tuli armeijasta ja mies sai raivarin.
18.07.2017 |
Minä en kuulemma osaa kasvattaa lapsia ja olen liian kiltti äiti, poika taas on selkärangaton, josta ei koskaan tule kunnon miestä?! Tällaisia asioita laukoo faktoina ja huutaen, vaikka eivät pidä paikkaansa. Haukkui niin pahasti ja rumasti omaa lastansa sekä vaimoansa, että aloin tosissaan miettiä olenko elänyt 20v täyden typeryksen kanssa. Perheemme on kriisissä ja jakautuu kohta kahteen leiriin, lapset ja minä vs. mies.
Kommentit (233)
Ei kai intistä kukaan nauti mutta en näe syytä jättää kesken,on se sitten kolmekymppisenä aika ankeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun silmin tuo tilanne näyttää siltä, että miestäsi hävettää, kun ei itse osannut kasvattaa poikaansa. Hän vain keksi sinut tekosyyksi. Kyllä se poika nuo miesasiat mieheltä oppii.
Mieasasiat? Nettiriippuvuus ja auktoriteetin sieto ja niiden liittyvät ongelmat ovat myös äidin asia.
Olisin isänä hävennyt suunnattomasti, jos oma poika olisi mennyt armeijaan, koska olin itse aikoinani totaalikieltäytyjä ja jouduin 70-luvulla menemään vuosiksi maan alle välttääkseni aseistakieltäymisestä saamani vankeusrangaistuksen. Onneksi poika meni vuonna 1992 oma-aloitteisesti sotilaspiirin toimistoon ilmoittamaan, ettei hänellä ole pienintäkään aikomusta mennä orjaksi. Poika sai sitten vapautuksen terveydellisistä syistä vielä samana päivänä, ja myös pojanpoika sai vapautuksen viime syksynä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai intistä kukaan nauti mutta en näe syytä jättää kesken,on se sitten kolmekymppisenä aika ankeaa.
Fyysinen sairaus? Mt-ongelmat? Yksinkertaisesti tuollaiseen kyykytysympäristöön täysin soveltumaton tempperamentti?
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei riitä sympatia intin lopettaneille "miehille". Se on vaan 6kk ihmisen elämästä,6kk!!!!!
Eli itsekin mukisematta suostuisit 6kk orjatyöhön, josta et saisi mitään muuta kuin ikävän yöpaikan, heikkotasoista ruokaa ja huutoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin poika saa mitään muutakaan elämässä aikaan jos tuolle tielle lähtee.
Kävin armeijan ja syrjäydyin silti. Armeija ei vaikuta elämän kulkuun mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pojan intin päättyminen voi noin vaikuttaa?
Tätä minäkin mietin. Että jättikö kesken?
Tammi- ja heinäkuun alussa on palvelukseenastumispäivä, että mitenköhän on käynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan täysin samaa mieltä kuin 14.Tue poikaasi kaikin tavoin.Pojallesi ei varmasti ole ollut helppoa tulla armeijasta heti pois,mutta tilanne on varmasti ollut sellainen,että oli pakko tulla.Isän kuuluisi niellä ylpeyteni ja olla oman lapsensa puolella!!!!!!!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vain typerykset menevät armeijaan. Fiksut hankkiutuu sieltä pois tai eivät mee ollenkaan.
Suomella on reserviläisarmeija ammattisotilaiden ohella, muulla tavalla ei maanpuolustusta voida järjestää Suomessa Itäisen naapurin federaation takia. Ruotsikin on palaamassa asevelvollisarmeijaan. Tietysti Suomen pitäisi liittyä Natoon, mutta ei se Natokaan hyväksy vapaamatkustajia ilman omaa riittävän suorituskykyistä armeijaa.
Jos miehet eivät puolusta maata, naisia ja lapsia niin onko se sitten hyvä? Toki naisillekin jonkinlainen palvelus pitäisi määrätä esim. sivaria vastaava palvelus, etenkin kun huoltosuhde väestön ikääntymisen takia heikkenee rankasti, esim. vanhainkoteihin ja hoitolaitoksiin tarvitaan hoivaa tekeviä henkilöitä lisää. Tietysti saa nainen sen sijaan valita myös asepalveluksen halutessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni intin keskeyttämisessä ei ole mitään pahaa, jos siihen on pätevä syy. Voihan armeijan käymisestä kuitenkin olla parhaimmillaan hyötyä tulevaisuuden ammatissa, tai saada sieltä uusia kavereita ja kokemuksia.
Sillanpään marssilaulua siteerateksani:"
Mitä lieneekin aarteita Suomessa,
toki kallehin on vapaus.
Siis te lapset ja vanhukset,
ja te äidit ja morsiamet,
niin kauan teillä on suojattu lies
kun on pystyssä ykskin mies. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin poika saa mitään muutakaan elämässä aikaan jos tuolle tielle lähtee.
Kävin armeijan ja syrjäydyin silti. Armeija ei vaikuta elämän kulkuun mitenkään.
Niinpä. Itse tunnen pari ihan RUK:n käynyttä, jotka ovat syrjäytyneet ja toisaalta vapautettuja, jotka yliopiston jälkeen porskuttavat työelämässä
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni intin keskeyttämisessä ei ole mitään pahaa, jos siihen on pätevä syy. Voihan armeijan käymisestä kuitenkin olla parhaimmillaan hyötyä tulevaisuuden ammatissa, tai saada sieltä uusia kavereita ja kokemuksia.
