Opettajien työttömyys 2017

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Suomessa töitä tekeville löytyy, omasta asenteesta kiinni vai miten se meni.

Löytyishän sitä, mutta kuten tuolla on aiemmin sanottu, opettajat eivät osaa eivätkä opi mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Pääasiallisesti opettajat ovat haluttomia maantieteelliseen liikkuvuuteen. Pitäisi saada se vakivirka sieltä opiskelupaikkakunnalta, missä se oma KTM- tai lääkärimies käy myös töissä. Töitä ja sijaisuuksia on kyllä syrjäseutujen pienissä kunnissa.

Kokoomuksen äänestäjä

En ymmärrä mikä ongelma tässä on. Syrjäseutujen opettajapaikkoihin on myös paljon hakijoita eikä yksikään paikka jää täyttämättä. Kaikille opettajille ei vain riitä töitä, joten eikö ole hyvä, että perheelliset ja hyvin tienaavat kotitaloudet ovat niitä, joissa toinen on työttömänä

Omaehtoisen opiskelun tuki niille jotka sitä haluavat. Ei opettajan työ ole minulle sisällöllisesti elinehto.

Missä?

Opettajia on monenlaisia, pätee vanha sanonta, muut tekee mitä osaa, mä teen mitä huvittaa. T. Yksityiseltä sektorilta opettajaksi ryhtynyt.

Ylipäätään korkeakoulututkintojen määrä on nykyisellään kaksinkertainen tarvittavaan nähden poislukien juuri lekurit.

Eipä opettajaksi opiskeleville edelleenkään juuri kerrota tämän liikakoulutetun alan realiteeteista mitään, itse onneksi tajusin vaihtaa pääainetta sellaiseksi jonka kanssa paremmat mahdollisuudet yrittäjyyteen ja ulkomaille työllistymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisten aineiden opettajilla työpaikkoja piisaa.

Mutta myös hakijoita on hirveät määrät. Vain erityisopettajille on todella kova kysyntä ja pätevistä pulaa.

Opiskelin Helsingissä, ensimmäisen työpaikkani sain Etelä-Karjalasta. Nykyinen vakipaikka sekin kehä kolmosen tuolla puolen. Virattomana hain aikoinaan Espoosta matematiikan opettajan paikkaa, hakijoita oli 200, muuta tietoa ei paikasta kuulunutkaan kuin tuo sähköposti hakijoiden määrästä. Nykyisessä duunipaikassa 30 opettajasta 5 asuu samalla kylällä, toiset 5 naapurikylällä, loput tulee Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Hyvinkäältä, Tuusulasta, Keravalta, ... ns. kohtuullisten ajomatkojen päästä. Aika paljon on moni kollegani joustanut siitä, että saisi tehdä duunia juuri siellä missä itse haluaisi.

Kyllästyin luokanopettajana kärkkymään pätkiä... Joskus sain töitä vasta lokakuussa, sitä joululomaan, keväällä ehkä jatko. Pisin yhtenäinen pätkä oli tammi-toukokuu. Luin erityisopettajaopinnot ja erityisesti erityisluokanopeista on pulaa. Yksi vuosi oli helvettiä, kun jouduin ravaamaan lähiopetusjaksot satojen kilometrien päässä kaukana pienistä lapsista. Se maksoikin asua hotelleissa yms. Mutta vuosi meni nopeasti ja loppujen lopuksi en joutunut siellä paikkakunnalla olemaan yhteensä kuin noin 50 yötä talven aikana.

Samalla seudulla, jossa vuoden sijaisuuteen oli 100 hakijaa ja virkaan 200, niin erityisluokaopena (kokemattomanakin) sain heti valita kolmesta koko vuoden sijaisuuden ja virkoihinkin on "ei-niin-hottispaikkoihin" on ollut vain 2-4 hakijaa. Uskomatonta. Sen sijaan laaja-alaisen erkan virkoihin on sentään se 20 pätevää hakijaa, joka sekin on vähän verrattuna kaikkiin muihin. Mutta erityisluokanope on paras työllistämään.

Lääkärit ovat aina osanneet ja pystyneet vaikuttamaan alan opiskelupaikkojen lukumäärään. Tavoitteena on säilyttää täystyöllisyystilanne, mieluummin hieman jopa pulaa työntekijöistä, että palkat pysyvät korkeina. Mitkään muut alat eivät ole tätä tehneet ja se on niiden huonoutta. OAJ etunenässä lisäisi varmaan vaan opiskelupaikkoja, koska on niin huono ajamaan opettajien etua.

