Lue keskustelun säännöt.
Te jotka luette paljon kirjoja lyhyessä ajassa, luetteko ne kunnolla vai hypittekö?
17.07.2017 |
Lähinnä tietokirjoissa kai tuota hyppimistä voi harrastaa jos hakee vain tiettyä osa-aluetta.
Kommentit (64)
Minäkin luen paljon ja nopeasti, kymmenen kirjaa viikossa ei ole vielä mitään, mikä onkin hyvä, sillä opiskelen kirjallisuutta ja tenttimateriaali saattaa olla teoriakirjat plus 10+ romaania. Suurin romaanimäärä tenttiin taisi olla 32 kappaletta. Myös Raamattu on ollut tenttimateriaalina, useamman muun romaanin ja teoriakirjan kanssa yhtäaikaa, tietenkin.
Joskus hypin romaanissa, jos kuvailu on tylsää, mutta yleensä luen kiltisti kaiken, ainoastaan nopeasti. Hyviin kirjoihin voikin sitten palata uudestaan ja saada enemmän fiilistelyä aikaan toistolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lukiessa tulee tunne että joutuu hyppimään paljon, niin se tarkoittaa itselleni sitä että kirja on huonosti kirjoitettu, ja joskus tällaisten kanssa todella käy niin etten edes vaivaudu lukemaan loppuun asti. Parempia tarinoita on maailma pullollaan, en jaksa tuhlata aikaa tylsiin kirjoihin jotka ei ole tarpeeksi mukaansatempaavia.
Tämä siis henkilöltä joka lukee 800 sivua päivässä jos oikea kirja sattuu kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen kunnolla mutta en enää vaikka viikon kuluttua muista esim. dekkarin murhaajaa tai vastaavaa. Esim. Agatha Christien tuotannon olen lukenut joskus parikymppisenä, nyt kymmenisen vuotta myöhemmin kun olen katsonut näitä tv:stä, ihan ihmeissään et näinkö tämä menikin :)
Itse muistan kaikki kirjat jotka olen lukenut. Samoin kuin elokuvatkin.
Heittäydyn niin siihen maailmaan ettei sitä voi unohtaa 😀
Mun mies on samanlainen, sillä on tosi hyvä tarinamuisti. Pätee kirjoissa, peleissä ja leffoissa (niitä ei tosin paljoa katso). Mulla taas häipyy nopeasti mielestä yksityiskohdat ja katselen mielellään sarjoja ja leffoja uusintana, luen lempikirjojani (ja joskus muitakin) uudelleen ja uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen kunnolla mutta en enää vaikka viikon kuluttua muista esim. dekkarin murhaajaa tai vastaavaa. Esim. Agatha Christien tuotannon olen lukenut joskus parikymppisenä, nyt kymmenisen vuotta myöhemmin kun olen katsonut näitä tv:stä, ihan ihmeissään et näinkö tämä menikin :)
Itse muistan kaikki kirjat jotka olen lukenut. Samoin kuin elokuvatkin.
Heittäydyn niin siihen maailmaan ettei sitä voi unohtaa 😀
Jaa kyllä minä ainakin unohdan ajan mittaan, vaikka kuinka hyvin uppoan kirjan maailmaan. Olen sellainen, että hyvää kirjaa lukiessa minua ei mielellään saa keskeyttää, ajattelen kirjan tapahtumia jos vaikka käyn välillä kehittämässä kahvia tai vessassa. En halua lopettaa hyvää kirjaa kesken vaan saatan lukea koko yön malttamatta mennä nukkumaan.
Kuitenkin unohdan ajan mittaan tapahtumat. Jopa sen omasta mielestäni maailman parhaan kirjan tapahtumista olen unohtanut 90 %. En toki heti, onhan tuosta 15 vuotta kun sen luin.
Joko sulla on erinomainen muisti tai sitten olet vielä aika nuori.
Kunnolla tai en ollenkaan. Eli jotkut opukset tipahtaa kädestä muutaman ekan sivun jälkeen, kun ei vaan lähde ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
Höh, lukeehan. Kävin neljä päivää sitten kirjastossa hakemassa 5 kirjaa, se viides on menossa. Enkä oo ees lukenu innokkaasti, vaan tehnyt paljon muutakin. Joo no loma alkoi mutta näillä tekemisillä mitä oon tehnyt, niin muuhun kuin lukemiseen on mennyt se työsika+matkat 9 h päivässä.
Enkä todellakaan hypi. Jos huono kirja, jätän kesken. Hyvät ahmin. En yleensä lue kuin hyviä. Mutta uudet hyvät kirjailijat joskus hakusessa näin 48-vuotiaana ikänsä lukuahmijana olleena...
Kevyesti menee 10 kirjaa viikossa. En ole edes tiedostanut olevani mitenkään nopea lukija, Olenko sitten edes, en tiedä.
