Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kamalista naapureista!
12.07.2017 |
Ap aloittaa..
Asumme tiheään rakennetussa asuinalueella kerrostalossa, kerrostaloista näkee aika hyvin muihin taloihin. Tässä asuttu nyt 2vuotta ja naapurit ovat itseasiassa aika kamalia. Itse en asuntoa tahdo vaihtaa vaikka naapurit ovat kamalia.
Huhtikuu 2015
Naapurin vanharouva oli nähnyt että vedän kissaa hännästä, oli kiikareilla katsonut asuntooni. Ilmoituksen hän teki, eläinsuojelu tuli käymään meillä.
Ja ei, en ole vetänyt kissaani hännästä. Ilmoitus perätön.
Syyskuu 2015
Yläkerran naapuri tehnyt ilmoituksen että asunnossamme on huumeita, asunnossa riidellään ja että hän näki kun epämääräisiä ihmisiä tuli asuntoomme.
Poliisit tulivat käymään illalla.
Ja ei, en ole rikollinen, eikä kotonani löydy huumeita eikä epämääräisiä ihmisiä. Olin poliisien tullessa nukkumassa, heräämässä aamulla kouluun.
Helmikuu 2017
Naapurin vanharouva oli tehnyt taas ilmoituksen että olen kännissä ajanut taloyhtiön ulkovarastoa päin. Noo....
Poliisit olivat käyneet asunnollani, en ollut kotona. Soittivat minulle. Ja ei, en omista edes autoa enkä ollut kotona kyseisenä iltana.
Onko muilla kokemuksia ihanista naapureista?
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä, rastapäisenä & pitkään mustaan nahkatakkiin pukeutuvana yh-äitiä olin jatkuvasti naapurin mummon kyttäyksen kohde, kun olimme hiekkalaatikolla kiekui parvekkeelta " toithan sinä sen pojan ulos!" ja kun osuimme samaan hissiin käytyäni kaupassa, koetti kurkkia ostoksiani! Kun poika alkoi liikkua ja paineli potkumopolla pitkin asuntoa , mummo valitti miten hänen asuntoonsa (kolme kerrosta ylemmäs!) kuuluu ihan hirveä meteli... Poika ei siis ajellut päin pattereita tms, vaan veti hissukseen mattojen päällä moporinkiä eikä kukaan muu naapuri valittanut tästä "kamalasta metelistä".
Pahinta oli, kun soitti poliisit juhliessani syntymäpäiviäni, ei metelin takia vaan siksi että " lapsi on siellä humalaisten keskellä". Paitsi ettei ollut, poika oli mummilassa !
Ai joku muukin on saanut"nauttia" tällaisesta 😃
Meillä päällä juuri tuollainen "iso huoli lapsesta" jonkun nimettömäksi jääneen naapurin taholta. Eletään siis normaalia arkea, itse vielä teen hoitovapaalla etäopintoja jotta joskus valmistuisikin, niin ei senkään vuoksi ehdi hiekkalaatikon reunalla istua klo 8-21.
Voisihan lapsen laittaa osapäivähoitoon kotona hoidon sijaan, mutta eiköhän sitten tulisi solvaavia lippulappuja siitä, miten lapsparka raahataan päiväkotiin ja äiti makoilee kotona 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kerrostalossa yläkerran naapurissa mies, joka aika usein oli humalassa ja mitä humalampaan hän itsensä joi, sitä kovemmalla piti musiikkia kuunnella ja sitten laulettiin ja rummuteltiin musiikin tahdissa.
Välillä puukon kanssa heiluttiin siellä ja poliiseja oli soiteltu. Kerran kävi ambulanssikin tilattu sinne. Vitsailtiin miehen kanssa, että ei tarvitse tv:stä kattoa poliisi-tv:tä kun kattoo omasta ikkunasta ulos. 😂
Onneksi muuttivat pois. Oikeastaan saivat häädön. Ja niin muutettiin mekin. Omakotitaloon.
Vierailija kirjoitti:
Joku naapureista alkoi hiivatinmoisen huutamisen joka arkiaamu samalla kellonlyömällä. Kai sitten joka-aamuinen kiire? Ensin huusi aikuinen ja kohtapuoleen alkoi lapsi itkeä.
