Mitä "hienoa" siinä on, että on ollut tsunamissa?
Mitä noita "surviving stories" lukee, niin ihme glorifiointia koko hommasta. Tosin yleensä se on se jutun kirjoittaja tai haastattelija, joka tuo sen "survivor" näkökulman. Oikeasti siinä ei ollut mitään osaa eikä arpaa omalla toiminnalla tai varsinkaan taidolla, ainoastaan tuurilla, riippuen esimerkiksi olinpaikasta. Mutta kai ihmisiä viehättää ja he lukevat mielellään sellaisia sankaristooreja.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Olisihan siitä kerrottavaa sukulaisille ja tuttaville. Mutta onneksi elämässä on muutakin. Tänään tein ihanan kävelylenkin puistossa ja meren rannalla. Nautin, haistelin tuulta, katselin aaltoja ja ihailin meri-ilmaa.
Ihana elämänasenne sinulla:)
Vierailija kirjoitti:
Olikohan niillä sitten jotkut paperit vai miten pääsivät takaisin kotimaihinsa ilman passeja? Monella ei varmaan ollut mukana tsunamin jälkeen. Vaatteita varmaan ottivat sieltä mistä sai, tai jotain lakanoita tai riepuja. Turistithan sai kuitenkin kaiken kultatarjottimella verrattuna paikallisiin ihmisiin.
Suomen suurlähetystö perusti ainakin Phuketin lentokentälle "toimiston", josta sai väliaikaisen matkustusluvan Suomeen. Itsellä tuo paperi edelleen tallella. Ilman sitä ei siis päässyt maasta pois.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
No miten ei sitten pysty pitämään hienona tarinoita siitä, sen ihmisen kokemuksena, miten hän selviytyi tsunamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan siitä kerrottavaa sukulaisille ja tuttaville. Mutta onneksi elämässä on muutakin. Tänään tein ihanan kävelylenkin puistossa ja meren rannalla. Nautin, haistelin tuulta, katselin aaltoja ja ihailin meri-ilmaa.
Ihana elämänasenne sinulla:)
Niin, tulee puolivittuilemaan tällaiseen ketjuun. Ihana. ("Oishan siitä kerrottavaa, mut MÄ en rasita sillä ketään, mulla on muutakin, toisin kuin niillä, jotka aiheest kertovat")
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan siitä kerrottavaa sukulaisille ja tuttaville. Mutta onneksi elämässä on muutakin. Tänään tein ihanan kävelylenkin puistossa ja meren rannalla. Nautin, haistelin tuulta, katselin aaltoja ja ihailin meri-ilmaa.
Ihana elämänasenne sinulla:)
Niin, tulee puolivittuilemaan tällaiseen ketjuun. Ihana. ("Oishan siitä kerrottavaa, mut MÄ en rasita sillä ketään, mulla on muutakin, toisin kuin niillä, jotka aiheest kertovat")
Älä ole noin negatiivinen hei.
Voi ratsastaa siinä etuaallolla kohti rantaa.
Alusta asti jotenkin kummastuttaa tämä tyyli, miten turistit ja näiden maiden lehdistö omivat koko jutun itselleen. Todellisuudessa tsunamissa menehtyneistä vain hyvin pieni osa oli turisteja. Suurin osa oli paikallisia, jotka omaistensa lisäksi menettivät myös kotinsa ja käytännössä kaiken.
Onko edes olemassa mitään tutkimusta siitä, miten tsunami vaikutti paikallisten terveyteen, esimerkiksi mielenterveyteen?
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
Kuka täyspäinen sitten tekee tälläisen avauksen jos ei ole kateellinen julkisuudesta mitä uhrit sai osakseen!
Kukaan tsunamissa olleista tunsin väittää että oli hienoa olla siellä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
Kuka täyspäinen sitten tekee tälläisen avauksen jos ei ole kateellinen julkisuudesta mitä uhrit sai osakseen!