Aijjoo, telkkaria en kato oikeastaan ollenkaan. Että siihen ei mee aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan siinä on jotain hyppytekniikkaa käyttää. Ei kukaan lue sanasta sanaan esim. 10 normaalia kirjaa viikossa.
Montakos niitä Pottereita olikaan? Koko sarjan lukemiseen meni minulla 5 päivää. Ihan joka sanan luin. Ei millään pystynyt hyppimään, kun oli niin mukaansatempaavaa tarina joka lause. Ja Potterien sivumäärä nyt ei ihan mitään keskiverto kirjan tasoa ole. Sellaisia olisi tuolla tahdilla mennyt kevyesti 10 ja viikkoon olisi jäänyt "ylimääräisiä" päiviäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska lukeminen on minulle ensi sijassa nautinto, en halua lukea liian nopeasti enkä etenkään tekstiä vain silmäillen. Jos kirja ei kiinnosta niin paljon, että en halua lukea sitä nautiskellen, niin miksi lukea sitä lainkaan? Jos siis vapaa-ajan lukemisesta kyse.
Välillä olen työn puolesta joutunut lukemaan myös romaaneja, jotka ei henkilökohtaisesti ole niin kiinnostaneet. Silloin olen silmällyt tekstin läpi saadakseni yleiskuvan.
En ymmärrä, miksi vapaalla pitäisi voida lukea massiivisia määriä kirjoja nopeasti. Ei lukeminen ole mitään pikaruoan nauttimista tai kilpailu. Kannatan slow life-ajatusta kyllä muutenkin.
Romaanit luen sanasta sanaan. Tietokirjoista taas etsin vain tarvitsemani tiedot. En kyllä silloin sanoisi lukeneeni kirjan, jos en olisi lukenut sitä kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Öö? Luen paljon ja nopeasti, miksi lukisin ylipäätään, ja käyttäisin aikaa & rahaa hankkiakseni kirjoja, joiden juonet jää puoliksi pimentoon? Vähän ku kattoisi elokuvia hyppien.
Olen lukenut jo pienestä asti todella paljon ja todella nopeasti.
Olen huomannut että monet, jotka sanoo lukevansa paljon, ei silti tiedä asioista sen enempää kuin monet vähemmän lukevatkaan. Eli ilmeisesti melko tehotonta lukemista, jos ahmii paljon ja lyhyessä ajassa.
Luen mieluummin ajatuksella kuin kiireellä. Muutamaan sivuunkin on parempi käyttää aikaa kuin hurauttaa kirja kerralla läpi tajuamatta ja muistamatta siitä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska lukeminen on minulle ensi sijassa nautinto, en halua lukea liian nopeasti enkä etenkään tekstiä vain silmäillen. Jos kirja ei kiinnosta niin paljon, että en halua lukea sitä nautiskellen, niin miksi lukea sitä lainkaan? Jos siis vapaa-ajan lukemisesta kyse.
Välillä olen työn puolesta joutunut lukemaan myös romaaneja, jotka ei henkilökohtaisesti ole niin kiinnostaneet. Silloin olen silmällyt tekstin läpi saadakseni yleiskuvan.
En ymmärrä, miksi vapaalla pitäisi voida lukea massiivisia määriä kirjoja nopeasti. Ei lukeminen ole mitään pikaruoan nauttimista tai kilpailu. Kannatan slow life-ajatusta kyllä muutenkin.
Minäkin luen nimenomaan nautinnokseni, mutta nautin siitä, kun saan ahmia mukaansatempaavan kirjan ja sitten lukea sen uudestaan. Tuntuisi tuskaiselta joutua vapaa-ajalla hidastelemaan ja "nautiskelemaan" ihanasta kirjasta rauhalliseen tahtiin. Kukin omaan tapaansa!
Mä olen nopea lukija, niin luen kokonaan. Ei ole ollut tarvetta hyppimiselle, varsinkin kun jätän huonot kirjat kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hypin tai sitten luen sanasta sanaan, vastuu on kokonaan sillä kirjalla. Jos se vie mukanaan, niin kyllä luen joka sanan. Usein käy niin, että nämä hyppykirjat jäävät lopulta lukematta. Voi olla, että olen menettänyt tällä tavalla jonkun helmenkin, johon olisi kannattanut perehtyä. Esimerkiksi aikoinaan kohistiin paljon suositusta kirjasta nimeltä "Ruusun nimi", jota kaikki lukivat. En koskaan päässyt siinä alkua pidemmälle. Joitakin kirjoja taas luen moneen kertaan.