Aineenope, vaikkakin virassa

Vierailija kirjoitti:

Ei luokanopettajillekaan löydy hyvin töitä. Hakijoita on lyhyihin sijaisuuksiinkin todella paljon. Ihmettelen, että tänä vuonna vielä luokanopettajien sisäänotto määrä kasvatettiin, kun entisillekään ei ole työtä. Kauheasti hakijoita, mutta ei taida nuorilla olla realistinen käsitys työtilanteesta. Melkoista matkalaukkuelämää monella opettajalla.

Hieman aineenopena ihmettelen tätä (onkohan tilanne tosi sijainnista riippuvainen?), koska olen tänä keväänä/kesänä hakenut oman aineen määräaikaisia ensi vuodeksi ja muutama näistä pesteistä olisi ollut ala-asteella. En saanut aineenopen paikkoja, mutta haastatteluissa paristakin paikasta minulle sanottiin vielä kesäkuun lopulla, että syksyksi puuttuu edelleen luokanopettajia, pistä paperit vetämään. Eli olivat niin epätoivoisia, että halusivat aineenopen luokanopen sijaiseksi koko lukuvuodeksi, koska hakijoita ei vain ollut.

Tämä siis pääkaupunkiseudulla, eikä minulla ole luokanopen pätevyyttä, pelkkä aineen pätevyys. Ja tällä hetkellä edelleen on kaupunkien sivuilla todella paljon paikkoja auki nimenomaan luokanopetuksessa, muttei omassa aineessani ainakaan yhtäkään lähialueella. En tosin osaa sanoa, paljonko noihin nyt avoimiin paikkoihin tulee hakemuksia ja mikä on kilpailutilanne, mutta paikkoja on kyllä todella paljon enemmän kuin omassa aineessani.

Vantaalla tällä hetkellä 12 luokanopettajan paikkaa auki, Helsingissä 7 ja Espoossa 1. Toki työttömiä tällä alueella varmasti enemmän kuin tuo 20, mutta esim. matikan opettajilla avoimia paikkoja samalla alueella 0. Muutenkin aineenopettajien paikkoja tällä hetkellä auki vain muutama pk-seudulla.

Eikä ilmeisesti kuitenkaan ihan hirveästi hakijoita noihin luokanopettajien paikkoihin, jos tuolle edellisellekin aineenopettajalle oli epäpätevänä ehdotettu hakemaan noita määräaikaisia. Pätevä hakija kun kuitenkin pitää ottaa, jos sellainen on. Miksi ehdottaisi epäpätevälle hakemista, jos tietää, että hakijoita on tungokseksi asti ja valinnanvaraa riittää?

Historian opettajien paikat aivan jäissä. Ei paikkoja. Jos jokin paikka auki, niin sata hakijaa - ja koulussa  tointa hoitanut valitaan (sinänsä ymmärrettävää). Katsopa MOL:n sivulle. Montako avointa historian ja yhteiskuntaopin opettajan tointa aukeaa? Kerran koko maassa oli tasan yksi paikka auki. Muistaakseni Utsjoella.

Yhtä jaksan ihmetellä: aineenopettajakoulutuksen kiintiömääriä. Joka vuosi yliopistoissa valitaan aineenopettajakoulutukseen tietty määrä opiskelijoita. Yliopisto ei tee työmarkkinapolitiikkaa. Yliopistoille on yksi ja hailee valmistumisen jälkeinen sijoittuminen työelämään.

Paitsi tietenkin tilastoissa. Niiden perusteella yliopistoja järjestetään paremmuusjärjestykseen. Yliopistot saavat rahaa valmistuneista sekä em. kiintiömääristä, jne. Yliopisto on vain oppilaitos. Yliopistot pesevät kätensä akateemisesta työttömyydestä. Yliopistot eivät halua leikata oksaa, jolla istuu. Tai tappaa lypsävää lehmää.

Yliopistojen opettajankoulutukseen olisi ilman muuta puututtuva. Mutta koska maan johdossa insinööri, niin ilmeisesti on ymmärrystä digikoulutuksen suuntaan. Ts. nykyopettajat koulutetaan suoraan nettiopettajiksi, digiosaajiksi, somemaailman hyväksikäyttäjiksi. Että se Pisa-tulos tulisi uudestaan.

Opettajakoulutus jos mikä tässä maassa kaipaa täysremonttia. OAJ on aivan hampaaton. Edunvalvonta olematonta.

Takaisin ruohonjuuritasolle: minä FM hissanope en saa töitä edes päiväkodista tällä eräällä yliopistopaikkakunnalla. Uutta yliopistotutkintoa en halua opiskella. Ei ole varaa. Uutta opintolainaa en ota. Yhden olen maksanut . (Meinasin, että lastentarhanopettajaksi olisin opiskellut). Ehei.

Nyt minä (aineenopettaja) tavoittelen ilmaista työharjoittelupaikkaa päiväkodeista. Työharjoittelua, jolla testataan alalle soveltuvuutta. Kerran jo testattiin jotain mysteeriä: tulin valituksi aineenopettajakoulutusohjelmaan. Vieläpä kärkikolmikkoon.

