Opettajien työttömyys 2017
Reagoidaanko valtiovallan taholla mitenkään opettajien kasvavaan työttömyyteen? Kouluttautuminen uuteen ammattiin evättiin minulta kun työllistyn niin hyvin, surkuhupaisaa... Mitään muuntokoulutuksia ei ole tarjolla ja yliopistojen sisäänottomääriä ei lasketa.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian opettajien paikat aivan jäissä. Ei paikkoja. Jos jokin paikka auki, niin sata hakijaa - ja koulussa tointa hoitanut valitaan (sinänsä ymmärrettävää). Katsopa MOL:n sivulle. Montako avointa historian ja yhteiskuntaopin opettajan tointa aukeaa? Kerran koko maassa oli tasan yksi paikka auki. Muistaakseni Utsjoella.
Yhtä jaksan ihmetellä: aineenopettajakoulutuksen kiintiömääriä. Joka vuosi yliopistoissa valitaan aineenopettajakoulutukseen tietty määrä opiskelijoita. Yliopisto ei tee työmarkkinapolitiikkaa. Yliopistoille on yksi ja hailee valmistumisen jälkeinen sijoittuminen työelämään.
Paitsi tietenkin tilastoissa. Niiden perusteella yliopistoja järjestetään paremmuusjärjestykseen. Yliopistot saavat rahaa valmistuneista sekä em. kiintiömääristä, jne. Yliopisto on vain oppilaitos. Yliopistot pesevät kätensä akateemisesta työttömyydestä. Yliopistot eivät halua leikata oksaa, jolla istuu. Tai tappaa lypsävää lehmää.
Yliopistojen opettajankoulutukseen olisi ilman muuta puututtuva. Mutta koska maan johdossa insinööri, niin ilmeisesti on ymmärrystä digikoulutuksen suuntaan. Ts. nykyopettajat koulutetaan suoraan nettiopettajiksi, digiosaajiksi, somemaailman hyväksikäyttäjiksi. Että se Pisa-tulos tulisi uudestaan.
Opettajakoulutus jos mikä tässä maassa kaipaa täysremonttia. OAJ on aivan hampaaton. Edunvalvonta olematonta.
Takaisin ruohonjuuritasolle: minä FM hissanope en saa töitä edes päiväkodista tällä eräällä yliopistopaikkakunnalla. Uutta yliopistotutkintoa en halua opiskella. Ei ole varaa. Uutta opintolainaa en ota. Yhden olen maksanut . (Meinasin, että lastentarhanopettajaksi olisin opiskellut). Ehei.
Nyt minä (aineenopettaja) tavoittelen ilmaista työharjoittelupaikkaa päiväkodeista. Työharjoittelua, jolla testataan alalle soveltuvuutta. Kerran jo testattiin jotain mysteeriä: tulin valituksi aineenopettajakoulutusohjelmaan. Vieläpä kärkikolmikkoon.
Aineenopettajan tutkinto tällä paikkakunnalla ei riitä mihinkään! Mikään ei riitä, vähiten "aineenopettajan pedagogiset opinnot". Niillä ei saa luokanopettajan sijaisuuksia tässä eräässä itäsuomalaisessa yliopistokaupungissa, missä maan pahimmat työttömyysluvut. (Okei - se matikan ja musiikin opetus ei suju minulta humanistilta. Mutta edellisenä iltana voi suunnitella tunteja koko illan. Ja harjoitella sitä supistamista...).
Saman aikaan alueen päiväkoteihin palkataan kuukaudeksi, ehkä pidemmäksi aikaa, ylioppilastyttö tai lähihoitaja. Lähihoitajaksi yritin. En tullut valituksi. Ihan väärä tapaus olen minä.
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ei saa tällä paikkakunnalla mitään töitä. Olen liian koulutettu siivoamaan. Väärä koulutus päiväkotiapulaiseksi. Kaupan kassalle ehkä? Sitä en ole vielä yrittänyt.
Sairaalaan keittiöön palkattiin kuukaudeksi lukiolaistyttöni, joka sai (onneksi) paremman palkan kuin minä työmarkkinatukea.
Voisin lähes tappaa itseni. Kukaan ei halua töihin hissan opea. Eikä niitä hissan open paikkoja koko maakunnassa ole. Mutta en ole suisidityyypi. Kolkutan joka oveen. Kaikki ovat kiinni. Iljettävä, turha aineenopettaja olen. Vielä keski-ikäinen nainen. Mikä ihme minussa on kaikki väärin?