Toisen kerran yläkerrassa alkoi koira ravata levottomasti ja pitää ääntä. Sitä jatkui ja jatkui. Koira sinällään ei minua haittaa, mutta lopulta huolestuin. Oli talvi ja seurasin aikani tuoretta lunta ulkorapulla, ei jäljen jälkeä. Soitin poliisille lopulta, eivät halunneet tehdä mitään. Sitten soitin ystävälle, jonka isä on poliisi, että olisikohan se yläkerran tyyppi joutunut vaihteeksi linnaan... Sain epävirallisesti tiedon, että siellähän hän. Lopulta jouduin selvittämään linnakundin äidin tiedot ja soittamaan hänelle, että tuolla kämpässä olisi koira. Hänellä oli onneksi avain ja koira päästiin pelastamaan.
Yksi alkkisnaapuri hankki myös kerran koiranpennun. Tutustuin pentuun, kun ukko sitä kävi esittelemässä. Aivan ihana koiruus ja kysyinkin pari kertaa, josko voisin ostaa sen pois. Tätä keissiä tuli seurattua tovi. Äijä kerran rikkoi taloyhtiön pesukoneenkin, tai siis sen vekottimen, jonne pudotettiin raha koneen käynnistämiseksi. Että sai hakea olutta ja koiranruokapurkin. Tämäkin tapaus lopulta häipyi jonnekin ja jätti koiran yksin kotiin. Ikivanhan talon ovet sai auki tyyliin hiuspinnillä, joten tiirikoin itseni kämppään ja hain koiran pois. Ruokin ja pissatin ja pesin sen. Sitten toimitin sen löytöeläinkotiin. Siihen aikaan ei ollut mitään mikrosiruja, joten koira ei tullut bumerangina takaisin. Äijä ei lopulta tuntunut edes huomaavan, että se oli kadonnut, joskus kuulin hänen jollekulle kertovan, että hän oli myynyt koiran isosta rahasta poliisikoirakouluun...
Ihana naapuri olet kyllä ollut! 🤗
Naapuri teki ilmoituksen poliisille meidän "pelottavan" koiran haukkumisesta ja karkailusta. Karannut siis joskus muutaman kerran, ei todellakaan joka päivä. Poliisi nauroi, kun kuuli että koira on 5-kiloinen. Kyseli myös ilmoittajan mielenterveydestä. En tiennyt ilmoittajan henkilöllisyyttä tuolloin, joten vaikea oli antaa lausuntoa hänen hulluudestaan. Poliisi myös ihmetteli, miksei närkästyjä ollut tullut juttelemaan suoraan minulle. No eipä ollut tullut, vaan oli soittanut hätäkeskukseen. Toivottavasti kukaan ei kuollut naapurini takia.
Vai että ihan "poliisikoirakouluun"!!,hyvä,ettei itseoppinut rajakoira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seinän takana asui keski-ikäinen tuurijuoppo nainen, joka ryyppyputkien aikaan aloitti huudattaa klassista musiikkia klo 5 aamuyöllä, sammui eikä kuullut kun käytiin ovea hakkaamassa et laittais musiikin pois. Kävi myös öisin soittelemassa ovikelloa ja kokeilemassa ovea... kerran illalla oli taas oven takana ja pyysi lainata sähköä kun hänen omat oli poikki :D
Yhdessä talonyhtiössä alakerran mummo uhkasi tehdä eläinsuojeluilmoituksen kun koira oli haukkunut. Odotti myös aina ikkunan ääressä kun tulin kotiin, että pääsi sanomaan ties mistä (esim yöllä ei saa vetää vessanpönttöä kun se häiritsee hänen unia)
Edellisessä kerrostalossa oli osa asunnoista sossun asuntoja, ja yläkerrassa asuikin joku suurin piirtein meidän ikäisemme (vähän päälle parikymppinen) jätkä, joka huudatti musiikkia päivin öin, luultavasti poltti kannabista (haju leijaili silloin tällöin rappukäytävässä) ja raahasi satunnaisia hoitoja baarista yöllä asuntoonsa kauhealla ryminällä, jonka jälkeen yleensä alkoi vielä bassojytkeen tahdittama ulvontaseksi. Isännöitsijä oli täysin munaton, mitään muutosta ei tapahtunut niiden kahden vuoden aikanasisällä, kun siinä asuimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutettiin vähän paremmalle omakotitaloalueelle. Perheessä minä (25v), mies (30v) ja koira. Mies tekee kotoa käsin töitä ja itse olen työttömänä, koska meillä on toistaiseksi mahdollista elää miehen palkkatuloilla + minun sijoitustuloillani.
