Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lomailu/ mökkeily tuhoaa suhdettamme
13.07.2017 |
Lyhyesti: mieheni on rakentanut unelmien vapaa-ajanasunnon kotikonnuilleen. Minulle ongelma on se, että appivahemmat asuvat sen yläkerrassa "talonvahteina" ja me asumme alakerrassa pari viikkoa kesällä, jouluna ja mies ja lapset viikonlopun tai kaksi syksyn ja kevään aikana. Meillä on pienet lapset, joita appivanhemmat eivät auta hoitamaan. Miehen siskon lapset, jotka nyt asuvat ulkomailla, ovat saaneet kaiken avun. Olen nykyisin sovussa asian kanssa: he eivät auttaneet minua tai meitä kriittisillä hetkillämme, enkä minä osallistu heidän hoitamiseensa aikanaan. Peace. Tulemme ihan ok toimeen: olen korrekti, kohtelias, leikin lasten kanssa, käymme retkillä, grillaamme ruokamme ja toki tarjoamme sitä heille, hoidan lapset miehen kanssa, siivoamme ja pyöritämme perhettä koko loman.
Nautin ajasta lasten kanssa ja paikka on kaunis. Kuitenkin välillä ärsyttää ja väsyttää käyttää aika kahden, minulle oikeastaan vieraan, ihmisen kanssa. En miellä heitä lasteni isovanhemmiksi tai sukulaisiksi juuri siksi, että välimme ovat niin kovin korrektit ja apu on melko yksipuolista. Itse en käy enää siellä kuin kaksi kertaa vuodessa. Ollaan miehen kanssa käyty kova vääntö: hänen mielestään appivanhempia pitäisi vain myötäillä ja - minun mielestäni - mielistellä, tehdä mitä vaan jotta rauha säilyisi, koska "viiden vuoden kuluttua heitä ei ehkä ole". Minä taas olen tulisempi sielu ja otan epäkohtia esille (kuten sen, että anoppi ei kunnioita minua eikä ota harvoja pyyntöjäni mitenkään huomioon, tai että hän vie alakerrasta tavaroitani). Tästä ollaan saatu hirmuiset kilarit ;)
Tilanne on hieman selvittämätön, mutta eniten syö se, että mies haluaa intohimoisesti olla kesäpaikassa ja hänen on ihan järkyttävän vaikea tehdä kompromisseja. Kun hänellä on 2-3 viikkoa lomaa, niin sitten ollaan kesäpaikassa, piste. Olen itse ottanut henkireikiä tulemalla kaupunkiin pariksi päiväksi katsomaan ystäviä jne., mutta samalla olen lapsista erossa. Perheloma olisi kaikille kuitenkin hyvä! Nyt lasteni serkut ovat tulossa ulkmailta kolmen viikon ajaksi vanhemmilleni, ja taas mieheni oli tosi äreä. Ymmärrän, että kesä ja loma ovat lyhyet, ja kyllä hän tajuaa, että serkkujen kanssa on meidän lasten upeaa olla, mutta aika kutistetaan yhteen päivään, jotta mies pääsee takaisin lomapaikkaan "viikonlopuksi saunomaan" :D lisään vielä, että paikka on kaukana, joten olisi tosi vaivalloista matkustaa julkisilla ja meillä on vain yksi auto. Mutta parisuhteemme tunnelma kiristyy, kun huomaan hänen vastentahtoisuutensa ja mietin historiaamme, johon liittyy appivanhempiin liittyviä kahnauksia (minulla kesti pitkään hyväksyä se, että anoppi ei ota minua mitenkään huomioon ja suosii miehen siskon lapsia, mies on ihan lammas tässä asiassa eikä häntä se kuulemma häiritse yhtään).
En tiedä mitä kysyisin, ajatuksianne tilanteesta ehkä? :€
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa juuri yksi päivä mietittiin miehen kanssa vanhuuden kuvioita. Eli jos joku lapsista haluaa lunastaa omakotitalomme ja me jäisimme asumaan talviasuttavaan piharakennukseen. Meillä yksi tyttö ja olemme miettineet, että helpointa olisi, jos myisi tytölle, koska pojille myynnissä on aina riskinä, millaisen miniän saa. Elämästä voi tulla helvettiä, jos miniä odottaa kieli pitkällä, että kuolisimme, että saa kaiken itselleen. Kokemuksesta voin sanoa, että vävypoikien kanssa on harvoin niin paljon ongelmia, kuin miniöiden.