Oletko soittanut suoraan jokaisen suomalaisen yläkoulun ja lukion rehtorille ja kysynyt työtä?
Ei paljon auta soitella, kun eivät saa palkata suoraan soittelijaa. Paitsi yksityiskoulut, mutta kaupunkien ja kuntien on pakko laittaa julkiseen hakuun. Sijaislistalle toki pääsee soittelemalla, mutten tiedä, kuka jaksaa sitä hommaa kovinkaan pitkään. Joka aamu odotat, soiko puhelin, mihin kouluun pääset, tuurailet pahimmassa tapauksessa joka päivä eri koulussa eikä töistä ikinä ole paria päivää pidemmälle varmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian opettajien paikat aivan jäissä. Ei paikkoja. Jos jokin paikka auki, niin sata hakijaa - ja koulussa tointa hoitanut valitaan (sinänsä ymmärrettävää). Katsopa MOL:n sivulle. Montako avointa historian ja yhteiskuntaopin opettajan tointa aukeaa? Kerran koko maassa oli tasan yksi paikka auki. Muistaakseni Utsjoella.
Yhtä jaksan ihmetellä: aineenopettajakoulutuksen kiintiömääriä. Joka vuosi yliopistoissa valitaan aineenopettajakoulutukseen tietty määrä opiskelijoita. Yliopisto ei tee työmarkkinapolitiikkaa. Yliopistoille on yksi ja hailee valmistumisen jälkeinen sijoittuminen työelämään.
Paitsi tietenkin tilastoissa. Niiden perusteella yliopistoja järjestetään paremmuusjärjestykseen. Yliopistot saavat rahaa valmistuneista sekä em. kiintiömääristä, jne. Yliopisto on vain oppilaitos. Yliopistot pesevät kätensä akateemisesta työttömyydestä. Yliopistot eivät halua leikata oksaa, jolla istuu. Tai tappaa lypsävää lehmää.
Yliopistojen opettajankoulutukseen olisi ilman muuta puututtuva. Mutta koska maan johdossa insinööri, niin ilmeisesti on ymmärrystä digikoulutuksen suuntaan. Ts. nykyopettajat koulutetaan suoraan nettiopettajiksi, digiosaajiksi, somemaailman hyväksikäyttäjiksi. Että se Pisa-tulos tulisi uudestaan.
Opettajakoulutus jos mikä tässä maassa kaipaa täysremonttia. OAJ on aivan hampaaton. Edunvalvonta olematonta.
Takaisin ruohonjuuritasolle: minä FM hissanope en saa töitä edes päiväkodista tällä eräällä yliopistopaikkakunnalla. Uutta yliopistotutkintoa en halua opiskella. Ei ole varaa. Uutta opintolainaa en ota. Yhden olen maksanut . (Meinasin, että lastentarhanopettajaksi olisin opiskellut). Ehei.
Nyt minä (aineenopettaja) tavoittelen ilmaista työharjoittelupaikkaa päiväkodeista. Työharjoittelua, jolla testataan alalle soveltuvuutta. Kerran jo testattiin jotain mysteeriä: tulin valituksi aineenopettajakoulutusohjelmaan. Vieläpä kärkikolmikkoon.
Aineenopettajan tutkinto tällä paikkakunnalla ei riitä mihinkään! Mikään ei riitä, vähiten "aineenopettajan pedagogiset opinnot". Niillä ei saa luokanopettajan sijaisuuksia tässä eräässä itäsuomalaisessa yliopistokaupungissa, missä maan pahimmat työttömyysluvut. (Okei - se matikan ja musiikin opetus ei suju minulta humanistilta. Mutta edellisenä iltana voi suunnitella tunteja koko illan. Ja harjoitella sitä supistamista...).
Saman aikaan alueen päiväkoteihin palkataan kuukaudeksi, ehkä pidemmäksi aikaa, ylioppilastyttö tai lähihoitaja. Lähihoitajaksi yritin. En tullut valituksi. Ihan väärä tapaus olen minä.
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ei saa tällä paikkakunnalla mitään töitä. Olen liian koulutettu siivoamaan. Väärä koulutus päiväkotiapulaiseksi. Kaupan kassalle ehkä? Sitä en ole vielä yrittänyt.