Aineenopettajan tutkinto tällä paikkakunnalla ei riitä mihinkään! Mikään ei riitä, vähiten "aineenopettajan pedagogiset opinnot". Niillä ei saa luokanopettajan sijaisuuksia tässä eräässä itäsuomalaisessa yliopistokaupungissa, missä maan pahimmat työttömyysluvut. (Okei - se matikan ja musiikin opetus ei suju minulta humanistilta. Mutta edellisenä iltana voi suunnitella tunteja koko illan. Ja harjoitella sitä supistamista...).

Saman aikaan alueen päiväkoteihin palkataan kuukaudeksi, ehkä pidemmäksi aikaa, ylioppilastyttö tai lähihoitaja. Lähihoitajaksi yritin. En tullut valituksi. Ihan väärä tapaus olen minä.

Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ei saa tällä paikkakunnalla mitään töitä. Olen liian koulutettu siivoamaan. Väärä koulutus päiväkotiapulaiseksi. Kaupan kassalle ehkä? Sitä en ole vielä yrittänyt.

Sairaalaan keittiöön palkattiin kuukaudeksi lukiolaistyttöni, joka sai (onneksi) paremman palkan kuin minä työmarkkinatukea.

Voisin lähes tappaa itseni. Kukaan ei halua töihin hissan opea. Eikä niitä hissan open paikkoja koko maakunnassa ole. Mutta en ole suisidityyypi. Kolkutan joka oveen. Kaikki ovat kiinni. Iljettävä, turha aineenopettaja olen. Vielä keski-ikäinen nainen. Mikä ihme minussa on kaikki väärin?

Vierailija kirjoitti:

Pääasiallisesti opettajat ovat haluttomia maantieteelliseen liikkuvuuteen. Pitäisi saada se vakivirka sieltä opiskelupaikkakunnalta, missä se oma KTM- tai lääkärimies käy myös töissä. Töitä ja sijaisuuksia on kyllä syrjäseutujen pienissä kunnissa.

Kokoomuksen äänestäjä

Voi kuule kun siellä syrjäseudulla kun on paikka auki, sitäkin hakee joku 35-100 tyyppiä!

Pääkaupunkiseutu taitaa olla se ainoa alue, jossa luokanopettaja on helppo työllistyä. Muualla (Turku, Tampere, jne) työpaikoista on todella pulaa ja päteviä hakijoita suuret määrät. Moni on lähtenyt Helsingin alueelle jos vain oma elämäntilanne sen sallii.

Miten kukaan voi estää sinua uudelleenkouluttautumasta? Ei muuta kuin haet kouluun ja aloitat opinnot kun pääset sisään. Jos työmarkkinatukea ei makseta, niin sitten opiskelet toimeentulotuella. Ei toimeentulotuen maksua voi katkaista millään verukkeella jos et saa tuloja mistään. 

Vierailija kirjoitti:

Pääkaupunkiseutu taitaa olla se ainoa alue, jossa luokanopettaja on helppo työllistyä. Muualla (Turku, Tampere, jne) työpaikoista on todella pulaa ja päteviä hakijoita suuret määrät. Moni on lähtenyt Helsingin alueelle jos vain oma elämäntilanne sen sallii.

Ei mikään ihme, että Helsingissä on vapaita työpaikkoja tuolla alalla. Taitaa olla aika kaameaa opettajan arki siellä nykypäivänä. 

Vierailija kirjoitti:

Historian opettajien paikat aivan jäissä. Ei paikkoja. Jos jokin paikka auki, niin sata hakijaa - ja koulussa  tointa hoitanut valitaan (sinänsä ymmärrettävää). Katsopa MOL:n sivulle. Montako avointa historian ja yhteiskuntaopin opettajan tointa aukeaa? Kerran koko maassa oli tasan yksi paikka auki. Muistaakseni Utsjoella.

Yhtä jaksan ihmetellä: aineenopettajakoulutuksen kiintiömääriä. Joka vuosi yliopistoissa valitaan aineenopettajakoulutukseen tietty määrä opiskelijoita. Yliopisto ei tee työmarkkinapolitiikkaa. Yliopistoille on yksi ja hailee valmistumisen jälkeinen sijoittuminen työelämään.

Paitsi tietenkin tilastoissa. Niiden perusteella yliopistoja järjestetään paremmuusjärjestykseen. Yliopistot saavat rahaa valmistuneista sekä em. kiintiömääristä, jne. Yliopisto on vain oppilaitos. Yliopistot pesevät kätensä akateemisesta työttömyydestä. Yliopistot eivät halua leikata oksaa, jolla istuu. Tai tappaa lypsävää lehmää.