Kukaan tsunamissa olleista tunsin väittää että oli hienoa olla siellä!
Siis miksi julkisuudesta joku olisi kateellinen?
Kyse on edelleenkin tyylistä, millä tästä aiheesta kirjoitetaan julkisuudessa, esimerkiksi lehdissä ja haastatteluissa, kirjoittajina toimittajat ja muut. Tsunamissa olleet eivät edes varsinaisesti liity tähän asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan niillä sitten jotkut paperit vai miten pääsivät takaisin kotimaihinsa ilman passeja? Monella ei varmaan ollut mukana tsunamin jälkeen. Vaatteita varmaan ottivat sieltä mistä sai, tai jotain lakanoita tai riepuja. Turistithan sai kuitenkin kaiken kultatarjottimella verrattuna paikallisiin ihmisiin.
Suomen suurlähetystö perusti ainakin Phuketin lentokentälle "toimiston", josta sai väliaikaisen matkustusluvan Suomeen. Itsellä tuo paperi edelleen tallella. Ilman sitä ei siis päässyt maasta pois.
Kirjattiinko siihen sormenjäljet ja naamakuva?
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä kuin ap. Itse jouduin pahaan onnettomuuteen kyseisenä ajankohtana eikä kukaan sääli kohtaloani. Onneksi kuitenkin selvisin.
Tapauksesta teki länsimaissa muistettavan se, että tuollaiseen luonnonmullistukseen ei sillä alueella ollut mitenkään varauduttu vaikka se oli täysin mahdollista ja katastrofissa kuoli (paikallisten lisäksi) paljon hyvässä asemassa olevia länsimaalaisia silloisissa trendilomakohteissa. Länsimaissa ollaan unohdettu kaiken tekniikan ja lääketieteen keskellä, että luonto voi olla julma ja luonnonilmiöt voivat aiheuttaa kuolonuhreja.
Hirmumyrsky Katrina oli periaatteessa samanlainen herättäjä amerikkalaisille mitä Thaimaan tsunami oli eurooppalaisille.
Haluaisitko siis, että sinua säälitäisiin, vai mitähän yrität sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
Asiaa auttaisi, jos aloittaja kirjoittaisi jotain sellaista, mistä ei tulisi kateusfiboja. Itse en oikein näe muuta vaikutinta sellaiselle ajatusmallille, että pohditaan, saako joku jossain jotain ansaitsematonta gloriaa. Tai että käyttää ajatusenergiaa hienouspoliisina toimimiseen, arvottaa muiden kokemuksia hienousasteikolla. Mutta mielelläni kuulisin ap:n itseanalyysin, miksi teki aloituksen, jotta tämä väärinkäsitys oikenisi.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
Ja joidenkin elämä niin turvattua, etteivät tajua olla onnellisia siitä, vaan ajattelevat kaiken negatiivisen kautta, että mitä tuokin nyt puhuu tsunamikokemuksistaan, ei siinä mitään hienoa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
Asiaa auttaisi, jos aloittaja kirjoittaisi jotain sellaista, mistä ei tulisi kateusfiboja. Itse en oikein näe muuta vaikutinta sellaiselle ajatusmallille, että pohditaan, saako joku jossain jotain ansaitsematonta gloriaa. Tai että käyttää ajatusenergiaa hienouspoliisina toimimiseen, arvottaa muiden kokemuksia hienousasteikolla. Mutta mielelläni kuulisin ap:n itseanalyysin, miksi teki aloituksen, jotta tämä väärinkäsitys oikenisi.
Mitä jos miettisit sitä, miksi sinulle tulee niitä kateusfiboja?
Ei tässä keskustelussa ole puhuttu tsunamissa olleiden itse tyrkyttämästä julkisuudesta vaan siitä, miten lööpit ja media käsittelee aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
Ja joidenkin elämä niin turvattua, etteivät tajua olla onnellisia siitä, vaan ajattelevat kaiken negatiivisen kautta, että mitä tuokin nyt puhuu tsunamikokemuksistaan, ei siinä mitään hienoa ole.