Toki paras vaihtoehto taitaa olla myydä ulkopuoliselle ja lähteä vuokralle ja pistää sileäksi ennen kuolemaansa talosta saadut rahat.
Saatte varmaan slaagin, jos tyttärenne osoittautuu lesboksi.
Tuskinpa vain saataisiin. Ihmetellä ehkä voisin, koska hänellä on pitkäaikainen poikaystävä tällä hetkellä. Mutta voihan se olla, että hän tulee kaapista ulos joskus. Mutta jotenkin en usko, että lesbonainen suhtautuisi niin kireästi appivanhempiinsa, mitä olen seuraillut heterominiöiden suhtautuvan anoppeihinsa.
No niin tai näin. Mutta koska teillä on noin negatiivinen ja ennakkoluuloinen ennakkoasenne heterominiöitä kohtaan, niin todennäköisesti teidän suhde poikanne tulevaan vaimoon tulee olemaan hankala. Ei siksi, että tuo miniä olisi hankala ihminen vaan siksi, että teidän negatiivinen ennakkoasenne haittaa positiivisen suhteen muodostumista. Tuleva miniä varmasti aistii teistä mitä te heterominiöistä ajattelette ja miten te jo ennakkoon oletatte hänen olevan itsekäs ja omaa etuaan kärkkyvä tyyppi. Sääli jokaista poikanne tulevaa tyttöystävää ja vaimoa, te olette ikävät appivanhemmat.
Palstaa selaillessa ei voi välttyä miniäkammolta. Joka päivä tulee uusia valituksia anopeista.
Ja tietenkin siihen päälle vielä elävän elämän kokemukset lastenhoitoväännöista ja oikeaoppisuuksista.
*en ole tuo edellinen miniöistä kirjoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa juuri yksi päivä mietittiin miehen kanssa vanhuuden kuvioita. Eli jos joku lapsista haluaa lunastaa omakotitalomme ja me jäisimme asumaan talviasuttavaan piharakennukseen. Meillä yksi tyttö ja olemme miettineet, että helpointa olisi, jos myisi tytölle, koska pojille myynnissä on aina riskinä, millaisen miniän saa. Elämästä voi tulla helvettiä, jos miniä odottaa kieli pitkällä, että kuolisimme, että saa kaiken itselleen. Kokemuksesta voin sanoa, että vävypoikien kanssa on harvoin niin paljon ongelmia, kuin miniöiden.
Toki paras vaihtoehto taitaa olla myydä ulkopuoliselle ja lähteä vuokralle ja pistää sileäksi ennen kuolemaansa talosta saadut rahat.
Saatte varmaan slaagin, jos tyttärenne osoittautuu lesboksi.
Tuskinpa vain saataisiin. Ihmetellä ehkä voisin, koska hänellä on pitkäaikainen poikaystävä tällä hetkellä. Mutta voihan se olla, että hän tulee kaapista ulos joskus. Mutta jotenkin en usko, että lesbonainen suhtautuisi niin kireästi appivanhempiinsa, mitä olen seuraillut heterominiöiden suhtautuvan anoppeihinsa.
No niin tai näin. Mutta koska teillä on noin negatiivinen ja ennakkoluuloinen ennakkoasenne heterominiöitä kohtaan, niin todennäköisesti teidän suhde poikanne tulevaan vaimoon tulee olemaan hankala. Ei siksi, että tuo miniä olisi hankala ihminen vaan siksi, että teidän negatiivinen ennakkoasenne haittaa positiivisen suhteen muodostumista. Tuleva miniä varmasti aistii teistä mitä te heterominiöistä ajattelette ja miten te jo ennakkoon oletatte hänen olevan itsekäs ja omaa etuaan kärkkyvä tyyppi. Sääli jokaista poikanne tulevaa tyttöystävää ja vaimoa, te olette ikävät appivanhemmat.
