Lue keskustelun säännöt.
Opettajien työttömyys 2017
01.07.2017 |
Reagoidaanko valtiovallan taholla mitenkään opettajien kasvavaan työttömyyteen? Kouluttautuminen uuteen ammattiin evättiin minulta kun työllistyn niin hyvin, surkuhupaisaa... Mitään muuntokoulutuksia ei ole tarjolla ja yliopistojen sisäänottomääriä ei lasketa.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Muutkin korkeasti koulutetut joutuvat muuttamaan työn perässä, useimmiten pk-seudulle. Harva maisteri saa töitä jostain pikkupitäjästä, jossa työpaikat ja väki vähenevät.
Tässä rautalangasta: syrjäkylillä yhtä paikkaa hakee 35-80 henkeä. Kaupungeissa ja pk-seudulla yli 80. Joku sen paikan saa, mutta suurin osa nuolee näppejään/tekee sijaisuuksia/tekee lisäopintoja/vaihtaa alaa, jos voi. Ei siis auta kirjoittaa joka toiseen viestiin " muuta syrjäkylille" ja joka toiseen "muuta kaupunkiin." Tukossa on kaikki tiet, etenkin aineenopettajilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep, kun opiskelin vuosina 2003-2008 luokanopettajaksi, meille hoettiin että koska edessä häämöttää eläkebuumi suurilla ikäluokilla, voisimme valita itse työpaikkamme. Työvoimapulasta puhuttiin luennoilla ja hehkutettiin, että valitsitte hyvän alan.
Kun valmistuin, sain töitä vuonna 2008 Turusta ensin ja sitten Helsingistä. Lopulta viran. Silloin oli epäpäteviäkin opettajia töissä, koska muita ei oltu saatu. Mutta ei ole enää. Nyttemmin noin 100 hakijaa per virka pk-seudulla ja sijaisiakin tungokseksi asti. Vain miehet työllistyvät varmasti. Turussa ei ole enää edes sijaisuuksia tarjolla. Useat ystäväni ovat ilman töitä yliopistokaupungeissa.
Luokanopettajaksi valmistuneille on edessään kovat ajat. Lapsiakaan ei Suomeen enää synny tarpeeksi. Koulutuspolitiikka on epäonnistunutta.
Nuoret, älkää opiskelko opettajiksi enää.
Tai opiskelkaa opettajiksi vain jos olette miehiä. Miehet kyllä tuntuvat työllistyvän opettajiksi ilman samanlaista massatyöttömyyttä ja vuosia kestäviä määräaikaisia pätkiä.
Vierailija kirjoitti:
Tai opiskelkaa opettajiksi vain jos olette miehiä. Miehet kyllä tuntuvat työllistyvän opettajiksi ilman samanlaista massatyöttömyyttä ja vuosia kestäviä määräaikaisia pätkiä.
Onko tuolle jotain perusteitakin vai ainoastaan oma mielikuva? Tiedättekö palkatuiden kokemuksen ja opintohistorian?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen erityispedan opintoja.
Kaikki järjellinenvsisältö puuttuu erityispedagogiikasta.
Just niin
Vierailija kirjoitti:
Jep, kun opiskelin vuosina 2003-2008 luokanopettajaksi, meille hoettiin että koska edessä häämöttää eläkebuumi suurilla ikäluokilla, voisimme valita itse työpaikkamme. Työvoimapulasta puhuttiin luennoilla ja hehkutettiin, että valitsitte hyvän alan.
Kun valmistuin, sain töitä vuonna 2008 Turusta ensin ja sitten Helsingistä. Lopulta viran. Silloin oli epäpäteviäkin opettajia töissä, koska muita ei oltu saatu. Mutta ei ole enää. Nyttemmin noin 100 hakijaa per virka pk-seudulla ja sijaisiakin tungokseksi asti. Vain miehet työllistyvät varmasti. Turussa ei ole enää edes sijaisuuksia tarjolla. Useat ystäväni ovat ilman töitä yliopistokaupungeissa.
