Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lomailu/ mökkeily tuhoaa suhdettamme
13.07.2017 |
Lyhyesti: mieheni on rakentanut unelmien vapaa-ajanasunnon kotikonnuilleen. Minulle ongelma on se, että appivahemmat asuvat sen yläkerrassa "talonvahteina" ja me asumme alakerrassa pari viikkoa kesällä, jouluna ja mies ja lapset viikonlopun tai kaksi syksyn ja kevään aikana. Meillä on pienet lapset, joita appivanhemmat eivät auta hoitamaan. Miehen siskon lapset, jotka nyt asuvat ulkomailla, ovat saaneet kaiken avun. Olen nykyisin sovussa asian kanssa: he eivät auttaneet minua tai meitä kriittisillä hetkillämme, enkä minä osallistu heidän hoitamiseensa aikanaan. Peace. Tulemme ihan ok toimeen: olen korrekti, kohtelias, leikin lasten kanssa, käymme retkillä, grillaamme ruokamme ja toki tarjoamme sitä heille, hoidan lapset miehen kanssa, siivoamme ja pyöritämme perhettä koko loman.
Nautin ajasta lasten kanssa ja paikka on kaunis. Kuitenkin välillä ärsyttää ja väsyttää käyttää aika kahden, minulle oikeastaan vieraan, ihmisen kanssa. En miellä heitä lasteni isovanhemmiksi tai sukulaisiksi juuri siksi, että välimme ovat niin kovin korrektit ja apu on melko yksipuolista. Itse en käy enää siellä kuin kaksi kertaa vuodessa. Ollaan miehen kanssa käyty kova vääntö: hänen mielestään appivanhempia pitäisi vain myötäillä ja - minun mielestäni - mielistellä, tehdä mitä vaan jotta rauha säilyisi, koska "viiden vuoden kuluttua heitä ei ehkä ole". Minä taas olen tulisempi sielu ja otan epäkohtia esille (kuten sen, että anoppi ei kunnioita minua eikä ota harvoja pyyntöjäni mitenkään huomioon, tai että hän vie alakerrasta tavaroitani). Tästä ollaan saatu hirmuiset kilarit ;)
Tilanne on hieman selvittämätön, mutta eniten syö se, että mies haluaa intohimoisesti olla kesäpaikassa ja hänen on ihan järkyttävän vaikea tehdä kompromisseja. Kun hänellä on 2-3 viikkoa lomaa, niin sitten ollaan kesäpaikassa, piste. Olen itse ottanut henkireikiä tulemalla kaupunkiin pariksi päiväksi katsomaan ystäviä jne., mutta samalla olen lapsista erossa. Perheloma olisi kaikille kuitenkin hyvä! Nyt lasteni serkut ovat tulossa ulkmailta kolmen viikon ajaksi vanhemmilleni, ja taas mieheni oli tosi äreä. Ymmärrän, että kesä ja loma ovat lyhyet, ja kyllä hän tajuaa, että serkkujen kanssa on meidän lasten upeaa olla, mutta aika kutistetaan yhteen päivään, jotta mies pääsee takaisin lomapaikkaan "viikonlopuksi saunomaan" :D lisään vielä, että paikka on kaukana, joten olisi tosi vaivalloista matkustaa julkisilla ja meillä on vain yksi auto. Mutta parisuhteemme tunnelma kiristyy, kun huomaan hänen vastentahtoisuutensa ja mietin historiaamme, johon liittyy appivanhempiin liittyviä kahnauksia (minulla kesti pitkään hyväksyä se, että anoppi ei ota minua mitenkään huomioon ja suosii miehen siskon lapsia, mies on ihan lammas tässä asiassa eikä häntä se kuulemma häiritse yhtään).
En tiedä mitä kysyisin, ajatuksianne tilanteesta ehkä? :€
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Rakentiko se mies niille kodin jossa te silloin tällöin lomailette? Vai rakentiko mies teille mökin johon vanhukset muuttivat? Mitä heidän omalle kodilleen silloin tapahtui?
He myivät kodin ja asuvat nyt mukavasti miehen talossa talonvahteina. Mies halusi heille unelmakodin ja varakkaat eläkepäivät. Usko tai älä. Ap.
