Lue keskustelun säännöt.
Ovatko ruotsinkieliset tyhmiä vai miksi heille on alemmat pisterajat mm. lääkikseen?
13.07.2017 |
Miksi eivät pärjää suomenkielisille ilman tällaisia helpotuksia?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
On ihan faktaa, että ruotsinkieliset pääsevät Helsingin lääkikseen alemmilla pisterajoilla kuin suomenkieliset. Tätä eivät kiistä edes ruotsinkieliset, koska se on kaikkien tiedossa oleva asia.
Niin, se on eri koulutuslinja. Helsingin yliopistossa on lääkiksessä erillinen ruotsinkielinen koulutuslinja, jonne voi hakea myös suomenkieliset, jos pärjäävät pääsykokeessa ruotsiksi ja ymmärtävät opetuksen - ja pääsykoerajat ovat kaikille SAMAT, linjakohtaiset.
Ei taatusti ole samat. Usko nyt jo. Ruotsinkielisten kiintiössä on alemmat pisterajat, koska hakijoiden taso on niin heikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos pakkoruotsin serkkuni muutti äidinkielensä ruotsiksi ja käveli sisään yliopistoon. Valmistuttuaan vaihtoi sitten äidinkielensä takaisin suomeksi.
Aika järkevä temppu.
Serkkusi on umpityhmä tai sinä trollaat.
Kuka tahansa saa hakea ruotsinkielisille linjoille, ei siinä äidinkieltä kysytä. Kunhan pärjää ruotsilla pääsykokeessa ja ymmärtää opetusta.
Terveisin Hankenin käynyt suomenkielinen
Olet siis tyhmä suomenkielinen. No, eipä ole yllätys.
Kuten jo aiemmin kirjoitin tämä tapahtui 60-luvulla. Silloin se toimi hyvin. Nykyisestä käytännöstä en tiedä mitään.
Minun mielestäni se oli silloin ihan järkiveto. Mutta mitäpä sinä siitä ymmärtäisit.
Ei, halusin lukea erikoistuaaluetta, jota ei pk-seudulla ole suomeksi.
Ja et kyllä tuossa kommentissasi sano mitään 60-luvusta. En usko tuon olleen käytäntö silloinkaan.
Toisin sanoen: olet trolli.
Ole hyvä ja käy sivulla kaksi. Sieltä löytyy kommentti kaltaisellesi tyhmälle.
Sinun uskollasi ei ole tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Asia on tapahtunut, koita elää sen kanssa.
Suosittelen sinulle kirjoitustaidon jatko-opiskelua. Siinä on vielä paikattavaa. :)
Kännykkätypoista vittuilu on noloa. Mutta kertoo sinusta kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
On ihan faktaa, että ruotsinkieliset pääsevät Helsingin lääkikseen alemmilla pisterajoilla kuin suomenkieliset. Tätä eivät kiistä edes ruotsinkieliset, koska se on kaikkien tiedossa oleva asia.
Niin, se on eri koulutuslinja. Helsingin yliopistossa on lääkiksessä erillinen ruotsinkielinen koulutuslinja, jonne voi hakea myös suomenkieliset, jos pärjäävät pääsykokeessa ruotsiksi ja ymmärtävät opetuksen - ja pääsykoerajat ovat kaikille SAMAT, linjakohtaiset.
Eivät siis kisaa millään tavoin suomenkielisten kanssa. On ihan sama, mitä eri linjalle hakeva saa pisteitä, koska hän ei hae samoja opiskelupaikkoja kuin sinä.
Ei mene nyt sulle selvästikään jakeluun tämä fakta.
Oletko tyhmä vai esitätkö vain? Se on ihan sama, nimitetäänkö sitä kiintiöksi vai linjaksi vai miksi, kun kyse on käytännössä siitä, että ruotsinkielisille on järjestetty alemmat pisterajat lääkikseen ilman mitään perusteltua syytä.
Koska lääkärin pitää joka tapauksessa osata suomea, kaikki voisivat ihan hyvin hakea samassa haussa samoilla pisterajoilla. Miksi ihmeessä pitää suosia ruotsinkielisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
On ihan faktaa, että ruotsinkieliset pääsevät Helsingin lääkikseen alemmilla pisterajoilla kuin suomenkieliset. Tätä eivät kiistä edes ruotsinkieliset, koska se on kaikkien tiedossa oleva asia.
Niin, se on eri koulutuslinja. Helsingin yliopistossa on lääkiksessä erillinen ruotsinkielinen koulutuslinja, jonne voi hakea myös suomenkieliset, jos pärjäävät pääsykokeessa ruotsiksi ja ymmärtävät opetuksen - ja pääsykoerajat ovat kaikille SAMAT, linjakohtaiset.
Ei taatusti ole samat. Usko nyt jo. Ruotsinkielisten kiintiössä on alemmat pisterajat, koska hakijoiden taso on niin heikko.
Jeesus olet tyhmä. Nyt otan käteen ison vyyhden rautalankaa.