Luokanopettajaksi valmistuneille on edessään kovat ajat. Lapsiakaan ei Suomeen enää synny tarpeeksi. Koulutuspolitiikka on epäonnistunutta.
Nuoret, älkää opiskelko opettajiksi enää.
Tää on niin totta. Kokematon miesopettaja ohittaa heittämällä kokeneemman naisopettajan. Valintaa voidaan perustella sillä että ko. opettaja saattaisi sijaistaa joskus poikien liikuntaa (vaikkei niin koskaan tapahtuisikaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opiskellut elämässäni ihan hirvittävän paljon. On irvokasta, että tällaisella koulutusmäärällä ei ole muuta kuin silppua ja pätkää tarjolla. Vika on järjestelmässä, sillä itse olen kaikki työni hoitanut kunnialla. En jaksa enää opiskella yhtään enempää, johonkin on raja vedettävä.
Akateeminen tutkinto on todellinen kupla. Lähipiirissäni kaikki vakituisissa työpaikoissa säännöllisillä tuloilla olevat ihmiset ovat kaikki AMIKSIA!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutkin korkeasti koulutetut joutuvat muuttamaan työn perässä, useimmiten pk-seudulle. Harva maisteri saa töitä jostain pikkupitäjästä, jossa työpaikat ja väki vähenevät.
Tässä rautalangasta: syrjäkylillä yhtä paikkaa hakee 35-80 henkeä. Kaupungeissa ja pk-seudulla yli 80. Joku sen paikan saa, mutta suurin osa nuolee näppejään/tekee sijaisuuksia/tekee lisäopintoja/vaihtaa alaa, jos voi. Ei siis auta kirjoittaa joka toiseen viestiin " muuta syrjäkylille" ja joka toiseen "muuta kaupunkiin." Tukossa on kaikki tiet, etenkin aineenopettajilla.
Monet rehtorit/työnantajat käyttää tilannetta härskisti hyväkseen: opettaja ei voi vaihtaa työpaikkaa, joten työnantaja voi esim pakottaa pitämään tunnit terveydelle vaarallisessa luokassa (home), kieltää kertomasta oppilaiden vanhemmille jne. Työsuojelua tai luottamusmiestä ei kiinnosta. Tee työsi tai lähde. Jos lähdet, uutta työtä ei löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, kun opiskelin vuosina 2003-2008 luokanopettajaksi, meille hoettiin että koska edessä häämöttää eläkebuumi suurilla ikäluokilla, voisimme valita itse työpaikkamme. Työvoimapulasta puhuttiin luennoilla ja hehkutettiin, että valitsitte hyvän alan.
Kun valmistuin, sain töitä vuonna 2008 Turusta ensin ja sitten Helsingistä. Lopulta viran. Silloin oli epäpäteviäkin opettajia töissä, koska muita ei oltu saatu. Mutta ei ole enää. Nyttemmin noin 100 hakijaa per virka pk-seudulla ja sijaisiakin tungokseksi asti. Vain miehet työllistyvät varmasti. Turussa ei ole enää edes sijaisuuksia tarjolla. Useat ystäväni ovat ilman töitä yliopistokaupungeissa.
Luokanopettajaksi valmistuneille on edessään kovat ajat. Lapsiakaan ei Suomeen enää synny tarpeeksi. Koulutuspolitiikka on epäonnistunutta.
Nuoret, älkää opiskelko opettajiksi enää.Tää on niin totta. Kokematon miesopettaja ohittaa heittämällä kokeneemman naisopettajan. Valintaa voidaan perustella sillä että ko. opettaja saattaisi sijaistaa joskus poikien liikuntaa (vaikkei niin koskaan tapahtuisikaan).
Näin tapahtui tällä viikolla Turun alueella. Varmaan on hyvä ja halpa....ja juoksee kovaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian opettajien paikat aivan jäissä. Ei paikkoja. Jos jokin paikka auki, niin sata hakijaa - ja koulussa tointa hoitanut valitaan (sinänsä ymmärrettävää). Katsopa MOL:n sivulle. Montako avointa historian ja yhteiskuntaopin opettajan tointa aukeaa? Kerran koko maassa oli tasan yksi paikka auki. Muistaakseni Utsjoella.
