Lue keskustelun säännöt.
Ystäväpariskunnan jatkuva kaaos, aina jtn säätöä
01.07.2017 |
Olemme paljon tekemisissä ystäväpariskunnan kanssa. Meillä on aina kivaa ja viihdymme yhdessä. Miehillä on yhteinen harrastus ja ollaan samanhenkisiä.
Paitsi että: Ystäviemme mitkään suunnitelmat lähdöistä tai menoista tai tapaamisista eivät onnistu, tai jos onnistuu, niin kaikki on aina hiuskarvan varassa!
Ne masinoi jonkun monimutkaisen kahdella autolla menomatka-ja yhdellä takaisin-järjestelyn joka kaatuu siihen, että lähdön hetkellä toisen auton avaimet onkin jossain muualla.
Tai lentomatkalle lähtiessä pitääkin toinen passi uusia pikana kentällä 5min ennen boardingia!
Erilaisia kuljetuksia, joissa kavereita viedään "siinä samalla" sinne ja tänne.
Valot ja pesukone jää päälle kun lähdetään lomalle ha sitten soitellaan että voisko joku käydä pikaseen kattomassa ...
Arvaatte varmaan että me olemme erilaisia!
Joka kerta, ennen tapaamisia ja niiden jälkeen me olemme aivan poikki ja stressaantuneita tästä säätämisestä. Ja ikinä ne ei opi mistään. Kaaos vaan jatkuu... Käy kyllä voimille.
Millä nämä saisi edes vähän skarppaamaan??
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Joo, jumankeisson justiinsa nämä. Lupaavat aina, joka kerta jollekin ihan random kummipojan tyttöystävälle jonkun kyydin, meidän kyydillä/meidän kans, kun ” voidaan tehdä pikku mutka” ja sitten siinä samalla mutkalla kuullaan että jonkun pitäisi käydä ruokakaupassa ostamassa noin 2viikon ruuat, ja tuttavapariskunnsn isäntä (joka on tarjoushaukka), on tehnyt jonkun älyttömän tori.fi-ostoksen johon kuulu nouto sekä tavaran purku osiin kuljetuksen ajaksi!? Kaikki tämä perustellaan huolettomasti yhteen isoon nippuun ,kun ” ollaan kuitenkin sielläpäin” ja ” siinäpä se menee samalla”!? Not. Ne ei koskaan, ikinä mene niin.
Haha! Tarjoushaukka tori-ostoksineen! Eihän se ole kuin pikku lenkki lisää matkaan, ei paha!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaiseni on tällainen, ollut aina. On muuten tosi kiva ihminen mutta ei kannata mennä samalla autolla eikä sekaantua hönen logistisiin juttuihinsa, koska hermot menee säätämiseen.
En jaksaisi tuota, voihan sitä tavata muutenkin kuin matkaillen tms.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tuoda keskusteluun yhden näkökulman lisää. Ei liity AP:n tapaukseen, tai välinpitämättömiin säätäjiin, vaan yleisesti lievempään, tahattomaan säätöön ja suomalaiseen kulttuuriin.
Olen ADD-tapaus. Yritän tsempata koko ajan todella paljon, mutta yrityksistä huolimatta tämä näkyy ulos päin LIEVÄNÄ säätämisenä. Tsemppaaminen on väsyttävää ja stressaavaa puuhaa, vie todella paljon energiaa. Suomalainen kulttuuri puolestaan on todella skarppia, täsmällistä. Tässä on todella paljon hyvää. Mutta kulttuuri on myös armoton, jos sattuu olemaan neurotyypillisesti poikkeava.
Minulla on koko ajan olo, että olen rampana osallistumassa juoksukilpailuun. Onnistun suurin ponnistuksin pääsemään maaliin, mutta koko ajan olen muiden mielestä liian hidas. Siitä huolimatta, että olen tehnyt parhaani ja ylittänyt itseni. Monet kerrat on tullut itku, kun minut tuomitaan jonkun pienen mokan takia ja leimataan välinpitämättömäksi, vaikka todellisuudessa olen yrittänyt enemmän kuin muut yhteensä.
Epäilen, että jossain muussa maassa minua ei edes määriteltäisi mitenkään poikkeavaksi, vaan olisin ihan peruspulliainen. Kaipaisin hieman armoa superskarppaajilta, se ei ole kaikille helppoa, tai edes mahdollista.
TÄMÄ
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tuoda keskusteluun yhden näkökulman lisää. Ei liity AP:n tapaukseen, tai välinpitämättömiin säätäjiin, vaan yleisesti lievempään, tahattomaan säätöön ja suomalaiseen kulttuuriin.
