Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestäni vieraan ei tarvitse tuoda kuin itsensä ja tuliaisen, jos haluaa. Isäntäväki hoitaa kaiken ja vieras kiittää vieraanvaraisuudesta lopuksi, joskus myös jälkikäteen kiitoskortilla tai -lahjalla. Minua loukkaisi, jos oma kylävieraani toisi omat lakanat, ja yhtä lailla jos olisin kutsunut jonkun yhdessä kokkailemaan, ja aterioinnin päätteeksi toinen kaivaisi lompakon esiin, että mitä on velkaa. Ei kuulu normaaleihin käytöstapoihin sellainen.
Ymmärrän pointtisi ja noinhan se on ollutkin ennen kun mentiin kyläilemään, myös yökyläillessä. Muutos on ehkä tullut sen myötä kun tarjoilut ovat muuttuneet, istutaan pitkää iltaa syöden ja juoden, ennenhän riitti kahvi ja pulla. Tuntuu ettei oikein kehtaa mennä tyhjin käsin tai pelkän kahvipaketin kanssa kun tietää isäntäväen vaivannäön, myös ajallisen satsauksen kun nykyään tuntuu kaikilla olevan aika kortilla. Mutta kyllä viinipullon ja kukkakimpun pitäisi riittää, jos tietää juovansa enemmän kuin normitapoihin kuuluu niin viekää sitten enemmän. Yökylään ei tarvitse lakanoita viedä jos ei kyseessä mökkivierailu. Kohteliasta kysyä voiko tuoda vaikka jälkiruoan jos menossa päivälliselle tai sitten tpsiaan tarjoutua auttamaan jos näkee että kokkaus pahasti kesken.
Ylempien sosiaaliluokkien perheissä ja suvuissa on tottu siihen, että kaikki tarjotaan viimeisen päälle eikä siitä tehdä numeroa. Vastavuoroisuus toimii myös hyvin.
Alempien sosiaaliluokkien perheissä eletään pienillä tuloilla tai yhteiskunnan tuella, lasketaan jokainen euro ja laskutetaan vieraita ja jopa perheenjäseniä. Jos mahdollista, pyritään itse saamaan enemmän kuin antamaan.
Totta kai yhteiskuntaluokkien yhteentörmäyksiä tulee kun täysin eri taustoissa kasvaneet lapset alkavat vähän vanhempina olemaan jossain määrin tekemisissä toistensa kanssa. Aina joka luokasta poikkeusyksilönsäkin löytyy puolin ja toisin, joten ei tarvitse alkaa inttämään asiasta, mutta keskimäärin asia menee jokseenkin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs tuttavani oli löytänyt vieraspatjat roskakatoksesta ja vielä kehui hyvällä tuurillaan. Kankaat olivat kuluneet ja läikikkäät, suorastaan kuvottavat. Hän tarjosi niitä meille käyttöön. Ostimme tuliaisiksi uudet patjat, mutta aina tarjosi ensin niitä "löytöjään" käyttöön, etteivät uudet kulu. Ihmettelee nyt, kun olemme jo varottuneet, että yövymme mieluummin hotellissa kuin hänen luonaan ilmaiseksi.
PS Meillä oli aina mukana omat lakanat ja aamiaistarpeet myös emännälle. Patjoja olisi ollut hankala joka kerran kuljettaa mukana.
Voiko sanoa lokkeiluksi sitä, että ihminen määrätietoisesti vippaa rahaa eikä ole aikomustakaan maksaa takaisin? Itse sorruin kolme vuotta sitten vippaamaan parisataa, kun tarina oli niin surullinen. Tarkemmin asiaa pohdittuani olisin havainnut ristiriitaisuudet, mutta hetken hurmiossa reilusti lupasin vipata. Odotin sitten saavani rahani heti takaisin, kun ongelmat rästilaskujen ja viivästyneiden palkanmaksujen suhteen ratkeavat. Sitten yhteinen tuttava valaisi tyypin taustaa (= velkaa kaikille) ja suuresti ihmettelimme yhdessä, kun usealla muistuttelulla sain puolet vipistä takaisin kahden vuoden kuluttua. Toista puolta en ole jaksanut muistutella, outoa että tuntuu nololta pyydellä omia rahojaan takaisin. Mutta kiva Facebookissa seurata, mitä reissuja ja hankintoja hän tekee, ei tunnu olevan pikkurahan puutetta. Ja jos tyyppi täällä roikkuu ja tunnistaa itsensä niin terveisiä:)
En tiedä ketään, joka lainailisi rahaa muilta tai maksattaisi kahvejaan tai muuten hyötyisi toisista suoraan rahan kautta.
Ja vaikea noin olisi hyötyäkään, ihmiset kiinnittäisivät huomiota asiaan nopeasti.
Mutta toisten ihmisten ilmaistöillä voi hyötyä helposti tonneja kuussa, vuodessa kymppitonneja ellei satoja tuhansia.
Esim jos jää paikkakunnalle, jossa on syntynyt. On tuttava/ kaveripiirissä tämmöisiä. Valtavasti sukulaisia ja tuttuja lähellä molemmilla vanhemmilla. He teettävät talot, kaikki työt niissä, ym todella kalliit asiat tutuilla.
Se onnistuu, koska aina joku suostuu auttamaan, kun tuntee vanhemmatkin. Kun joku tekee, heille apuna, muut saavat tietää, ja tulee normaaliksi asiaksi tai yhteisessä tuttavapiirissä tämmöiset ovat usein kovia levittämään sanaa muista.