On kaksi koulutuslinjaa. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen.
Kullakin linjalla on oma, kaikille ko. linjalle hakeville sama pääsyrajansa. Siis suomenkieliselle koulutuslinjalle hakeville (äidinkielestä riippumatta) on kaikille sama pääsyraja. Ja ruotsinkieliselle koulutuslinjalle hakeville on kaikille (äidinkielestä riippumatta) sama pääsyraja.
Koska suomenruotsalaisten määrä vähenee kaiken aikaa, ruotsinkieliselle opintolinjalle hakee vähemmän sakkia kuin suomenkieliselle. Siksi sille linjalle on alempi pääsyraja kuin suomenkieliselle opintolinjalle.
Mikään ei estä sinua tai ruotsinkielistä hakemasta kummalle linjalle tahansa. Jos noin kovasti kadehdit ruotsinkielisten koulutusmahdollisuuksia, sen kun haet vaan ruotsinkieliselle opintolinjalle!
Tätä tarkoitin, kun sanoin, että linjakohtaiset pääsykoerajat ovat kaikille samat. Siis kaikille ko. linjan hakijoille.
Eli kuten totesin, suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista eri kriteerein. Vaan eri paikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos pakkoruotsin serkkuni muutti äidinkielensä ruotsiksi ja käveli sisään yliopistoon. Valmistuttuaan vaihtoi sitten äidinkielensä takaisin suomeksi.
Aika järkevä temppu.
Serkkusi on umpityhmä tai sinä trollaat.
Kuka tahansa saa hakea ruotsinkielisille linjoille, ei siinä äidinkieltä kysytä. Kunhan pärjää ruotsilla pääsykokeessa ja ymmärtää opetusta.
Terveisin Hankenin käynyt suomenkielinen
Olet siis tyhmä suomenkielinen. No, eipä ole yllätys.
Kuten jo aiemmin kirjoitin tämä tapahtui 60-luvulla. Silloin se toimi hyvin. Nykyisestä käytännöstä en tiedä mitään.
Minun mielestäni se oli silloin ihan järkiveto. Mutta mitäpä sinä siitä ymmärtäisit.
Ei, halusin lukea erikoistuaaluetta, jota ei pk-seudulla ole suomeksi.
Ja et kyllä tuossa kommentissasi sano mitään 60-luvusta. En usko tuon olleen käytäntö silloinkaan.
Toisin sanoen: olet trolli.
Ole hyvä ja käy sivulla kaksi. Sieltä löytyy kommentti kaltaisellesi tyhmälle.
Sinun uskollasi ei ole tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Asia on tapahtunut, koita elää sen kanssa.
Suosittelen sinulle kirjoitustaidon jatko-opiskelua. Siinä on vielä paikattavaa. :)
Kännykkätypoista vittuilu on noloa. Mutta kertoo sinusta kaiken.
Lähetettävän tekstin voi aina tarkistaa. Välinpitämättömyytesi kertoo tyhmyydestäsi kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia arvostan vain ja ainoastaan suomenkielisillä linjoilla opiskelevia. Sinne on vaikea päästä, ja esim. suomenkieliselle lääkärilinjalle pääsy on todella hieno saavutus!
Mä kyllä arvostan myös äidinkielenään vain suomea (tai ylipäänsä muuta kuin ruotsia) puhuvaa, joka on päässyt vaikka ruotsinkiel. lääkikseen. Hänen on täytynyt opiskella myös se ruotsi melkein äidinkielen tasolle, ei hän sitä ole ilmaiseksi saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
On ihan faktaa, että ruotsinkieliset pääsevät Helsingin lääkikseen alemmilla pisterajoilla kuin suomenkieliset. Tätä eivät kiistä edes ruotsinkieliset, koska se on kaikkien tiedossa oleva asia.
Niin, se on eri koulutuslinja. Helsingin yliopistossa on lääkiksessä erillinen ruotsinkielinen koulutuslinja, jonne voi hakea myös suomenkieliset, jos pärjäävät pääsykokeessa ruotsiksi ja ymmärtävät opetuksen - ja pääsykoerajat ovat kaikille SAMAT, linjakohtaiset.
Eivät siis kisaa millään tavoin suomenkielisten kanssa. On ihan sama, mitä eri linjalle hakeva saa pisteitä, koska hän ei hae samoja opiskelupaikkoja kuin sinä.
Ei mene nyt sulle selvästikään jakeluun tämä fakta.
Oletko tyhmä vai esitätkö vain? Se on ihan sama, nimitetäänkö sitä kiintiöksi vai linjaksi vai miksi, kun kyse on käytännössä siitä, että ruotsinkielisille on järjestetty alemmat pisterajat lääkikseen ilman mitään perusteltua syytä.
Koska lääkärin pitää joka tapauksessa osata suomea, kaikki voisivat ihan hyvin hakea samassa haussa samoilla pisterajoilla. Miksi ihmeessä pitää suosia ruotsinkielisiä?
