Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kamalista naapureista!
12.07.2017 |
Ap aloittaa..
Asumme tiheään rakennetussa asuinalueella kerrostalossa, kerrostaloista näkee aika hyvin muihin taloihin. Tässä asuttu nyt 2vuotta ja naapurit ovat itseasiassa aika kamalia. Itse en asuntoa tahdo vaihtaa vaikka naapurit ovat kamalia.
Huhtikuu 2015
Naapurin vanharouva oli nähnyt että vedän kissaa hännästä, oli kiikareilla katsonut asuntooni. Ilmoituksen hän teki, eläinsuojelu tuli käymään meillä.
Ja ei, en ole vetänyt kissaani hännästä. Ilmoitus perätön.
Syyskuu 2015
Yläkerran naapuri tehnyt ilmoituksen että asunnossamme on huumeita, asunnossa riidellään ja että hän näki kun epämääräisiä ihmisiä tuli asuntoomme.
Poliisit tulivat käymään illalla.
Ja ei, en ole rikollinen, eikä kotonani löydy huumeita eikä epämääräisiä ihmisiä. Olin poliisien tullessa nukkumassa, heräämässä aamulla kouluun.
Helmikuu 2017
Naapurin vanharouva oli tehnyt taas ilmoituksen että olen kännissä ajanut taloyhtiön ulkovarastoa päin. Noo....
Poliisit olivat käyneet asunnollani, en ollut kotona. Soittivat minulle. Ja ei, en omista edes autoa enkä ollut kotona kyseisenä iltana.
Onko muilla kokemuksia ihanista naapureista?
Kommentit (226)
Kerran naapuri pari kerrosta alempaa soitti ovikelloa ihan raivoissaan ja alkoi valittaa seinän poraamisesta ja siitä että kuinka monta viikkoa meidän remppa viellä kestää kun on kuunnellut jo 2 viikkoa poraamista.
Olin villasukat jalassa täyttämässä sudokua ja en ollut kuullut mitään meteliä! Rouva ei uskonut ja tunki sisälle asuntoon etsimään poraa ja raskauttavia todisteita. Ei löytynyt. Ehkä poraaminen kuului naapurin pään sisältä kun en sen jälkeenkään kuullut remppameteliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin lapsuuteni Tampereen länsipuolella. Kerrostalo jossa asuimme oli aivan uskomattoman rauhaton paikka läpi vuosien.
Aloitan alakerrasta. Siellä asui vanha mummo, jolla oli ilmeisesti muistisairaus. Saattoi lähteä talvipakkasilla hellemekossa ja olkihatussa pihalle kekkaloimaan, jalassaan tosi korkeat korkkarit. Isäni oli tullut kerran autolla etupihalle ja noussut ulos autosta, kun tämä alakerran mummu oli tullut siihen lähentelemään pikkupikku hepenissään ja huulipunaa pitkin naamaa. Oli yrittänyt kouria isääni ja isä oli vaivaantuneena väistellyt kahmivia käsiä ja töttöröhuulia :D Mummua ei ihme kyllä koskaan saatu mihinkään hoitoon - kotihoito siellä kävi kahdesti viikossa ja mummun poika kerran kuussa. Lopulta mummu löytyi kuolleena asunnostaan :(
Sitten meidän asuinkerrokseen. Seinänaapuri vaihtui usein. Ensin siinä asui perhe, jonka poika oli leikkikaverini. Kun he muuttivat pois, muutti tilalle turkkilainen mies suomalaisen vaimonsa ja lapsensa kanssa. Tämä turkkilaismies hakkasi tätä naista ja heiltä kuului usein iltaisin itkua ja kiljumista. Poliisit soitettiin heille usein ja kerta toisensa jälkeen mies vietiin asemalle huilaamaan.