Yleensä näillä on lapsia niin monta, (joita luonnollisesti hoitavat mummot ym tai pyörivät ulkona ) että heiltä ei kysytä vastavuoroisesti apua, ja monet heitä auttaneet muuttavat pois, jolloin taas hyöty, majoitutaan paikkakunnalta pois muuttaneiden luo lomilla.
Hyötyhän on valtava, kun lapset syövät mummolla tai mummot tuovat arjessa apua.
Vaarit ym rakentavat talot.
Mutta osa käyttää siis aivan kaikkeen ilmaisapua.
Esim niin et ilmaiseksi purkukuntoinen talo rempataan kokonaan, joka on isompi homna kuin uuden rakentaminen.
Ja niin, että kyseiset eivät ole itse edes kotona, vaan omissa töissä, kun heille talo valmistuu ja monta vuotta ilmaistöitä.
Kun tämä on valmis, alkaa valtavien muiden kompleksien rakennuttaminen, apen ym ilmaistöinä.
Herra ei ole itse kotona edes.
Lapset ovat mummolla ja koko perhe syö siellä kun hakee lapset sieltä töiden jäljeen
Joo, mummoa muistetaan mukilla, kalenterilla ym...
Tavara, ruoka, kaikki materia on Suomessa halpaa. Työ on kallista, jos siitä maksaa yritykselle. Varsinkin miesvaltainen työ, rakennusala. Vaikka yrittäjä käyttäisi ilmaistöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopanheittäjä kirjoitti:
.. jatkuu
Kerran satuin tuon köyhän miehen kämpille. Ainoa kerta, kun siellä pääsin yllättäen ja sattumalta ohikulkiessa pistäytymään, kun tulin etuajassa paikalle. Tarkoitus oli jatkaa toiselle kämpälle yhtä matkaa. Siisti kämppä. Siellä oli pöydällä viimesen päälle hi-tech tietokone. Kitara ja kosketinsoitin. Eivät näyttäneet mitenkään halvimmilta vehkeiltä. Kun läksimme kämpästä, niin hän otti avaimen vetolaatikosta.. jossa oli tuhti nippu seteleitä. Hän pitää kuulemma tilinsä aina tyhjänä nostaen rahan pois tililtä käteiseksi. Hän oli työtön iltaopiskelija. Silloin tällöin hän kävi sossussussa itkemään sähkölaskun tai vuokran kanssa ja sai sieltä usein avustusta, kun tilikin on todistettavasti tyhjä. Oli kuulemma onnistunut säästää jo kivan summan käteistä. Hän kertoi miten oli tahallisesti tuhonnut toviksi luottotietonsa erään laskun laiminlyömällä. Näin hän ei saanut opintolainaa tai muutakaan lainaa. Rahan saaminen tällöin sossusta hänen mukaansa helpottui (elettiin -90 luvun loppua, en tiedä mikä systeemi on nykyään). Luottokelpoisuus kuitenkin määräajan jälkeen palautuu.. juuri laskelmoidun sopivasti kun hän valmistuu koulusta. Työtön hän oli siitä syystä, että sai parempaa tukea kuin päätoimisena opiskelijana. 90-luvun lamassa oli helppo väistellä työtarjouksia, kun halukkaampiakin tekijöitä kuulemma löytyi.
Älykäs, tarkkaan laskelmoiva sosiaalipummi. Komea poika ja kuten sanottu äärimmäisen hyväkäytöksinen. Suorastaan lipevä. Tyttökaveri hänellä vaihtui parin kuukauden välein. Voi tyttöparkoja.
Tiemme ovat eronneet. Googlettelin tyypistä. Mies toimii nykyisin IT-konsulttina. LinkedIn CV:n mukaan työpaikka on vaihtunut tiiviiseen tahtiin, mutta pitkiä aikoja hän ei ole työttömänä ollut.
Jotkut ihmettelee miten ihmiset lankeilee lokkeiluun. Jos joku tuntematon tulisi vaatimaan minulta härskisti jotain, niin tottakai osaisin sanoa EI. Mutta jos muuten mukava pitkän linjan tuttu kaiken muun kivan lomassa hienovaraisesti lokkeilee, niin ei sitä aina ilkeä hanttiin pistää, ellei homma mene ihan törkeäksi riistoksi. Pelit meillä meni aina hyvin ja syömiset ja juomiset oli kuitenkin sivuseikka.
Ei hitti, tälle jätkälle on jo pakko nostaa hattua :D on kyllä niin viimeisen päälle laskettua lokkeilua että huhhuh 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tosi kiva työporukka, vietämme monesti myös vapaa-aikaa meillä. Siis esim viikonloppuisin ja juhlapyhin, syödään ja vähän juodaan ja seurustellaan.
Yleensä sovitaan et kaikki tuo omat juomat ja mä ja mun mun mies ollaan tarjouduttu hommaamaan ruokapuoli, toki (melkein) kaikki aina tarjoutuvat tuomaan kuka mitäkin, vaikka jälkkäriä tai jotain salaattia tms koko porukalle. Meitä on yleensä illan vietossa mukana 3-7 työkaverusta +milloin kenenkin puolisot eli ei kamalasti porukkaa mutta toki tuollakin porukalla saadaan ruokaa kulumaan ja näitä illanviettoja on ehkä karkeasti arvioiden 6 - 15/vuosi. Meillä ollaan poikkeuksetta aina koska meillä on eniten tilaa eli mahtuu jäämään vaika yöksi, on mahdollista grillata ja saunoa eikä meillä ole lapsia ja ollaan varmaan parhaiten rahallisesti toimeentuleva pariskunta. Ei siis olisi mikään ongelma vaikka hommattaisiinkin kaikki ruuat mutta kiva se on että muut ovat ajattelevaisia ja tahtovat osallistua ja auttaa, ihan jo siksikin etä helpottaa omaa työmäärää jos ei tarvitse vaikka huolehtia itse jälkiruoasta ollenkaan.