Sairaalaan keittiöön palkattiin kuukaudeksi lukiolaistyttöni, joka sai (onneksi) paremman palkan kuin minä työmarkkinatukea.
Voisin lähes tappaa itseni. Kukaan ei halua töihin hissan opea. Eikä niitä hissan open paikkoja koko maakunnassa ole. Mutta en ole suisidityyypi. Kolkutan joka oveen. Kaikki ovat kiinni. Iljettävä, turha aineenopettaja olen. Vielä keski-ikäinen nainen. Mikä ihme minussa on kaikki väärin?
Oletko soittanut suoraan jokaisen suomalaisen yläkoulun ja lukion rehtorille ja kysynyt työtä?
Tuolla tavalla saa jotain 1-5 päivän sijaisuuksia ja jos pidempiaikainen paikka sitten tulee kouluun auki ja laitetaan hakuun, ei ole mitenkään selvää, että tämä tuttu sijainen sen saisi.
Lisäksi nykyään monessa koulussa pätkäsijaisuuksiin ei edes saa palkata ketään vaan kollegat joutuu otoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Historian opettajien paikat aivan jäissä. Ei paikkoja. Jos jokin paikka auki, niin sata hakijaa - ja koulussa tointa hoitanut valitaan (sinänsä ymmärrettävää). Katsopa MOL:n sivulle. Montako avointa historian ja yhteiskuntaopin opettajan tointa aukeaa? Kerran koko maassa oli tasan yksi paikka auki. Muistaakseni Utsjoella.
Yhtä jaksan ihmetellä: aineenopettajakoulutuksen kiintiömääriä. Joka vuosi yliopistoissa valitaan aineenopettajakoulutukseen tietty määrä opiskelijoita. Yliopisto ei tee työmarkkinapolitiikkaa. Yliopistoille on yksi ja hailee valmistumisen jälkeinen sijoittuminen työelämään.
Paitsi tietenkin tilastoissa. Niiden perusteella yliopistoja järjestetään paremmuusjärjestykseen. Yliopistot saavat rahaa valmistuneista sekä em. kiintiömääristä, jne. Yliopisto on vain oppilaitos. Yliopistot pesevät kätensä akateemisesta työttömyydestä. Yliopistot eivät halua leikata oksaa, jolla istuu. Tai tappaa lypsävää lehmää.
Yliopistojen opettajankoulutukseen olisi ilman muuta puututtuva. Mutta koska maan johdossa insinööri, niin ilmeisesti on ymmärrystä digikoulutuksen suuntaan. Ts. nykyopettajat koulutetaan suoraan nettiopettajiksi, digiosaajiksi, somemaailman hyväksikäyttäjiksi. Että se Pisa-tulos tulisi uudestaan.
Opettajakoulutus jos mikä tässä maassa kaipaa täysremonttia. OAJ on aivan hampaaton. Edunvalvonta olematonta.
Takaisin ruohonjuuritasolle: minä FM hissanope en saa töitä edes päiväkodista tällä eräällä yliopistopaikkakunnalla. Uutta yliopistotutkintoa en halua opiskella. Ei ole varaa. Uutta opintolainaa en ota. Yhden olen maksanut . (Meinasin, että lastentarhanopettajaksi olisin opiskellut). Ehei.
Nyt minä (aineenopettaja) tavoittelen ilmaista työharjoittelupaikkaa päiväkodeista. Työharjoittelua, jolla testataan alalle soveltuvuutta. Kerran jo testattiin jotain mysteeriä: tulin valituksi aineenopettajakoulutusohjelmaan. Vieläpä kärkikolmikkoon.
Aineenopettajan tutkinto tällä paikkakunnalla ei riitä mihinkään! Mikään ei riitä, vähiten "aineenopettajan pedagogiset opinnot". Niillä ei saa luokanopettajan sijaisuuksia tässä eräässä itäsuomalaisessa yliopistokaupungissa, missä maan pahimmat työttömyysluvut. (Okei - se matikan ja musiikin opetus ei suju minulta humanistilta. Mutta edellisenä iltana voi suunnitella tunteja koko illan. Ja harjoitella sitä supistamista...).
Saman aikaan alueen päiväkoteihin palkataan kuukaudeksi, ehkä pidemmäksi aikaa, ylioppilastyttö tai lähihoitaja. Lähihoitajaksi yritin. En tullut valituksi. Ihan väärä tapaus olen minä.
