Ovatko ruotsinkieliset tyhmiä vai miksi heille on alemmat pisterajat mm. lääkikseen?
Miksi eivät pärjää suomenkielisille ilman tällaisia helpotuksia?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos pakkoruotsin serkkuni muutti äidinkielensä ruotsiksi ja käveli sisään yliopistoon. Valmistuttuaan vaihtoi sitten äidinkielensä takaisin suomeksi.
Aika järkevä temppu.
Tämä on satuilua, sillä koulusivistyskieli on ainoa, jolla on merkitystä haettaessa ruotsinkieliseen yliopistoon. Eli jos käyt koulusi ruotsiksi, eli kaikkien aineiden opetus ruotsiksi, on kielitaitosi koulujen mukaan riittävällä tasolla. Muuten joudut kielikokeeseen. Virallisella kielistatuksella ei mitään merkitystä.
T. Hankenin käynyt suomenkielinen
Joskus porukka tuntuu kyllä olevan keskimäärin tyhmempää. Joka vuonna ruotsinkielinen kiintiö ei tule välttämättä edes täyteen, koska hakijoiden koepisteet eivät riitä, vaikka sijoitus aloituspaikkoihin nähden riittäisikin. Jokaisen valitun kun on täytynyt saada tietyn verran pisteitä suhteessa suomenkieliselle linjalle valittuihin. Nyt muista tarkkoja prosentteja pistevaatimuksesta kuitenkaan.
Onhan suomenkielisiin lukioihinkin paljon vaikeampi sisäänpääsy kuin ruotsinkielisiin.
Miksei ruotsinkielisille voi olla samoja pisterajoja? En ymmärrä syytä tähän. Ei se ole mikään peruste, että on määrätty joku tietty määrä ruotsinkielisiä ja sen mukaan pisterajat määräytyy. Ei se ole mikään oma ruotsinkielinen lääkis vaan oikeastaan vain ryhmä muiden joukossa. Miksei siis ole samat pisterajat ja se määrä, mitä ruotsinkielisiä pääsee sisään, muodostaisi sitten sen ruotsinkielisen ryhmän?
Kyllä suomenkieliset ovat parempia koulussa, kaikkihan sen tietää.
Aivan järkyttävän epäreilu systeemi. Sitä paitsi mitään ruotsinkielistä linjaa lääkikseen EI TARVITA!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos pakkoruotsin serkkuni muutti äidinkielensä ruotsiksi ja käveli sisään yliopistoon. Valmistuttuaan vaihtoi sitten äidinkielensä takaisin suomeksi.
Aika järkevä temppu.
Tämä on satuilua, sillä koulusivistyskieli on ainoa, jolla on merkitystä haettaessa ruotsinkieliseen yliopistoon. Eli jos käyt koulusi ruotsiksi, eli kaikkien aineiden opetus ruotsiksi, on kielitaitosi koulujen mukaan riittävällä tasolla. Muuten joudut kielikokeeseen. Virallisella kielistatuksella ei mitään merkitystä.
T. Hankenin käynyt suomenkielinen
Ei ole satuilua. Tämä tapahtui 60-luvulla, todistetusti.
Tämän vuoksi pisterajat on alemmat:
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Jos kerta ruottinkieliset on turvaamassa ruotsinkielisiä palveluita niin hittoako kaikkien tarvii sitten sitä pakkoruotsia opiskella?! :DDDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Kiitos pakkoruotsin serkkuni muutti äidinkielensä ruotsiksi ja käveli sisään yliopistoon. Valmistuttuaan vaihtoi sitten äidinkielensä takaisin suomeksi.
Aika järkevä temppu.
Serkkusi on umpityhmä tai sinä trollaat.
Kuka tahansa saa hakea ruotsinkielisille linjoille, ei siinä äidinkieltä kysytä. Kunhan pärjää ruotsilla pääsykokeessa ja ymmärtää opetusta.
Terveisin Hankenin käynyt suomenkielinen
Alemman pisterajan kiintiö ruotsinkielisille olisi perusteltua vain jos:
- kiintiöstä valmistuneille tulee 10 vuoden pakollinen työvelvoite ruotsinkielisellä rannikkoseudulla
JA
- suomenkielisiltä poistetaan pakkoruotsi ja virkamiesruotsi
Suomenkielisten linjojen lääkärit vie ensimmäisenä työpaikat. Ovat todellisia osaajia kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos pakkoruotsin serkkuni muutti äidinkielensä ruotsiksi ja käveli sisään yliopistoon. Valmistuttuaan vaihtoi sitten äidinkielensä takaisin suomeksi.