No mutta asiaan, yksi työkaveri nainen ei ole koskaan tarjoutunut tuomaan/tekemään mitään ja sekin on ollut minulle ihan ok, olenhan itse sanonut ettei tarvitse. Viime viikonloppuna vaan alkoi ihan tosi paljon ärsyttämään, meillä oli taas meillä grillailuilta. Mun mies huomasi että unohti ostaa kaupasta tupakkaa (tykkää polttaa näissä illanvietoissa) ja mulle tuli mieleen että tämä yksi nainen on juuri tulossa ja oli sanonut että käy ostamassa vaan kaupassa itselleen ensin juomista. Tästä meidän kotoa on lähimpään kauppaan muutama kilsa joten ajattelin että soitan hänelle ja pyydän tuomaan yhden tupakka-askin. No sen hän toi ja sanoin kiitos ajattelematta asiaa sen kummemmin. No meni hetki ja oli kysynyt mieheltäni että onko hänellä käteistä vai antaako tilinumeronsa jotta mieheni voi maksaa hänelle tuon tupakka-askin! :D Oli loksahtanut suu auki niin miehelläni kuin toisella työkaverillani joka minulle tuli asiasta kertomaan ja avautui itse siitä että häntä ja aika monia muitakin ärsyttää kun kaikki muut aina hommataan kaikki ruuat viimeisen päälle ja yksi ei ikinä edes kysy voisiko tuoda jotain, sitten kehtaa ruinata muutamaa euroa vaikka meillä on hänen ruokailuihin mennyt vuosien saatossa varmasti satoja euroja.
Aloin miettimään vaan itsekin sen jälkeen tuota ettei kertaakaan ole tuonut mitään ja näitä illanviettoja on ollut vuosien varrella kymmeniä ja kymmeniä joissa ollaan hänet ruokittu, on ollut meillä yötäkin ja olen tarjoillut aamupalat ja kaikki ja sitten oikeasti kehtaa pyytää rahaa yhdestä tupakka-askista!
Ymmärrän tuohtumuksen mutta jotkut ihmiset ovat oikeasti sellaisia, että he ottavat sanomiset kirjaimellisesti. Kun sanotte kaikki "ei ole pakko tehdä mitään/osallistua, tulet vaan mukaan juhlimaan" niin se tarkoittaa täsmälleen sitä. Jos tämä nainen on samanlainen tyyppi niin ei hän ymmärrä olevansa lokki teidän silmissänne. Hän voisi ihan loukkaantua, jos te avaudutte hänelle ja kysyä miksei kukaan ole sanonut mitään ja miksi ihmeesä hänelle on valehdeltu?! Ettei tarvitse tuoda mitään jne.
juuri tuo loukkaantuminen osoittaa todellisen loisen. Eihän hän vain ymmärtänyt. Tyhmän leikkiminen tarvittaessa on yllättävän kätevää.
Tässä on nyt 2 eri tyyppiä: toinen on se röyhkeä lokki, joka esittää tyhmää. Toinen on se hieman huumorintajuton ja lievästi "asberger" tyyppi, joka tajuaa kaiken kirjaimellisesti. Sanotaan sitten vaikka, että "oikeasti tyhmä" ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko sanoa lokkeiluksi sitä, että ihminen määrätietoisesti vippaa rahaa eikä ole aikomustakaan maksaa takaisin? Itse sorruin kolme vuotta sitten vippaamaan parisataa, kun tarina oli niin surullinen. Tarkemmin asiaa pohdittuani olisin havainnut ristiriitaisuudet, mutta hetken hurmiossa reilusti lupasin vipata. Odotin sitten saavani rahani heti takaisin, kun ongelmat rästilaskujen ja viivästyneiden palkanmaksujen suhteen ratkeavat. Sitten yhteinen tuttava valaisi tyypin taustaa (= velkaa kaikille) ja suuresti ihmettelimme yhdessä, kun usealla muistuttelulla sain puolet vipistä takaisin kahden vuoden kuluttua. Toista puolta en ole jaksanut muistutella, outoa että tuntuu nololta pyydellä omia rahojaan takaisin. Mutta kiva Facebookissa seurata, mitä reissuja ja hankintoja hän tekee, ei tunnu olevan pikkurahan puutetta. Ja jos tyyppi täällä roikkuu ja tunnistaa itsensä niin terveisiä:)
Kuittaa faceen, että ennen seuraavaa reissua maksa velkasi, ja kuittaa niin kauan, että maksu tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tosi kiva työporukka, vietämme monesti myös vapaa-aikaa meillä. Siis esim viikonloppuisin ja juhlapyhin, syödään ja vähän juodaan ja seurustellaan.
