Lue keskustelun säännöt.
Te jotka luette paljon kirjoja lyhyessä ajassa, luetteko ne kunnolla vai hypittekö?
17.07.2017 |
Lähinnä tietokirjoissa kai tuota hyppimistä voi harrastaa jos hakee vain tiettyä osa-aluetta.
Kommentit (64)
Pakkohan sitä on hyppiä, ei niitä Stephen Kingin kaikkia lässytyksiä muuten jaksaisi lukea. Ylipäätään Kingin kirjat vois juonen puolesta alkaa lukea puolesta välistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen myös nopea lukemaan, mutten varmaan niin nopea, mitä jotkut ovat täällä kertoneet. Mikäli on ollut oikeasti hyvä kirja kyseessä, niin olen saattanut lukea sen samalta istumalta ja putkeen, kun ei ole nukkumaankaan halunnut mennä. "Vielä yks kappale.."
Sain joku 5 vuotta sitten joululahjaksi Aamunkoin (Twilight sarjaa, neljäs ja paksuin kirja). Aloin sitä saman tien lukemaan, ja taisi mennä joku 6-8h kun sain sen luettua (pääsin yöllä kolmen aikaan nukkumaan). Ja tämä ei ole ainut kerta, kun on ollut niin koukuttava kirja, ettei ole lopettamaan pystynyt.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myös nopea lukemaan, mutten varmaan niin nopea, mitä jotkut ovat täällä kertoneet. Mikäli on ollut oikeasti hyvä kirja kyseessä, niin olen saattanut lukea sen samalta istumalta ja putkeen, kun ei ole nukkumaankaan halunnut mennä. "Vielä yks kappale.."
Sain joku 5 vuotta sitten joululahjaksi Aamunkoin (Twilight sarjaa, neljäs ja paksuin kirja). Aloin sitä saman tien lukemaan, ja taisi mennä joku 6-8h kun sain sen luettua (pääsin yöllä kolmen aikaan nukkumaan). Ja tämä ei ole ainut kerta, kun on ollut niin koukuttava kirja, ettei ole lopettamaan pystynyt.
Jatkan vielä, en harrasta hyppimistä kirjoissa. Mikäli kirja on niin tylsä ,että hyppiä pitää, niin se jää lukematta.
Kerran törmäsin nopealukuiseen ihmiseen. Lähdettiin yhdessä kirjastoon. Hyvä että sain edes 10 sivua luettua niin tyyppi oli lukenut vähintään 30x pidemmälle. Lopussa ihmetteli miten voin olla niin hidas lukia. Alkoi mietityttämään että muistaako tällainen nopealukuinen ihminen kaiken mitä on lukenut vai lukeeko pikasesti vain tekstit yli? Itsellä kestää hahmottaa joitakin tilanteita, joudun lukemaan osan kohdista useampaan kertaan ja saatan jäädä pohtimaan asioita kesken lukemisen. Tekeekö nopeasti lukevat ihmiset noin?
Vierailija kirjoitti:
Kerran törmäsin nopealukuiseen ihmiseen. Lähdettiin yhdessä kirjastoon. Hyvä että sain edes 10 sivua luettua niin tyyppi oli lukenut vähintään 30x pidemmälle. Lopussa ihmetteli miten voin olla niin hidas lukia. Alkoi mietityttämään että muistaako tällainen nopealukuinen ihminen kaiken mitä on lukenut vai lukeeko pikasesti vain tekstit yli? Itsellä kestää hahmottaa joitakin tilanteita, joudun lukemaan osan kohdista useampaan kertaan ja saatan jäädä pohtimaan asioita kesken lukemisen. Tekeekö nopeasti lukevat ihmiset noin?
Luen mielestäni keskivertoa nopeammin. Näen tarinan kuin elokuvana. Koska kuvamuistini on hyvä, jää tarinan sisältö mieleen kuvina. Hidastelu on tuskaisaa, kun joutuu odottamaan ja jännittämään ratkaisua tai juonen kulkua liian kauan. Puhun nyt kuitenkin fiktiivisestä kirjallisuudesta. Oppimiseen minulla on erilainen pohtivampi tekniikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran törmäsin nopealukuiseen ihmiseen. Lähdettiin yhdessä kirjastoon. Hyvä että sain edes 10 sivua luettua niin tyyppi oli lukenut vähintään 30x pidemmälle. Lopussa ihmetteli miten voin olla niin hidas lukia. Alkoi mietityttämään että muistaako tällainen nopealukuinen ihminen kaiken mitä on lukenut vai lukeeko pikasesti vain tekstit yli? Itsellä kestää hahmottaa joitakin tilanteita, joudun lukemaan osan kohdista useampaan kertaan ja saatan jäädä pohtimaan asioita kesken lukemisen. Tekeekö nopeasti lukevat ihmiset noin?