Ehkä negatiivinen asenne on tullut kokemuksesta. Esim. siskoni pojan vaimo kohtelee siskoani kuin tiskirättiä. Samoin yhden veljeni vaimo oli todella ilkeä äidillemme. Kun tällaista on nähnyt, niin sitä miettii etukäteen, että jos huono tuuri on, niin elämästä voi tulla helvettiä samassa pihapiirissä. Jos hyvä tuuri on, niin sopu pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa juuri yksi päivä mietittiin miehen kanssa vanhuuden kuvioita. Eli jos joku lapsista haluaa lunastaa omakotitalomme ja me jäisimme asumaan talviasuttavaan piharakennukseen. Meillä yksi tyttö ja olemme miettineet, että helpointa olisi, jos myisi tytölle, koska pojille myynnissä on aina riskinä, millaisen miniän saa. Elämästä voi tulla helvettiä, jos miniä odottaa kieli pitkällä, että kuolisimme, että saa kaiken itselleen. Kokemuksesta voin sanoa, että vävypoikien kanssa on harvoin niin paljon ongelmia, kuin miniöiden.
Toki paras vaihtoehto taitaa olla myydä ulkopuoliselle ja lähteä vuokralle ja pistää sileäksi ennen kuolemaansa talosta saadut rahat.
Saatte varmaan slaagin, jos tyttärenne osoittautuu lesboksi.
Tuskinpa vain saataisiin. Ihmetellä ehkä voisin, koska hänellä on pitkäaikainen poikaystävä tällä hetkellä. Mutta voihan se olla, että hän tulee kaapista ulos joskus. Mutta jotenkin en usko, että lesbonainen suhtautuisi niin kireästi appivanhempiinsa, mitä olen seuraillut heterominiöiden suhtautuvan anoppeihinsa.
No niin tai näin. Mutta koska teillä on noin negatiivinen ja ennakkoluuloinen ennakkoasenne heterominiöitä kohtaan, niin todennäköisesti teidän suhde poikanne tulevaan vaimoon tulee olemaan hankala. Ei siksi, että tuo miniä olisi hankala ihminen vaan siksi, että teidän negatiivinen ennakkoasenne haittaa positiivisen suhteen muodostumista. Tuleva miniä varmasti aistii teistä mitä te heterominiöistä ajattelette ja miten te jo ennakkoon oletatte hänen olevan itsekäs ja omaa etuaan kärkkyvä tyyppi. Sääli jokaista poikanne tulevaa tyttöystävää ja vaimoa, te olette ikävät appivanhemmat.
Palstaa selaillessa ei voi välttyä miniäkammolta. Joka päivä tulee uusia valituksia anopeista.
Ja tietenkin siihen päälle vielä elävän elämän kokemukset lastenhoitoväännöista ja oikeaoppisuuksista.
*en ole tuo edellinen miniöistä kirjoittanut.
Miniöiden ja anoppien suhde on kautta aikojen ollut vaikea, ja tulee aina olemaan. Toki on poikkeuksiakin, mutta yleensä miniän ja anopin välisessä suhteessa on tiettyjä jännitteitä. Tuo heterominiöihin ennakkoluuloisesti suhtautuva kuitenkin syyttää asiasta miniöitä eikä katso peiliin tai ajattele, että vähintään yhtä paljon vikaa on anopeissakin. Eikä hän mieti keinoja rakentaa omalta osaltaan hyvä suhde miniäänsä, kunhan haukkuu miniöitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa juuri yksi päivä mietittiin miehen kanssa vanhuuden kuvioita. Eli jos joku lapsista haluaa lunastaa omakotitalomme ja me jäisimme asumaan talviasuttavaan piharakennukseen. Meillä yksi tyttö ja olemme miettineet, että helpointa olisi, jos myisi tytölle, koska pojille myynnissä on aina riskinä, millaisen miniän saa. Elämästä voi tulla helvettiä, jos miniä odottaa kieli pitkällä, että kuolisimme, että saa kaiken itselleen. Kokemuksesta voin sanoa, että vävypoikien kanssa on harvoin niin paljon ongelmia, kuin miniöiden.
Toki paras vaihtoehto taitaa olla myydä ulkopuoliselle ja lähteä vuokralle ja pistää sileäksi ennen kuolemaansa talosta saadut rahat.
Saatte varmaan slaagin, jos tyttärenne osoittautuu lesboksi.
Tuskinpa vain saataisiin. Ihmetellä ehkä voisin, koska hänellä on pitkäaikainen poikaystävä tällä hetkellä. Mutta voihan se olla, että hän tulee kaapista ulos joskus. Mutta jotenkin en usko, että lesbonainen suhtautuisi niin kireästi appivanhempiinsa, mitä olen seuraillut heterominiöiden suhtautuvan anoppeihinsa.