Yleensä sovitaan et kaikki tuo omat juomat ja mä ja mun mun mies ollaan tarjouduttu hommaamaan ruokapuoli, toki (melkein) kaikki aina tarjoutuvat tuomaan kuka mitäkin, vaikka jälkkäriä tai jotain salaattia tms koko porukalle. Meitä on yleensä illan vietossa mukana 3-7 työkaverusta +milloin kenenkin puolisot eli ei kamalasti porukkaa mutta toki tuollakin porukalla saadaan ruokaa kulumaan ja näitä illanviettoja on ehkä karkeasti arvioiden 6 - 15/vuosi. Meillä ollaan poikkeuksetta aina koska meillä on eniten tilaa eli mahtuu jäämään vaika yöksi, on mahdollista grillata ja saunoa eikä meillä ole lapsia ja ollaan varmaan parhaiten rahallisesti toimeentuleva pariskunta. Ei siis olisi mikään ongelma vaikka hommattaisiinkin kaikki ruuat mutta kiva se on että muut ovat ajattelevaisia ja tahtovat osallistua ja auttaa, ihan jo siksikin etä helpottaa omaa työmäärää jos ei tarvitse vaikka huolehtia itse jälkiruoasta ollenkaan.
No mutta asiaan, yksi työkaveri nainen ei ole koskaan tarjoutunut tuomaan/tekemään mitään ja sekin on ollut minulle ihan ok, olenhan itse sanonut ettei tarvitse. Viime viikonloppuna vaan alkoi ihan tosi paljon ärsyttämään, meillä oli taas meillä grillailuilta. Mun mies huomasi että unohti ostaa kaupasta tupakkaa (tykkää polttaa näissä illanvietoissa) ja mulle tuli mieleen että tämä yksi nainen on juuri tulossa ja oli sanonut että käy ostamassa vaan kaupassa itselleen ensin juomista. Tästä meidän kotoa on lähimpään kauppaan muutama kilsa joten ajattelin että soitan hänelle ja pyydän tuomaan yhden tupakka-askin. No sen hän toi ja sanoin kiitos ajattelematta asiaa sen kummemmin. No meni hetki ja oli kysynyt mieheltäni että onko hänellä käteistä vai antaako tilinumeronsa jotta mieheni voi maksaa hänelle tuon tupakka-askin! :D Oli loksahtanut suu auki niin miehelläni kuin toisella työkaverillani joka minulle tuli asiasta kertomaan ja avautui itse siitä että häntä ja aika monia muitakin ärsyttää kun kaikki muut aina hommataan kaikki ruuat viimeisen päälle ja yksi ei ikinä edes kysy voisiko tuoda jotain, sitten kehtaa ruinata muutamaa euroa vaikka meillä on hänen ruokailuihin mennyt vuosien saatossa varmasti satoja euroja.
Aloin miettimään vaan itsekin sen jälkeen tuota ettei kertaakaan ole tuonut mitään ja näitä illanviettoja on ollut vuosien varrella kymmeniä ja kymmeniä joissa ollaan hänet ruokittu, on ollut meillä yötäkin ja olen tarjoillut aamupalat ja kaikki ja sitten oikeasti kehtaa pyytää rahaa yhdestä tupakka-askista!
Ymmärrän tuohtumuksen mutta jotkut ihmiset ovat oikeasti sellaisia, että he ottavat sanomiset kirjaimellisesti. Kun sanotte kaikki "ei ole pakko tehdä mitään/osallistua, tulet vaan mukaan juhlimaan" niin se tarkoittaa täsmälleen sitä. Jos tämä nainen on samanlainen tyyppi niin ei hän ymmärrä olevansa lokki teidän silmissänne. Hän voisi ihan loukkaantua, jos te avaudutte hänelle ja kysyä miksei kukaan ole sanonut mitään ja miksi ihmeesä hänelle on valehdeltu?! Ettei tarvitse tuoda mitään jne.
Varsinkin tutumpien ihmisten ollessa kyseessä, niin jos kysytään että tuonko jotakin, niin jos vastataan että ei tarvitse, niin ei sitten jälkeenpäin ihmetellä että miksi se tuli tyhjin käsin. Tai sitten pitää osata sanoa, että joo, olis kiva jos toisit jotain jälkkäriä/grillattavaa/salaattitarvikkeita/tms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita pesuaineita en itse veisi. Ihmisillä on niin omat tottumuksensa niiden kanssa, että voi mennä täysin metsään sen "Erittäin hienon" kanssa. Joku S-ryhmän lahjakorttikin on kätevämpi. Meille tuskin kukaan osaisi tuoda perheen kampaamotuotteita, mitkä kustantavatkin vähän enemmän. Eikä niitä sitten lainata. Vieraille on ne perus Dovet.
No eikös ne shampoot ym jotka ei teitä miellytä, niin oo ihan onnistunut lahja? Annat ne vieraitten käytettäväksi.
Ja omat kalliit pitäisi viedä pois, ettei vahingossa vain eksytä sinne yli 30 euron hoitoainepurkille tai parfymoituihin suihkugeeleihin? Mikä vaiva.
Alapeukuttajat haluaisivat lokkeilla toisten varastoilla? Pelkästään omat peseytymiseen liittyvät eri tuotteet, mitkä ovat esillä, maksavat yli 100 euroa. Kalliimpi maku. Eivät todellakaan ole jonkun etäisemmän henkilön käyttöön.
Jos harvakseltaan vieraita käy vaikka saunomassa, niin jos mulla on varaa ostaa niitä tuotteita itselleni, niin on mulla varaa antaa yhden vieraan kerran lainata niitä. Tuo vaikuttaa jo jollakin muotoa lokkeilulta tai joltain vastaavalta, että "kertaakaan ei mun kutsuma vieras mun kalliimpia tuotteita käytä."
Ei toki koko suvun ja niitten lapsikatraan tarvitse niitä käyttää, itselleenhän ne on kuitenkin ostanut.Olen 37v ja nyt vasta luen että aikuiset ihmiset ja perheet tulevat toisilleen kylään ilman omia sampoita ja saippuoita sun muita releitä.
