Lue keskustelun säännöt.
Ystäväpariskunnan jatkuva kaaos, aina jtn säätöä
01.07.2017 |
Olemme paljon tekemisissä ystäväpariskunnan kanssa. Meillä on aina kivaa ja viihdymme yhdessä. Miehillä on yhteinen harrastus ja ollaan samanhenkisiä.
Paitsi että: Ystäviemme mitkään suunnitelmat lähdöistä tai menoista tai tapaamisista eivät onnistu, tai jos onnistuu, niin kaikki on aina hiuskarvan varassa!
Ne masinoi jonkun monimutkaisen kahdella autolla menomatka-ja yhdellä takaisin-järjestelyn joka kaatuu siihen, että lähdön hetkellä toisen auton avaimet onkin jossain muualla.
Tai lentomatkalle lähtiessä pitääkin toinen passi uusia pikana kentällä 5min ennen boardingia!
Erilaisia kuljetuksia, joissa kavereita viedään "siinä samalla" sinne ja tänne.
Valot ja pesukone jää päälle kun lähdetään lomalle ha sitten soitellaan että voisko joku käydä pikaseen kattomassa ...
Arvaatte varmaan että me olemme erilaisia!
Joka kerta, ennen tapaamisia ja niiden jälkeen me olemme aivan poikki ja stressaantuneita tästä säätämisestä. Ja ikinä ne ei opi mistään. Kaaos vaan jatkuu... Käy kyllä voimille.
Millä nämä saisi edes vähän skarppaamaan??
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun siskoni on samanlainen säätäjä. Aina kaikista asioista pitää vääntää mahdollisimman vaikeaa. Esim. Oltiin menossa tapahtumaan, jonne järjestäjän puolesta oli kyyti, joka lähtee ja tulee takaisin parin kilometrin päähän siskon kotoa. Sisko sitten väänsi jumalattoman ongelman, kun olisi jostain syystä halunnut mennä sinne sillä linja-autolla ja tulla omalla autolla pois. Hän olis siellä siis alusta loppuun, joten senkään vuoksi hänellä ei ollut mitään syytä ajaa sillä omalla autolla takaisin.
Miten tyhmä voi olla, että haluaa tulla omalla autolla pois jostain minne ei ole mennyt sillä autolla? Miten tuollaista voi keksiä edes, kyllä on vikaa päässä ja paljon.
No mä nopeasti edellisenä päivänä ajan sinne kun haen matkalta tori-lipaston. Sitte listaan kotiin tai jos sisko vaik hakisi, voidaan sit poiketa pikaiseen Ikeasta tyyny ja jos sisko tarjoaisi jotain syötävää. Huomenna sit sillä kuljetuksella tapahtumaan, pitää vaan pyytää kuljettajaa sen verran pysähtymään että saan kanisteriin bensaa kun ajoin eilen autoni tankin tyhjäksi. Tosin, koska tilini on tyhjä, pyydän veljeltä laittamaan bensiksellä mulle rahaa, tai jos joku matkustaja lainaisi .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun siskoni on samanlainen säätäjä. Aina kaikista asioista pitää vääntää mahdollisimman vaikeaa. Esim. Oltiin menossa tapahtumaan, jonne järjestäjän puolesta oli kyyti, joka lähtee ja tulee takaisin parin kilometrin päähän siskon kotoa. Sisko sitten väänsi jumalattoman ongelman, kun olisi jostain syystä halunnut mennä sinne sillä linja-autolla ja tulla omalla autolla pois. Hän olis siellä siis alusta loppuun, joten senkään vuoksi hänellä ei ollut mitään syytä ajaa sillä omalla autolla takaisin.
Miten tyhmä voi olla, että haluaa tulla omalla autolla pois jostain minne ei ole mennyt sillä autolla? Miten tuollaista voi keksiä edes, kyllä on vikaa päässä ja paljon.
Ei hänen aivoituksaan kyllä ymmärrä. Jossain vaiheessa hän pohti sitäkin, että menee sinne omalla autolla ja tulee sillä linja-autolla takaisin. Sitten pohdittiin, miten sen oman auton saa sieltä pois. Jostain syystä kaikesta pitää tehdä hankalaa ja dramaattista.