Kun he sitten lopulta muuttivat pois, tuli tilalle ihan kammottava tapaus - about 40v juoppo nainen ja tämän teini-ikäinen tytär. Tyttö istui usein rapussa itkemässä kun äitinsä oli kännipäissään nakannut pihalle. Tällä äidillä vaihtui mies likimain päivittäin ja panohuuto kulki läpi koko talon yötä myöden. Kerran tulikin sitten naisen poikaystävä kylään samaan aikaan kun naisella oli joku toinen ukko panemassa ja ukot ottivat sitten matsia rappukäytävässä. Meidän ovessa olevassa naulassa (johon ripustetaan esim. krassi) oli aamulla verinen pala päänahkaa ja tukkaa. Lopulta nainen hyppäsi junan alle läheisellä junasillalla (tästä oli juttu lehdessäkin) ja naisen tytär lähti asunnosta.
Ja sitten vielä yläkertaan. Siellä asui pieni hento tyttö, olisikohan juuri ja juuri 18v. Hänellä oli kaapin kokoinen venäläinen miesystävä, joka oli väkivaltainen. Mies kerran sai jonkun karmean raivarin ja löi heidän parvekkeeltaan lasitukset irti keskellä yötä. Kiva oli herätä siihen kun kuudennesta kerroksesta sataa lasia kamalalla kolinalla pihakiveykseen. Mies usein iltaisin huusi venäjäksi jotain ihme umbabumbaa, tytön ääntä ei kuulunut ikinä. Viimeisen kerran kun tuon ukon näin, hän oli humalassa pyörävarastossa riehumassa. Hänellä oli sellainen valtava Rambo-puukko, jolla huiski ympäriinsä kun näki kai harhoja, leikkeli fillareista kumeja puhki ja raakkui venäjäksi jotain. Lopulta sammui minun pinkkiin pulkkaani, jota säilytettiin tuossa varastossa. Katselimme äidin kanssa parvekkeelta kun neljä poliisia repi kännistä karjuvaa ukkoa maijaan. Sen jälkeen ei tyyppiä näkynyt - liekö joutunut vankilaan :)
Olen lukenut jokaisen kommentin! Kamalaa huomata että näin kamalia naapureita on olemassa.. Toisaalta jokin pieni osa minusta pitää näitä tarinoita hauskoina. 😄
Missä ihmeen slummeissa te asutte? Vain kaupungin tai sossun kustantamissa kämpissä asuu tuollaisia. Itsellä ei oo ollut mitään vastaavaa, ovien paiskojia ja kolistelijoita lähinnä. Joskus joku raivopää joka molotti puhelimeen vihaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yläkertaani muutti joulun aikaan paska muusikko. Hirveästi sillä on soittimia, mutta mitään se ei opi soittamaan. Löytyy jotain jonka oletan olevan tinapilli, huuliharppu, kitara ja viulu. Mistään ei saa irti nättiä ääntä vaikka treenaa. Osaa se tosin kitaralla crazy trainin intron, sitä oon kuunnellut nyt muutaman kuukauden.
Laita lappu luukusta, että ei kannata enää kiduttaa niitä soittimia. Päästä ne pahasta:)
Vierailija kirjoitti:
Asuin lapsuuteni Tampereen länsipuolella. Kerrostalo jossa asuimme oli aivan uskomattoman rauhaton paikka läpi vuosien.
Aloitan alakerrasta. Siellä asui vanha mummo, jolla oli ilmeisesti muistisairaus. Saattoi lähteä talvipakkasilla hellemekossa ja olkihatussa pihalle kekkaloimaan, jalassaan tosi korkeat korkkarit. Isäni oli tullut kerran autolla etupihalle ja noussut ulos autosta, kun tämä alakerran mummu oli tullut siihen lähentelemään pikkupikku hepenissään ja huulipunaa pitkin naamaa. Oli yrittänyt kouria isääni ja isä oli vaivaantuneena väistellyt kahmivia käsiä ja töttöröhuulia :D Mummua ei ihme kyllä koskaan saatu mihinkään hoitoon - kotihoito siellä kävi kahdesti viikossa ja mummun poika kerran kuussa. Lopulta mummu löytyi kuolleena asunnostaan :(
Sitten meidän asuinkerrokseen. Seinänaapuri vaihtui usein. Ensin siinä asui perhe, jonka poika oli leikkikaverini. Kun he muuttivat pois, muutti tilalle turkkilainen mies suomalaisen vaimonsa ja lapsensa kanssa. Tämä turkkilaismies hakkasi tätä naista ja heiltä kuului usein iltaisin itkua ja kiljumista. Poliisit soitettiin heille usein ja kerta toisensa jälkeen mies vietiin asemalle huilaamaan.