Ei tulisi mieleenkään mennä jollekin mökille/kaupunkikylään saunomaan niin etten ottaisi omia kosmetiikkatuotteitani mukaan. Ei paljoa paina saippua, sampoo, hoito ja kasvovoide plus mahdolliset meikkiserviisit ja tukkajutut päälle. Yleensä kun porukka liikkuu vielä autolla ovelta ovelle.
Myös meillä käyvät yökyläilyviereraat ottavat omat tuotteet mukaan ja toki jos on jotain unohtunut niin pyytävät että voivatko ottaa vaikka saippuapullosta, ja toki annan kun kysytään. Mutta hyvä tietää jos tutustun uusiin ihmisiin, niin pitänee kiikuttaa silloin sikakalliit kasvojen kuorintavoiteet pois kylppäristä ettei joku niitä hinkaa vaikka perseeseensä.
Olen 47 ja meillä käy saunavieraita. En odota kenenkään tuovan omia pesuaineita. Pyyhekin tarjotaan mielellään.
Yhtään en ole itkenyt aineiden kulutusta enkä ole köyhtynytEn sitä oikeastaan köyhtymismielessä kirjoittanutkaan, tuo kallis kuorintavoidejuttu oli lähinnä huonoa huumoria. Mutta minua jotenkin etoisi jos kaikkea klähmittäisiin... mites meikit, partakoneet, partahöylät, ihokarvahöylät, ihokarvanpoistokoneet, hammasharjat, kuukupit, pesusienet, lainaatko niitäkin :)
Ihanko meinaat että joku oikeasti edes haluaisi lainata toisen pesusientä, roll-onia , ripsaria tai jotain tuotetta jota otetaan suoraan purkista, siis sormin?
Eiköhän tuo ollut sarkasmia ;)
Juu osa olikin, mutta "etoisi että kaikkea klähmittäisiin" En oikein osaa yhdistää tuota lausetta esim shampoon tai vastaavan lainaamiseen.
Palvelukset kirjoitti:
En tiedä ketään, joka lainailisi rahaa muilta tai maksattaisi kahvejaan tai muuten hyötyisi toisista suoraan rahan kautta.
Ja vaikea noin olisi hyötyäkään, ihmiset kiinnittäisivät huomiota asiaan nopeasti.
Mutta toisten ihmisten ilmaistöillä voi hyötyä helposti tonneja kuussa, vuodessa kymppitonneja ellei satoja tuhansia.
Esim jos jää paikkakunnalle, jossa on syntynyt. On tuttava/ kaveripiirissä tämmöisiä. Valtavasti sukulaisia ja tuttuja lähellä molemmilla vanhemmilla. He teettävät talot, kaikki työt niissä, ym todella kalliit asiat tutuilla.
Se onnistuu, koska aina joku suostuu auttamaan, kun tuntee vanhemmatkin. Kun joku tekee, heille apuna, muut saavat tietää, ja tulee normaaliksi asiaksi tai yhteisessä tuttavapiirissä tämmöiset ovat usein kovia levittämään sanaa muista.Yleensä näillä on lapsia niin monta, (joita luonnollisesti hoitavat mummot ym tai pyörivät ulkona ) että heiltä ei kysytä vastavuoroisesti apua, ja monet heitä auttaneet muuttavat pois, jolloin taas hyöty, majoitutaan paikkakunnalta pois muuttaneiden luo lomilla.
Hyötyhän on valtava, kun lapset syövät mummolla tai mummot tuovat arjessa apua.
Vaarit ym rakentavat talot.
Mutta osa käyttää siis aivan kaikkeen ilmaisapua.Esim niin et ilmaiseksi purkukuntoinen talo rempataan kokonaan, joka on isompi homna kuin uuden rakentaminen.
Ja niin, että kyseiset eivät ole itse edes kotona, vaan omissa töissä, kun heille talo valmistuu ja monta vuotta ilmaistöitä.
Kun tämä on valmis, alkaa valtavien muiden kompleksien rakennuttaminen, apen ym ilmaistöinä.
Herra ei ole itse kotona edes.Lapset ovat mummolla ja koko perhe syö siellä kun hakee lapset sieltä töiden jäljeen
Joo, mummoa muistetaan mukilla, kalenterilla ym...
Sohaisit muurahaispesään, veikkaan että tulet saamaan kuraa niskaan. Nämä lokit varmasti aktivoituvat.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä eikä tuo ole edes mielipideasia vaan huomaahan tuon jos on silmät päässä. Todellä tökeröä iäkkäiden ihmisten ilmaisorjina käyttöä, vedotaan lapsen parhaaksi sun muuksi.
Vieläpä näissä perheissä on usein silti krooninen rahapula, en tiedä mihin rahat menevät kun kaikki tehdään mummun ja papan toimesta ilmaiseksi, ja nuori perheenäiti vaan valittaa kun kaikki on paskaa. Asiaan kuuluu myös se, että varoitusaika on tosi lyhyt, mummilan palveluita tarvitaan heti eikä viidestoista päivä. Mummilassa ei voi olla omia suunnitelmia. Mummi ei itse kyllä saa vastavuoroiseksi mitään siivous, kauppa tms apua vaan päin vastoin, eräät jopa käyvät siivoamassa aikuisella lapsellaan ja tämän perheessä. Joka ei usko, niin usko pois vaan, totta tämäkin on.