Meillä on yksi tällainen ystäväperhe. Emme enää reissaa yhdessä.
Viimeksi oltiin Lapissa syyslomalla kaksi vuotta sitte, kaksi perhettä, iso mökki. Ensimmäisenä päivänä aiemmin sovitun mukaisesti käytiin kaupassa ja ostettiin isot kasat ruokaa sillä ajatuksella että on seuraavaksi viikoksi. Mökissä oli iso pakastin ja iso jääkaappi, tilava keittiö
Viikon aikana käytiin kaupassa kuusi kertaa!!! Aina puuttui jotain ja he eivät vain pysty olemaan ilman sitä. Mun mielestä ihminen selviää ilman jotain tiettyä kahvilaatua jos toista laatua on tai ilman tiettyä yrttiä tai ilman kaljaa jos viiniä on eikä ole pakko yhtäkkiä tehdä jauhelihapastaa, jos kaapissa on kanasuikaleita, lohta ja pakkasessa pyttipannua. Tämä kaikki ärsytti sen vuoksi, että päivistä meni kauppareissuihin 2 tuntia.
Ja joka ikinen aamu heidän aikataulunsa oli myöhässä ja niinä päivinä kun heidän vastuullaan oli ruuanlaitto, ruokailut olivat sen 2 tuntia myöhässä. Tavarat hukassa koko ajan ja poislähtöpäivänä heidän pakkaamisensa oli ihan yhtä härdelliä.
Ei enää koskaan.
Meillä mies on tuollainen. Ja sen takia siskon perhe ei enää matkusta kanssamme. Tuntuu pahalta, mutta näin he sen sanoivat.
Vierailija kirjoitti:
Aina sattuu ja tapahtuu. Meillä vain aina käy näin, vaikka emme ole diagnosoituja. Myöhästymme laivasta, passi on vanha ja viimeisenä iltana huomataan nakata päällä olevat parhaat farkut pesukoneeseen ja pakataan autoon ilmavasti takakonttiin, että ehtivät kuivua.
Miksi ottaa tästä paineita? Omathan ovat huolensa. Teette omat kuvionne tasaisen viileästi ja pakkaatte laukkunne viikkoa ennen lähtöä. Mikäs hätä teillä on, valmiissa maailmassa?
"Myöhästymme laivasta"
Se, että joutuisin jättämään välistä odotetun reissun myöhästymisen takia, aiheuttaisi minulle stressiä, ei se, että hoidan kaiken valmiiksi ajoissa. En oikein edes tajua, miksei tommoisissa passiasioissa voi vain laittaa kalenterimuistutusta itselleen puoli vuotta ennen kuin passi menee vanhaksi. Ei tuommoisia asioita noin "vain aina käy" vaan se on kyllä ihan selvä seuraus omista tekemisistä tai pikemminkin tekemättä jättämisistä. No ei kai siinä mitään jos se ei teitä itseänne haittaa, mutta ymmärrän kyllä AP:n kaltaisia henkilöitä, joissa se toinen osapuoli joutuu kärsimään toisen haihailusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi tällainen ystäväperhe. Emme enää reissaa yhdessä.
Viimeksi oltiin Lapissa syyslomalla kaksi vuotta sitte, kaksi perhettä, iso mökki. Ensimmäisenä päivänä aiemmin sovitun mukaisesti käytiin kaupassa ja ostettiin isot kasat ruokaa sillä ajatuksella että on seuraavaksi viikoksi. Mökissä oli iso pakastin ja iso jääkaappi, tilava keittiöViikon aikana käytiin kaupassa kuusi kertaa!!! Aina puuttui jotain ja he eivät vain pysty olemaan ilman sitä. Mun mielestä ihminen selviää ilman jotain tiettyä kahvilaatua jos toista laatua on tai ilman tiettyä yrttiä tai ilman kaljaa jos viiniä on eikä ole pakko yhtäkkiä tehdä jauhelihapastaa, jos kaapissa on kanasuikaleita, lohta ja pakkasessa pyttipannua. Tämä kaikki ärsytti sen vuoksi, että päivistä meni kauppareissuihin 2 tuntia.
