Kuka päättää, millä nimellä isovanhempia kutsutaan?

Meillä oli oma pappa ja mummolan pappa, näin jälkeenpäin ajateltuna aika hauskat nimet :D ei tuottanut ongelmia ja kumpikin sai olla pappa. Oma pappa siis asui meidän pihapiirissä ja mummolan pappa mummolassa.

Minullakin oli kolme mummua samaan aikaan. Ja neljä ukkia. Vanhaukki oli heistä yhden lisämääre, jos sellaista tarvittiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempi itse tietysti päättää!

Eikä päätä. Isovanhemmilla ei ole päätösvaltaa yhtään mihinkään lapsenlastaan koskevaan asiaan. Vanhemmat päättävät. Mutta mikään ei estä isovanhempaa käyttämästä itse itsestään ihan mitä tahansa nimitystä haluaa. 

Ei tuo ole lasta vaan isovanhempaa koskeva asia.

Eikös kyse ollut nyt juuri siitä, millä nimityksellä lapsen tulisi kutsua isovanhempaansa? Eikö se ole nimenomaan lasta koskeva asia, mitä sanoja lapsen tulee käyttää? 

Niin toki. Jos lapsi haluaa käyttää sinusta nimeä Perse, niin sehän sinä sitten olet.

Missä sanoin, että lapsi saa päättää? En missään. Vanhemmat päättävät. Ja joo, jos vanhemmat päättävät, että lapsi kutsuu isänsä äitiä Perseeksi, niin sitten lapsi kutsuu isänsä äitiä Perseeksi. 

:D onpa kummallinen ajatusmaailma. En mää ainakaan hyväksyis jos mun sisko vaikka nyt päättäis, että tästä lähtien hänen lapsensa kutsuvat mua Perse-tädiksi "Maija"-tädin sijaan. Voipi olla etten vastais mitään jos noin puhuteltais ja mikäli ei loppuis niin saattais välit mennä. Ihan yhtälailla sillä isoäidilläkin on oikeus päättää miksi häntä kutsutaan.

Meillä isovanhemmat saivat itse päättää :) Äitini on lapsilleni omasta tahdostaan mummi. Isäpuoleni toivoi kovasti, että saa olla pappa ja tietysti se oli meille iloinen yllätys, että tuollainen mies joka ei puhu ei pukahda normaalisti mitään toivoin tuota itse.

Anoppi on mamma ja appi pappa.

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tuon fammuttelun, koska lasta voi hämmentää, jos kumpaakin isoäitiä kutsutaan mummuksi. Jos taas on mummu ja fammu, lapsi tietää heti, kummasta isoäidistä on kyse. Mutta sinä voit ihan hyvin kutsua itseäsi mummuksi ja poika ja miniä sinua fammuksi.

Meillä sanotaan kumpaakin isoäitiä mummiksi. Toinen on Elli-mummi ja toinen Lilli-mummi. Ei ole tullut mitään sekaannuksia kenenkään mielessä.

Kyllä minustakin isovanhemmat päättää, mutta varmasti monissa tapauksissa lapsenlapset itse myös. Usein varmasti käy niin, että kukaan ei päätä mitään, vaan ihan otsestään ne nimet tulevat vähän kaikkien suusta. Tapauksessa fammu-termi kuulostaa vähintäänkin oudolta.

Meillä kävi niin, että mummo halusi päättää itse, mutta vaihtoi nimitystä ainakin kolme kertaa, joten tylysti päätimme sen hänen puolestaan. Oli vähän vaikea pysyä perässä, mitä hän milloinkin keksi omaksi nimitykseksi. Kortissa saattoi lukea yhtä, puheessa toista ja suoraan kysyttäessä kolmatta. Ja ihan suoraan itse sanomalla ilmoitti aina, että minä haluan olla mummi/mummo/mummu jne. Joskus näinkin!

Isovanhempien vanhemmat silloin aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Isoäiti on ollut tyttärien lapsille mummu, ja haluaisi olla mummu myös pojan lapsille, mutta pojan vaimo puhuu itsepintaisesti fammusta. Kukaan ei ole ruotsinkielinen, vaan täysin suomenkielisiä kaikki. Eikö mummu itse saa päättää, että hän on mummu?

Ei saa. Näitä on nähty. Keksimme sisarusteni kanssa äidillemme hauskan ja persoonallisen kutsumanimen isoäidiksi tulemisen kunniaksi, kun hän tuli ensimmäisen kerran isoäidiksi. Opetin saman kutsumanimen myös omille lapsilleni, ja he käyttävät sitä yhä, vaikka ovat aikusia. Veljieni lapset eivät sitä kuitenkaan käytä, sillä veljien vaimot eivät kutsumanimestä innostuneet. Nyt puolet äitini lapsenlapsista kutsuu häntä mummuksi ja puolet keksimällämme kutsumanimellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tuon fammuttelun, koska lasta voi hämmentää, jos kumpaakin isoäitiä kutsutaan mummuksi. Jos taas on mummu ja fammu, lapsi tietää heti, kummasta isoäidistä on kyse. Mutta sinä voit ihan hyvin kutsua itseäsi mummuksi ja poika ja miniä sinua fammuksi.

Jos kummankin mummun kutsumanimi on mummu, siihen voi tarvittaessa liittää etunimen.

Minulla oli kaksi mummua. Kutsuin mummuja talon nimen (molemmat asuivat maaseudulla) mukaan. Toinen mummu oli Pxxxxxxxx:n mummu ja toinen oli Kxxxxxxx:n mummu. Toimi hyvin. Mummut eivät menneet koskaan sekaisin. Toisinaan liitimme myös etunimen mummun eteen. Sekin toimi hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tuon fammuttelun, koska lasta voi hämmentää, jos kumpaakin isoäitiä kutsutaan mummuksi. Jos taas on mummu ja fammu, lapsi tietää heti, kummasta isoäidistä on kyse. Mutta sinä voit ihan hyvin kutsua itseäsi mummuksi ja poika ja miniä sinua fammuksi.

Meillä sanotaan kumpaakin isoäitiä mummiksi. Toinen on Elli-mummi ja toinen Lilli-mummi. Ei ole tullut mitään sekaannuksia kenenkään mielessä.

Meillä ei ole tarvinnut käyttää mummi-sanaa lainkaan. Elli ja Lilli. En minä puhu lasteni kanssa myöskään Jonna-siskosta ja Minna-siskosta vaan ihan ovat Jonna ja Minna ilman mitään sukulaisuussuhteesta kertovaa lisämäärettä.