Lapsi vetänyt hoidossa kissaa hännästä, nyt hoitaja ei enää huoli lasta hoitoon
Eli minulla on eräs harrastus vähän kauempana ja tämän hoitajan (nuori opiskelijatyttö) koti on lähellä tätä harrastuspaikkaa. Siellä ei ole mitään lapsiparkkeja tms. 5-vuotias oli halunnut silittää arkaa kissaa joka oli mennyt sängyn alle piiloon. Lapsi oli vetänyt kissan hännästä pois sängyn alta (ja saanut raapimahaavat sormilleen samalla) Nyt tämä hoitaja ilmoitti, ettei ota enää lasta hoitoon. Lapsi teki väärin, mutta kyse on nyt yhdestä mokasta ja oppi varmasti kerrasta kun sai kynsistä. Minä antaisin toisen mahdollisuuden?
Kommentit (132)
Ei helv. taas mitä porukkaa, kaikki jotai kissan puolustajia täällä, syyttelemässä että ap olisi huono äiti ja että hänellä on kauhea lapsi kun vetää kissaa hännästä.
Suurin osa teistä ei siis varmaan ole äitejä jos väitätte etteikö teidän kullannuput joskus toimisi typerästi tai ajattelemattomasti silloin tällöin.
Kyllä minunkin 4v tytär kokeilee välillä rajoja koiramme kanssa kun haluaa siltä huomiota, jota koira ei itse välitä antaa, vaikka kuinka ollaan selitetty ettei koiraa saa pakottaa esim.leikkiin tai viereen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni 6- ja 2-vuotiaiden lasten äitinä ärsyttää lapset, jotka kohtelevat lemmikkejä kuin pehmoleluja. Meillä jopa 2-vuotias tajuaa, että kissaa tai koiraa ei vedetä hännästä tai silitetä ellei eläin tule itse luo. Hän tietää myös, että sanktiona touhusta voi olla paha raapaisu, ja se on mielestäni oikein eläimeltä, joka ei pysty muuten puolustautumaan.
Jälleen yksi syy, miksi jokaisessa perheessä olisi hyvä olla lemmikki.
Sellainen 2-vuotias, joka ei kohtaa lemmikkejä arjessa ei tollaista ymmärrä. Meillä on reilu 2v lapsi, joka ei ole nähnyt koskaan esim.kissaa. Me ei olla koskaan oltu kylässä eläinperheessä, niin milläs tollaisen asian opetat. Meillä ei lapsi tiedä, että eläin voi purra tai raapia. Tätä menoa saattaa olla tietämätön asiasta vielä vuoden tai kahdenkin päästä.
Kerroppa yksikin hyvä syy miksi pitäisi hankkia lemmikki vain sen vuoksi, että se purisi ja raapisi lasta opetusmielessä.
Eli toisin sanoen lapselle ei voi kertoa ilman konkreettista eläintä,miten sitä kohdellaan? Ei hyvää päivää..Miten lapsi ei ole kissaa nähnyt? Ettekö te käyn koskaan ulkona tai missään?! Vaeltaahan kissoja ulkonakin ja ties missä. Ei meilläkään oo kissaa,mutta kyllä mun 2v lapsi tietää mikä se on,kun lelua näyttää :O
En ymmärrä yhtään näitä kommentteja, jotka ovat sitä mieltä että kyse on normaalista lapsen toiminnasta ja kasvatuksella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Meillä oli ensin koira, sitten 2 kissaa ja lopuksi 2 lasta. Perheessämme on keskenäinen kunnioitus toisiamme kohtaan, kukaan ei kiusaa toista ja eläimelle annetaan oma tila silloin kun se tarvitsee sitä. Vieraat yrittävät esim. joskus ottaa kissaa väkisin syliin tämän selvästi vastustellessa, onneksi lapset ovat heti puolustamassa eläintä ja keskevät vieraan lopettaa kissan kiusaaminen. Eli lapsi ymmärtää miten toimia, mutta aikuinen ei. Ja kysymys ei ole kasvatuksesta.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni 6- ja 2-vuotiaiden lasten äitinä ärsyttää lapset, jotka kohtelevat lemmikkejä kuin pehmoleluja. Meillä jopa 2-vuotias tajuaa, että kissaa tai koiraa ei vedetä hännästä tai silitetä ellei eläin tule itse luo. Hän tietää myös, että sanktiona touhusta voi olla paha raapaisu, ja se on mielestäni oikein eläimeltä, joka ei pysty muuten puolustautumaan.
Jälleen yksi syy, miksi jokaisessa perheessä olisi hyvä olla lemmikki.