Ota ero, lähtee loisivilta eläkeläisiltä huusholli perseen alta ja mieheltä mökki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä pakko sinun ja lasten on olla siellä mökillä? Menkää tapaamaan niitä serkkuja ja pitäkää hauskaa. Miehesi on valintansa tehnyt, on mieluummin vanhempiensa kanssa. Pitemmän päälle aika raivostuttavaa! Kyllä nyt oman perheen pitäisi mennä loman vietossa vanhempien edelle. Ja jos on vaan yksi auto, niin käytä sinä sitä. Mies varmaan pääsee porukoittensa takapenkille...
Vierailija kirjoitti:
Ihan käsittämättömät appivanhemmat!
Poika rakentaa heille kodin, mutta silti te ette ole heidän silmissään mistään kotoisin. Ei ole k*sipäisyydellä rajaa.Mies selkä seinää vasten, joko appivanhempien käytös sinua ja lapsianne kohtaan muuttuu ihmismäisemmäksi tai sitten lomailette erillään sinä ja lapset iteksenne ja mies äitylin helmoissa.
Miehellä olis avaimet tilanteen ratkaisemiseen, jos hyvää hyvyyttänne annatte appivanhempiesi asua teidän talossa, ei ole paljon vaadittu että saatte asiallista käytöstä vastineeksi ja lapset OIKEAT isovanhemmat.
Ei ole ei. Siksi elän täysin heistä välittämättä. Eivät merkitse mitään. Lapsille puhun heistä neutraalisti, he saavat itse päätellä tilanteen sitten, kun kasvavat. Ehkä tämä ei heitä häiritse, en ainakaan halua heille negatiivisia ajatuksia kenestäkään. Itse olen henkisesti siis täysin laittanut poikki kaikki sukulaisuussuhteet, kaksi viikkoa kesällä ja muutama päivä joulun aikaan ovat ok. Olen tätä tosin työstänyt kauan, mutta uskon karmaan: pohjimmiltaan tuollaiset ihmiset ovat tunneköyhiä ja onnettomia. Miehen sisko lapsineen käy Suomessa heidän luonaan joka toinen viikko. He ovat jatkuvasti muuten yhteydessä, mutta onhan se varmaan yksinäistä isovanhemmille! Mutta ehkä tähänkin on siskon puolelta jokin syy, he lomailevat mieluummin lomakohteissa ulkomailla kuin isovanhempien luona, ja pitävät yhteyttä skypellä. Olen rajoittanut kontaktit näihin ihmisiin minimiin: olen kohtelias ja korrekti, minua ei loukata ei hyvää tuultani pilaa mikään.
Mies on lammas: kaikki on ok. niin kauan, kun isovanhemmat ovat elossa. Ihan sama miten kusipäistä menoa. Ap
Näkisin että avain tilanteen ratkaisuun on miehesi. Hän ei suostu tekemään kompromisseja eikä kuuntele tai ymmärrä sinun pahaa oloasi.
Koska en tunne häntä, en osaa neuvoa miten saada teidän välillenne keskusteluyhteys auki. Ehkäpä lomien suunnittelu hyvisaä ajoin yhdessä niin että molemmat tulevat huomioiduiksi.
Koska tilanne on lipsunut tähän jo pidemmän aikaa, alkaisin näyttää miehelle miten käy jos/kun sinä olet yhtä uppiniskainen kuin hän. Jos hän ei halua nähdä serkkuja, menkööt kesäpaikkaan yksin. Jos hän haluaa viettää siellä kaiken loman, olkoot lapsien kanssa. Tee omia menoja ja ilmoita ne hänelle ja kerro, että olet päättänyt toimia samallalailla kun hän: kuuntelematta ja oman pään mukaan. Joka kerta kun suuttuu, sanot vaan että heti kun hän on valmis keskustelemaan, voit itsekin joustaa, mutta sitä ennen mennään mäin. Kovapäiselle ihmiselle ei auta kuin kova kovaa vastaan.
MIksi ap olet alunperin suostunut tällaiseen järjestelyyn, että mies rakentaa vanhemmilleen talon, jossa itse voitte lomailla. Kyllä avioliitossa täytyy tehdä yhteisiä päätöksiä, ainakin näin isossa asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli te menette lomalle appivanhempien kodin alakertaan, jos he siis asuvat vakituisesti tässä asunnossa.
Mutta en ymmärrä ongelmaa. Itse olen monta kesää viettänyt lasten kanssa omien vanhempieni luona, kun mies oli töissä. Toisaalta ei mies olisi kyllä viihtynytkään vanhempieni luona montaa viikkoa.