Kun he sitten lopulta muuttivat pois, tuli tilalle ihan kammottava tapaus - about 40v juoppo nainen ja tämän teini-ikäinen tytär. Tyttö istui usein rapussa itkemässä kun äitinsä oli kännipäissään nakannut pihalle. Tällä äidillä vaihtui mies likimain päivittäin ja panohuuto kulki läpi koko talon yötä myöden. Kerran tulikin sitten naisen poikaystävä kylään samaan aikaan kun naisella oli joku toinen ukko panemassa ja ukot ottivat sitten matsia rappukäytävässä. Meidän ovessa olevassa naulassa (johon ripustetaan esim. krassi) oli aamulla verinen pala päänahkaa ja tukkaa. Lopulta nainen hyppäsi junan alle läheisellä junasillalla (tästä oli juttu lehdessäkin) ja naisen tytär lähti asunnosta.Ja sitten vielä yläkertaan. Siellä asui pieni hento tyttö, olisikohan juuri ja juuri 18v. Hänellä oli kaapin kokoinen venäläinen miesystävä, joka oli väkivaltainen. Mies kerran sai jonkun karmean raivarin ja löi heidän parvekkeeltaan lasitukset irti keskellä yötä. Kiva oli herätä siihen kun kuudennesta kerroksesta sataa lasia kamalalla kolinalla pihakiveykseen. Mies usein iltaisin huusi venäjäksi jotain ihme umbabumbaa, tytön ääntä ei kuulunut ikinä. Viimeisen kerran kun tuon ukon näin, hän oli humalassa pyörävarastossa riehumassa. Hänellä oli sellainen valtava Rambo-puukko, jolla huiski ympäriinsä kun näki kai harhoja, leikkeli fillareista kumeja puhki ja raakkui venäjäksi jotain. Lopulta sammui minun pinkkiin pulkkaani, jota säilytettiin tuossa varastossa. Katselimme äidin kanssa parvekkeelta kun neljä poliisia repi kännistä karjuvaa ukkoa maijaan. Sen jälkeen ei tyyppiä näkynyt - liekö joutunut vankilaan :)
Anteeksi, tämä pisti naurattamaan:D
Mutta vakavasti puhuen: Tiedätkö, kuinka sille tytölle kävi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Up. Eihän näin vähästä vielä saa iltapäivälehtiin laatuartikkelia. :'D
:DDDDDD
Asuin nuorena opiskelijatyttönä pientaloyhtiössä, jossa muu väki oli vanhempaa porukkaa. Kerran sain isännöitsijältä postiluukustani heippa-lapun, että voisinko lopettaa tupakantumppien heittelemisen pihaan. En ole/ollut ikinä tupakoinut ja päätin selvittää asian. Isännöitsijälle ei mennyt kaaliin, että tupakantumpit eivät olleet minun, olinhan ainoa "nuori" taloyhtiössä. Lisäksi olin kuulemma järjestänyt kesän aikana kotibileitä, että josko tumpit ovat sitten vieraideni. Muuten hyvä, mutta olin ollut ulkomailla vaihdossa kolme kuukautta.. Sanoin, että itseänikin kiinnostaa kovasti saada lisätietoja, mikäli kämpässäni on bileitä silläaikaa pidetty, sillä vara-avaimia ei ollut muilla kuin isännöitsijällä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli vara-avain annettu eräälle vähän vanhemmalle naapuripariskunnalle. Kotonamme oli myös hälytysjärjestelmä. Kesken työpäivän soi puhelin ja kysyttiin, onko kaikki hyvin. Ihmettelin kysymystä ja valvomosta sanoi hälytyksen lauenneen, siihen tuumasin ettei meillä ketään pitäisi olla kotona moneen tuntiin ja hän lähetti vartijan käymään. Oli naapurin rouva löytynyt nuuskimasta paikkoja. Tuon jälkeen hommattiin vara-avaimelle koodisäilö talon seinään ja lukot sarjoitettiin uudelleen, koska jäi inhottava tunne "mitä jos se onkin teettänyt kopion" (vaikka todellisuudessa käytännössä mahdotonta, vaikka eihän sitä tiedä). Pariskunta muutti melko pian alueelta tuon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissamme asuu mieheni ystävän ystävä. Tämä Mieheni ystävänystävä kertoo aina tälle mieheni ystävälle koska olemme kaupassa käyneet, koska olemme hieman kovaäänisempiä, koska meillä käy vieraita yms... Mielestäni sairasta seurata toisten ihmisten puuhia...