Sellainen 2-vuotias, joka ei kohtaa lemmikkejä arjessa ei tollaista ymmärrä. Meillä on reilu 2v lapsi, joka ei ole nähnyt koskaan esim.kissaa. Me ei olla koskaan oltu kylässä eläinperheessä, niin milläs tollaisen asian opetat. Meillä ei lapsi tiedä, että eläin voi purra tai raapia. Tätä menoa saattaa olla tietämätön asiasta vielä vuoden tai kahdenkin päästä.
Kerroppa yksikin hyvä syy miksi pitäisi hankkia lemmikki vain sen vuoksi, että se purisi ja raapisi lasta opetusmielessä.
Mahtaa olla hieno tulevaisuus lapsella,joka ei kissaa tunnista. Eikö teidän talosta edes leluja löydy? Missä ihmeen tynnyrissä elätte? Televisiossakin näkyy välillä kissoja. Miksei hän sielläkään ole niihin törmännyt? Menkää ny hyvä ihminen käymään jossain,että lapsi edes kerran elämässään näkee eläimen.
Ei tuo ole niin vakavaa. Meidän pikku taapero kaivoi kynäveitsellä hoitajan koiran silmät päästä.
Nykyään koiralla on silmälaput ja meidän taapero säilyttää simmuja pienessä helmin koristellussa
rasiassa pinnasängyn alla.
Anteeksi, mutta lapsesi kohtele eläimiä järkyttävästi, tuollaiset perusasiat (eläinten kohteleminen kunnioittavasti!) opitaan kotona. En ottaisi lasta hoitoon kuvauksesi perusteella.
Tämä on verrannollista koulukiusaamiseen ja siihen suhtautumiseen. Kiusaajien vanhemmat monesti puolustelevat ettei kyse ollut ilkeydestä, vaan tietämättömyydestä. Kun ei ole kasvatettu pois kiusaamisrefleksistä. Eihän KiVa Koulu- ohjelmaakaan tarvittaisi kouluissa, mikäli kiusaaminen ja toisten rajojen rikkominen omaksi hyödyksi ei olisi ihmiselle jo syntyjään ominaista. Kyllä kasvatuksella vaan on täysin ratkaiseva merkitys.
Av:n hullut kissafanaatikot taas vauhdissa! Kaikki muu on anteeksiannettavaa, mutta jos kohtelet kissaa väärin (olkoonkin, että kyseessä on tietämätön lapsi) olet tuomittu ikuiseen kadotukseen!
En edes jaksanut lukea koko ketjua, mutta oletan että ap:n lapsi on jo todettu psykopaatiksi ja ap kelvottomaksi kasvattajaksi (kuten näissä "lapsi ja kissa" -ketjuissa tyypillisesti tehdään).
Mainittakoon nyt vielä, että totta kai eläimiä on kohdeltava hyvin! Mutta lapsilke ei todellakaan aina ole itsestään selvää mitä se tarkoittaa - heitä täytyy opettaa.
kissan häntä on kissan selkärangan ohuena jatkeena,ja mikäli sitä kiskotaan hännästä liian kovaa se voi murtua herkästi,pahimmassa tapauksessa kissa menettää kyvyn pissata tai kakata ja sen vuoksi kissa joudutaan lopettamaan.Jos on pakko kissaa hännästä vetäistä on se tehtävä hellästi väkivaltaa käyttämättä.Esimerkiksi oma kissamme pitää siitä kun sen takajalkoja nostellaan ilmaan hännästä,mutta se on tehtävä hellästi ettei siihen satu.
Oletan ettei teillä ole mitään sen erikoisempaa hoitosopimusta tämän nuoren opiskelijan kanssa. Eli viet lapsen sinne hoitoon ja annat parikymppiä kouraan kun haet lapsen. Hän ei halua lasta enää hoitoon. Ei kai syyllä ole sen enempää väliä. En nyt lähtisi syyttelemään opiskelijaa huonoksi hoitajaksi tai ap:ta huonoksi äidiksi. Opiskelija ei enää halua lasta hoitoon ja se on hänen oikeus mikäli teillä ei ole mitään sopimusta asiasta.
Eli suurin osa äideistä hyväksyy että hänen lastaan revitään hiuksista, potkitaan tai lyödään, jos he tekevät jonkun virheen.
Sanotteko lapsillenne että älä tee mitään väärin tai tulee turpaan?
Tässä maailmassa saa tosiaan pelätä jo lasten puolesta, yksikään lapsi ei ole täydellinen ja tekemättä virheitä. Mut ei siinä, hakataan ne.
Saan siis piestä kissan jos se erehtyy raapaisemaan minua tai lastani ilman sen kummempia syitä.. täähän käy mielenkiintoiseksi.
Väkivalta eläimiin ja lapsiin kohdistettuna on siis sallittua jos syy on hyvä.