Yhtä jaksan ihmetellä: aineenopettajakoulutuksen kiintiömääriä. Joka vuosi yliopistoissa valitaan aineenopettajakoulutukseen tietty määrä opiskelijoita. Yliopisto ei tee työmarkkinapolitiikkaa. Yliopistoille on yksi ja hailee valmistumisen jälkeinen sijoittuminen työelämään.
Paitsi tietenkin tilastoissa. Niiden perusteella yliopistoja järjestetään paremmuusjärjestykseen. Yliopistot saavat rahaa valmistuneista sekä em. kiintiömääristä, jne. Yliopisto on vain oppilaitos. Yliopistot pesevät kätensä akateemisesta työttömyydestä. Yliopistot eivät halua leikata oksaa, jolla istuu. Tai tappaa lypsävää lehmää.
Yliopistojen opettajankoulutukseen olisi ilman muuta puututtuva. Mutta koska maan johdossa insinööri, niin ilmeisesti on ymmärrystä digikoulutuksen suuntaan. Ts. nykyopettajat koulutetaan suoraan nettiopettajiksi, digiosaajiksi, somemaailman hyväksikäyttäjiksi. Että se Pisa-tulos tulisi uudestaan.
Opettajakoulutus jos mikä tässä maassa kaipaa täysremonttia. OAJ on aivan hampaaton. Edunvalvonta olematonta.
Takaisin ruohonjuuritasolle: minä FM hissanope en saa töitä edes päiväkodista tällä eräällä yliopistopaikkakunnalla. Uutta yliopistotutkintoa en halua opiskella. Ei ole varaa. Uutta opintolainaa en ota. Yhden olen maksanut . (Meinasin, että lastentarhanopettajaksi olisin opiskellut). Ehei.
Nyt minä (aineenopettaja) tavoittelen ilmaista työharjoittelupaikkaa päiväkodeista. Työharjoittelua, jolla testataan alalle soveltuvuutta. Kerran jo testattiin jotain mysteeriä: tulin valituksi aineenopettajakoulutusohjelmaan. Vieläpä kärkikolmikkoon.
Aineenopettajan tutkinto tällä paikkakunnalla ei riitä mihinkään! Mikään ei riitä, vähiten "aineenopettajan pedagogiset opinnot". Niillä ei saa luokanopettajan sijaisuuksia tässä eräässä itäsuomalaisessa yliopistokaupungissa, missä maan pahimmat työttömyysluvut. (Okei - se matikan ja musiikin opetus ei suju minulta humanistilta. Mutta edellisenä iltana voi suunnitella tunteja koko illan. Ja harjoitella sitä supistamista...).
Saman aikaan alueen päiväkoteihin palkataan kuukaudeksi, ehkä pidemmäksi aikaa, ylioppilastyttö tai lähihoitaja. Lähihoitajaksi yritin. En tullut valituksi. Ihan väärä tapaus olen minä.
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ei saa tällä paikkakunnalla mitään töitä. Olen liian koulutettu siivoamaan. Väärä koulutus päiväkotiapulaiseksi. Kaupan kassalle ehkä? Sitä en ole vielä yrittänyt.
Sairaalaan keittiöön palkattiin kuukaudeksi lukiolaistyttöni, joka sai (onneksi) paremman palkan kuin minä työmarkkinatukea.
Voisin lähes tappaa itseni. Kukaan ei halua töihin hissan opea. Eikä niitä hissan open paikkoja koko maakunnassa ole. Mutta en ole suisidityyypi. Kolkutan joka oveen. Kaikki ovat kiinni. Iljettävä, turha aineenopettaja olen. Vielä keski-ikäinen nainen. Mikä ihme minussa on kaikki väärin?
Oletko soittanut suoraan jokaisen suomalaisen yläkoulun ja lukion rehtorille ja kysynyt työtä?