No niin tai näin. Mutta koska teillä on noin negatiivinen ja ennakkoluuloinen ennakkoasenne heterominiöitä kohtaan, niin todennäköisesti teidän suhde poikanne tulevaan vaimoon tulee olemaan hankala. Ei siksi, että tuo miniä olisi hankala ihminen vaan siksi, että teidän negatiivinen ennakkoasenne haittaa positiivisen suhteen muodostumista. Tuleva miniä varmasti aistii teistä mitä te heterominiöistä ajattelette ja miten te jo ennakkoon oletatte hänen olevan itsekäs ja omaa etuaan kärkkyvä tyyppi. Sääli jokaista poikanne tulevaa tyttöystävää ja vaimoa, te olette ikävät appivanhemmat.
Palstaa selaillessa ei voi välttyä miniäkammolta. Joka päivä tulee uusia valituksia anopeista.
Ja tietenkin siihen päälle vielä elävän elämän kokemukset lastenhoitoväännöista ja oikeaoppisuuksista.
*en ole tuo edellinen miniöistä kirjoittanut.
Lapsia hoidetaan tasan yhdellä tavalla ja se on niin kuin vanhemmat haluavat omaa lastaan hoidettavan. Siihen ei ole muttia ja jossitteluja. Jos ei sovi, niin et lasta hoida.
Sä sait jo kasvattaa omat lapset omalla tavallasi, miksi sun pitäisi saada määräillä toisten kasvatusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa juuri yksi päivä mietittiin miehen kanssa vanhuuden kuvioita. Eli jos joku lapsista haluaa lunastaa omakotitalomme ja me jäisimme asumaan talviasuttavaan piharakennukseen. Meillä yksi tyttö ja olemme miettineet, että helpointa olisi, jos myisi tytölle, koska pojille myynnissä on aina riskinä, millaisen miniän saa. Elämästä voi tulla helvettiä, jos miniä odottaa kieli pitkällä, että kuolisimme, että saa kaiken itselleen. Kokemuksesta voin sanoa, että vävypoikien kanssa on harvoin niin paljon ongelmia, kuin miniöiden.
Toki paras vaihtoehto taitaa olla myydä ulkopuoliselle ja lähteä vuokralle ja pistää sileäksi ennen kuolemaansa talosta saadut rahat.
Saatte varmaan slaagin, jos tyttärenne osoittautuu lesboksi.
Tuskinpa vain saataisiin. Ihmetellä ehkä voisin, koska hänellä on pitkäaikainen poikaystävä tällä hetkellä. Mutta voihan se olla, että hän tulee kaapista ulos joskus. Mutta jotenkin en usko, että lesbonainen suhtautuisi niin kireästi appivanhempiinsa, mitä olen seuraillut heterominiöiden suhtautuvan anoppeihinsa.
No niin tai näin. Mutta koska teillä on noin negatiivinen ja ennakkoluuloinen ennakkoasenne heterominiöitä kohtaan, niin todennäköisesti teidän suhde poikanne tulevaan vaimoon tulee olemaan hankala. Ei siksi, että tuo miniä olisi hankala ihminen vaan siksi, että teidän negatiivinen ennakkoasenne haittaa positiivisen suhteen muodostumista. Tuleva miniä varmasti aistii teistä mitä te heterominiöistä ajattelette ja miten te jo ennakkoon oletatte hänen olevan itsekäs ja omaa etuaan kärkkyvä tyyppi. Sääli jokaista poikanne tulevaa tyttöystävää ja vaimoa, te olette ikävät appivanhemmat.
Ehkä negatiivinen asenne on tullut kokemuksesta. Esim. siskoni pojan vaimo kohtelee siskoani kuin tiskirättiä. Samoin yhden veljeni vaimo oli todella ilkeä äidillemme. Kun tällaista on nähnyt, niin sitä miettii etukäteen, että jos huono tuuri on, niin elämästä voi tulla helvettiä samassa pihapiirissä. Jos hyvä tuuri on, niin sopu pysyy.
Edelleen, niin tai näin. Mutta koita luopua negatiivisesta ennakkoasenteestasi vaikka siskollesi ja äidillesi olisi käynyt mitä. Sillä tavalla lisäät todennäköisyyttä saada hyvän suhteen omaan miniääsi.