Taisin olla tosi pieni, kun olin kummitädin luona käymässä. Mulle neuvottiin heti, ettei kissaa saa koskea häntään tai mahaan, koska kissa ei tykkää siitä ja se jäi mieleen.
Sovitaan, että nyt olen sellainen hullu kissafanaatikko, koska teen vapaaehtoistyötä kissojen parissa. Lapsia käy paljon katsomassa kissoja. Useimmat lapset, jopa tosi pienetkin, on neuvottu etukäteen ja monilla on kissoja kotonakin. He osaavat olla tosi varovaisia, ihan parivuotiaatkin. Joskus on vähän kokemattomampia lapsia ja vanhempia, heille sitten kerron, mitä kissaa saa slilittää ja näytän mallia, miten silitetään. Hyvin he uskovat, kun sanoo, että osa kissoista ei tykkää silittämisestä ja kissaa ei saa koskea häntään, kun se tuntuu kissasta pahalta. Eipä ole tullut sellaista lasta vielä vastaan, joka ei usko. Vaikea uskoa, etteikö hoitaja kertoisi heti, miten kissaa kohdellaan. Kyllä normaali viisivuotias oman kokemukseni mukaan uskoo kerralla, tosin kerran oli kehitysvammainenkin lapsi, joka uskoi hyvin.
Ja sitten kun sille kissalle sattuu jotain mikä vaatii eläinlääkäriä niin korvaisiko ap kaikki kulut?
Ei hoitajalla ole mitään velvollisuutta hoitaa lastasi enää ja syyksi riittäisi mikä tahansa muukin. Ei ehdi, ei jaksa, ei halua.
Miksi et ole opettanut lapsellesi miten eläinten kanssa toimitaan? Meillä kolme poikaa eikä kukaan ole vetänyt kissoja hännästä.
Kissan hännän katkeamisella voi olla pahoja saurauksia. Se voi rikkoa hermoradat jolloin edes virtsaaminen ei onnistu ja kissa on lopetettava.
Häntä on selkärangan jatke, ei mikään "pelkkä häntä". Sen tehtävä on mm. auttaa kissaa pysymään tasapainossa hyppyjen aikana.
Puhumattakaan kivusta minkä hännän vaurioituminen kissalle aiheuttaa.
Ja sinä ap olet nyt vaan närkästynyt siitä ettei lapsenvahti halua enää ottaa lastasi hoitoon. Mitähän muuta se tenava siellä oikein touhuaa?
Viisas päätös hoitajalta.
Kissa muistaa kyllä ap:n kakaran ja sen aiheuttaman stressin. Joka kerta kun kullannuppu menisi hoitoon, se olisi kissalle uusi stressitilanne.
Mitä sitten jos kissan kiusaaminen jatkuu ja kissa raapaisee Jade-Nicoa silmään?
Ollaan jo vaatimassa korvauksia näönmenetyksestä. Hoitaja toimii tässä vastuullisesti eli ei halua enää asettaa vaaraan kissaansa eikä myöskään lasta.
Ap voisi pistää harrastuksen tauolle ja käyttää sen ajan lapsensa kasvattamiseen.
Luultavasti meno lapsenvahdin luona on aika villiä muutenkin jos kissaakin pitää rääkätä.
Meillä on kaksi iäkästä kissaa, jotka pelkäävät juoksevia, jahtaavia ja kiljuvia lapsia - muutoin ovat hyvinkin sosiaalisia kaiken ikäisiä ihmisiä kohtaan. Meillä itsellämme ei ole lapsia, lähipiirissä on pikaisesti laskettuna 15 lasta, jotka vierailevat meillä silloin tällöin, mutta joista useimmilla ei ole omia lemmikkejä. Meillä kyläilleiden pikkulapsien (1-3 v) kanssa on toki ollut haasteita, kissojen perässä juoksemisesta ja huutamisesta on pitänyt huomauttaa usein ja monesti ei ole sanominen mennyt perille. Sen sijaan yli 4 vuotiaista vain yksi on sellainen, jonka uskoisin hyvinkin voivan tehdä noin - ja hänet on kotona opetettu retuuttamaan eläimiä siihen malliin, että koko perhe ei ole enää tervetullut meille, enkä minä myökään käy heillä kun en voi sitä eläinten käsittelyä sietää - enkä etenkään vanhempien puuttumattomuutta.
Minusta siis tyypillinen 5 vuotias on kyllä jo oppinut perusasiat eläinten kanssa olemisesta, joa vanhemmat ovat ne halunneet opettaa. Lisäksi tuo tilanne kuulostaa kovasti siltä, että todennäköisesti jahtaamista on ollut aiemminkin tai lasta on ainakin yritetty ensin kieltää. Kissa stressaa tuon jälkeen todennäköisesti lasta kovasti, ja stressi on omiaan aiheuttamaan mm. sisäsiisteysongelmia ja terveysvaivoja kissoille, joten ymmärrän hyvin, ettei hoitaja enää lasta halua hoitaa. Ei, vaikka lapsi jatkossa ehkä käyttäytyisi paremmin.