Mä olen juuri tuollainen "nopealukuinen" ihminen. En koskaan pienenäkään ymmärtänyt niitä, jotka lukiessaan seurasivat tekstiä sormensa avulla. Itse kun kohdistan katseeni korkeintaan kahdesti samaan sivuun ja saan luettua koko tekstin.
Ja kyllä, muistan mitä luen ja välillä ihan pohdinkin sitä :D :D :D. Olen kirjojen suurkuluttaja ja eläydyn niihin myös. En useinkaan siis pidä elokuvaversioista, koska lukuelämyksen perusteella olen kuvitellut asiat usein toisin.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
Voi niitä sanoja mekaanisesti lukea aika nopeasti, mutta mitä ihan oikeasti omaksuu, on toinen kysymys,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin lapsena ja nuorena hyvin paljon, joten minusta tuli suht nopea lukija. Dekkareita, jännäreitä ja muuta kevyttä kirjallisuutta luen reilusti yli 100 sivua tunnissa. Hyvään kirjaan pääsee sisälle niin, että sitä on kuin elokuvissa pään sisällä, teksti jotenkin soljuu mieleen. 300 sivuisen kirjan luen noin 2,5 tuntiin.
En ole englannissa kovin hyvä, mutta Harry Potterit piti lukea englanniksi, kun en jaksanut odottaa suomennoksia. Siinä lukunopeus laski noin 40 sivuun tunnissa.
Tentti- ja tietokirjallisuus on sitten ihan eri juttu, lukeminen on hidasta.
Tuo lukunopeus on kyllä jännä juttu. Kerran töissä mainitsin, että olin lukenut yhden kirjan edellisenä iltana. Yksi työkaveri sanoi, että hänkin lukee paljon, mutta ei hänellä ole aikaa käyttää koko iltaa lukemiseen vaan hän tekee muutakin. Ei uskonut, kun sanoin, että tein minäkin kaikenlaista enkä istunut koko iltaa kirjan parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran törmäsin nopealukuiseen ihmiseen. Lähdettiin yhdessä kirjastoon. Hyvä että sain edes 10 sivua luettua niin tyyppi oli lukenut vähintään 30x pidemmälle. Lopussa ihmetteli miten voin olla niin hidas lukia. Alkoi mietityttämään että muistaako tällainen nopealukuinen ihminen kaiken mitä on lukenut vai lukeeko pikasesti vain tekstit yli? Itsellä kestää hahmottaa joitakin tilanteita, joudun lukemaan osan kohdista useampaan kertaan ja saatan jäädä pohtimaan asioita kesken lukemisen. Tekeekö nopeasti lukevat ihmiset noin?
Mä olen juuri tuollainen "nopealukuinen" ihminen. En koskaan pienenäkään ymmärtänyt niitä, jotka lukiessaan seurasivat tekstiä sormensa avulla. Itse kun kohdistan katseeni korkeintaan kahdesti samaan sivuun ja saan luettua koko tekstin.
Ja kyllä, muistan mitä luen ja välillä ihan pohdinkin sitä :D :D :D. Olen kirjojen suurkuluttaja ja eläydyn niihin myös. En useinkaan siis pidä elokuvaversioista, koska lukuelämyksen perusteella olen kuvitellut asiat usein toisin.
Eli jos kirja pitäisi "tenttiä", niin muistaisit kaiken?