Olen ADD-tapaus. Yritän tsempata koko ajan todella paljon, mutta yrityksistä huolimatta tämä näkyy ulos päin LIEVÄNÄ säätämisenä. Tsemppaaminen on väsyttävää ja stressaavaa puuhaa, vie todella paljon energiaa. Suomalainen kulttuuri puolestaan on todella skarppia, täsmällistä. Tässä on todella paljon hyvää. Mutta kulttuuri on myös armoton, jos sattuu olemaan neurotyypillisesti poikkeava.
Minulla on koko ajan olo, että olen rampana osallistumassa juoksukilpailuun. Onnistun suurin ponnistuksin pääsemään maaliin, mutta koko ajan olen muiden mielestä liian hidas. Siitä huolimatta, että olen tehnyt parhaani ja ylittänyt itseni. Monet kerrat on tullut itku, kun minut tuomitaan jonkun pienen mokan takia ja leimataan välinpitämättömäksi, vaikka todellisuudessa olen yrittänyt enemmän kuin muut yhteensä.
Epäilen, että jossain muussa maassa minua ei edes määriteltäisi mitenkään poikkeavaksi, vaan olisin ihan peruspulliainen. Kaipaisin hieman armoa superskarppaajilta, se ei ole kaikille helppoa, tai edes mahdollista.
Höpönhöpön ja lässyn lää. Kaikki nämä "neurotyypillisesti poikkeavat" eivät ole muuta kuin laiskoja ja välinpitämättömiä. Te säädätte koska ympäristö tekee teille mahdolliseksi säätää ilman mitään seurauksia.
Ei olisi sinullakaan mitään vaikeuksia tsempata, skarpata tai olla täsmällinen jos säätämisesi johtaisi esim. siihen että joutuisit karhun syömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, jumankeisson justiinsa nämä. Lupaavat aina, joka kerta jollekin ihan random kummipojan tyttöystävälle jonkun kyydin, meidän kyydillä/meidän kans, kun voidaan tehdä pikku mutka ja sitten siinä samalla mutkalla kuullaan että jonkun pitäisi käydä ruokakaupassa ostamassa noin 2viikon ruuat, ja tuttavapariskunnsn isäntä (joka on tarjoushaukka), on tehnyt jonkun älyttömän tori.fi-ostoksen johon kuulu nouto sekä tavaran purku osiin kuljetuksen ajaksi!? Kaikki tämä perustellaan huolettomasti yhteen isoon nippuun ,kun ollaan kuitenkin sielläpäin ja siinäpä se menee samalla!? Not. Ne ei koskaan, ikinä mene niin.
Ei herranjesta, mitä ryhmää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se onkin kesä tuloillaan ja aletaan havahtumaan siihen kas, pitäisköhän möksälle päästä.
Mihinkäs malliin se männä syksynä jäikään? Oliko perhana soikoon niin, että samaan aikaan justiins siinä syyslomalla kun piti käydä siivoamassa, tyhjentämässä mökki ja nostamassa sekä vene että laituri, niin oltiikin bookattu tosi edullinen espanjan reissu! Kyyllä, juurikin näin.
No, sieltäpä sitten löytyy tarvittava justiins sieltä missä niitä tarvitaankin:
Grilli on kohillaan, kuivakaappi täynnä hiirien syömiä makaroneja, jauhoja, kastike - ja pata-aineksia. Polttopuut myrskyt levitteli tontille ja osan mereen.
Laituri on niillä sijoillaan, suurinpiirtein. Vene on ollut ei-käännettynä koko talven siellä, perämoottorin tuttava haki omaan liiteriin talveksi suojaan.
Ja näin päin pois. Tästähän se sesonki alkaapi!
Vierailija kirjoitti:
Tämä pariskunta on meidänkin tuttavapiirissä. Jos niille mennään alkuillasta kutsuttava syömään, sovittu aika klo 18.00., niin ruoka on valmista ja käydään pöytään n klo 21.30. On ne toki käyneet kaupassa jo päivällä, mutta ne kauppakassit on keittiön pöydällä kun me tullaan. En tiedä mitä ne on sen iltapäivän tehneet, siivonneet kait?
Nykyään tiedän että pitää syödä jo jotain ennekuin menee sinne. Tyhjään mahaan niitä runsaasti tarjoiltuja alkudrinkkejä kun joo, niin voi käydä hassusti.Niillä on mennyt tuhansia euroja takseihin, kun reissuun lähtiessä ei ehditä mihinkään julkisiin,vaan Helsinki-Vantaalle ajetaan kumit savuten 300 egen lasku.