Naapurit kyttäävät ikkunasta milloin liikutaan. Pari kertaa viereisen pihan naapuri on kysynyt, että miten meillä on varaa asua tässä kun kumpikaan ei käydä töissä. Selitin ympäripyöreää liibalaabaa. Tuossa viikko sitten humalassa huusi mulle, että mun pitää mennä töihin eikä elää hänen verorahoillaan. :D (en siis nostele mitään tukiaisia, vaikka työmarkkinatukeen olisin oikeutettu)
Toisen puolen naapuri taas kyttää ketä meillä käy kylässä. Ilmeisesti pitää ihan kirjaa siitä, koska oli kysynyt mieheltäni, että "kukas teillä kävi kylässä viime tiistaina 16.45?".
Kaikista paras naapuri on parin talon päässä asuva koiranomistaja, joka mulle jaksaa lähes joka ilta valittaa kun ulkoilutan koirani kello 23 jälkeen ja se on hänen koiransa ulkoiluaika. Niiden koira siis on pihassa vapaana ja ryntää portille hirveästi haukkuen jos siitä menee muita koiria ohi. Lenkkeilyni siis häiritsee naapurin rauhaa. :) Mitäpä jos vaan kouluttaisi koiransa hiljaiseksi tai pitäisi sen sisällä?
Taannoin vanha naapurini, äkäinen pappa, valitti jatkuvasti koirien haukkumisista, piti näistä myös tarkkaa kirjaa kellonaikoja myöten. Ei siinä, onhan jatkuva räksyttäminen hermoja raastavaa, mutta tällä papparaisella oli tapana mennä rimputtamaan koiraperheiden ovikelloja, kun asukkaat olivat töissä, jotta varmasti saisi täytettä kirjanpitoonsa. Narautin papan kiinni itse teosta. Kettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä on jo parikymmentä vuotta. Poikaystäväni yläkerrassa asui hiljainen, aamuvirkku mummo, joka jokainen aamu ilmeisesti heti herättyään siinä klo viiden aikoihin siivosi asuntonsa. Meitä häiritsi erityisesti hänen tapansa parvekkeella napakasti ja kovaäänisesti ravistella tomut tai muruset pois.
Joka hemskatin aamu herättiin siihen paukkeeseen. Ei auttanut, vaikka valitettiin asiasta isännöitsijälle. Hän tiesi tapauksen hyvin, sillä ei tosiaankaan oltu ainoita, joita aamuvarhainen parvekeläpsytys häiritsi.
-Yöllistä karaokea keskellä viikkoa alakerran naapurilla. Asiasta sanottuani sain koiran kimppuuni, onneksi oli melko ystävällinen koira lopulta.
-Vuokrayksiötäni himoitseva naapuri teki perättömiä valituksia. Asui siis naapurissa ja halusi ostaa yksiön ja liittää sen omaan asuntoonsa kun tuli perheenlisäystä.
-Alakerran naapuri kännissä molottaa koko yön jos joku kaveri siellä kylässä, muuten hiljainen, mutta kun on kännissä, niin puhuu huutamalla, kolistelee yms. koko yön.
-Bassonaapuri, tämän takia jouduin muuttamaan pois. Aina kun oli kotona, niin musiikki päällä ja muuten ei kuulunut mitään paitsi tasainen bassojumputus, sanoin asiasta, mutta laittoi vain vähän pienemmälle. Isännöitsijää ei kiinnostanut.
-Alakerran nuoripari tappeli jatkuvasti. Huuto alkoi heti iltapäivällä kun kotiutuivat. Mies lähti jonnekin ja tuli takaisin yöllä. Huuto jatkui, sitten tunnin suihku usein. Jatkuvaa riitaa, vaatteita heiteltiin parvekkeelta ja ne roikkuivat puissa sitten kaikkien iloksi. Ihan hirveää, että tuollaisessa suhteessa olivat, en voisi kuvitella miten kamalaa.