Ikimaailmassa en kehtaisi. Jos tehdään iso perhe ja hommataan talot ja tontit, täytyy olla rahkeet pitää koko paketti kasassa omin voimin tai sitten maksaa korvaus ulkopuoliselle palvelun tarjoajalle eikä käyttää iäkkäitä vanhempia orjinaan.
Miten nämä tällaiset lapset on kasvatettu kun vastuunottokyky puuttuu täysin?
Mitä sitten kun nämä iäkkäät vanhemmat lopulta uupuvat ja aika jättää heistä? Sitten haima humisee kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttavani oli löytänyt vieraspatjat roskakatoksesta ja vielä kehui hyvällä tuurillaan. Kankaat olivat kuluneet ja läikikkäät, suorastaan kuvottavat. Hän tarjosi niitä meille käyttöön. Ostimme tuliaisiksi uudet patjat, mutta aina tarjosi ensin niitä "löytöjään" käyttöön, etteivät uudet kulu. Ihmettelee nyt, kun olemme jo varottuneet, että yövymme mieluummin hotellissa kuin hänen luonaan ilmaiseksi.
PS Meillä oli aina mukana omat lakanat ja aamiaistarpeet myös emännälle. Patjoja olisi ollut hankala joka kerran kuljettaa mukana.
OT mutta minäpäs olen erääseen kyläpaikkaan ottanut oman patjan mukaani! Tietty myös tyynyä, lakanaa etc. Oli tosin puhallettava retkipatja, mutta kova sellaisella oli nukkua 2 yötä kyläpaikan lattialla. Isäntäpaikasta olisi kyllä saanut lainaksi varapatjan jolle oli aikuiset päästäneet ties mitä eritteitä vuosien varrella, joten kiitos ei. Olin siis nähnyt kerran aiemmin heillä tämän patjan kun heiltä oli edelliset yövieraat lähteneet ja lakanat oli jo poistettu, mutta patja oli jäänyt vielä lattialle. Jopa mieheni, joka ei pienestä pelästy, meinasi oksentaa kun näki tuon näyn. Tosin emme ole enää yöpyneet heillä mutta se on eri juttu se. Kieltämättä paskainen paikka muutenkin, kuitenkin työssäkäyvä lapsiperhe hyvällä asuinalueella (!).
Hmm... tuohan olisi hyvä vinkki stadilaisille ja manselaisille jotka kärsivät pihtiputaalaisista sukulais-ylläri-hotellinsäästäjä- vierailijoista, pitää varalti aina jotain todella paskaisia patjoja vierasvaraksi ;)
Ylempien sosiaaliluokkien perheissä ja suvuissa on tottu siihen, että kaikki tarjotaan viimeisen päälle eikä siitä tehdä numeroa. Vastavuoroisuus toimii myös hyvin.
Alempien sosiaaliluokkien perheissä eletään pienillä tuloilla tai yhteiskunnan tuella, lasketaan jokainen euro ja laskutetaan vieraita ja jopa perheenjäseniä. Jos mahdollista, pyritään itse saamaan enemmän kuin antamaan.
Totta kai yhteiskuntaluokkien yhteentörmäyksiä tulee kun täysin eri taustoissa kasvaneet lapset alkavat vähän vanhempina olemaan jossain määrin tekemisissä toistensa kanssa. Aina joka luokasta poikkeusyksilönsäkin löytyy puolin ja toisin, joten ei tarvitse alkaa inttämään asiasta, mutta keskimäärin asia menee jokseenkin näin.[/quote]
Haha miten helmi puristus! En kuulu yläluokkaan mutta siltikään eivät vieraamme lapsuudessani kuljettaneet lakanoita ja ruokia mukanaan tullessaan kyläilemään. Meille jos joku tulee niin en odota että kuljettelee liinavaatteita mukanaan, jaksan kyllä pestä ne vierailun jälkeen. Mökkiolosuhteissa tuon ymmärrän., Ei meille tarvitse ruokiakaan tuoda, vieraanvaraisuus on itsestäänselvää. Mutta toki olen poikkeus muun alaluokkaan kuuluvan kansanosan joukossa.😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaisuussuhde ei ole peruste lokkeilulle, mutta on minusta eroa, antaako mummon ruokkia lastaan kuin vaikkapa satunnaisen naapurin, jonka kanssa ollaan suunnilleen hyvänpäiväntuttuja, ja lapset nyt sattuu leikkimään samassa pihapiirissä tms.
Isovanhempia on erilaisia: joillekin on kunnia-asia olla paljon tekemisissä lastenlasten kanssa, eikä silloin ruokia tai palveluksia laskeskella. Jotkut taas ovat visusti sitä mieltä, että "jokainen hoitakoon omat penskansa" ja hoitoapu on olematonta, nihkeää tai erittäin hyvät perustelut vaativaa. Ei siis esim. riitä se, että pikkulasten vanhemmat haluavat mennä syömään tai leffaan kerran kuussa.
Lokkeilun erottaa normaalista vieraanvaraisuudesta se, että lokkeilu on yksipuolista ja vaativaa. Ei siis ole aikomustakaan olla toiseen suuntaan vieraanvarainen tai reilu, vaan aina pyritään hyötymään muista itse.
Vastavuoroisuus ja kohteliaisuus opitaan kotona. Omille lapsilleen on tärkeää opettaa, että mummola ei ole mikään itsestäänselvä palvelulaitos, vaan myös mummolassa on syytä auttaa, viedä joskus jotain, ilahduttaa ym.