Mihinkään yhteisille reissuille ei enää lähdetä niiden kanssa, ei vaan kestä hermot.
En lähtis missään nimessä samaan aikaan tai yhteisesti varatuilla lipuilla mihinkään. Voidaan toki sopia että tavataan Roomassa/Nizzassa tai vaikka missä. Mutta meidän matka tehdään erikseen ja he saa tulla omia reittejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näiden tyyppien kanssa ei kuulu koskaan milloinkaan hankkiutua mihinkään yhteismökkeihin taikka kimppaveneisiin tai asuntovaunuihin. Ei koskaan-milloinkaan. Ja perintönä jos jotain kaatuu syliin, niin heti myyntiin. Alkaa päätä särkeä kun katson naapurissa pidettävää perikunnan mökkiä. Ei mitään järkeä kenelläkään siellä kävijöistä. Meiltä sitten kysymään apuja, joka kerta.
Ai kun kuulostaa raskaalta edes porukassa tekeminen. En jaksaisi yhtään sovitella aikataulujani, en säätäjien, enkä paremman väen kanssa. Olkaa keskenänne, niin minäkin viihdyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä ihmiset haluavat edes matkustaa muiden kun oman perheen kanssa? Kuulostaa pelkältä stressiltä ja kompromissilta, en lähtisi. Viime vuonna kieltäydyin ottamasta tuttuja paluukyytiin festareilta, ihan että voin lähteä tasan kun huvittaa, en muiden mukaan. Problem solved
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseä alkoi ahdistaa jo kun luin aloituksen. En voi sietää tuollaisia ihmisiä.
Tässä tämän vuoden täysin ylimääräinen stressi, joka saa verisuonen kohta poksahtamaan päässäni:
Tiedossa on, että vuodenvaihteen aikaan on kaukana pohjoisessa sukulaisen juhlat, johon on kutsuttu laajasti sukua ihan suvun kokoontumisen vuoksi. Sekin on tiedossa että matka on pitkä ja keskellä talvea kelit voi olla vaihtelevat ja että totta tosiaan suurimman osan päivästä on pilkkopimeää, eikä ko matkalla paljon katuvaloja ole tarjolla.
Pitäisi siis hankkia ajoissa vaikkapa junaliput, jopa makuuhytit, lemmikkipaikka, auto mukaan ynnä muuta joka tekisi matkasta helpon ja sujuvan. Niinhän sitä luulisi.
Alkaa tässä jo matka-ajankohta lähestyä. Onko jo teidän perheen matka suunniteltuna ja valmiina, mitä häh?
No eipä ole, ei.
- Ei siellä enää ollut autolle paikkaa yöjunassa? Kait ne nyt laittaa lisää vaunuja kun kerran tietää että menijöitä on?
-No sit teidän pitää ajaa sinne.
-Eiiii me voida semmoista matkaa ajaa. Mä en pysty ajamaan pimeällä eikä Pake pysty sitä koko matkaa yksin ajamaan.
- No tulkaa junalla ja vuokratkaa auto perillä
-Eiii meillä ole semmoisen varaa, sehän maksaa ihan hirveesti
-Eikä me voida matkustaa junassa ilman makuupaikkaa kun ei Vertti-juuso pysty nukkumaan istumavaunussa ollenkaan
-No menkää paikkakunnalle aikaisemmin ja olkaa vaikka hotellissa ennen sukutapaamista jos ette saa lippuja sopivaan aikaan?
-Eiii meillä ole semmoisia rahoja. Eikä Saku-koiraa saa hotelliin. Eikä Vertti tykkää hotelleista
Ja niin edelleen. Kaikki tämä siksi, ettei ne viitsineet hankkia niitä lippuja ajoissa. Kun oli tiedossa koko suomessa että se on sesonkia ja liikennettä on paljon. Mutta nämä vaan odottaa että kait ne nyt lisää junia laittaa kun kerran heidänkin pitäis paikalle päästä.
Tästä saadaan vielä hyvät marttyyriparkumiset tulille. Kun kukaan ei auta. En tiedä, miten pitäis auttaa mutta en itse aio osallistua mihinkään talkoisiin joilla tämä sortinsakki saadaan paikalle ja takaisin.