Mutta tuohon toiseen asiaan kommentoin, että kahden sukupolven ei todellakaan kannata ikinä asua saman katon alla tai samassa pihapiirissä. Oli niitä miniöitä tai ei. Lasten tulee aikuistuessaan alkaa elää omaa elämäänsä vähän etäällä omista vanhemmistaan. Toki pitää yhteyttä, ja tavata välillä. Mutta riittävä henkinen ja fyysinen etäisyys on edellytys molempien osapuolten (sekä ikääntyvien vanhempien että sen aikuisen lapsen) tasapainoiselle elämälle. Joten myykää talo pois ulkopuoliselle älkääkä alkako tuollaiseen saman pihapiirin soppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa juuri yksi päivä mietittiin miehen kanssa vanhuuden kuvioita. Eli jos joku lapsista haluaa lunastaa omakotitalomme ja me jäisimme asumaan talviasuttavaan piharakennukseen. Meillä yksi tyttö ja olemme miettineet, että helpointa olisi, jos myisi tytölle, koska pojille myynnissä on aina riskinä, millaisen miniän saa. Elämästä voi tulla helvettiä, jos miniä odottaa kieli pitkällä, että kuolisimme, että saa kaiken itselleen. Kokemuksesta voin sanoa, että vävypoikien kanssa on harvoin niin paljon ongelmia, kuin miniöiden.
Toki paras vaihtoehto taitaa olla myydä ulkopuoliselle ja lähteä vuokralle ja pistää sileäksi ennen kuolemaansa talosta saadut rahat.
Saatte varmaan slaagin, jos tyttärenne osoittautuu lesboksi.
Tuskinpa vain saataisiin. Ihmetellä ehkä voisin, koska hänellä on pitkäaikainen poikaystävä tällä hetkellä. Mutta voihan se olla, että hän tulee kaapista ulos joskus. Mutta jotenkin en usko, että lesbonainen suhtautuisi niin kireästi appivanhempiinsa, mitä olen seuraillut heterominiöiden suhtautuvan anoppeihinsa.
No niin tai näin. Mutta koska teillä on noin negatiivinen ja ennakkoluuloinen ennakkoasenne heterominiöitä kohtaan, niin todennäköisesti teidän suhde poikanne tulevaan vaimoon tulee olemaan hankala. Ei siksi, että tuo miniä olisi hankala ihminen vaan siksi, että teidän negatiivinen ennakkoasenne haittaa positiivisen suhteen muodostumista. Tuleva miniä varmasti aistii teistä mitä te heterominiöistä ajattelette ja miten te jo ennakkoon oletatte hänen olevan itsekäs ja omaa etuaan kärkkyvä tyyppi. Sääli jokaista poikanne tulevaa tyttöystävää ja vaimoa, te olette ikävät appivanhemmat.
Ehkä negatiivinen asenne on tullut kokemuksesta. Esim. siskoni pojan vaimo kohtelee siskoani kuin tiskirättiä. Samoin yhden veljeni vaimo oli todella ilkeä äidillemme. Kun tällaista on nähnyt, niin sitä miettii etukäteen, että jos huono tuuri on, niin elämästä voi tulla helvettiä samassa pihapiirissä. Jos hyvä tuuri on, niin sopu pysyy.
Kolikolla on aina kaksi puolta. Tangoon tarvitaan kaksi. Ja mitä näitä nyt on...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa juuri yksi päivä mietittiin miehen kanssa vanhuuden kuvioita. Eli jos joku lapsista haluaa lunastaa omakotitalomme ja me jäisimme asumaan talviasuttavaan piharakennukseen. Meillä yksi tyttö ja olemme miettineet, että helpointa olisi, jos myisi tytölle, koska pojille myynnissä on aina riskinä, millaisen miniän saa. Elämästä voi tulla helvettiä, jos miniä odottaa kieli pitkällä, että kuolisimme, että saa kaiken itselleen. Kokemuksesta voin sanoa, että vävypoikien kanssa on harvoin niin paljon ongelmia, kuin miniöiden.
Toki paras vaihtoehto taitaa olla myydä ulkopuoliselle ja lähteä vuokralle ja pistää sileäksi ennen kuolemaansa talosta saadut rahat.
Saatte varmaan slaagin, jos tyttärenne osoittautuu lesboksi.
Tuskinpa vain saataisiin. Ihmetellä ehkä voisin, koska hänellä on pitkäaikainen poikaystävä tällä hetkellä. Mutta voihan se olla, että hän tulee kaapista ulos joskus. Mutta jotenkin en usko, että lesbonainen suhtautuisi niin kireästi appivanhempiinsa, mitä olen seuraillut heterominiöiden suhtautuvan anoppeihinsa.