Vierailija kirjoitti:
Voiko sanoa lokkeiluksi sitä, että ihminen määrätietoisesti vippaa rahaa eikä ole aikomustakaan maksaa takaisin? Itse sorruin kolme vuotta sitten vippaamaan parisataa, kun tarina oli niin surullinen. Tarkemmin asiaa pohdittuani olisin havainnut ristiriitaisuudet, mutta hetken hurmiossa reilusti lupasin vipata. Odotin sitten saavani rahani heti takaisin, kun ongelmat rästilaskujen ja viivästyneiden palkanmaksujen suhteen ratkeavat. Sitten yhteinen tuttava valaisi tyypin taustaa (= velkaa kaikille) ja suuresti ihmettelimme yhdessä, kun usealla muistuttelulla sain puolet vipistä takaisin kahden vuoden kuluttua. Toista puolta en ole jaksanut muistutella, outoa että tuntuu nololta pyydellä omia rahojaan takaisin. Mutta kiva Facebookissa seurata, mitä reissuja ja hankintoja hän tekee, ei tunnu olevan pikkurahan puutetta. Ja jos tyyppi täällä roikkuu ja tunnistaa itsensä niin terveisiä:)
Taidetaan tuntea sama tyyppi, lainailee rahaa maksamatta takaisin, osaa vedota aina huono-osaisuuteensa, mainitsee aina kuinka köyhä on mutta kivasti on varaa matkustaa vuosittain, olisi edes postaamatta kuvia reissuiltaan tai kahvilakäynneiltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että tuo lakanahomma on kulttuurisidonnainen juttu. Itse kuten myös kaverini olemme siirtyneet käytäntöön, jossa kysymme etukäteen kyläpaikasta tekemättä suurta numeroa, onnistuuko käyttää heidän lakanoita vai tuonko omat. Näin kaikki ovat tyytyväisiä.
Lakanat ja pyyhkeet on myös siinä mielessä vierailupaikkakohtainen juttu, että esim meillä mökillä toivomme aina kaikkien tuovan omansa - meillä on siellä pyykinpesukone mutta kaikki vesi täytyy suodattaa merivedestä - ja se on varsin hidasta hommaa (eikä ne kemikaalitkaan ilmaisia ole) ei sitä viitsisi koko ajan pestä jotain jonkun yhden yön nukkumia lakanoita kun hän voisi laittaa ne takaisin omaan sänkyyn pesemättä. Eikä se muuten missään ole kovin ekologista tuollainen hotelli-lakanoidenpesu :)
Meillä kyllä saa ne lakanat käyttöön mutta ne on samat lakanat joissa joku muu on jo yöpynyt. Pesen ne aina viiden käyttökerran jälkeen. Eli jos sama ihminen on esim viikon meillä ne menee pesuun tai sitten viisi ihmistä viisi yötä ja sitten pesuun. Mikäli ei sitten satu lakanapesupäivälle vaihto. Meillä kuitenkin mennään saunaan ennen unia joten puhtaana sujahdetaan sänkyyn. En ala jatkuvasti pesemään lakanapyykkiä. Itse vien aina lakanat mukana.
Olen kerran käynyt lukiokaverin mökillä jossa tehtiin samoin. Meille sanottiin, että ei tarvii tuoda lakanoita, kunhan tuo oman pyyhkeen. Paikanpäällä vasta kerrottiin, että vieraslakanoissa on nukuttu aiemmin...ja että kaverin pikkusiskoilla oli ollut aiemmin kesästä täitä. Emäntä haukuttiin yksissä mielin hölmöksi, kun ei ollut moisesta tajunnut varoittaa. Yö nukuttiin tuvan lattialla vaatemytty tyynynä ja pyyhkeet peittona. Tästä kaverista paljastui myöhemmin myös aika outoja juttuja, mm. että antoi perheen koiran nuolla kerran kokeeksi alapäätään. Nykyisin on ilmiselvästi entinen kaveri.
Että tällainen kuva mulla teistä myös :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestäni vieraan ei tarvitse tuoda kuin itsensä ja tuliaisen, jos haluaa. Isäntäväki hoitaa kaiken ja vieras kiittää vieraanvaraisuudesta lopuksi, joskus myös jälkikäteen kiitoskortilla tai -lahjalla. Minua loukkaisi, jos oma kylävieraani toisi omat lakanat, ja yhtä lailla jos olisin kutsunut jonkun yhdessä kokkailemaan, ja aterioinnin päätteeksi toinen kaivaisi lompakon esiin, että mitä on velkaa. Ei kuulu normaaleihin käytöstapoihin sellainen.
Ymmärrän pointtisi ja noinhan se on ollutkin ennen kun mentiin kyläilemään, myös yökyläillessä. Muutos on ehkä tullut sen myötä kun tarjoilut ovat muuttuneet, istutaan pitkää iltaa syöden ja juoden, ennenhän riitti kahvi ja pulla. Tuntuu ettei oikein kehtaa mennä tyhjin käsin tai pelkän kahvipaketin kanssa kun tietää isäntäväen vaivannäön, myös ajallisen satsauksen kun nykyään tuntuu kaikilla olevan aika kortilla. Mutta kyllä viinipullon ja kukkakimpun pitäisi riittää, jos tietää juovansa enemmän kuin normitapoihin kuuluu niin viekää sitten enemmän. Yökylään ei tarvitse lakanoita viedä jos ei kyseessä mökkivierailu. Kohteliasta kysyä voiko tuoda vaikka jälkiruoan jos menossa päivälliselle tai sitten tpsiaan tarjoutua auttamaan jos näkee että kokkaus pahasti kesken.