On tuo varmaan mahdollista, joskin harvoilla ihmisillä kognitiiviset prosessit toimivat läheskään yhtä nopeasti kuin mekaaninen lukunopeus,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
Voi niitä sanoja mekaanisesti lukea aika nopeasti, mutta mitä ihan oikeasti omaksuu, on toinen kysymys,
Vaikuttaa siltä, että ketjussa keskustellaan kahdesta ihan eri asiasta. Osa keskustelee dekkareiden ja muun viihdekirjallisuuden lukemisesta, missä tosiaan helposti menee muutama sata sivua illassa eikä sitä tarvitse millään tavalla omaksua, osa taas tieto-, tentti-, opiskelu ym. vastaavasta kirjallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Luin lapsena ja nuorena hyvin paljon, joten minusta tuli suht nopea lukija. Dekkareita, jännäreitä ja muuta kevyttä kirjallisuutta luen reilusti yli 100 sivua tunnissa. Hyvään kirjaan pääsee sisälle niin, että sitä on kuin elokuvissa pään sisällä, teksti jotenkin soljuu mieleen. 300 sivuisen kirjan luen noin 2,5 tuntiin.
En ole englannissa kovin hyvä, mutta Harry Potterit piti lukea englanniksi, kun en jaksanut odottaa suomennoksia. Siinä lukunopeus laski noin 40 sivuun tunnissa.
Tentti- ja tietokirjallisuus on sitten ihan eri juttu, lukeminen on hidasta.
Tuo lukunopeus on kyllä jännä juttu. Kerran töissä mainitsin, että olin lukenut yhden kirjan edellisenä iltana. Yksi työkaveri sanoi, että hänkin lukee paljon, mutta ei hänellä ole aikaa käyttää koko iltaa lukemiseen vaan hän tekee muutakin. Ei uskonut, kun sanoin, että tein minäkin kaikenlaista enkä istunut koko iltaa kirjan parissa.
Kyllä tuollaisissa nopeuksissa aivot jättää paljon omaksumatta (ellei ole superlahjakas). Tietysti pelkkää juonta voi lukea suurella nopeudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
Voi niitä sanoja mekaanisesti lukea aika nopeasti, mutta mitä ihan oikeasti omaksuu, on toinen kysymys,
Vaikuttaa siltä, että ketjussa keskustellaan kahdesta ihan eri asiasta. Osa keskustelee dekkareiden ja muun viihdekirjallisuuden lukemisesta, missä tosiaan helposti menee muutama sata sivua illassa eikä sitä tarvitse millään tavalla omaksua, osa taas tieto-, tentti-, opiskelu ym. vastaavasta kirjallisuudesta.
Myös dekkareita (tai muita romaaneja) voi lukea monella tapaa. Joko seuraten pelkkää juonta tai sitten tarkemmin.
Ei kai tästäkin nyt saada aikaiseksi jotain vääntöä siitä, kummat on parempia lukijoita, hitaat vai nopeat? Mä luen huvikseni ja nopeasti, se on mulle viihdykettä ja ajankulua, ei kiinnosta päteä sillä kenellekään. En ole sen fiksumpi kuin vähän lukevatkaan, lukeminen on mun harrastus, ei sen parempi eikä huonompi kuin mikään muukaan. Ja nopeassa lukemisessa on se ilo, että voi lukea hyviksi tietämiään kirjoja uudestaankin, jos ei ole muuta hyvää luettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luettavuuteen vaikuttaa myös se, milloin ja missä teksti on kirjoitettu. Todennäköisesti suomalaisen nykykirjailijan romaani on helppolukuisempi kuin saksalaisen 1800-luvulla tehdyn romaanin käännös.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tästäkin nyt saada aikaiseksi jotain vääntöä siitä, kummat on parempia lukijoita, hitaat vai nopeat? Mä luen huvikseni ja nopeasti, se on mulle viihdykettä ja ajankulua, ei kiinnosta päteä sillä kenellekään. En ole sen fiksumpi kuin vähän lukevatkaan, lukeminen on mun harrastus, ei sen parempi eikä huonompi kuin mikään muukaan. Ja nopeassa lukemisessa on se ilo, että voi lukea hyviksi tietämiään kirjoja uudestaankin, jos ei ole muuta hyvää luettavaa.