-Yleisesti sellaiset naapurit jotka koko ajan tupakalla rapun oven edessä ja ikkunoiden alla. Huudetaan yötä myöten pihalla ja kaverit tulee autolla pihaan ja huudattaa autostereoista bassoja niin kovalla, että talo tärisee. Aikuiset ihmiset.
-Pyykkitupavuoron varastavat. Menet omalla vuorollasi pesutupaan ja joku laittanut koneet päälle. Miten joku kehtaa? Ja usein vieläpä. Samoin ei tulla hakemaan pyykkejä pois ajoissa. Kerran yksi naapuri tuli myöhässä hakemaan pyykkejään ja odotin jo aika kypsänä, sitten tämä daami tulee nokka pystyssä ja yksi vaate kerrallaan otti kuivausrummusta pois ja viikkasi. Jouduin todella puremaan hammasta, että en räjähtänyt ja huutanut, että ota jumalauta ne pyykkis nyt kerralla ulos sieltä että saan koneet päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso koira pitää huvikseen kauheaa haukuntaa. Kävelee ulos ja haukkuu. Jos jotain rapsahtaa, hirveä betonimyllymäinen räh-kräh-kröhääh-haukunta.
Mitä outoa on kuolleen kissan jäjelle jääneiden ruokien tarjoamisessa? Olettaen, että teilläkin on kissa. Olisiko parempi, että eläimen lopettamisen jälkeen viskattaisiin kaikki roskakoriin? Siis siitä huolimatta, että ruoka voi olla jopa hyvinkin laadukasta sekä samoin muu jäljelle jäänyt tavara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alalerrassa asuu nuorehko ulkomaalainen ukko. Joka ilta nojaa parvekkeen kaiteeseen ja huutaa puhelimeensa, samalla tupakoiden ja heitellen natsat pihalle. Tätä jatkuu koko illan, noin 15 minuutin välein. Aina tupakalla käydessä puhelin mukana ja siihen on huudettava lujaa. Eilen klo 02.15 heräsin tähän huutoon. Pakko nukkua ikkunat auki, koska on kuuma. Isännöitsijää ei asia kiinnosta, koska olen vuokralainen osaketalossa. Alakerran naapurin asunnon omistaa säätiö, jota ei voisi vähempää kiinnostaa.
Sun pitää ehdottomasti sanoa tästä hänelle itselleen suoraan tai laittaa asiallinen lappu omalla nimellä postiluukusta. Kellään ei ole oikeutta pitää napuria hereillä kello kaksi yöllä. Näillä eräiden maiden kansalaisilla on tapana huutaa sekä puhuessaan toisilleen että varsinkin puhuessaan puhelimeen. Eivät välttämättä tajua sitä itse. Mä hermostuin yksi päivä metrossa, kun tämmönen puhelimeen huutaja istui lähellä. Aloin tuijottaa häntä niin kauan, että tajusi homman nimen, hiljelni kyllä ja oli kovin vaivaantuneen näköinen.
Opiskeluaikana asuttiin kahden kaverin kanssa opiskelija-asuntosäätiön kimppakämpässä kohteessa, jossa oli paljon perheasuntoja. Meidän alakerrassa asui pitkään lapsiperhe, joka ei koskaan valittanut meiltä kuuluvista äänistä edes silloin, kun toisen kämppikseni mt-ongelmat puhkesivat ja oltiin ihan helisemässä hänen kanssaan metelöinnin vuoksi.