Totta kai ruotsinkieliselle linjalle pääsee helpommin, en ole sitä kiistänyt. Siitä vaan hakemaan, ei se ole mitenkään kiellettyä!
Minä kiistin vain tuon yhden tampion väitteen, että ruotsinkielinen veisi hänen opiskelupaikkansa alemmalla pääsykoepistemäärällä. No kun EI VIE, koska hän ei kisaa suomenkielisten paikasta.
Sun/hänen logiikallaan voisi väittää, että vaikkapa valtio-opin opiskelija vie sun lääkispaikan, koska valtio-oppia on helpompi päästä lukemaan.
Minusta on aivan ok, että korkeakouluopinnot saa suorittaa omalla äidinkielellään. Suomessa kun kumminkin yhä ON kaksi virallista äidinkieltä, suomi ja ruotsi. Ja siksi opiskelumahdollisuuksia on syytä tarjota molemmilöa kotimaisilla kielillä. Sinäkään tuskin haluaisit joutua opiskelemaan ruotsiksi, eikö niin?
Se sitten on toinen juttu, että koska ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä vähenee, opintopaikkojakin voisi vastaavasti vähentää niin, että pääsykoerajat olisivat likellä toisiaan. Siitä olen samaa mieltä. Mutta se on, kuten sanoin, eri asia ja opetusministeriön homma hoitaa.
Ja vinoumasta on turha syyttää suomenruotsalaisia opiskelijoita, saati tehdä tämmöisiä älyvapaita aloituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
On ihan faktaa, että ruotsinkieliset pääsevät Helsingin lääkikseen alemmilla pisterajoilla kuin suomenkieliset. Tätä eivät kiistä edes ruotsinkieliset, koska se on kaikkien tiedossa oleva asia.
Niin, se on eri koulutuslinja. Helsingin yliopistossa on lääkiksessä erillinen ruotsinkielinen koulutuslinja, jonne voi hakea myös suomenkieliset, jos pärjäävät pääsykokeessa ruotsiksi ja ymmärtävät opetuksen - ja pääsykoerajat ovat kaikille SAMAT, linjakohtaiset.
Ei taatusti ole samat. Usko nyt jo. Ruotsinkielisten kiintiössä on alemmat pisterajat, koska hakijoiden taso on niin heikko.
Jeesus olet tyhmä. Nyt otan käteen ison vyyhden rautalankaa.
On kaksi koulutuslinjaa. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen.
Kullakin linjalla on oma, kaikille ko. linjalle hakeville sama pääsyrajansa. Siis suomenkieliselle koulutuslinjalle hakeville (äidinkielestä riippumatta) on kaikille sama pääsyraja. Ja ruotsinkieliselle koulutuslinjalle hakeville on kaikille (äidinkielestä riippumatta) sama pääsyraja.
Koska suomenruotsalaisten määrä vähenee kaiken aikaa, ruotsinkieliselle opintolinjalle hakee vähemmän sakkia kuin suomenkieliselle. Siksi sille linjalle on alempi pääsyraja kuin suomenkieliselle opintolinjalle.
Mikään ei estä sinua tai ruotsinkielistä hakemasta kummalle linjalle tahansa. Jos noin kovasti kadehdit ruotsinkielisten koulutusmahdollisuuksia, sen kun haet vaan ruotsinkieliselle opintolinjalle!
Tätä tarkoitin, kun sanoin, että linjakohtaiset pääsykoerajat ovat kaikille samat. Siis kaikille ko. linjan hakijoille.
Eli kuten totesin, suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista eri kriteerein. Vaan eri paikoista.
Ei asia miksikään muutu, vaikka kuinka selittelet ja kikkailet termeillä. Ilmeisesti "linja"-termi on lanseerattu käyttöön, koska vähälahjaisten ruotsinkielisten kiintiö kuulostaa niin rumalta.
Ruotsinkielinen "linja" = ruotsinkielisten kiintiö ihan siihen samaan lääketieteelliseen tiedekuntaan. Opetuksen sisältö on sama ja suoritettava tutkinto on sama.
Esim. TKK:lla on vastaavalla tavalla ruotsinkielinen "linja", joka tarkoittaa sitä, että osa perusopinnoista on ruotsiksi, mutta sisäänpääsy tapahtuu ihan samoilla kriteereillä ja pääsyrajoilla kuin suomenkielisilläkin. Miksi tätä käytäntöä ei voi soveltaa lääkiksessä? Miksi ruotsinkieliset pitää päästää alemmilla pisteillä opiskelemaan lääkäriksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kovaako harmittaa ,kun ei päässyt sisään,että pitää ruveta toisia mollaamaan?
Varmasti harmittaa jokaista, joka joutuu luovuttamaan oman opiskelupaikkansa pääsykokeissa huonommin menestyneelle ruotsinkielisille.