No niin tai näin. Mutta koska teillä on noin negatiivinen ja ennakkoluuloinen ennakkoasenne heterominiöitä kohtaan, niin todennäköisesti teidän suhde poikanne tulevaan vaimoon tulee olemaan hankala. Ei siksi, että tuo miniä olisi hankala ihminen vaan siksi, että teidän negatiivinen ennakkoasenne haittaa positiivisen suhteen muodostumista. Tuleva miniä varmasti aistii teistä mitä te heterominiöistä ajattelette ja miten te jo ennakkoon oletatte hänen olevan itsekäs ja omaa etuaan kärkkyvä tyyppi. Sääli jokaista poikanne tulevaa tyttöystävää ja vaimoa, te olette ikävät appivanhemmat.
Palstaa selaillessa ei voi välttyä miniäkammolta. Joka päivä tulee uusia valituksia anopeista.
Ja tietenkin siihen päälle vielä elävän elämän kokemukset lastenhoitoväännöista ja oikeaoppisuuksista.
*en ole tuo edellinen miniöistä kirjoittanut.
Lastenhoidosta ei tule mitään vääntöä miniän kanssa, jos anoppi käsittää, että miniä päättää lasten isän kanssa 100 % sen miten heidän lapsia hoidetaan. Anopilla ei ole tippaakaan asiaa sanoa siihen mitään eikä asiaa tunkea nokkaansa kasvatusasioihin. Jokainen vanhempi päättää sen miten hänen lapset kasvatetaan ja mikä on oikeaoppista hänen lasten suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se, että teillä on vain yksi auto etsää sinua ja lapsia olemasta muutaman päivän muualla? Kai se miehesi nyt kykenee yhden viikonlopun yli olemaan ilman autoakin?
Vierailija kirjoitti:
Miten se, että teillä on vain yksi auto etsää sinua ja lapsia olemasta muutaman päivän muualla? Kai se miehesi nyt kykenee yhden viikonlopun yli olemaan ilman autoakin?
Luultavasti appivanhemmilla sitäpaitsi on auto. Oletettavasti tämä appivanhempien koti (jota ap kutsuu miehen mökiksi) on jossain "maalla", ja sen vuoksi tietenkin appivanhemmilla on auto, eihän he edes ole vielä 70 vuotta täyttäneet. Mies voi hyvin lainata apen autoa ollessaan siellä kotikonnuillaan, ja ap ottaa käyttöönsä heidän oman auton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ne appivanhemmat asuu siellä, niin se on heidän koti. Onkohan tämä provo vai miksi ihmeessä olette ajatelleet että ne on siellä talonvahteina? Luultavasti ajattelevat että TE tulette heidän kotiinsa lomailemaan ja siksi odottavat kiitoksia ja vaivanpalkkaa. Ongelma on siis mies joka haluaa mennä lomalle vanhempiensa kotiin, on vain myynyt sen sinulle ajatuksena teidän vapaa- ajan asunnosta. Jos mies ei suostu mihinkään muuhun järjestelyyn niin ei auta kuin lomailla eri paikoissa.
Heh. Aina meille vapaaehtoisesti lapsettomille sanotaan, että pitäisi hankkia lapsia vanhuuden turvaksi, vaikka aloittajan tilanteen kaltaiset esimerkit paljastavat kerran toisensa jälkeen, ettei se riitä. Hoitaa pitäisi myös niitä lapsenlapsia, tai muuten nuorempi polvi iritisanoutuu kaikesta hoiva-avusta myöhemmin. Vanhuuden turva ei ole tosiaankaan kannattava syy hankkia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies mökille lasten kanssa, tai yksin. Sinä jäät kotiin. Thats it.
What, siis vietätte jatkuvasti aikaa appivanhempienne kotona jota kutsutte lomapaikaksenne?
Tosiaan nyt on joko miniällä omistuttuhteet hakusessa, tai sitten on puijattu suht urakalla.
Vaikka miehesi olisi rakantamiseen ja tonttiin omiaan käyttänyt, lienee hallintasuhde appivanhemmilla.
Miehesi ehkä puhuu loma-asunnosta, mutta sitä se ei teille tule olemaan kuin vasta kun aika appivanhemmista joskus 25 vuoden päästä jättää.