Sama. Aloitin kirjaston käyttämisen alle kouluikäisenä ja vuosien varrella olen lukenut tuhansia kirjoja jo pelkästään dekkareita ja muuta kaunokirjallisuutta. Nykyisin ostan suosikkikirjoittajieni dekkarit, jotta saan ne mahdollisimman pian käsiini, ja joskus huomaan ostaneeni toisen kappaleen samaa kirjaa, jota minulla jo on hyllyssä, koska en minä niiden juonia jää jälkeen päin muistelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran törmäsin nopealukuiseen ihmiseen. Lähdettiin yhdessä kirjastoon. Hyvä että sain edes 10 sivua luettua niin tyyppi oli lukenut vähintään 30x pidemmälle. Lopussa ihmetteli miten voin olla niin hidas lukia. Alkoi mietityttämään että muistaako tällainen nopealukuinen ihminen kaiken mitä on lukenut vai lukeeko pikasesti vain tekstit yli? Itsellä kestää hahmottaa joitakin tilanteita, joudun lukemaan osan kohdista useampaan kertaan ja saatan jäädä pohtimaan asioita kesken lukemisen. Tekeekö nopeasti lukevat ihmiset noin?
Mä olen juuri tuollainen "nopealukuinen" ihminen. En koskaan pienenäkään ymmärtänyt niitä, jotka lukiessaan seurasivat tekstiä sormensa avulla. Itse kun kohdistan katseeni korkeintaan kahdesti samaan sivuun ja saan luettua koko tekstin.
Ja kyllä, muistan mitä luen ja välillä ihan pohdinkin sitä :D :D :D. Olen kirjojen suurkuluttaja ja eläydyn niihin myös. En useinkaan siis pidä elokuvaversioista, koska lukuelämyksen perusteella olen kuvitellut asiat usein toisin.
No sitten ihmettelet samoja asioita kun minä nopeista. Itselläni tosin on nopealukuisia kavereita, enkä ole asiaa heidän puoleltaan niin kauheasti ihmetellyt. Todennut kyllä olen että ovat nopeita, muttakun eivät tee itse asiasta mitään numeroa ei ole minunkaan tarvinnut. Vasta kun minun hidasta lukemista alettiin kommentoimaan ei niin läheisen ihmisen toimesta, aloin pohtimaan ja kummastelemaan noita asioita.
Lukunopeuteni on keskimäärin 100s/tunti, tekstin tyylistä ja koosta riippuen joitakin kymmeniä sivuja suuntaan tai toiseen. Enkä hypi, eihän siinä olisi mitään järkeä.
Luen useamman kirjan viikossa, enkä hyppele vaan luen jokaisen kirjoitetun sivun.
Osa kirjoista on ohuempia, reilusti alle 200 sivua. Osa on myös runokirjoja.
Osa on paksumpia tietokirjoja joissa menee pidempään, joissa saattaa olla 100 sivua liitetaulukoita. Liitteitä en "lue", saatan silmäillä kun olen kyseisen kappaleen kohdalla jos en tekstistä saa riittävästi poimittua informaatiota.
Jos en pidä kirjasta, lopetan sen lukemisen. Saatan silmäillä viimeisen sivun että olisiko ollut lukemisen arvoinen, mutta en koskaan väittäisi että olen lukenut kyseisen kirjan.
"Virallisen" tilastoni mukaan luen n. 200 kirjaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
Voi niitä sanoja mekaanisesti lukea aika nopeasti, mutta mitä ihan oikeasti omaksuu, on toinen kysymys,
Vaikuttaa siltä, että ketjussa keskustellaan kahdesta ihan eri asiasta. Osa keskustelee dekkareiden ja muun viihdekirjallisuuden lukemisesta, missä tosiaan helposti menee muutama sata sivua illassa eikä sitä tarvitse millään tavalla omaksua, osa taas tieto-, tentti-, opiskelu ym. vastaavasta kirjallisuudesta.
Myös dekkareita (tai muita romaaneja) voi lukea monella tapaa. Joko seuraten pelkkää juonta tai sitten tarkemmin.
Dekkareissa voi usein jäädä miettimään tekstiä pitempäänkin. Voi olla harvinainen sana, jonka syntytaustaa pohtii tai jopa googlailee, voi miettiä miksi kirjailija on valinnut juuri tämän tavan sanoa, tapahtumapaikoista voi pohtia millainen jokin kaupunki on jne.
Ymmärräthän, että tuo pätee vain jos lukee tietokirjoja. Itse luen lomilla dekkareita ja suomen- tai englanninkielistä tekstiä menee hyvinkin 300 sivua päivässä, ruotsinkielistä luen vähän hitaammin ja saksankielistä tuskastuttavan hitaasti. Tottakai dekkareistakin jotain oppii, mutta eivät ne mitään tietokirjoja ole.