Huomaa, ettet tiedä aiheesta mitääm. Ruotsinkieliset eivät kisaa samoista paikoista kuin siinä tapauksessa, että hakevat suomenkielisille linjoille, jolloin heillä ei ole mitään piste-etua. Ihan samoilla pääsypisteillä pääsevät tai eivät pääse.
On ihan faktaa, että ruotsinkieliset pääsevät Helsingin lääkikseen alemmilla pisterajoilla kuin suomenkieliset. Tätä eivät kiistä edes ruotsinkieliset, koska se on kaikkien tiedossa oleva asia.
Niin, se on eri koulutuslinja. Helsingin yliopistossa on lääkiksessä erillinen ruotsinkielinen koulutuslinja, jonne voi hakea myös suomenkieliset, jos pärjäävät pääsykokeessa ruotsiksi ja ymmärtävät opetuksen - ja pääsykoerajat ovat kaikille SAMAT, linjakohtaiset.
Eivät siis kisaa millään tavoin suomenkielisten kanssa. On ihan sama, mitä eri linjalle hakeva saa pisteitä, koska hän ei hae samoja opiskelupaikkoja kuin sinä.
Ei mene nyt sulle selvästikään jakeluun tämä fakta.
Oletko tyhmä vai esitätkö vain? Se on ihan sama, nimitetäänkö sitä kiintiöksi vai linjaksi vai miksi, kun kyse on käytännössä siitä, että ruotsinkielisille on järjestetty alemmat pisterajat lääkikseen ilman mitään perusteltua syytä.
Koska lääkärin pitää joka tapauksessa osata suomea, kaikki voisivat ihan hyvin hakea samassa haussa samoilla pisterajoilla. Miksi ihmeessä pitää suosia ruotsinkielisiä?
Totta kai ruotsinkieliselle linjalle pääsee helpommin, en ole sitä kiistänyt. Siitä vaan hakemaan, ei se ole mitenkään kiellettyä!
Minä kiistin vain tuon yhden tampion väitteen, että ruotsinkielinen veisi hänen opiskelupaikkansa alemmalla pääsykoepistemäärällä. No kun EI VIE, koska hän ei kisaa suomenkielisten paikasta.
Sun/hänen logiikallaan voisi väittää, että vaikkapa valtio-opin opiskelija vie sun lääkispaikan, koska valtio-oppia on helpompi päästä lukemaan.
Minusta on aivan ok, että korkeakouluopinnot saa suorittaa omalla äidinkielellään. Suomessa kun kumminkin yhä ON kaksi virallista äidinkieltä, suomi ja ruotsi. Ja siksi opiskelumahdollisuuksia on syytä tarjota molemmilöa kotimaisilla kielillä. Sinäkään tuskin haluaisit joutua opiskelemaan ruotsiksi, eikö niin?
Suomessa ei ole "kahta virallista äidinkieltä". Jokaisen äidinkieli on ihan yhtä virallinen äidinkieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsinkieliset usein leuhkivat sillä, että koska ruotsinkieliset maksaa niin paljon veroja, niinheillä on oikeus mm. päättää suomenkielisten pakkoruotsista.
No, johtuisikohan siitä, että rahakkaimille aloille ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan suomenkielisiä helpommin??? Ts. Suomessa on ruotsinkielisten ylempää sosiaalista asemaa ylläpitävä ja tukeva rakenteellinen korruptio.
Kun hain oikikseen 2000-luvulla useampi suomenkielinen haki ruotsinkielisten joukossa Helsinkiin opiskelemaan. Suomenkielisiä oli lopulta meidän vuosikurssilla 4/15. Pisteraja oli melkein sama kuin suomenkielisillä. Samalla sitouduimme käytännössä ei vaan lukemaan 1500 sivua jokaiseen tenttiin, vaan myös kääntämään nämä sivut lakiruotsiksi ja kirjoittamaan tentit ruotsiksi. Myös gradu oli silloin kirjoitettava ruotsiksi. Eli ne pari opiskelijaa, jotka hyötyivät alemmasta pisterajasta tekivät kuitenkin tuplasti töitä tutkintonsa eteen verrattuna suomenkielisiin opiskelijoihin.
Ymmärtääkseni gradun ja maturiteetin voi nykyään kirjoittaa valitsemallaan kielellä enkä tiedä onko tenttivastaukset edelleen kirjoitettava ruotsiksi. Mutta 2000-luku oli monella tapaa vapaamielisempi. Opiskelijoita ei vihattu tai parjattu kotikielen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Valintakokeessa tulee osata kaikkia valintakoevaatimuksina olevia oppiaineita (biologia, fysiikka ja kemia). Jotta hakija voi tulla hyväksytyksi lääketieteen koulutusohjelmaan ruotsinkieliselle opintolinjalle hänen on saatava vähintään 10 % valintakokeen kunkin osa-alueen valintakokeeseen osallistuneiden viiden parhaan hakijan saavuttamasta keskiarvosta hakemassaan koulutusohjelmassa. Vaikka hakijan kokonaispisteet riittäisivät hyväksyntään tulee hän hylätyksi, jos hän on saanut yhdestäkin valintakoepäivän materiaalissa tarkemmin määritellystä osa-alueesta pisteitä vähemmän kuin 10 % osa-alueen viiden parhaan hakijan saavuttamasta raakapistemäärästä hakemassaan koulutusohjelmassa.
Lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle hakeva tulee hylätyksi, jos hänen pistemääränsä on yli 10 pistettä huonompi kuin sen hakijan pistemäärä, joka sijoittuu viimeisenä aloituspaikkamäärän mukaiseen joukkoon parhaiten sijoittuneita suomenkieliselle opintolinjalle hyväksyttävissä olevien joukossa"
Eli ei sinne ruotsinkielisellekään ihan kuka tahansa pääse, jos tarpeeksi tasokkaita hakijoita ei ole riittävästi. Ja mitään ennaltamäärättyä pisterajaahan ei ole valmiiksi olemassa, vaan parhaat pisteet saanut saa opiskelupaikan ensimmäisenä, ja sen jälkeen ennalta määrätty määrä opiskelijoita saamiensa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Ihan samalla tavalla se menee ruotsinkielisessä kiintiössä. Heillä sisäänpääsyyn tarvittava pistemäärä on alempi ihan jo siitäkin syystä, että hakijoita on paljon vähemmän ja sen seurauksena luonnollisesti he keskimäärin saavat pääsykokeesta suomenkielisessä kiintiössä hakeneita vähemmän.
Mutta edes toiseksi parhaiten sijoittunut hakija ei saa opiskelupaikkaa ruotsinkielisessä kiintiössä, mikäli hän ei täytä noita lainaamiani kriteereitä. Jos ruotsinkielinen kiintiö Ei tästä syystä täyty, siirretään vapautunut opiskelupaikka suomenkieliseen kiintiöön.
Tuntuu, että täällä valittaa taas se porukka, joka ei saanut opiskelupaikkaa tänäkään vuonna...
Vierailija kirjoitti:
Kun hain oikikseen 2000-luvulla useampi suomenkielinen haki ruotsinkielisten joukossa Helsinkiin opiskelemaan. Suomenkielisiä oli lopulta meidän vuosikurssilla 4/15. Pisteraja oli melkein sama kuin suomenkielisillä. Samalla sitouduimme käytännössä ei vaan lukemaan 1500 sivua jokaiseen tenttiin, vaan myös kääntämään nämä sivut lakiruotsiksi ja kirjoittamaan tentit ruotsiksi. Myös gradu oli silloin kirjoitettava ruotsiksi. Eli ne pari opiskelijaa, jotka hyötyivät alemmasta pisterajasta tekivät kuitenkin tuplasti töitä tutkintonsa eteen verrattuna suomenkielisiin opiskelijoihin.
Ymmärtääkseni gradun ja maturiteetin voi nykyään kirjoittaa valitsemallaan kielellä enkä tiedä onko tenttivastaukset edelleen kirjoitettava ruotsiksi. Mutta 2000-luku oli monella tapaa vapaamielisempi. Opiskelijoita ei vihattu tai parjattu kotikielen vuoksi.
Näin. Se, että ruotsinkieliselle linjalle on esim. 3 pistettä alempi pisteraja voi hyvin tarkoittaa sitä, että kaikki ruotsinkieliset hakijat - paitsi yksi - ovat saavuttaneet suomenkielisten pisterajan, mutta koska korkeakoulu/opetusministeriö/muu valtiohallinto/tms. on päättänyt, että ruotsinkieltä taitavia lääkäreitä tai juristeja on sillä hetkellä oltava tietty määrä väestöön suhteutettuna, niin jotkut harvat päästetään korkeakouluun alemmalla pisterajalla. Se ei tee muista ruotsinkielisistä opiskelijoista yhtään tyhmempiä tai laiskempia kuin suomenkielisistä.
SuRu, joka pääsi lähes maksimipisteillä korkeakouluun. Samaan ylsi myös 2 suomenkielistä hakijaa kahdestasadastakuudestakymmenestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Valintakokeessa tulee osata kaikkia valintakoevaatimuksina olevia oppiaineita (biologia, fysiikka ja kemia). Jotta hakija voi tulla hyväksytyksi lääketieteen koulutusohjelmaan ruotsinkieliselle opintolinjalle hänen on saatava vähintään 10 % valintakokeen kunkin osa-alueen valintakokeeseen osallistuneiden viiden parhaan hakijan saavuttamasta keskiarvosta hakemassaan koulutusohjelmassa. Vaikka hakijan kokonaispisteet riittäisivät hyväksyntään tulee hän hylätyksi, jos hän on saanut yhdestäkin valintakoepäivän materiaalissa tarkemmin määritellystä osa-alueesta pisteitä vähemmän kuin 10 % osa-alueen viiden parhaan hakijan saavuttamasta raakapistemäärästä hakemassaan koulutusohjelmassa.
Lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle hakeva tulee hylätyksi, jos hänen pistemääränsä on yli 10 pistettä huonompi kuin sen hakijan pistemäärä, joka sijoittuu viimeisenä aloituspaikkamäärän mukaiseen joukkoon parhaiten sijoittuneita suomenkieliselle opintolinjalle hyväksyttävissä olevien joukossa"
Eli ei sinne ruotsinkielisellekään ihan kuka tahansa pääse, jos tarpeeksi tasokkaita hakijoita ei ole riittävästi. Ja mitään ennaltamäärättyä pisterajaahan ei ole valmiiksi olemassa, vaan parhaat pisteet saanut saa opiskelupaikan ensimmäisenä, ja sen jälkeen ennalta määrätty määrä opiskelijoita saamiensa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Ihan samalla tavalla se menee ruotsinkielisessä kiintiössä. Heillä sisäänpääsyyn tarvittava pistemäärä on alempi ihan jo siitäkin syystä, että hakijoita on paljon vähemmän ja sen seurauksena luonnollisesti he keskimäärin saavat pääsykokeesta suomenkielisessä kiintiössä hakeneita vähemmän.
Mutta edes toiseksi parhaiten sijoittunut hakija ei saa opiskelupaikkaa ruotsinkielisessä kiintiössä, mikäli hän ei täytä noita lainaamiani kriteereitä. Jos ruotsinkielinen kiintiö Ei tästä syystä täyty, siirretään vapautunut opiskelupaikka suomenkieliseen kiintiöön.
Tuntuu, että täällä valittaa taas se porukka, joka ei saanut opiskelupaikkaa tänäkään vuonna...
Pidättekö te ruotsinkieliset kiintiölääkärit meitä ihan idiootteina? Se on ihan vaan saman asian sanomista eri muodoissa, kun puhutte "linjoista" tai että "hakijoita on vähemmän" tms.
"Hakijoita on vähemmän" tarkoittaa suomeksi sitä, että kiintiö on liian iso ja sen vuoksi pääsyrajat muodostuvat liian alhaisiksi.
En tajua, miksi pitää olla mitään kiintiötä. Kun kaikille olisi samat pisterajat, ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea osuus hakijoista sisään.
Pelottaako ruotsinkielisiä kilpailla reilusti suomenkielisten kanssa samoilla säännöillä vai mistä on kyse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Valintakokeessa tulee osata kaikkia valintakoevaatimuksina olevia oppiaineita (biologia, fysiikka ja kemia). Jotta hakija voi tulla hyväksytyksi lääketieteen koulutusohjelmaan ruotsinkieliselle opintolinjalle hänen on saatava vähintään 10 % valintakokeen kunkin osa-alueen valintakokeeseen osallistuneiden viiden parhaan hakijan saavuttamasta keskiarvosta hakemassaan koulutusohjelmassa. Vaikka hakijan kokonaispisteet riittäisivät hyväksyntään tulee hän hylätyksi, jos hän on saanut yhdestäkin valintakoepäivän materiaalissa tarkemmin määritellystä osa-alueesta pisteitä vähemmän kuin 10 % osa-alueen viiden parhaan hakijan saavuttamasta raakapistemäärästä hakemassaan koulutusohjelmassa.
Lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle hakeva tulee hylätyksi, jos hänen pistemääränsä on yli 10 pistettä huonompi kuin sen hakijan pistemäärä, joka sijoittuu viimeisenä aloituspaikkamäärän mukaiseen joukkoon parhaiten sijoittuneita suomenkieliselle opintolinjalle hyväksyttävissä olevien joukossa"
Eli ei sinne ruotsinkielisellekään ihan kuka tahansa pääse, jos tarpeeksi tasokkaita hakijoita ei ole riittävästi. Ja mitään ennaltamäärättyä pisterajaahan ei ole valmiiksi olemassa, vaan parhaat pisteet saanut saa opiskelupaikan ensimmäisenä, ja sen jälkeen ennalta määrätty määrä opiskelijoita saamiensa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Ihan samalla tavalla se menee ruotsinkielisessä kiintiössä. Heillä sisäänpääsyyn tarvittava pistemäärä on alempi ihan jo siitäkin syystä, että hakijoita on paljon vähemmän ja sen seurauksena luonnollisesti he keskimäärin saavat pääsykokeesta suomenkielisessä kiintiössä hakeneita vähemmän.
Mutta edes toiseksi parhaiten sijoittunut hakija ei saa opiskelupaikkaa ruotsinkielisessä kiintiössä, mikäli hän ei täytä noita lainaamiani kriteereitä. Jos ruotsinkielinen kiintiö Ei tästä syystä täyty, siirretään vapautunut opiskelupaikka suomenkieliseen kiintiöön.
Tuntuu, että täällä valittaa taas se porukka, joka ei saanut opiskelupaikkaa tänäkään vuonna...