Ja joka ikinen aamu heidän aikataulunsa oli myöhässä ja niinä päivinä kun heidän vastuullaan oli ruuanlaitto
Mun kaveri rupesi pakkaamaan matkalaukkuaan tuntia ennen kuin piti lähteä lentokentälle ja kohti Japania. Sitten hirveä paniikki hänellä ettei ehdi löytään ja pakkaan kaikkea mitä tarvii. Onneksi en ollut itse tuolla reissulla mukana.
Paikanpäältä voi ostaa jos jotain jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina sattuu ja tapahtuu. Meillä vain aina käy näin, vaikka emme ole diagnosoituja. Myöhästymme laivasta, passi on vanha ja viimeisenä iltana huomataan nakata päällä olevat parhaat farkut pesukoneeseen ja pakataan autoon ilmavasti takakonttiin, että ehtivät kuivua.
Miksi ottaa tästä paineita? Omathan ovat huolensa. Teette omat kuvionne tasaisen viileästi ja pakkaatte laukkunne viikkoa ennen lähtöä. Mikäs hätä teillä on, valmiissa maailmassa?
"Myöhästymme laivasta"
Se, että joutuisin jättämään välistä odotetun reissun myöhästymisen takia, aiheuttaisi minulle stressiä, ei se, että hoidan kaiken valmiiksi ajoissa. En oikein edes tajua, miksei tommoisissa passiasioissa voi vain laittaa kalenterimuistutusta itselleen puoli vuotta ennen kuin passi menee vanhaksi. Ei tuommoisia asioita noin "vain aina käy" vaan se on kyllä
Et selkeästi ymmärrä millä tavalla ADHD - ihmisen aivot toimivat. Ja eihän laivalta myöhästyminen mikään ongelma ole, koska Tallinnaan menee parin tunnin välein uusia.
Vierailija kirjoitti:
Paikanpäältä voi ostaa jos jotain jää.
En mä ainakaan halua lennosta väsyneenä lähteä ensitöikseni kiertelee mitään kauppoja, jotka eivät välttämättä ole edes siinä hotellin vieressä tai auki. Samaten en halua maksaa seitsemääkymppiä ylimääräistä läppärin laturista siksi että jätin omani kotiin. Jas jos kyseessä on passi tai luottokortti joka jää kotiin niin niitä ei noin vain uusina tuosta vain ostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenkähän tällaiset säätäja/sählääjäperheet viettävät aikaa toisten samanmoisten kanssa? Ja mitenkähän yhteiset reissut perheiden kesken onnistuvat? Onko rentoa vai entistäkin kaoottisempaa.
Hyvin onnistuu, kun ei ota itse stressiä ja tosiaan itse hoitaa kriittiset varaukset ja muut. Viihdyn ihan hyvin kirjan parissa, vaikka lähtö jonnekin menisikin pitkäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikanpäältä voi ostaa jos jotain jää.
En mä ainakaan halua lennosta väsyneenä lähteä ensitöikseni kiertelee mitään kauppoja, jotka eivät välttämättä ole edes siinä hotellin vieressä tai auki. Samaten en halua maksaa seitsemääkymppiä ylimääräistä läppärin laturista siksi että jätin omani kotiin. Jas jos kyseessä on passi tai luottokortti joka jää kotiin niin niitä ei noin vain uusina tuosta vain ostella.
Mitä.sä lomalla teet heti jollain läppärin laturilla? Ja kaiketi sulla nyt jotkut vaatteet on päällä että ei sinne vaatekauppaankaan heti ole pakko mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina sattuu ja tapahtuu. Meillä vain aina käy näin, vaikka emme ole diagnosoituja. Myöhästymme laivasta, passi on vanha ja viimeisenä iltana huomataan nakata päällä olevat parhaat farkut pesukoneeseen ja pakataan autoon ilmavasti takakonttiin, että ehtivät kuivua.
Miksi ottaa tästä paineita? Omathan ovat huolensa. Teette omat kuvionne tasaisen viileästi ja pakkaatte laukkunne viikkoa ennen lähtöä. Mikäs hätä teillä on, valmiissa maailmassa?