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ei saa tällä paikkakunnalla mitään töitä. Olen liian koulutettu siivoamaan. Väärä koulutus päiväkotiapulaiseksi. Kaupan kassalle ehkä? Sitä en ole vielä yrittänyt.
Sairaalaan keittiöön palkattiin kuukaudeksi lukiolaistyttöni, joka sai (onneksi) paremman palkan kuin minä työmarkkinatukea.
Voisin lähes tappaa itseni. Kukaan ei halua töihin hissan opea. Eikä niitä hissan open paikkoja koko maakunnassa ole. Mutta en ole suisidityyypi. Kolkutan joka oveen. Kaikki ovat kiinni. Iljettävä, turha aineenopettaja olen. Vielä keski-ikäinen nainen. Mikä ihme minussa on kaikki väärin?
Koulunkäyntiavustajaksi palkataan porukkaa.
Niitä tarvitaan nyt kun opettajien määrää on supistettu ja luokkakokoja kasvatettu.
Eli hakekaa ihmeessä koulunkäyntiavustajiksi. Ne pitää nykyään opetustuntijakin kun ope on poissa!
Nimittäin kaveri oli hakemassa koulunkäyntiavaustajaksi niin se reksi joka haastatteli kysyi heti että pystykkö pitämään opetustunteja kun ope on pois.....
Joissain koulussa käytetään koulunkäynninavustajaa/-ohjaajaa opettajana????Paikkaamassa poissaoloa eli ei oteta opea sijaiseksi.....???
Pitääkö paikkansa?
Ainakin pk-seudulla on kyllä koulunkäyntiavustajiakin vähennetty rankalla kädellä muutaman viime vuoden aikana. En jotenkin jaksa uskoa, että sielläkään on auvoinen työtilanne.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pk-seudulla on kyllä koulunkäyntiavustajiakin vähennetty rankalla kädellä muutaman viime vuoden aikana. En jotenkin jaksa uskoa, että sielläkään on auvoinen työtilanne.
Käsittääkseni on huono tilanne heilläkin, paikkoja on vähennetty tai tunteja leikattu.
Vierailija kirjoitti:
Eikö aineenopettaja voi tehdä luokanopettajan sijaisuuksia?
Ei voi, koska pätevälle aineenopettajalle on maksettava paljon parempaa palkkaa kuin täysin kouluttamattomalle. Mikään säädös ei vaadi palkkaamaan pätevintä hakijaa, vaan alle vuoden sijaisuuteen voi ottaa kenet tahansa, jos täsmälleen sopivaa pätevyyttä ei ole yhdelläkään hakijalla. Tuskin löytyy, jos aineyhdistelmä on esimerkiksi saksa&fysiikka&liikunta&kotitalous&tekninen työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasiallisesti opettajat ovat haluttomia maantieteelliseen liikkuvuuteen. Pitäisi saada se vakivirka sieltä opiskelupaikkakunnalta, missä se oma KTM- tai lääkärimies käy myös töissä. Töitä ja sijaisuuksia on kyllä syrjäseutujen pienissä kunnissa.
Kokoomuksen äänestäjä
Kyllä se vaan on aika hankalaa muuttaa sijaiseksi jonnekin syrjäpitäjään, kun oma puoliso ja lapset jäävät pääkaupunkiin. Muuttaisitko itse?
Ai syrjäkylille? Sieltähän juuri kouluja on lakkautettu ennätysmäärä viimeisen vuosikymmenen aikana. Ei ole kohta enää kysymys maantieteellisestä liikkuvuudesta!
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisten aineiden opettajilla työpaikkoja piisaa.
Ei enää, heitäkin on jo liikaa.
Muutkin korkeasti koulutetut joutuvat muuttamaan työn perässä, useimmiten pk-seudulle. Harva maisteri saa töitä jostain pikkupitäjästä, jossa työpaikat ja väki vähenevät.
Suosittelen erityispedan opintoja.
Täällä yksi pätkätöitä tekevä ope. Sama meno on jatkunut jo vuosikausia. Olen täysin valmis vaihtamaan alaa, onneksi on aikaisempia ammatteja. Sääli vaan, että tykkään opettamisesta valtavasti. Mutta kun jollain täytyisi elää.. Vuosituloni ovat aivan onnettomat. Kyllä tässä olisi suuren muutoksen paikka. Opettajien ylikouluttaminen pitäisi lopettaa välittömästi, koska edellisilläkään ei ole töitä. Ja mitä tekee OAJ?!? Onko turhempaa puljua olemassakaan..