Minulla ei ole tuollaisia naapureita vaikka asun kerrostalossa. Mutta tuo miehesi ystävän ystävä kuulostaa ihan minun lapsuudenkaverilta. Hän laittaa minulle AINA viestin, jos on nähnyt minut tai puolisoni jossain. "Kävelit äsken kauppakadulla" "Näin sut Prisman parkkipaikalla" "Ajettiin äsken sun talon ohi, näin sut ikkunasta" Lisäksi hän laittaa aina kuvia mitä ruokaa hän on tehnyt. 90% kuvassa on makkara + pihvi + perunoita kermaviilikastikeella, pala patonkia ja joku "säälisalaatti" = pari kurkkusiivua tms. Pari kertaa vuodessa jos käy äitinsä ja lasten kanssa syömässä torilla jäätelöä, tulee siitä whatsapiin 10-erilaista kuvaa.
Kiinnostaa kun kilo paskaa.. :'D
Jos ihmisillä ei ole omaa elämää. Niin keskittysi sen hankkimiseen, eikä muiden ihmisten kyyläämiseen. Ärsyttävää!
Miksi alapeukut? Ei toisten kyylääminen ole normaalia, eikä ruokakuvien ottaminen. Varsinkaan jos ruoka on ihan tavallista arki ruokaa, mitä syö aina. Eri asia jos on vaikkapa häissä, ja siellä on joku upea hääkakku tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissamme asuu mieheni ystävän ystävä. Tämä Mieheni ystävänystävä kertoo aina tälle mieheni ystävälle koska olemme kaupassa käyneet, koska olemme hieman kovaäänisempiä, koska meillä käy vieraita yms... Mielestäni sairasta seurata toisten ihmisten puuhia...
Minulla ei ole tuollaisia naapureita vaikka asun kerrostalossa. Mutta tuo miehesi ystävän ystävä kuulostaa ihan minun lapsuudenkaverilta. Hän laittaa minulle AINA viestin, jos on nähnyt minut tai puolisoni jossain. "Kävelit äsken kauppakadulla" "Näin sut Prisman parkkipaikalla" "Ajettiin äsken sun talon ohi, näin sut ikkunasta" Lisäksi hän laittaa aina kuvia mitä ruokaa hän on tehnyt. 90% kuvassa on makkara + pihvi + perunoita kermaviilikastikeella, pala patonkia ja joku "säälisalaatti" = pari kurkkusiivua tms. Pari kertaa vuodessa jos käy äitinsä ja lasten kanssa syömässä torilla jäätelöä, tulee siitä whatsapiin 10-erilaista kuvaa.
Kiinnostaa kun kilo paskaa.. :'D
Jos ihmisillä ei ole omaa elämää. Niin keskittysi sen hankkimiseen, eikä muiden ihmisten kyyläämiseen. Ärsyttävää!
Miksi alapeukut? Ei toisten kyylääminen ole normaalia, eikä ruokakuvien ottaminen. Varsinkaan jos ruoka on ihan tavallista arki ruokaa, mitä syö aina. Eri asia jos on vaikkapa häissä, ja siellä on joku upea hääkakku tms.