Ylempien sosiaaliluokkien perheissä ja suvuissa on tottu siihen, että kaikki tarjotaan viimeisen päälle eikä siitä tehdä numeroa. Vastavuoroisuus toimii myös hyvin.
Alempien sosiaaliluokkien perheissä eletään pienillä tuloilla tai yhteiskunnan tuella, lasketaan jokainen euro ja laskutetaan vieraita ja jopa perheenjäseniä. Jos mahdollista, pyritään itse saamaan enemmän kuin antamaan.
Totta kai yhteiskuntaluokkien yhteentörmäyksiä tulee kun täysin eri taustoissa kasvaneet lapset alkavat vähän vanhempina olemaan jossain määrin tekemisissä toistensa kanssa. Aina joka luokasta poikkeusyksilönsäkin löytyy puolin ja toisin, joten ei tarvitse alkaa inttämään asiasta, mutta keskimäärin asia menee jokseenkin näin.
Paitsi suurin osa täällä olleista kommenteista on ollut sellaisia, että siipeilijä on just se hyvätuloinen tai jolle se muutama euro ei budjetissa tunnu. Oon huomannut että kyllä "köyhillä" tuo vastavuoroisuus toimii paremmin eikä siellä mietitä että jos tarjoaa vieraalle ruuan, että mitä se toi tullessaan, oliko sen tuliaiset kuinka arvokkaat tai varsinkaan ei ajatella että ruokakustannuksiin olisi osallistuttava. Poikkeuksiakin toki on, ainahan niitä on, mutta omien havaintojen mukaan varakkaammat tutut on enemmän sitä bensarahaa vailla kun taas "köyhät" ei edes ajattele että tästä nyt korvaus pitäisi saada. Tässä välimaastossa on hyvä näitä eroavaisuuksia vertailla. Taitaa olla sanontakin "köyhä antaa vähästäänkin mutta rikas ei paljostaankaan" ja on aika paikkansapitävä.
Huippuja tarinoita, kiitos näistä!
Olin (yli kymmenen vuotta sitten) vuotiaan tytön nuori yh-äiti. Asuimme pienessä kaksiossa ja opettelin elämää eron jälkeen yksin lapsen kanssa. Noh. Kerran lapsuudenkaverini tuli jonkun minulle tuntemattoman kaverinsa kanssa meille kahville. Seuraavana päivänä tämä kaverin kaveri tuli yksin meillä käymään. Ei siinä mitään, tykkään ihmisistä ja oli mukava jutella. Pian tämä "uusi kaverini" söi meillä joka päivä, jäi jo yöksi useina kertoina. Hän ei koskaan tuonut mitään ruokaa tullessaan, mutta minun ruoat ja juomat kelpasivat aina. Hän sanoi usein, että ostaa sitten jotakin seuraavista rahoistaan, opiskelija kun oli... Koskaan ei ostanut. Baariin pummi sisäänpääsyt ja narikkamaksut aina joltakin, juomat pummasi, tupakat pummasi, grillisafkat pummasi, yöpaikan samaten, aamupalat, krapulasafkat ja limsat... Ja siis joka reissulla!! Minun luonani viihtyi viikolla siipeilemässä, ison osan viikosta ja välillä monta yötä putkeen. Ei auttanut lapsen kanssa tai siivonnut, mutta viihdytti sentään jutuillaan, jotka suurimmaksi osaksi oli varmasti keksittyjä tarinoita... Hän lainasi meikkejä, vaatteita ja koruja kaikilta "kavereiltaan". Jossain vaiheessa hän varmaan löysi rikkaampia ystäviä ja parempaa ruokaa, kun ei enää käynyt meillä. Enää en moiseen suostuisi. Hädässä olevaa autan edelleen, mutta hyväksikäytön haistan jo kaukaa. Miten jotkut kehtaa?
Meillä kyllä saa ne lakanat käyttöön mutta ne on samat lakanat joissa joku muu on jo yöpynyt. Pesen ne aina viiden käyttökerran jälkeen. Eli jos sama ihminen on esim viikon meillä ne menee pesuun tai sitten viisi ihmistä viisi yötä ja sitten pesuun. Mikäli ei sitten satu lakanapesupäivälle vaihto. Meillä kuitenkin mennään saunaan ennen unia joten puhtaana sujahdetaan sänkyyn. En ala jatkuvasti pesemään lakanapyykkiä. Itse vien aina lakanat mukana.[/quote]
Juuri tämän takia erittäin mielelläni kuskaan lakanasysteemit kyläpaikkoihin. Nimittäin olen törmännyt tähän käytettyjen lakanoiden kierrättämiseen. Nukkunut joskus yhden yön edellisen nukkujan hien hajussa joka oli jäänyt lakanoihin. Tilanteessa jossa mukanani oli vielä omat lakanat kassissa mutta ystävällinen emäntä olikin jo ehtinyt laittaa mulle pedin. Mietin monta kertaa yön aikana haistellessani että pitäisikö kaivaa omat laukusta vielä mutta jätin idean. Hyh, edelleen muistan sen hienhajun tyynyliinassa ja pussilakanassa... hyh.
Oltiin sukulaisten kesken kesällä ja grillattiin.
Pihi sukulaiseni piti grillattavansa visusti vierellään mutta ei laittanut mitään griliin.
Söi kyllä.
Täten taas säästyi ruokaa.
Erään kerran toi ruokaa samaan paikkaan mutta ei sitä syöty. Ruoka oli piilossa ensin ja taas säästöä tuli.
Ruoka vietiin takaisin kun lähdettiin.