Ei paljon auta soitella, kun eivät saa palkata suoraan soittelijaa. Paitsi yksityiskoulut, mutta kaupunkien ja kuntien on pakko laittaa julkiseen hakuun. Sijaislistalle toki pääsee soittelemalla, mutten tiedä, kuka jaksaa sitä hommaa kovinkaan pitkään. Joka aamu odotat, soiko puhelin, mihin kouluun pääset, tuurailet pahimmassa tapauksessa joka päivä eri koulussa eikä töistä ikinä ole paria päivää pidemmälle varmuutta.
Puhunkin nyt lukukauden tai lukuvuoden mittaisista sijaisuuksista. Pikkukuntiin kauas yliopistokaupungeista ei tahdo löytyä opettajia vaikka hakijoita olisikin. He sitten vain hupenevat jonnekin muualle tai ilmoittavat, etteivät tulekaan noin kauas. Sama ongelma on rehtoreilla edessä joka vuosi. Monesti pikkukunnista saa halvan majoituksenkin, itse olen maaseudulla nukkunut esim. vanhassa talonmiehen asunnossa koululla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai opiskelkaa opettajiksi vain jos olette miehiä. Miehet kyllä tuntuvat työllistyvän opettajiksi ilman samanlaista massatyöttömyyttä ja vuosia kestäviä määräaikaisia pätkiä.
Onko tuolle jotain perusteitakin vai ainoastaan oma mielikuva? Tiedättekö palkatuiden kokemuksen ja opintohistorian?
Rehtoreilla tuntuu olevan ihanteena että mies- ja naisopettajia olisi yhtä paljon. Väkisinkin siinä tulee suosittua mieshakijoita koska heitä on aina reilusti naisia vähemmän. Kyllähän sen moni on omallakin kohdalla huomannut kun tuttu miesope (esim. opiskelukaveri) pääsee haastatteluun vaikka tällä on vähemmän kokemusta ja heikompi tutkintotodistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Historian opettajien paikat aivan jäissä. Ei paikkoja. Jos jokin paikka auki, niin sata hakijaa - ja koulussa tointa hoitanut valitaan (sinänsä ymmärrettävää). Katsopa MOL:n sivulle. Montako avointa historian ja yhteiskuntaopin opettajan tointa aukeaa? Kerran koko maassa oli tasan yksi paikka auki. Muistaakseni Utsjoella...
Ja siihen vaadittiin saamenkielen taitoa. En tullut valituksi, vaikka pätevä hakija olisin ollut. Muistaakseni jätettiin täyttämättä. Ja arvatkaa vaan, montako pätevää hakijaa oli Sevettijärvelle määräaikaiseen historianopettajan paikkaan. Monella hakijalla on opettajan pedagogisten lisäksi tarpeeksi opintopisteitä sekä historian, yhteiskuntaopin, uskonnon ja et:n opettajan kelpoisuuteen.
Niiden hakemusten perusteella en allekirjoittaisi 14:n väitettä siitä, että opettajat ovat haluttomia muuttamaan. Itse olen hakenut em. pohjoisen paikkojen lisäksi myös Poriin, Kotkaan, Imatralle. Yhteenkään HY-opettajan paikkaan ei ole edes haastateltu, eikä Helsingistä tullut edes vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasiallisesti opettajat ovat haluttomia maantieteelliseen liikkuvuuteen. Pitäisi saada se vakivirka sieltä opiskelupaikkakunnalta, missä se oma KTM- tai lääkärimies käy myös töissä. Töitä ja sijaisuuksia on kyllä syrjäseutujen pienissä kunnissa.
Kokoomuksen äänestäjä
Kyllä se vaan on aika hankalaa muuttaa sijaiseksi jonnekin syrjäpitäjään, kun oma puoliso ja lapset jäävät pääkaupunkiin. Muuttaisitko itse?
Ai syrjäkylille? Sieltähän juuri kouluja on lakkautettu ennätysmäärä viimeisen vuosikymmenen aikana. Ei ole kohta enää kysymys maantieteellisestä liikkuvuudesta!