Asumme taloyhtiössä jossa on neljä 2-kerroksista luhtitaloa. Vastakkaisen talon nuori neitokainen on näin kesän tullen alkanut ottamaan aurinkoa parvekkeellaan yläosattomissa. Arvaatkaa ärsyttääkö aina kun tämä kyseinen neitokainen on aurinkoa ottamassa oma mies keksii jotain tekemistä ulkona esim. ruohonleikkuuta tai pensaiden trimmausta ja kaikki naapuruston aviomiehet ovat "yllättäen" tekemässä jotain myös lähistöllä näköetäisyydellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asumme taloyhtiössä jossa on neljä 2-kerroksista luhtitaloa. Vastakkaisen talon nuori neitokainen on näin kesän tullen alkanut ottamaan aurinkoa parvekkeellaan yläosattomissa. Arvaatkaa ärsyttääkö aina kun tämä kyseinen neitokainen on aurinkoa ottamassa oma mies keksii jotain tekemistä ulkona esim. ruohonleikkuuta tai pensaiden trimmausta ja kaikki naapuruston aviomiehet ovat "yllättäen" tekemässä jotain myös lähistöllä näköetäisyydellä.
Miehesi kuitenkin ihan oma-aloitteisesti tekee jotain!
"Mutta vakavasti puhuen: Tiedätkö, kuinka sille tytölle kävi?"
Siitä teinitytöstä, jonka äiti siis hyppäsi junan alle, kuulin myöhemmin yhteisen kaverin kautta että oli saanut vauvan. Kai hänellä ihan hyvin siis alkoi mennä äitinsä kuoltua. Tuo venäläismiehen kanssa seurustellut tyttö taas jäi arvoitukseksi - asui talossa edelleen kun me muutimme pois.
t. 89
Vierailija kirjoitti:
Asumme taloyhtiössä jossa on neljä 2-kerroksista luhtitaloa. Vastakkaisen talon nuori neitokainen on näin kesän tullen alkanut ottamaan aurinkoa parvekkeellaan yläosattomissa. Arvaatkaa ärsyttääkö aina kun tämä kyseinen neitokainen on aurinkoa ottamassa oma mies keksii jotain tekemistä ulkona esim. ruohonleikkuuta tai pensaiden trimmausta ja kaikki naapuruston aviomiehet ovat "yllättäen" tekemässä jotain myös lähistöllä näköetäisyydellä.
No onhan niitä ryhdikkäämpiä tissejä varmasti kivempi ihailla kuin vaimon patalappuja :D
Meillä on kans näitä oven paiskojia, ärsyttävää.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tajua teitä jotka lapsia pidätte kamalia naapureina!! Varmaan samanlaisia olette itse olleet.... 😠😠😠
Taitaa vähän riippua miten lapset on kasvatettu. Meikäläisenkin talossa asuu lapsiperhe samassa kerroksessa ja hyvin osaavat käyttäytyä.
Kamalia tarinoita!!! Onneksi omat naapurit ihania.
Asuttiin poikaystävän kanssa kerrostalossa. Oli tosi rauhallinen talo, ikinä ei oikein kuulunut naapureista mitään. Itse riideltiin joskus huutamalla, mutta silleen "normaalisti" tiskeistä jne ja max 15-20 minuuttia. Eli ei paha. Siihen aikaan saatoin heittää jopa kirjan lattialle jos oikein ärsytti.
Sitten kerran alakerrassa oli bileet ja porukkaa ramppas parvekkeella tupakalla. Olin keräämässä pyykkiä pois (ettei haju tartu) niin kuulin kun naapurin nainen selitti kavereilleen että kiva kämppä mutta yläkerrassa asuu jolu hullu ämmä, joka huutaa ja viskoo huonekaluja lattialle!
Oho! Osu ja uppos! Kyllä tuntu pahalle. Sen jälkeen en enää viitsinut huutaa tai paiskoo tenttikirjaa lattialle. Myöhemmin kyllä selvisi että seinät oli ihan paperia kun kuulin kirjaa lukiessa seinän läpi kun seinänaapuri käänsi kylkeä ja haukotteli! Kiva tietää vasta 3 vuoden asumisen jälkeen.
Vieläkin ihmettelen että miten ihmeessä ne naapurit oli aina niin hiljaa kotona?? Koko talo piti varmaan juhlat kun muutettiin pois :-(