Jos on selvä ja pätevä syy keskeytykseen (yleensä ainoa mahdollinen syy on terveydellinen) niin sitten tietysti asia on erikseen. Yleensä se syy tietysti poistuu ajastaan kun saa hoitoa ja kuntoutusta ja voi jatkaa palvelusta taas esim. 2v. kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma poika joutui keskeyttämään keuhkoissa todetun vian vuoksi. Lähti kesken opiskelun inttiin ja jäi tyhjän päälle kun keskeytyi.
Oli todella vaikeaa aikaa - tykkäsi olla intissä.
Minkäs teet kun 2 kk yski - luulen, että kyseessä sisäilmaongelma, mutta tätä ei kukaan myöntänyt...
Toi homeongelma on yleinen juttu siellä. Tunnen ihmisiä, jotka saivat rajut ihottumat, joita he sitten hoitivat saamillaan steroidivoiteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni intin keskeyttämisessä ei ole mitään pahaa, jos siihen on pätevä syy. Voihan armeijan käymisestä kuitenkin olla parhaimmillaan hyötyä tulevaisuuden ammatissa, tai saada sieltä uusia kavereita ja kokemuksia.
Jos on selvä ja pätevä syy keskeytykseen (yleensä ainoa mahdollinen syy on terveydellinen) niin sitten tietysti asia on erikseen. Yleensä se syy tietysti poistuu ajastaan kun saa hoitoa ja kuntoutusta ja voi jatkaa palvelusta taas esim. 2v. kuluttua.
Kolarissa hajonnut selkäkin on pikkujuttu joka parantuu itsestään. Näin ainakin lautakunnan mielestä, kun kutsunnoissa piti juosta kahden vuoden välein 18-28 vuotiaana. Sitten vasta uskoivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai intistä kukaan nauti mutta en näe syytä jättää kesken,on se sitten kolmekymppisenä aika ankeaa.
Fyysinen sairaus? Mt-ongelmat? Yksinkertaisesti tuollaiseen kyykytysympäristöön täysin soveltumaton tempperamentti?
"ympäristöön täysin soveltumaton temperamentti" = kehitysvamma.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei riitä sympatia intin lopettaneille "miehille". Se on vaan 6kk ihmisen elämästä,6kk!!!!!
Ja varmasti olet itse sen 6kk siellä käynyt? Jos pääkoppa ei siellä ole kohdillaan niin se tuntuu aivan hiton pitkältä ajalta. Kyllähän se normaalissa arjessa menee se 6kk nopeaa mutta armeijassa jos ahdistaa, sattuu fyysisesti, masentaa tai mitä tahansa muuta vakavaa niin ei siellä yksinkertaisesti voi olla. Itse erosin pitkästä suhteesta ollessani intissä (olin siis vuoden), kun poikaystävä viiden yhteisen vuoden jälkeen petti minua. Seuraavat 4kk ennen palveluksen loppumista tuntuivat ikuisuudelta ja ampumaradallakin mietin että oisko vain helppo päättää kaikki tähän.
Vierailija kirjoitti:
Olisin isänä hävennyt suunnattomasti, jos oma poika olisi mennyt armeijaan, koska olin itse aikoinani totaalikieltäytyjä ja jouduin 70-luvulla menemään vuosiksi maan alle välttääkseni aseistakieltäymisestä saamani vankeusrangaistuksen. Onneksi poika meni vuonna 1992 oma-aloitteisesti sotilaspiirin toimistoon ilmoittamaan, ettei hänellä ole pienintäkään aikomusta mennä orjaksi. Poika sai sitten vapautuksen terveydellisistä syistä vielä samana päivänä, ja myös pojanpoika sai vapautuksen viime syksynä.
Ja kaikki nautitte kuitenkin armeijan tuomasta turvasta. Vapaamatkustajat.
Ja naisenaolen sitä mieltä että jonkinlainen maanpuolustuskurssi kuuluisia naisillekin, nykyinen tilanne on epätasa-arvoinen-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei riitä sympatia intin lopettaneille "miehille". Se on vaan 6kk ihmisen elämästä,6kk!!!!!
Ja varmasti olet itse sen 6kk siellä käynyt? Jos pääkoppa ei siellä ole kohdillaan niin se tuntuu aivan hiton pitkältä ajalta. Kyllähän se normaalissa arjessa menee se 6kk nopeaa mutta armeijassa jos ahdistaa, sattuu fyysisesti, masentaa tai mitä tahansa muuta vakavaa niin ei siellä yksinkertaisesti voi olla. Itse erosin pitkästä suhteesta ollessani intissä (olin siis vuoden), kun poikaystävä viiden yhteisen vuoden jälkeen petti minua. Seuraavat 4kk ennen palveluksen loppumista tuntuivat ikuisuudelta ja ampumaradallakin mietin että oisko vain helppo päättää kaikki tähän.
Tällä logiikalla et voisi olla työssäkään,jos masentaa niin kovin. Poikaystävän pettäminen onkin juuri hyvä syy vaan lopettaa kaikki,jopa itsensä.
Mitä syitä?