Pidättekö te ruotsinkieliset kiintiölääkärit meitä ihan idiootteina? Se on ihan vaan saman asian sanomista eri muodoissa, kun puhutte "linjoista" tai että "hakijoita on vähemmän" tms.
"Hakijoita on vähemmän" tarkoittaa suomeksi sitä, että kiintiö on liian iso ja sen vuoksi pääsyrajat muodostuvat liian alhaisiksi.
En tajua, miksi pitää olla mitään kiintiötä. Kun kaikille olisi samat pisterajat, ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea osuus hakijoista sisään.
Pelottaako ruotsinkielisiä kilpailla reilusti suomenkielisten kanssa samoilla säännöillä vai mistä on kyse?
No onpa sinulla rankka elämä. Jos yhtään lohduttaa, niin voin vakuuttaa, että kun vain sisäistät pääsykoemateriaalin riittävän hyvin, tulet kyllä aikanaan saamaan opiskelupaikan. Jos näin ei käy, sillä ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisen kiintiön kanssa. Et vain siinä tapuksessa ole tarpeeksi tasokas hakija.
Myös suomenkieliselle linjalle on joka vuosi onnistunut pääsemään sisään ihmisiä, joita ei joka suhteessa voi erityisen älykkääksi luonnehtia. He ovat vain tehneet todella paljon työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Valintakokeessa tulee osata kaikkia valintakoevaatimuksina olevia oppiaineita (biologia, fysiikka ja kemia). Jotta hakija voi tulla hyväksytyksi lääketieteen koulutusohjelmaan ruotsinkieliselle opintolinjalle hänen on saatava vähintään 10 % valintakokeen kunkin osa-alueen valintakokeeseen osallistuneiden viiden parhaan hakijan saavuttamasta keskiarvosta hakemassaan koulutusohjelmassa. Vaikka hakijan kokonaispisteet riittäisivät hyväksyntään tulee hän hylätyksi, jos hän on saanut yhdestäkin valintakoepäivän materiaalissa tarkemmin määritellystä osa-alueesta pisteitä vähemmän kuin 10 % osa-alueen viiden parhaan hakijan saavuttamasta raakapistemäärästä hakemassaan koulutusohjelmassa.
Lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle hakeva tulee hylätyksi, jos hänen pistemääränsä on yli 10 pistettä huonompi kuin sen hakijan pistemäärä, joka sijoittuu viimeisenä aloituspaikkamäärän mukaiseen joukkoon parhaiten sijoittuneita suomenkieliselle opintolinjalle hyväksyttävissä olevien joukossa"
Eli ei sinne ruotsinkielisellekään ihan kuka tahansa pääse, jos tarpeeksi tasokkaita hakijoita ei ole riittävästi. Ja mitään ennaltamäärättyä pisterajaahan ei ole valmiiksi olemassa, vaan parhaat pisteet saanut saa opiskelupaikan ensimmäisenä, ja sen jälkeen ennalta määrätty määrä opiskelijoita saamiensa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Ihan samalla tavalla se menee ruotsinkielisessä kiintiössä. Heillä sisäänpääsyyn tarvittava pistemäärä on alempi ihan jo siitäkin syystä, että hakijoita on paljon vähemmän ja sen seurauksena luonnollisesti he keskimäärin saavat pääsykokeesta suomenkielisessä kiintiössä hakeneita vähemmän.
Mutta edes toiseksi parhaiten sijoittunut hakija ei saa opiskelupaikkaa ruotsinkielisessä kiintiössä, mikäli hän ei täytä noita lainaamiani kriteereitä. Jos ruotsinkielinen kiintiö Ei tästä syystä täyty, siirretään vapautunut opiskelupaikka suomenkieliseen kiintiöön.
Tuntuu, että täällä valittaa taas se porukka, joka ei saanut opiskelupaikkaa tänäkään vuonna...
Pidättekö te ruotsinkieliset kiintiölääkärit meitä ihan idiootteina? Se on ihan vaan saman asian sanomista eri muodoissa, kun puhutte "linjoista" tai että "hakijoita on vähemmän" tms.
"Hakijoita on vähemmän" tarkoittaa suomeksi sitä, että kiintiö on liian iso ja sen vuoksi pääsyrajat muodostuvat liian alhaisiksi.
En tajua, miksi pitää olla mitään kiintiötä. Kun kaikille olisi samat pisterajat, ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea osuus hakijoista sisään.
Pelottaako ruotsinkielisiä kilpailla reilusti suomenkielisten kanssa samoilla säännöillä vai mistä on kyse?
No onpa sinulla rankka elämä. Jos yhtään lohduttaa, niin voin vakuuttaa, että kun vain sisäistät pääsykoemateriaalin riittävän hyvin, tulet kyllä aikanaan saamaan opiskelupaikan. Jos näin ei käy, sillä ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisen kiintiön kanssa. Et vain siinä tapuksessa ole tarpeeksi tasokas hakija.