Mitä lapsi muuten sanoi, kun puhuit hänen kanssaan asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Eli suurin osa äideistä hyväksyy että hänen lastaan revitään hiuksista, potkitaan tai lyödään, jos he tekevät jonkun virheen.
Sanotteko lapsillenne että älä tee mitään väärin tai tulee turpaan?
Tässä maailmassa saa tosiaan pelätä jo lasten puolesta, yksikään lapsi ei ole täydellinen ja tekemättä virheitä. Mut ei siinä, hakataan ne.
Tämä just on niin hupaisaa tällä palstalla. Jos lapsi on vetänyt kissaa hännästä, saa lasta vetää hiuksista jne. Ei mitään kultaista keskitietä. Jos lapsi on kerran erehtynyt vetämään kissaa hännästä, niin lasta ei ole kasvatettu ja siitä tulee hirviö :). No, toki ihmiset täällä trollaa ja liioittelee, mutta eikö voisi ajatella, että ihminen on erehtyväinen, varsinkin lapsi? Ja vaikka lapselle olisi jossain välissä sanottukin, että kissaa ei saa vetää hännästä, niin voi olla, ettei sitä aina muista, mutta ei se silti tarkoita sitä, että lasta saa vetää kostoksi(opetukseksi?) hiuksista. Tässä tapauksessa on ihan ok, jos kissan omistaja ei halua lasta enää hoitoon, mutta ei se silti tee ap:n lapsesta mitään kamalaa gansteria joka ei ikinä osaa olla eläimen kanssa. Meillä on aina ollut eläimiä kotona ja lapset on opetettu pienestä siihen, että eläimiä on kohdeltava hyvin, eikä ne ole leluja. Silti haaverieta on sattunut, puolin ja toisin, mutta ei meillä sen takia ole alettu lapsia pahoinpitelemään tai eläintä lopettamaan, jos se on lasta raapaissut. Nyt jo lapset aikuisia ja kissat ja koirat vanhuksia tai "enkeleitä". Kaikki saaneet elää väkivallottoman elämän. Ja jos joku joskus 15v sitten onkin vahingossa vetänyt kissaa hännästä, ei se kissaan ole traumoja jättänyt ja kissa on siitä huolimatta elänyt hyvän elämän ja voi hyvin vielä tänä päivänäin.
Vierailija kirjoitti:
Eli minulla on eräs harrastus vähän kauempana ja tämän hoitajan (nuori opiskelijatyttö) koti on lähellä tätä harrastuspaikkaa. Siellä ei ole mitään lapsiparkkeja tms. 5-vuotias oli halunnut silittää arkaa kissaa joka oli mennyt sängyn alle piiloon. Lapsi oli vetänyt kissan hännästä pois sängyn alta (ja saanut raapimahaavat sormilleen samalla) Nyt tämä hoitaja ilmoitti, ettei ota enää lasta hoitoon. Lapsi teki väärin, mutta kyse on nyt yhdestä mokasta ja oppi varmasti kerrasta kun sai kynsistä. Minä antaisin toisen mahdollisuuden?
Palataanpa tähän lähtöruutuun.
Vaikka hoitaja ei ottaisi lastasi enää hoitoon, voitteko mennä käymään siellä? Näkisit itse kuinka muksu suhtautuu kissaan; menikö oppi perille.
Hoitaja/kissan omistaja voisi pitää kissaa sylissä ja sitten te aikuiset selitätte ja näytätte miten kissaa saa silittää: hellästi ja myötäkarvaan. Jos kissa sähisee, kerrotte että tuo on vakava varoitus eli just nyt ei kissa halua edes silitystä.
Lapsi saisi arvokkaan oppitunnin eläinten kunnioittamisesta, eikä hänelle jäisi pelkoa kissaa kohtaan - liian moni aikuinen vihaa kissoja koska pohjimmiltaan pelkää niitä.
Parhaassa tapauksessa saatatte voittaa hoitajan luottamuksen takaisin. Win-win, eikö niin?
Lastenhoitaja ei ole orja eikä edes sairaanhoitaja, joten hänellä on vielä toistaiseksi Suomessa oikeus irtisanoutua hommasta ihan mistä hyvänsä valitsemastaan syystä. Minäkään en huolisi kotiini lasta, joka esimerkiksi tuhoaa tavaroita tai pahoinpitelee lemmikkejä. Se on hoitajan koti ja hän valitsee itse ketä sinne päästää.