Siis nyt menee puurot ja vellit sekaisin. "Syrjäpitäjissä" on kouluja, mutta saman pitäjän syrjäkylillä niitä ei ole. Aineenopettajille ei syrjäkylien kouluilla yleensäkään ole juuri ollut töitä, koska syrjäkylien koulut ovat perinteisesti ala-asteita, joihin tarvitaan luokanopettajia. Muuten, nämä "syrjäpitäjät" eli pienet paikakunnat vähän kauempana maakuntakeskuksesta voivat olla hyviä asuinpaikkoja, ja ehkä oppilasaineskin on helpompaa kuin isoissa kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian opettajien paikat aivan jäissä. Ei paikkoja. Jos jokin paikka auki, niin sata hakijaa - ja koulussa tointa hoitanut valitaan (sinänsä ymmärrettävää). Katsopa MOL:n sivulle. Montako avointa historian ja yhteiskuntaopin opettajan tointa aukeaa? Kerran koko maassa oli tasan yksi paikka auki. Muistaakseni Utsjoella.
Yhtä jaksan ihmetellä: aineenopettajakoulutuksen kiintiömääriä. Joka vuosi yliopistoissa valitaan aineenopettajakoulutukseen tietty määrä opiskelijoita. Yliopisto ei tee työmarkkinapolitiikkaa. Yliopistoille on yksi ja hailee valmistumisen jälkeinen sijoittuminen työelämään.
Paitsi tietenkin tilastoissa. Niiden perusteella yliopistoja järjestetään paremmuusjärjestykseen. Yliopistot saavat rahaa valmistuneista sekä em. kiintiömääristä, jne. Yliopisto on vain oppilaitos. Yliopistot pesevät kätensä akateemisesta työttömyydestä. Yliopistot eivät halua leikata oksaa, jolla istuu. Tai tappaa lypsävää lehmää.
Yliopistojen opettajankoulutukseen olisi ilman muuta puututtuva. Mutta koska maan johdossa insinööri, niin ilmeisesti on ymmärrystä digikoulutuksen suuntaan. Ts. nykyopettajat koulutetaan suoraan nettiopettajiksi, digiosaajiksi, somemaailman hyväksikäyttäjiksi. Että se Pisa-tulos tulisi uudestaan.
Opettajakoulutus jos mikä tässä maassa kaipaa täysremonttia. OAJ on aivan hampaaton. Edunvalvonta olematonta.
Takaisin ruohonjuuritasolle: minä FM hissanope en saa töitä edes päiväkodista tällä eräällä yliopistopaikkakunnalla. Uutta yliopistotutkintoa en halua opiskella. Ei ole varaa. Uutta opintolainaa en ota. Yhden olen maksanut . (Meinasin, että lastentarhanopettajaksi olisin opiskellut). Ehei.
Nyt minä (aineenopettaja) tavoittelen ilmaista työharjoittelupaikkaa päiväkodeista. Työharjoittelua, jolla testataan alalle soveltuvuutta. Kerran jo testattiin jotain mysteeriä: tulin valituksi aineenopettajakoulutusohjelmaan. Vieläpä kärkikolmikkoon.
Aineenopettajan tutkinto tällä paikkakunnalla ei riitä mihinkään! Mikään ei riitä, vähiten "aineenopettajan pedagogiset opinnot". Niillä ei saa luokanopettajan sijaisuuksia tässä eräässä itäsuomalaisessa yliopistokaupungissa, missä maan pahimmat työttömyysluvut. (Okei - se matikan ja musiikin opetus ei suju minulta humanistilta. Mutta edellisenä iltana voi suunnitella tunteja koko illan. Ja harjoitella sitä supistamista...).
Saman aikaan alueen päiväkoteihin palkataan kuukaudeksi, ehkä pidemmäksi aikaa, ylioppilastyttö tai lähihoitaja. Lähihoitajaksi yritin. En tullut valituksi. Ihan väärä tapaus olen minä.
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ei saa tällä paikkakunnalla mitään töitä. Olen liian koulutettu siivoamaan. Väärä koulutus päiväkotiapulaiseksi. Kaupan kassalle ehkä? Sitä en ole vielä yrittänyt.