En ihan ymmärrä miksi änkeätte sinne jatkuvasti, onkohan sillä miehelläsikään ihan nyt kaikki kotona kun haluaa vanhempiensa kotona viettää kaiken loma aikansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän eskaloitui hauskaksi ketjuksi! Ap luulee olevansa loma-asunnolla, vaikka todellisuudessa se on miehensä vanhempien koti :D ei kukaan voi keksiä näin kiemuraista provoa, jos on niin on siinä kyllä todella hyvä :D
Älä mene. Anna miehes hoitaa lapset ja mökkeily. Ehkä miehes sitten tajuaa jossain vaiheessa että jotain pitäisi muuttaa.
Luulen että mies on onnistunut tuon kuvion ap:lle syöttämään sellaisena, että kyseessä heidän loma-asuntonsa, jossa miehen vanhemmat nyt vaan vähän majailevat. Jos olisi heti alkuun sanonut että juu me sitten lomaillaan muuten aina minun vanhempieni luona, niin olisi saattanut tulla hiukan enemmän vasta-lausetta ap:lta... :D Sinänsä ovelaa mieheltä, hänhän saa tässä mitä haluaa eli pääsee lomailemaan luksusmökkiinsä vanhempiensa helmoihin ja ap sekä lapset saa nyt vaan tulla perässä. Ilmeisesti miehelle on herttaisen yhdentekevää miten tilanne vaikuttaa kenenkään muuhun (isovanhempien & ap:n ja lapsien suhde parhaimmillaankin välinpitämätön, tunnelma ahdistava heille) kunhan saa itse viettää just sellaista elämää kun on suunnitellutkin. Mahtoiko mies olla pitkään poikamiehenä ennen avioliittoa & lapsia, kun ehti (ilmeisesti) rahaa tahkota vanhemmille asti ja rakentaa näille kodin? Kuulostaa kyllä niin oudolta heidän dynamiikka että vähän ihmettelen, jos nyt vasta on alkanut hälytyskellot soida ap:lla...
Mä alkaisin ap:na viettämään lomia lasten kanssa muualla. Vaikka ensin viikon omien vanhempien luona tapailemassa niitä serkkuja (mies laintkoon vanhempiensa autoa tai vuokratkoon itselleen oman) ja sitten pari viikkoa etelässä rantalomalla omien lasten kanssa.
Tää on ollut täällä ennenkin, ihmettelen ap:n motiiveja.
Meillä oli putkiremontti kun lapset olivat 1,3 ja 5 v. Kesti yli 3 kk.
Teimme erilaisen ratkaisun, muutin lasten kanssa virallisesti asumaan vanhempieni luo, lapsuuteni kotiin. Matkaa n 100 km.
Meillä oli töissä ollut juuri yt-neuvottelut ja mies oli ollut lomautettuna ennen nuorimmaisen syntymää. Laitettiin laskutoimitus pystyyn ja tajuttiin me tehdään nyt erilainen ratkaisu.
Kyseinen ajankohta sattui vielä vuoden kiireisimpään aikaan miehen työpaikalla ja hän tekikin viikolla paljon ylitöitä sekä myös jonkun verran viikonloppuisin.
Kävi väh joka 3.s vkonloppu anoppilassa ja 2 krt me käytiin risteilyllä perheen kanssa.
Varsinkin ylitöiden vuoksi rahaa jäi paljon enemmän mitä kuviteltiin sekä ei tullut sähkölaskuja, vanhempani eivät suostuneet ottaa mitään rahaa vastaan. Lasten päivähoitomaksut jäivät jne.
Me tiedettiin milloin alkaa, loppuminen meni vähän eteenpäin, mutta loppui kuitenkin . Ja budjettihan aina ylittyy.
En voi sanoa kuin ala käyttäytymään itsekkäämmin,
Alue: Aihe vapaa
No niin tai näin. Mutta koska teillä on noin negatiivinen ja ennakkoluuloinen ennakkoasenne heterominiöitä kohtaan, niin todennäköisesti teidän suhde poikanne tulevaan vaimoon tulee olemaan hankala. Ei siksi, että tuo miniä olisi hankala ihminen vaan siksi, että teidän negatiivinen ennakkoasenne haittaa positiivisen suhteen muodostumista. Tuleva miniä varmasti aistii teistä mitä te heterominiöistä ajattelette ja miten te jo ennakkoon oletatte hänen olevan itsekäs ja omaa etuaan kärkkyvä tyyppi. Sääli jokaista poikanne tulevaa tyttöystävää ja vaimoa, te olette ikävät appivanhemmat.