Ihan hyvin olemme pärjänneet ilman miestänikin. Joten ei muuta kuin menet vanhemmillesi lasten kanssa. Mikä ongelma tässä on.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap hyväksyisi sen tosiasian että ne kohta kuolemassa olevat appivanhemmat eivät hoida hänen lapsiaan, niin elämä olisi paljon yksinkertaisempaa.
Olen yli 50 ja appivanhempani ovat päälle 80, virkeitä ja reippaita ja juuri ap:n appivanhempien kaltaisia. Kyllä tuo asia kannattaa selvittää nyt, koska tilanne saattaa olla muuttumattomana jopa 20 vuotta vielä!
Minulla ei ole sinulle ap oikein mitään ideaa :(
Mutta syvän myötätuntoni saat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oudot kuviot teillä. Sehän on fakta, ettei taloon sovi kahta emäntää.
Vierailija kirjoitti:
Näkisin että avain tilanteen ratkaisuun on miehesi. Hän ei suostu tekemään kompromisseja eikä kuuntele tai ymmärrä sinun pahaa oloasi.
Koska en tunne häntä, en osaa neuvoa miten saada teidän välillenne keskusteluyhteys auki. Ehkäpä lomien suunnittelu hyvisaä ajoin yhdessä niin että molemmat tulevat huomioiduiksi.
Koska tilanne on lipsunut tähän jo pidemmän aikaa, alkaisin näyttää miehelle miten käy jos/kun sinä olet yhtä uppiniskainen kuin hän. Jos hän ei halua nähdä serkkuja, menkööt kesäpaikkaan yksin. Jos hän haluaa viettää siellä kaiken loman, olkoot lapsien kanssa. Tee omia menoja ja ilmoita ne hänelle ja kerro, että olet päättänyt toimia samallalailla kun hän: kuuntelematta ja oman pään mukaan. Joka kerta kun suuttuu, sanot vaan että heti kun hän on valmis keskustelemaan, voit itsekin joustaa, mutta sitä ennen mennään mäin. Kovapäiselle ihmiselle ei auta kuin kova kovaa vastaan.
Tämä on viisasta puhetta. Miksi ihmeessä ap:n pitäisi suostua kaikkeen mitä mies vaatii? Ei se mitään haittaa jos mies suuttuu, suuttuminen voi auttaa avaamaan keskustelun ja tekemään muutoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Rakentiko se mies niille kodin jossa te silloin tällöin lomailette? Vai rakentiko mies teille mökin johon vanhukset muuttivat? Mitä heidän omalle kodilleen silloin tapahtui?
He myivät kodin ja asuvat nyt mukavasti miehen talossa talonvahteina. Mies halusi heille unelmakodin ja varakkaat eläkepäivät. Usko tai älä. Ap.
Huh, aika paha. Saat ap sympatiani, tuo on pahimpia anoppikuvioita joita olen täältä lukenut. Aikuinen mies investoi valtavasti rahaa ja energiaa omiin vanhempiinsa rakentamalla heille hienon uuden kodin. Tämä samainen aikuinen mies ei kuitenkaan investoi omaan vaimoonsa ja omiin lapsiinsa aikaa, rahaa eikä energiaa vaan valittaa vaimolle vain.
Sinun tekstit on vähän sekavia ap, en tiedä kirjoitatko vahingossa sekavasti vai onko ajatuksesi sekaisin. Sinun tulee nyt ensin kiteyttää ja kirkastaa ajatuksiasi. Kyseessä EI OLE miehesi tai teidän loma-asunto. Kyseessä on miehen rakentama talo, joka on appivanhempien koti ja ilmeisesti mies on lahjoittanut appivanhemmilleen vähintään epävirallisen hallintaoikeuden tuohon taloon. Kun te menette sinne, te menette kylään appivanhempien kotiin. Ette suinkaan lomailemaan teidän loma-asunnolle. Siksi he odottavat teiltä kiitoksia, tehän olette olleet heillä kylässä ja kyläilystä on tapana kiittää isäntäväkeä. Siksi he syövät keräämäsi marjat. He ajattelevat, että koska sinä tulet viettämään aikaa heidän kotiin, niin sinun kuuluu vastineeksi tehdä siellä vähän talon töitä kiitokseksi heidän vieraanvaraisuudesta.
Seuraavaksi sinun tulee vakavasti pohtia, että miksi mies on äärimmäisen omistautunut vanhempiensa palvelemiseen ja laiminlyö täysin oman perheensä.