Sairaalaan keittiöön palkattiin kuukaudeksi lukiolaistyttöni, joka sai (onneksi) paremman palkan kuin minä työmarkkinatukea.
Voisin lähes tappaa itseni. Kukaan ei halua töihin hissan opea. Eikä niitä hissan open paikkoja koko maakunnassa ole. Mutta en ole suisidityyypi. Kolkutan joka oveen. Kaikki ovat kiinni. Iljettävä, turha aineenopettaja olen. Vielä keski-ikäinen nainen. Mikä ihme minussa on kaikki väärin?
Oletko soittanut suoraan jokaisen suomalaisen yläkoulun ja lukion rehtorille ja kysynyt työtä?
Ei paljon auta soitella, kun eivät saa palkata suoraan soittelijaa. Paitsi yksityiskoulut, mutta kaupunkien ja kuntien on pakko laittaa julkiseen hakuun. Sijaislistalle toki pääsee soittelemalla, mutten tiedä, kuka jaksaa sitä hommaa kovinkaan pitkään. Joka aamu odotat, soiko puhelin, mihin kouluun pääset, tuurailet pahimmassa tapauksessa joka päivä eri koulussa eikä töistä ikinä ole paria päivää pidemmälle varmuutta.
Puhunkin nyt lukukauden tai lukuvuoden mittaisista sijaisuuksista. Pikkukuntiin kauas yliopistokaupungeista ei tahdo löytyä opettajia vaikka hakijoita olisikin. He sitten vain hupenevat jonnekin muualle tai ilmoittavat, etteivät tulekaan noin kauas. Sama ongelma on rehtoreilla edessä joka vuosi. Monesti pikkukunnista saa halvan majoituksenkin, itse olen maaseudulla nukkunut esim. vanhassa talonmiehen asunnossa koululla.
Vaikea uskoa että jos hakijoita alunperin oli vaikka 35, sekä valittu että varat tekisivät kaikki oharin. Ehkä 10 vuotta sitten...
Mä kyllä ymmärrän tuon miesten suosimisen. Opettajakunta on naisvoittoinen ja koulunkäynti suomalaispojille epämotivoivaa pakkopullaa, olisi hyvä että olis mies- ja naisopeja tasapuolisesti ja pojille näin myös miehenmalleja kouluympäristössä, ettei tule olo että tää asioiden oikein tekeminen, sääntöjen noudattaminen, hyvät arvosanat ja ylipäätään systeemiin sopeutuminen on vaan naisten heiniä tai "akkamaista". Joten kyllä itsekin suosisin miesopeja haussa jos olisin rehtori. Täytyy ajatella asiaa laajemmin yhteiskunnallisesti.
Ihan sama juttu kuin että ministereinä pitäisi olla yhtä paljon naisia, että tytötkin saa viestin että nainenkin voi olla johtavassa ja päättävässä asemassa yhteiskunnassa eikä se oo vain miesten heiniä...
Aineenopettaja itsekin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasiallisesti opettajat ovat haluttomia maantieteelliseen liikkuvuuteen. Pitäisi saada se vakivirka sieltä opiskelupaikkakunnalta, missä se oma KTM- tai lääkärimies käy myös töissä. Töitä ja sijaisuuksia on kyllä syrjäseutujen pienissä kunnissa.
Kokoomuksen äänestäjä
Kyllä se vaan on aika hankalaa muuttaa sijaiseksi jonnekin syrjäpitäjään, kun oma puoliso ja lapset jäävät pääkaupunkiin. Muuttaisitko itse?
Ai syrjäkylille? Sieltähän juuri kouluja on lakkautettu ennätysmäärä viimeisen vuosikymmenen aikana. Ei ole kohta enää kysymys maantieteellisestä liikkuvuudesta!