Yliopistojen opettajankoulutukseen olisi ilman muuta puututtuva. Mutta koska maan johdossa insinööri, niin ilmeisesti on ymmärrystä digikoulutuksen suuntaan. Ts. nykyopettajat koulutetaan suoraan nettiopettajiksi, digiosaajiksi, somemaailman hyväksikäyttäjiksi. Että se Pisa-tulos tulisi uudestaan.

Opettajakoulutus jos mikä tässä maassa kaipaa täysremonttia. OAJ on aivan hampaaton. Edunvalvonta olematonta.

Takaisin ruohonjuuritasolle: minä FM hissanope en saa töitä edes päiväkodista tällä eräällä yliopistopaikkakunnalla. Uutta yliopistotutkintoa en halua opiskella. Ei ole varaa. Uutta opintolainaa en ota. Yhden olen maksanut . (Meinasin, että lastentarhanopettajaksi olisin opiskellut). Ehei.

Nyt minä (aineenopettaja) tavoittelen ilmaista työharjoittelupaikkaa päiväkodeista. Työharjoittelua, jolla testataan alalle soveltuvuutta. Kerran jo testattiin jotain mysteeriä: tulin valituksi aineenopettajakoulutusohjelmaan. Vieläpä kärkikolmikkoon.

Aineenopettajan tutkinto tällä paikkakunnalla ei riitä mihinkään! Mikään ei riitä, vähiten "aineenopettajan pedagogiset opinnot". Niillä ei saa luokanopettajan sijaisuuksia tässä eräässä itäsuomalaisessa yliopistokaupungissa, missä maan pahimmat työttömyysluvut. (Okei - se matikan ja musiikin opetus ei suju minulta humanistilta. Mutta edellisenä iltana voi suunnitella tunteja koko illan. Ja harjoitella sitä supistamista...).

Saman aikaan alueen päiväkoteihin palkataan kuukaudeksi, ehkä pidemmäksi aikaa, ylioppilastyttö tai lähihoitaja. Lähihoitajaksi yritin. En tullut valituksi. Ihan väärä tapaus olen minä.

Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ei saa tällä paikkakunnalla mitään töitä. Olen liian koulutettu siivoamaan. Väärä koulutus päiväkotiapulaiseksi. Kaupan kassalle ehkä? Sitä en ole vielä yrittänyt.

Sairaalaan keittiöön palkattiin kuukaudeksi lukiolaistyttöni, joka sai (onneksi) paremman palkan kuin minä työmarkkinatukea.

Voisin lähes tappaa itseni. Kukaan ei halua töihin hissan opea. Eikä niitä hissan open paikkoja koko maakunnassa ole. Mutta en ole suisidityyypi. Kolkutan joka oveen. Kaikki ovat kiinni. Iljettävä, turha aineenopettaja olen. Vielä keski-ikäinen nainen. Mikä ihme minussa on kaikki väärin?

Oletko soittanut suoraan jokaisen suomalaisen yläkoulun ja lukion rehtorille ja kysynyt työtä?

Kannattaa laajentaa työnhakua pois sieltä Itä-Suomesta.

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisten aineiden opettajilla työpaikkoja piisaa.

Joo olihan niitä paikkoja aiemmin auki, mutta kyllä niihin hakijoitakin riitti. Lukiopaikoissa puhuttiin jopa yli 200 hakijasta. Yläkoulupaikka kolmen aineen pätevyydelläkin kaukana isoista kaupungeista saattoi kerätä 30-40 hakijaa.

Usko pois: ei meidänkään työtilanne hyvä ole. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut joka vuosi vuoden määräaikaisen pätkän, mutta virasta tuntuu olevan turha haaveillakaan.

Täällä pienessä kaupungissa kaikkiin avoimiksi tulleisiin aineenopen virkoihin oli vähintään 30 hakijaa, vakituisiin enemmän. Eikä todellakaan ole erityisen houkutteleva paikkakunta tai hyvät kulkuyhteydet. Hakijamääristä jos päätteli, niin historia ja muut lukuaineet keräsivät kaikkein eniten hakijoita, eli niissä varmaan eniten työttömiäkin.

Itse ehdin saada virkani tuurilla juuri ennen kuin hakijamäärät jossain vaiheessa alkoivat kasvaa todella suuriksi. Sellaiset virassa olevat opettajat, jotka eivät yhtään seuraa näitä asioita, luulevat edelleen, että hakijatilanne on sama kuin noin 10 vuotta sitten ja sen takia tuntuvat ihmettelevän, jos joku opettaja on pitempään työttömänä.

Kamala tilanne tämä ihmisten ylikoulutus. Varsinkin pitkän korkeakoulututkinnon jälkeen, jos on jo opintolainaakin, on aika iso riski alkaa tehdä toista.