Ao miehesi on omituinen törppö, joka on tuntemattomasta syystä omistanut elämänsä äitinsä ja isänsä hyvinvoinnille. Mutta ei sinun kannata siitä enää kärsiä. Lakkaa menemästä appivanhemmille enää kylään, tai käy vaikka vain kerran vuodessa yksi viikonloppu. Alat viettämään oman kesälomasi niin kuin haluat. Kaupungissa tai vaikka viikko Kreikassa ja viikko Yyterissä, mistä vain satut tykkäämään. Jos lapset on jo isoja niin anna lasten itse valita ette meneekö ne isän kanssa appivanhemmille vai lomaileeko lapset sinun kanssa. Jos miehesi sinusta yhtään välittää, niin ennen pitkää hän alkaa miettimään että haluaisiko kuitenkin ehkä yhteistä lomaa oman vaimonsa kanssa (mieluummin kuin nykytilanne, jossa haluaa yhteisen loman äitinsä kanssa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lomailemme aina ulkomailla. Sopu säilyy ja emme koe mökkeilyä mukavaksi. Isovanhempia tapaamme kodeissa. Suosittelen.
Alkoi nyt kiinnostamaan tuon talon omistussuhde. Mies on siis rakentanut talon teidän avioliiton aikana? Onko hän käyttänyt tontin ostamiseen ja rakentamisen maksamiseen vain omia palkka- tai perintötulojaan vai onko siihen investoitu teidän yhteistä rahaa? Ei kai vaan mies ole syytänyt oman palkkansa rakennusmateriaalien ostamiseen ja samalla sinä maksanut yksin kaikki perheenne ruoat ja laskut??? Kenen nimissä on kiinteistön lainhuudatus? Vain miehen vai teidän molempien?
Minun on vaikea uskoa, että kukaan naimisissa oleva pystyisi investoimaan vain omista rahoistaan tontin hankinnan ja talon rakentamisen niin, että samalla maksaisi vähintään puolet myös perheen yhteisistä kuluista kuten asuntolainasta, ruoasta, lasten vaatteista ym. Oletan, että itse asiassa sinä omistat osan siitä mökistä, koska sinun varallisuutta on mennyt sen tekemiseen myös, tavalla tai toisella. Onko teillä avioehto? Jos on, niin sinun on saatava lainhuudatukseen jollain totuudenmukaisella prosentilla myös sinun nimi.
Onko appivanhemmille luovutettu virallinen hallintaoikeus taloon? Toivottavasti ei. Mutta jos on, niin voi apua. Onko heillä jokin virallinen vuokralais-status talossa? Jos on, niin se tarkoittaa määräaikaista hallintaoikeutta (vuokrasuhteen ajan). Jos heillä ei ole mitään hallintaoikeutta, niin hallintaoikeus on talon omistajilla, eli oletettavasti myös sinulla. Hallintaoikeus tarkoittaa päätösvaltaa ja määräämisvaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ero miehestä joka ei panosta oman perheen hyvinvointiin. Selvästi sinä ja lapset ette ole hänelle ykkösiä. Nyt äly hoi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Rakentiko se mies niille kodin jossa te silloin tällöin lomailette? Vai rakentiko mies teille mökin johon vanhukset muuttivat? Mitä heidän omalle kodilleen silloin tapahtui?
He myivät kodin ja asuvat nyt mukavasti miehen talossa talonvahteina. Mies halusi heille unelmakodin ja varakkaat eläkepäivät. Usko tai älä. Ap.
Huh, aika paha. Saat ap sympatiani, tuo on pahimpia anoppikuvioita joita olen täältä lukenut. Aikuinen mies investoi valtavasti rahaa ja energiaa omiin vanhempiinsa rakentamalla heille hienon uuden kodin. Tämä samainen aikuinen mies ei kuitenkaan investoi omaan vaimoonsa ja omiin lapsiinsa aikaa, rahaa eikä energiaa vaan valittaa vaimolle vain.
Sinun tekstit on vähän sekavia ap, en tiedä kirjoitatko vahingossa sekavasti vai onko ajatuksesi sekaisin. Sinun tulee nyt ensin kiteyttää ja kirkastaa ajatuksiasi. Kyseessä EI OLE miehesi tai teidän loma-asunto. Kyseessä on miehen rakentama talo, joka on appivanhempien koti ja ilmeisesti mies on lahjoittanut appivanhemmilleen vähintään epävirallisen hallintaoikeuden tuohon taloon. Kun te menette sinne, te menette kylään appivanhempien kotiin. Ette suinkaan lomailemaan teidän loma-asunnolle. Siksi he odottavat teiltä kiitoksia, tehän olette olleet heillä kylässä ja kyläilystä on tapana kiittää isäntäväkeä. Siksi he syövät keräämäsi marjat. He ajattelevat, että koska sinä tulet viettämään aikaa heidän kotiin, niin sinun kuuluu vastineeksi tehdä siellä vähän talon töitä kiitokseksi heidän vieraanvaraisuudesta.