Myös suomenkieliselle linjalle on joka vuosi onnistunut pääsemään sisään ihmisiä, joita ei joka suhteessa voi erityisen älykkääksi luonnehtia. He ovat vain tehneet todella paljon työtä.
Miksi tämä sama lohdutus ei kelpaa ruotsinkielisille, vaan heille pitää olla alemmat pisterajat? Miksi ruotsinkielisille ei käy samat pisterajat ja jos ei niitä saavuta, niin sitten hän ymmärtäisi, että ei ole tarpeeksi tasokas hakija?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Valintakokeessa tulee osata kaikkia valintakoevaatimuksina olevia oppiaineita (biologia, fysiikka ja kemia). Jotta hakija voi tulla hyväksytyksi lääketieteen koulutusohjelmaan ruotsinkieliselle opintolinjalle hänen on saatava vähintään 10 % valintakokeen kunkin osa-alueen valintakokeeseen osallistuneiden viiden parhaan hakijan saavuttamasta keskiarvosta hakemassaan koulutusohjelmassa. Vaikka hakijan kokonaispisteet riittäisivät hyväksyntään tulee hän hylätyksi, jos hän on saanut yhdestäkin valintakoepäivän materiaalissa tarkemmin määritellystä osa-alueesta pisteitä vähemmän kuin 10 % osa-alueen viiden parhaan hakijan saavuttamasta raakapistemäärästä hakemassaan koulutusohjelmassa.
Lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle hakeva tulee hylätyksi, jos hänen pistemääränsä on yli 10 pistettä huonompi kuin sen hakijan pistemäärä, joka sijoittuu viimeisenä aloituspaikkamäärän mukaiseen joukkoon parhaiten sijoittuneita suomenkieliselle opintolinjalle hyväksyttävissä olevien joukossa"
Eli ei sinne ruotsinkielisellekään ihan kuka tahansa pääse, jos tarpeeksi tasokkaita hakijoita ei ole riittävästi. Ja mitään ennaltamäärättyä pisterajaahan ei ole valmiiksi olemassa, vaan parhaat pisteet saanut saa opiskelupaikan ensimmäisenä, ja sen jälkeen ennalta määrätty määrä opiskelijoita saamiensa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Ihan samalla tavalla se menee ruotsinkielisessä kiintiössä. Heillä sisäänpääsyyn tarvittava pistemäärä on alempi ihan jo siitäkin syystä, että hakijoita on paljon vähemmän ja sen seurauksena luonnollisesti he keskimäärin saavat pääsykokeesta suomenkielisessä kiintiössä hakeneita vähemmän.
Mutta edes toiseksi parhaiten sijoittunut hakija ei saa opiskelupaikkaa ruotsinkielisessä kiintiössä, mikäli hän ei täytä noita lainaamiani kriteereitä. Jos ruotsinkielinen kiintiö Ei tästä syystä täyty, siirretään vapautunut opiskelupaikka suomenkieliseen kiintiöön.
Tuntuu, että täällä valittaa taas se porukka, joka ei saanut opiskelupaikkaa tänäkään vuonna...
Pidättekö te ruotsinkieliset kiintiölääkärit meitä ihan idiootteina? Se on ihan vaan saman asian sanomista eri muodoissa, kun puhutte "linjoista" tai että "hakijoita on vähemmän" tms.
"Hakijoita on vähemmän" tarkoittaa suomeksi sitä, että kiintiö on liian iso ja sen vuoksi pääsyrajat muodostuvat liian alhaisiksi.
En tajua, miksi pitää olla mitään kiintiötä. Kun kaikille olisi samat pisterajat, ruotsinkielisiä pääsisi juuri oikea osuus hakijoista sisään.
Pelottaako ruotsinkielisiä kilpailla reilusti suomenkielisten kanssa samoilla säännöillä vai mistä on kyse?
No onpa sinulla rankka elämä. Jos yhtään lohduttaa, niin voin vakuuttaa, että kun vain sisäistät pääsykoemateriaalin riittävän hyvin, tulet kyllä aikanaan saamaan opiskelupaikan. Jos näin ei käy, sillä ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisen kiintiön kanssa. Et vain siinä tapuksessa ole tarpeeksi tasokas hakija.
Myös suomenkieliselle linjalle on joka vuosi onnistunut pääsemään sisään ihmisiä, joita ei joka suhteessa voi erityisen älykkääksi luonnehtia. He ovat vain tehneet todella paljon työtä.
Totta ihmeessä sillä on tekemistä ruotsinkielisten kiintiöiden kanssa. Jos ruotsinkielisten kiintiö poistettaisiin ja yleiseen hakuun lisättäisiin sama määrä paikkoja, niin silloin pisteraja alentuisi jonkin verran ja joku, joka nyt ei päässyt sisään, olisikin päässyt sisään.
Suurin osa opetuksesta on yhteistä suomenkielisten kanssa, joten äläpä nyt viitsi valehdella enempää. Taidat itse olla kiintiölääkäri ???