Aika järkevä temppu.
Serkkusi on umpityhmä tai sinä trollaat.
Kuka tahansa saa hakea ruotsinkielisille linjoille, ei siinä äidinkieltä kysytä. Kunhan pärjää ruotsilla pääsykokeessa ja ymmärtää opetusta.
Terveisin Hankenin käynyt suomenkielinen
Olet siis tyhmä suomenkielinen. No, eipä ole yllätys.
Kuten jo aiemmin kirjoitin tämä tapahtui 60-luvulla. Silloin se toimi hyvin. Nykyisestä käytännöstä en tiedä mitään.
Minun mielestäni se oli silloin ihan järkiveto. Mutta mitäpä sinä siitä ymmärtäisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
Perinteinen näkemys tasa-arvosta on ns. mahdollisuuksien tasa-arvo. Kaikki voivat hakea lääkikseen ja sisään pääsemiseen on kaikille samat kriteerit.
Mutta koska ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä heikkolahjaisempia, tarvitaan heitä varten toisenlaista tasa-arvokäsitystä, jolla varmistetaan se, että kaikki pääsevät maaliin samaan aikaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ruotsinkielisten lähtöviiva on lähempänä maalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos pakkoruotsin serkkuni muutti äidinkielensä ruotsiksi ja käveli sisään yliopistoon. Valmistuttuaan vaihtoi sitten äidinkielensä takaisin suomeksi.
Aika järkevä temppu.
Serkkusi on umpityhmä tai sinä trollaat.
Kuka tahansa saa hakea ruotsinkielisille linjoille, ei siinä äidinkieltä kysytä. Kunhan pärjää ruotsilla pääsykokeessa ja ymmärtää opetusta.
Terveisin Hankenin käynyt suomenkielinen
Olet siis tyhmä suomenkielinen. No, eipä ole yllätys.
Kuten jo aiemmin kirjoitin tämä tapahtui 60-luvulla. Silloin se toimi hyvin. Nykyisestä käytännöstä en tiedä mitään.
Minun mielestäni se oli silloin ihan järkiveto. Mutta mitäpä sinä siitä ymmärtäisit.
Ei, halusin lukea erikoistuaaluetta, jota ei pk-seudulla ole suomeksi.
Ja et kyllä tuossa kommentissasi sano mitään 60-luvusta. En usko tuon olleen käytäntö silloinkaan.
Toisin sanoen: olet trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
On ihan faktaa, että ruotsinkieliset pääsevät Helsingin lääkikseen alemmilla pisterajoilla kuin suomenkieliset. Tätä eivät kiistä edes ruotsinkieliset, koska se on kaikkien tiedossa oleva asia.
Niin ja siis selvyyden vuoksi: meitä näkyy olevan ketjussa kaksi eri Hankenin käynyttä, 32 oli minun eka kommenttini.
32/38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
On ihan faktaa, että ruotsinkieliset pääsevät Helsingin lääkikseen alemmilla pisterajoilla kuin suomenkieliset. Tätä eivät kiistä edes ruotsinkieliset, koska se on kaikkien tiedossa oleva asia.
Niin, se on eri koulutuslinja. Helsingin yliopistossa on lääkiksessä erillinen ruotsinkielinen koulutuslinja, jonne voi hakea myös suomenkieliset, jos pärjäävät pääsykokeessa ruotsiksi ja ymmärtävät opetuksen - ja pääsykoerajat ovat kaikille SAMAT, linjakohtaiset.
Eivät siis kisaa millään tavoin suomenkielisten kanssa. On ihan sama, mitä eri linjalle hakeva saa pisteitä, koska hän ei hae samoja opiskelupaikkoja kuin sinä.
Ei mene nyt sulle selvästikään jakeluun tämä fakta.
https://www.helsinki.fi/fi/laaketiede-ruotsinkielinen-opintolinja-laake…
Suomessa työskennellään suomeksi. Lääkärit varsinkin tarvitsevat työssään aivan ylivoimaisesti eniten suomen kieltä, lähes aina, joka tapauksessa, joka päivä. Jo aiemmin mainitut Närpes ja Maarianhamina ainoat joissa pärjää ehkä ilman suomen kieltä. Kukaan ei työllistä Suomeen lääkäriä joka ei osaa SUOMEA.