"Myöhästymme laivasta"
Se, että joutuisin jättämään välistä odotetun reissun myöhästymisen takia, aiheuttaisi minulle stressiä, ei se, että hoidan kaiken valmiiksi ajoissa. En oikein edes tajua, miksei tommoisissa passiasioissa voi vain laittaa kalenterimuistutusta itselleen puoli vuotta ennen kuin passi menee vanhaksi. Ei tuommo
Et selkeästi ymmärrä millä tavalla ADHD - ihmisen aivot toimivat. Ja eihän laivalta myöhästyminen mikään ongelma ole, koska Tallinnaan menee parin tunnin välein uusia.
Mitä jos kyseessä olisi Karibian risteily? Harmittaisiko silloin, että laiva lähti ennen teitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikanpäältä voi ostaa jos jotain jää.
En mä ainakaan halua lennosta väsyneenä lähteä ensitöikseni kiertelee mitään kauppoja, jotka eivät välttämättä ole edes siinä hotellin vieressä tai auki. Samaten en halua maksaa seitsemääkymppiä ylimääräistä läppärin laturista siksi että jätin omani kotiin. Jas jos kyseessä on passi tai luottokortti joka jää kotiin niin niitä ei noin vain uusina tuosta vain ostella.
Mitä.sä lomalla teet heti jollain läppärin laturilla? Ja kaiketi sulla nyt jotkut vaatteet on päällä että ei sinne vaatekauppaankaan heti ole pakko mennä.
No jossain vaiheessa joka tapauksessa tarvin sitä laturia enkä halua maksaa ylimääräistä tai käyttää aikaa sellaisen myymälän etsimiseen mistä saan sen laturin. No on vaatteet päällä, mutta kyllä mua ainakin ärsyttäisi jos pitäisi heti seuraavana päivänä lähteä vaikkapa uikkariostoksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikanpäältä voi ostaa jos jotain jää.
En mä ainakaan halua lennosta väsyneenä lähteä ensitöikseni kiertelee mitään kauppoja, jotka eivät välttämättä ole edes siinä hotellin vieressä tai auki. Samaten en halua maksaa seitsemääkymppiä ylimääräistä läppärin laturista siksi että jätin omani kotiin. Jas jos kyseessä on passi tai luottokortti joka jää kotiin niin niitä ei noin vain uusina tuosta vain ostella.
Me oltiin joskus lomareissulla ja vieläpä niin lähellä että periaatteessa olisi ollut mahdollista vielä käydä kotonakin kun tytär paikan päällä huomasi että käytännössä kaikki matkatavarat oli jääneet kotiin. Ei lähdetty takaisin kotiin eikä edes heti kauppaan vaan autettiin tytärtä laatimaan suunnitelma b. Seuraavana päivänä käytyyn kaupassa ostamassa ne välttämättömät asiat. En jaksaisi matkustaa ihmisten kanssa jotka ei kestä sitä että toisinaan suunnitelmia on muutettava oli kyse sitte matkasta tai jostain muusta, vaikka itse oikeastaan ole se joka laatii ja nauttii esim. perheessä niiden suunnitelmien tekemisestä.
Jos ette kestä neuroepätyypillisiä ihmisiä lähelläni, voitte ihan itseksenne miettiä miten voitte opetella hyväksymään erilaisuutta. Viestissäni et maininnut näistä ADHD ihmisistä mitään hyvää. Olisiko kuitenkin niin että he keksivät kaikkea kivaa ja ratkaisuja. Tehkää sellainen työnjako, että kaikkien vahvuudet voivat loistaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ette kestä neuroepätyypillisiä ihmisiä lähelläni, voitte ihan itseksenne miettiä miten voitte opetella hyväksymään erilaisuutta. Viestissäni et maininnut näistä ADHD ihmisistä mitään hyvää. Olisiko kuitenkin niin että he keksivät kaikkea kivaa ja ratkaisuja. Tehkää sellainen työnjako, että kaikkien vahvuudet voivat loistaa.
Tämä!