Mt-ongelmainen kämppis muutti pois ja jäätiin toisen kanssa kaksistaan samaan kämppään. Pari vuotta tämän jälkeen alakerran naapuri vaihtui ja tilalle muutti pariskunta, joka odotti esikoistaan. Ei mennyt kauankaan, kun alakerran naapuri alkoi valittaa melusta. Kerran tuli myöhään illalla huutamaan että metelöinnin on loputtqva. Ainoa vaan, että istuttiin kämppiksen kanssa keittiön pöydän ääressä ja puhuttiin melkein kuiskaamalla - muistan nauraen ihmetelleeni, että miksi kuiskaillaan. Naapureita häiritsi esim se, että käytiin suihkussa noin klo 22 illalla (kerran mies tuli tuijottelemaan kylppärin ikkunasta sisään, kun olin suihkussa), ja se, että ylipäätään liikuttiin asunnossa. Ei koskaan pidetty bileitä tai edes kutsuttu vieraita ja oltiin muutenkin mahdollisimman vähän kotona. Oli tosi rasittavaa, kun ei voinut käydä vessassakaan ilman, että naapurit tulivat raivoamaan. Muutettiin lopulta pois. Jännästi meidän jälkeen kämppään muuttaneet viihtyivät asunnossa vain yhden kesän...
En tiedä mikä alakerran naapureita häiritsi niin kovasti. Yritettiin olla mahdollisimman hiljaa aina ja oltiin muutoinkin molemmat rauhallisia ja hiljaisia ihan luonnostaan. Asunnossamme oli erittäin korkeat huoneet ja ehkä äänieristys oli huono, mutta varpaillaan kävelykin häiritsi alakertalaisia. :(
Miksi lapsi ei voisi olla ärsyttävä naapuri?
Vierailija kirjoitti:
Suhteemme alussa mieheni naapurissa asui perheellinen mies, joka vihasi miestäni jostain menneisyyden syystä. Hän mm. uhkasi välillä käydä mieheeni kiinni rappukäytävässä ja huusi minulle koirani haukkumisesta, vaikka koira asui siihen aikaan monen sadan kilometrin päässä. Käytöksestään huolimatta he yrittivät pitää yllä hienoa kaupunkilaiskulissia juhlineen ja ökyautoineen.
Jouduin olemaan tämän perheen kanssa tekemisissä töideni vuoksi myöhemmin. Niissä tilanteissa he käyttäytyivät niin kuin mitään ei koskaan olisi tapahtunut. :)
"Kaupunkilaiskulissia juhlineen ja ökyautoineen" *tirsk*
Ihanaa vuodatusta.... ökyautokin lienee joku 15v vanha Mersu, eikö vaan?
Vierailija kirjoitti:
Alalerrassa asuu nuorehko ulkomaalainen ukko. Joka ilta nojaa parvekkeen kaiteeseen ja huutaa puhelimeensa, samalla tupakoiden ja heitellen natsat pihalle. Tätä jatkuu koko illan, noin 15 minuutin välein. Aina tupakalla käydessä puhelin mukana ja siihen on huudettava lujaa. Eilen klo 02.15 heräsin tähän huutoon. Pakko nukkua ikkunat auki, koska on kuuma. Isännöitsijää ei asia kiinnosta, koska olen vuokralainen osaketalossa. Alakerran naapurin asunnon omistaa säätiö, jota ei voisi vähempää kiinnostaa.
Asutaankohan samassa talossa? :D Naapurin nuori ulkomaalainen mies aina kotona ollessaan joko huutaa kännykkäänsä tai kylässä oleville kavereille, jotka huutavat takaisin. Eivät siis (ilmeisesti?) riitele vaan puhuvat vain aivan hirveän lujaa ja huutamalla. Kuuluu niin selkeästi että voisi kuvitella karjuvan korvan vieressä. Jatkuu usein aamusta iltaan, todella ärsyttävää kuunneltavaa. Joskus saattaa laittaa stereot niin täysille että koko talo tärisee.
Näitä on hauska lukea!! Anteeksi 😂
Niin ja tähän vielä lisäyksenä, että miestä ei haittaa yhtään kun naapurin mummo on aina siinä aidan takana ja välillä tullut pihaankin. Mies siinä remontoidessa selittää kaikki alusta alkaen mummolle, että "olihan tää nyt aika kallista jä tähän meinataan tehdä sitä ja sitä ja tätä ja tuota", naapurin mummo kuuntelee silmät kiiluen " aijjaa aijaa joo joo...".
Miehen mielestä on vaan kiva rupatella naapureiden kanssa, mua taas ahdistaa kun toinen tulee kokoajan utelemaan kaikkea. Ei nyt niin tarkkaan tarvitsisi kaikkea tietää...