Seuraavaksi sinun tulee vakavasti pohtia, että miksi mies on äärimmäisen omistautunut vanhempiensa palvelemiseen ja laiminlyö täysin oman perheensä.
Tämä on todella hyvä näkökulma. Se selittää myös appivanhempien suhtautumista. Heidän näkökulmastaan te tulette nurkkiin maleksimaan heidän kotiinsa, joten ilman muuta saattavat olla etäisiä. Onko kukaan kysynyt heiltä, haluavatko teitä sinne niin usein. Jos eivät edes lapsien kanssa jaksa olla, saattaisi olla että ovat yhtä kyllästyneitä yhteisiin lomiin kuin sinäkin.
Minäkin alkaisin jatkossa pitää päätäni ja huolehtia että lima on myös sellaista kun itse haluan (eikä vain miehelle mieleistä). Jos se kiristää teidän välejänne, tilannehan on ihan sama kuin nyt, kun miehen uppiniskaisuus jo rikkoo suhdattanne (kuten ekassa viestissä kerroit).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hä? Rakentiko se mies niille kodin jossa te silloin tällöin lomailette? Vai rakentiko mies teille mökin johon vanhukset muuttivat? Mitä heidän omalle kodilleen silloin tapahtui?
He myivät kodin ja asuvat nyt mukavasti miehen talossa talonvahteina. Mies halusi heille unelmakodin ja varakkaat eläkepäivät. Usko tai älä. Ap.
Ei ole totta! Miten sä pystyt edes olemaan tossa kuviossa, herranen aika!
Ap:n miehen lapsuudenperheen dynamiikka on hyvin erikoinen ja mielestäni aika huolestuttava. Miehen lapsuudenperheessä oli siis kaksi lasta, mies ja sisko. Nyt kun ovat aikuisia, niin tilanne on tämä: Sisko saa vanhemmiltaan, rahaa, apua, tukea, huomiota, hyväksyntää, ajallista panostusta. Sisko ei panosta omiin vanhempiinsa, vaan asuu ulkomailla (ottaa vastaan, ei anna takaisin). Mies ei sensijaan saa vanhemmiltaan mitään, ei rahaa ei huomiota lapsilleen, ei apua lastenhoidossa, ei hyväksyntää vaimolleen jne. Mies kuitenkin investoi valtavasti rahaa vanhempiinsa, aikaa vanhempiinsa, lahjoittaa lomansa vanhemmilleen, lahjoittaa mökkinsä vanhemmilleen, vaatii jopa vaimoaan myötäilemään vanhempiaan ja lipomaan niiden takapuolta. Mies siis vain antaa, ei saa mitään takaisin, ja yrittää pakottaa vaimonsa samaan sairaaseen dynamiikkaan vain antamaan vaikka ei saa mitään takaisin.
Voi apua. Ap sinulla on paljon isompia ongelmia kuin vain tuo talo, kuten esimerkiksi tuo yllä tiivistetty sairas dynamiikka miehen suhteessa omiin vanhempiinsa.
Jos appivanhemmat myivät oman kotinsa niin mihin ne rahat menivät? Ettei vain tuohon miehen rakentamaan taloon ja tonttiin?
Uskoisin tuollaisen rakentamisen olevan mahdollista, jos talo sijaitsee jossain syrjemmässä, missä maan ja metsän hinta huokea. Suvulla on voinut olla suvun maita, joita ehkä lohkottu. Mies on voinut rakentaa talon suvun maille, ehkä hänelle lohkotulle alueelle. Rakennusrahaa on voinut irrota metsän, peltojen myynnistä. Suvussa on ehkä todettu, että lapset muuttaneet paikkakunnalta pois eikä pelloille, metsille ole enää käyttöä ja on parempi myydä ja jättää pelkät mökkipaikat jäljelle isien maille.
Toki kahden perheen talo kuulostaa kalliilta hankinnalta, joten ehkä mies on kovapalkkaisissa töissä ja perheen oma koti sijaitsee Eirassa.
Alue: Aihe vapaa
Kuunteleppa Ihanat ipanat podcast (ja pyydä miestäsikin kuuntelemaan)jakso 9. Ihana kamala suku.