Siis nyt menee puurot ja vellit sekaisin. "Syrjäpitäjissä" on kouluja, mutta saman pitäjän syrjäkylillä niitä ei ole. Aineenopettajille ei syrjäkylien kouluilla yleensäkään ole juuri ollut töitä, koska syrjäkylien koulut ovat perinteisesti ala-asteita, joihin tarvitaan luokanopettajia. Muuten, nämä "syrjäpitäjät" eli pienet paikakunnat vähän kauempana maakuntakeskuksesta voivat olla hyviä asuinpaikkoja, ja ehkä oppilasaineskin on helpompaa kuin isoissa kaupungeissa.
Pakko kopsata aiemmin kirjoittamani tähän uudelleen, kun viesteissä edelleen uskotaan jossain olevan idyllisiä maaseutukuntia, joihin aina halutessaan pääsee:
Tässä rautalangasta: syrjäkylillä yhtä paikkaa hakee 35-80 henkeä. Kaupungeissa ja pk-seudulla yli 80. Joku sen paikan saa, mutta suurin osa nuolee näppejään/tekee sijaisuuksia/tekee lisäopintoja/vaihtaa alaa, jos voi. Ei siis auta kirjoittaa joka toiseen viestiin " muuta syrjäkylille" ja joka toiseen "muuta kaupunkiin." Tukossa on kaikki tiet, etenkin aineenopettajilla.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ymmärrän tuon miesten suosimisen. Opettajakunta on naisvoittoinen ja koulunkäynti suomalaispojille epämotivoivaa pakkopullaa, olisi hyvä että olis mies- ja naisopeja tasapuolisesti ja pojille näin myös miehenmalleja kouluympäristössä, ettei tule olo että tää asioiden oikein tekeminen, sääntöjen noudattaminen, hyvät arvosanat ja ylipäätään systeemiin sopeutuminen on vaan naisten heiniä tai "akkamaista". Joten kyllä itsekin suosisin miesopeja haussa jos olisin rehtori. Täytyy ajatella asiaa laajemmin yhteiskunnallisesti.
Ihan sama juttu kuin että ministereinä pitäisi olla yhtä paljon naisia, että tytötkin saa viestin että nainenkin voi olla johtavassa ja päättävässä asemassa yhteiskunnassa eikä se oo vain miesten heiniä...
Yäk mikä kommentti!
Olen nähnyt miten motivoituneita pojat ovat miesopettajien tunneilla...utopiaa...
Joo, monikaan ei tunnut ymmärtävän että tilanne on muuttunut valtavasti ihan muutaman vuoden sisällä. Yläkouluja ja lukioita on yhdistelty, ryhmäkokoja suurennettu ja tämän myötä opettajia yksinkertaisesti tarvitaan vähemmän. Lisäksi monissa kunnissa on sijaiskielto, alle viikon-parin pätkiin ei saa ottaa ketään koulun ulkopuolelta.
Kuitenkin opettajia valmistuu ihan yhtä paljon kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ymmärrän tuon miesten suosimisen. Opettajakunta on naisvoittoinen ja koulunkäynti suomalaispojille epämotivoivaa pakkopullaa, olisi hyvä että olis mies- ja naisopeja tasapuolisesti ja pojille näin myös miehenmalleja kouluympäristössä, ettei tule olo että tää asioiden oikein tekeminen, sääntöjen noudattaminen, hyvät arvosanat ja ylipäätään systeemiin sopeutuminen on vaan naisten heiniä tai "akkamaista". Joten kyllä itsekin suosisin miesopeja haussa jos olisin rehtori. Täytyy ajatella asiaa laajemmin yhteiskunnallisesti.
Ihan sama juttu kuin että ministereinä pitäisi olla yhtä paljon naisia, että tytötkin saa viestin että nainenkin voi olla johtavassa ja päättävässä asemassa yhteiskunnassa eikä se oo vain miesten heiniä...
Eikö naisministeri ole paikkaansa ansainnut?
Tai opiskelkaa opettajiksi vain jos olette miehiä. Miehet kyllä tuntuvat työllistyvän opettajiksi ilman samanlaista massatyöttömyyttä ja vuosia kestäviä määräaikaisia pätkiä.