Eiköhän suurimman osan suomalaisista elämä ole ihan turvattua. Oli sitten ollut tsunamissa tai ei.
Minulla on ollut niin kamala elämä, että olisin mieluusti ollut tsunamissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
Asiaa auttaisi, jos aloittaja kirjoittaisi jotain sellaista, mistä ei tulisi kateusfiboja. Itse en oikein näe muuta vaikutinta sellaiselle ajatusmallille, että pohditaan, saako joku jossain jotain ansaitsematonta gloriaa. Tai että käyttää ajatusenergiaa hienouspoliisina toimimiseen, arvottaa muiden kokemuksia hienousasteikolla. Mutta mielelläni kuulisin ap:n itseanalyysin, miksi teki aloituksen, jotta tämä väärinkäsitys oikenisi.
Mitä jos miettisit sitä, miksi sinulle tulee niitä kateusfiboja?
Ei tässä keskustelussa ole puhuttu tsunamissa olleiden itse tyrkyttämästä julkisuudesta vaan siitä, miten lööpit ja media käsittelee aihetta.
Vaikka olen noita juttuja lukenut en ole mistään jutusta saanut käsitystä että siellä olisi ollut "hienoa" olla!
Sain ap:n tekstistä käsityksen että häntä ottaa aivoon lukea noita juttuja koska ihmisellä joka on siellä ollut ei itsellä ollut osaa eikä arpaa tapahtumien kulkuun ja se olisi voinut olla kuka tahansa. Eli vituttaa kun joku sai vartin julkisuudessa ja kuvansa lehteen kun oli tsunamissa vaikka se olis voinu olla kuka vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mieli on niin yksinkertainen; näkevät tällaisen keskustelunavauksen kateellisuutena, muuta mahdollisuutta ei ole. Elämä on turvattua, kun kaikki mikä ei itseä miellytä on kateellisuutta.
Asiaa auttaisi, jos aloittaja kirjoittaisi jotain sellaista, mistä ei tulisi kateusfiboja. Itse en oikein näe muuta vaikutinta sellaiselle ajatusmallille, että pohditaan, saako joku jossain jotain ansaitsematonta gloriaa. Tai että käyttää ajatusenergiaa hienouspoliisina toimimiseen, arvottaa muiden kokemuksia hienousasteikolla. Mutta mielelläni kuulisin ap:n itseanalyysin, miksi teki aloituksen, jotta tämä väärinkäsitys oikenisi.
Mitä jos miettisit sitä, miksi sinulle tulee niitä kateusfiboja?
Ei tässä keskustelussa ole puhuttu tsunamissa olleiden itse tyrkyttämästä julkisuudesta vaan siitä, miten lööpit ja media käsittelee aihetta.
Vaikka olen noita juttuja lukenut en ole mistään jutusta saanut käsitystä että siellä olisi ollut "hienoa" olla!
Sain ap:n tekstistä käsityksen että häntä ottaa aivoon lukea noita juttuja koska ihmisellä joka on siellä ollut ei itsellä ollut osaa eikä arpaa tapahtumien kulkuun ja se olisi voinut olla kuka tahansa. Eli vituttaa kun joku sai vartin julkisuudessa ja kuvansa lehteen kun oli tsunamissa vaikka se olis voinu olla kuka vaan.
Kun ei ymmärrä, niin ei...
Mutta jos selkokielellä yrittäisi... Kukaan ei ole syyttänyt tsunamin uhreja. Lehdistön asennetta on kritisoitu.
Miks pitäisi olla onnellinen siitä mitä on, jos kaikki mitä on, on paskaa?
Hienoa oli se selviytyminen, onni siinä. Ei todellakaan mikään itsestäänselvyys. Miten et ap tätä tajua?