En todellakaan hypi, ei se ole lukemista. Tapahtui tylsiä juttuja tai ei :D Luen paljon kirjoja ja nopeasti, tällä hetkellä miljoonatta kertaa Harry Potter-sarjaa, aloitin viime viikolla ja olen nyt Feeniksin killassa, joka päivä en ole lukenut. Silloin kun kyseinen kirja ilmestyi, luin sen päivässä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen kunnolla mutta en enää vaikka viikon kuluttua muista esim. dekkarin murhaajaa tai vastaavaa. Esim. Agatha Christien tuotannon olen lukenut joskus parikymppisenä, nyt kymmenisen vuotta myöhemmin kun olen katsonut näitä tv:stä, ihan ihmeissään et näinkö tämä menikin :)
Itse muistan kaikki kirjat jotka olen lukenut. Samoin kuin elokuvatkin.
Heittäydyn niin siihen maailmaan ettei sitä voi unohtaa 😀
Mun mies on samanlainen, se muistaa tosi pieniä yksityiskohtia ja vuorosanoja ulkoa ja sit närkästyy kun mä en heti hiffaa jotain anekdoottia elokuvasta x jonka näin 35 vuotta sitten. :D
Itsekin luen paljon ja nopeasti, lomalla ennen lapsia saattoi mennä kaksikin kirjaa päivässä nykyään vain joku 3-5 viikon aikana. Arkena mulla ei ola aikaa lukea kuin työmatkoilla ja luen kirjan viikossa.
Hetkinen hetkinen, minulta menee 300 sivuisen kirjan kulemiseen vähän alta 300 vuotta, joten ns. nopea lukia, kaukanko siltä menee :
-lukea yksi 200-300 sivuinen kirja
-montako kirjaa tälläinen harrastaja lukee loman aikana
-tai vuoden aikana
-tai on lukenut tähän päivään saakka elämässään
Nimittäin jotenkin kuvittelisi ettää tälläisellä ihmisellä on ylivertainen tietämys kaikesta....vai onko se sitten jo niin hajamielinen että se unohtaa mitä edellisellä sivulla sanottiin ?
Ihan mielenkiinnosta kysyn, sillä viimeksi luin Aku Ankkoja 30 vuotta sitten ja vieläkin muistan jokaisen tarinan :)
Luen paljon ja mun lukunopeus on todella kova. Joskus koulussa lukunopeutta testattiin, ehdin lukea tekstin kolmesti ennen kuin yksikään muu luokaltani oli sen lukenut.
Saatan hyppiä lukiessani tarkistamaan jotain asiaa, kuka oli se henkilö, joka sanoi jotain. Tai mikä olikaan se paikka jossa asuivat. Esim dekkareissa voi olla pieniä vinkkejä murhaajasta, joita tarkistelen. Parhaat romaanivat saavat koukkuun ja lukemista ei pysty lopettamaan. Nopeimmin luen dekkareita tai chick littejä. Mutta esim Khaled Hosseinin kirjat myös imaisevat mukaansa. Joidenkin kirjojen lukemisessa menee enemmän aikaa. Esim Missä kuljimme kerran saa minut pääkaupunkiseudulla asuvana kuvittelemaan tapahtumapaikkoja. Myös elämänkeroihin saattaa upeta aikaa.
Keskimäärin enemmän lukevat ihmiset ovat sivistyneempiä - mutta toki tähän vaikuttaa myös se, mitä kirjoja lukee. Jos lukee vain harlekiineja, eivät ne varmasti paljon maailmaa avaa.
Niin se lukunopeus. Mulle ei tee tiukkaakaan lukea kirja per työpäivä. Lomalla menee helposti kaksikin kirjaa päivässä. Luen kuitenkin jaksoissa välillä paljon, välillä vähemmän.viikonloppuna luin yhden kirjan.
Minulle vähän outo ilmaisu tuo "luen joka sanan". Luen lomilla vieraskielisiä dekkareita ja luen ne kyllä läpi, en hyppele, mutta en aina edes ymmärrä jokaista sanaa. Silti ymmärrän hyvin tarinan. Lukemisen sijaan tuntuu, että pikemminkin "elän/eläydyn" ne läpi, tarina juoksee silmissäni ikään kuin elokuvana. Sen takia en tykkääkään mennä katsomaan dekkareista tehtyjä elokuvia, ne kun ovat ihan erilaisia kuin omassa päässä luomani elokuvat ja henkilöt :-)
Sulla on sitten hyvä muisti. Mulla oli jo alaikäisenä satoja omia kirjoja ja kirjastossa vierailin viikottain. En tiedä montako tuhatta kirjaa on tähän mennessä (olen 40) tullut luettua, mutta en voi hyvällä tahdollanikaan sanoa että muistaisin ihan jokaisen tarkasti, etenkin jos kirja on ollut mielestäni keskinkertainen tai jopa tylsä. Elokuvissa sama juttu, mutta kulutustahti vähän hitaampi kuitenkin. Niitäkin kuitenkin tulee katsottua kymmeniä vuodessa joten eivät kaikki niistäkään jää valokuvamaisen teräväpiirtoisesti muistiin.