Itse käytin syksyllä aika paljon aikaa ja vaivaa, kun etsin ja varasin parhaita vaihtoehtoja meidän väelle. Sain hankittua lippuja ja varattua yöpymisiä , ja aika edullisesti, mutta kyllä siihen kului aikaa ja jos jonkinlaista rekisteröitymistä.
Nämä vaan odottaa kädet taskussa, että joku antaa kaiken valmiina heille.
Vierailija kirjoitti:
Näiden tyyppien kanssa ei kuulu koskaan milloinkaan hankkiutua mihinkään yhteismökkeihin taikka kimppaveneisiin tai asuntovaunuihin. Ei koskaan-milloinkaan. Ja perintönä jos jotain kaatuu syliin, niin heti myyntiin. Alkaa päätä särkeä kun katson naapurissa pidettävää perikunnan mökkiä. Ei mitään järkeä kenelläkään siellä kävijöistä. Meiltä sitten kysymään apuja, joka kerta.
TÄMÄ. Me viime vuonna hankkiuduttiin eroon eli myytiin osuutemme tällaisesta perintönä tulleesta yhteismökistä. Jos mökin toinen omistaja kerran kahdessa vuodessa alkoi siellä jotain tehdä, esim. pieniä kaadettuja puita, meni moottorisaha rikki. Ei tietenkään tullut mieleen tuoda sitä kaupunkiin korjattavaksi, joten meidän piti se sieltä hakea ja korjauttaa. Mökille mennessään lupasi ajaa nurmikon. Joko ei ollut bensaa (sitähän ei voi itse käydä ostamassa, kaupat ja bensa-asemat on 15 km päässä) tai "siinä tuli viikonlopun aikaan kaikenlaista, niin se jäi". Jos kävi siellä viimeisenä ennen talvea, varmasti jäi kynttilät ja sokerikipot pöydälle hiirien saaliiksi. Jos sovittiin jotkut kevät- tai mitkä tahansa talkoot, tulivat joka kerta niin myöhässä, että hommat oli jo tehty, kun pääsivät paikalle. Jne. jne.
Mikä suunnaton helpotus, kun pääsi tuosta sirkuksesta eroon. Saa nähdä, miten hoitaa kaiken nyt sitten omalla porukalla, kun ei nämä yksinkertaisimmatkaan hommat suju.
Onko lisää kivoja, eli vähemmän kivoja esimerkkejä näistä?
Vierailija kirjoitti:
Ja näillä mökillemenijöillä on peritty saarimökki!? Heidän säätämisellä vielä paljon mahdollisuuksia lisäsäästöihin. Ja näitähän on tapahtunut: veneen tankki tyhjä, tai niin vöhön bensaa että jäävät matkalle keskellä selkää. Mökille pakataan tavarat ja lähdetään ajamaan, huomataan perillä, että kas: ruokasso on vissiin jäänyt laiturille... ajetaan kiireellä mökille ja ajatellaan että otetaan pikkupaikkakunnalla Alkosta viinit, mutta ei muisteta että sehän EI ole viikolla klo 21 asti auki tosiaankaan.
Mulla tulee hiki kun edes ajattelen niiden tulevaa kesälomaa.
No tässähän nämä säätäjät ovatkin, onko kyseessä meidän sukulaiset? Tutulta kuulostaa. Tulevan juhannuksen viettoa suvun kanssa jo saa vähän jännitellä.
Vaikka suurinpiirtein kaikki uutiset kertoo alkojen ja apteekkien aukioloajat ja moneen kertaan, niin nämä kurvaa 20.45. pikkukylän alkon pihalle, että pitäis saada juomaa ostettua!? Miten voikin mennä aina niin.
Vierailija kirjoitti:
Mies on juuri tuollainen ADHD -tapaus. Ratkaisuna se, että itse huolehdin matkoilla kaiken varauksista miehen laukun pakkaamiseen ja purkamiseen.
Kateeksi käy näin sähläämistaipuvaisena naisena, kun näkee miten monella vastaavalla miehellä on joku nainen arkea helpottamassa. Olispa mullakin skarmpimpi kumppani tukena rinnalla.
Enpä ole tullut ajatelleeksi, että voi olla noin raskasta.
Mutta sulle ehdottomasti suosittelen muuttoa Espanjaan! Eikä mihinkään aurinkorannikolle, vaan ihan sisämaan ylängöille, tai Galiciaan. Keskelle vaan paikallisia, ei haittaa pätkääkään pienet ( eikä isommatkaan) myöhästymiset. Valtion byrokratia hoidetaan vähän miten sattuu huvittamaan. Sä sovit sinne varmasti!