Nyt erityispedagogiikan opettajiakin on paljon kuin myös opoja. Opoista oli hiljattain juttu opettaja-lehdessä, nimittäin koulutusmäärien suuruudesta.
Vierailija kirjoitti:
Joissain koulussa käytetään koulunkäynninavustajaa/-ohjaajaa opettajana????Paikkaamassa poissaoloa eli ei oteta opea sijaiseksi.....???
Pitääkö paikkansa?
Meidän yläkoulussamme ei ole ollut sijaisia koko sielläoloni aikana (15 vuotta). Ei myöskään ole ollut ensimmäistäkään koulunkäynninavustajaa. En edes tietäisi, mitä sellaisella pitäisi tehdä. Meillä oppilaat ovat joko keskenään tai sitten hyppytunnilla oleva opettaja tulee nököttämään luokkaan ja tappamaan aikaa. Pois oleva opettaja antaa ohjeet esim. sähköpostilla tyyliin "lukevat seuraavan kappaleen ja tekevät tehtävät" niin pitkälle kuin poissaoloa riittää. Opetus ei etene poissaolon aikana mihinkään. Siksi meillä ei ollakaan pois kuin vasta kun on pää kainalossa.
Eivät kaikki työttömät opettajat asu missään pikkupaikkakunnilla, vaan tilanne on todella paha etenkin yliopistokaupungeissa. Tämä Turun seutu taitaa olla opettajien työllisyyden kannalta joku vihoviimeinen persereikä:(
Jep, kun opiskelin vuosina 2003-2008 luokanopettajaksi, meille hoettiin että koska edessä häämöttää eläkebuumi suurilla ikäluokilla, voisimme valita itse työpaikkamme. Työvoimapulasta puhuttiin luennoilla ja hehkutettiin, että valitsitte hyvän alan.
Kun valmistuin, sain töitä vuonna 2008 Turusta ensin ja sitten Helsingistä. Lopulta viran. Silloin oli epäpäteviäkin opettajia töissä, koska muita ei oltu saatu. Mutta ei ole enää. Nyttemmin noin 100 hakijaa per virka pk-seudulla ja sijaisiakin tungokseksi asti. Vain miehet työllistyvät varmasti. Turussa ei ole enää edes sijaisuuksia tarjolla. Useat ystäväni ovat ilman töitä yliopistokaupungeissa.
Luokanopettajaksi valmistuneille on edessään kovat ajat. Lapsiakaan ei Suomeen enää synny tarpeeksi. Koulutuspolitiikka on epäonnistunutta.
Nuoret, älkää opiskelko opettajiksi enää.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen erityispedan opintoja.
Kaikki järjellinenvsisältö puuttuu erityispedagogiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki työttömät opettajat asu missään pikkupaikkakunnilla, vaan tilanne on todella paha etenkin yliopistokaupungeissa. Tämä Turun seutu taitaa olla opettajien työllisyyden kannalta joku vihoviimeinen persereikä:(
Sanos muuta, valmistuin aineenopettajaksi 2014, tähän mennessä pisin sijaisuuspätkä on ollut viikon! Yhden vuoden sijaisuutta haki juuri 75 opettajaa (paikan sai henkilö, jolla oli ollut vuosia vakipaikka jossain muualla). Ja mitä tekee TY, ei ainakaan vähennä aineenopettajien koulutusta.
Turun seudulla toimii xy yhdistettynä minimaaliseen työkokemukseen.
Kommentoin tuohon lähihoitajaksi hakemiseen. Ei siinä haussa ole tarkoituskaan valita niitä kyvykkäimpiä hakijoita vaan ne koululle sopivimmat. Katsos kun tärkeintä on saada opiskelijat valmistumaan, koska siten pysyy oppilaitoksella opiskelupaikat jatkossakin ja rahoitus pelaa. Ei esim. laadukas opetus tai valmistuvien hyvät taidot ole vastaava prioriteetti. Työtön historian ope joka hakee samalla hissan open paikkaa nyt pompsautetaan lähärihausta automaattisesti ulos. Hyvin suuri todennäköisyys olisi että kuitenkin keskeyttäisit saadessasi jonkun paremman paikan. Kun tilallesi valitaan joku melkein lukutaitoinen, se on oppilaitoksella parempi valinta.