Itse kirjoitin varmaankin tuolla ylempänä hoitavan miehen puolesta yhteisillä reissulla pitkälti kaikki valmistelut ja tavaroiden pakkauksen. Vastineeksi saan reissuseuraa, joka ei stressaa muutoksista ja pystyy hetkessä sopeutumaan uusiin ideoihin ja asioiden hoitoon. Ihan huippuja reissuja ollut kun ymmärretään molemmat ovat hyvät puolemme. En kestäisi näitä stressaajaihmisiä, jotka tarvitseva puolen tunnin pohdinta-ajan suunnitelmien muutoksiin.
Olen ollut joskus parisuhteessa jatkuvasti myöhässä olevan sählärin kanssa. Ei koskaan enää! Itse olen järjestelmällinen ja arvostan ajoissa olemista. Esimerkiksi, kun olimme sopineet olevamme kyläpaikassa tiettyyn aikaan (tilanne olisi vaatinut ajoissa olemisen), niin eikö tyyppi saa päähänsä, että käydäänkin eka kylässä eräässä toisessa paikassa ja autellaan vähän talon hommissa. Erään kerran olimme tulossa eräästä tapahtumasta ja oli jo yö, niin eikö tyyppi luvannut kaverilleen kyydin kotiin baarista. Siinä sitten keskellä yötä istuttiin tunnin verran parkissa ja odoteltiin kyytiläistä silmät ristissä. Ei mitään järkeä ja niin raivostuttavaa. Noita järjettömiä ajankäytöllisiä tilanteita tapahtui usein. Huvittavinta oli se, että tyyppi piti itseään järjestelmällisenä järki-ihmisenä.
Onneksi suhde ei kestänyt. Ja päätinkin, että ei koskaan enää parisuhdetta sählärin kanssa.
Mä en myöskään ymmärrä näitä (esim. ex tapailumies), joka tuli kunnolla myöhässä hakemaan. Syy: piti tiskata. Oltiin menossa vappupiknikille porukan kanssa (ulos, ei hänen kotiin) ja luvattu vielä kyyti yhdelle kaverille. Kunnioituksen puute muitten aikaa kohtaan...?
Sit kun valitin hänelle asiasta, niin suuttui ja ajoi tahalttaan agressiivisesti jonkun aikaa, niin että pelotti kyydissä. Onneks loppui sekin juttu.
Mä olin hirveä säheltäjä nuorena. Aina avaimet jne hukassa, mutta ajoissa olin kyllä lähes aina. Myöhästelijöitä itse ihmettelin ja erityisesti niitä, jotka vasta sovitulla h-hetkellä ilmottaa tai sen jälkeen, että "Sori, päösen nyt vasta lähtemään. Oon 30min päästä siellä".
Sit on näitä, kuten oma isäni ennen, joille on ok, jos hän itse on vaikka 1h myöhässä. Ei ilmoita välttämättä edes. Mutta jos toinen on 5min myöhässä jopa hänestä riippumattomista syistä, niin siitä suututaan. No onneks en oo enää lapsi, nii ei tarvi samalla tavalla noista hänen oikuistaan kärsiä.
Mä tein aina leirejä ja matkoja varten tsekkilistan pakattavista ja hoidettavista asioista. Ja kun aloitti hyvissä ajoin, niin aika hyvin pärjännyt. Kerran tosin piti ottaa seuraava laiva (Tallinnaan), kun unohdin passin tai olin ottanut perheenjäsenen passin. En muista kumpi. Muuten on kyllä ollut tarvittavat romppeet mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesystäväni lapset ovat aivan toivottomia. Omat lapseni yrittävät välillä järjestää jotain yhteistä, joskus pyynnöstäkin. Ikinä eivät vastaa viesteihin tai kysymyksiin. Tänäänkin heidän oli tarkoitus mennä uimahalliin ja sen jälkeen tehdä ruokaa yhdessä tyttären asunnolla. Ensin muuttui uintisuunnitelma, eivät menekään uimaan, kun miesystävän yhdellä lapsella on "outo olo". No, menevät tekemään ruokaa, mutta sitäkin yritettiin muuttaa niin, että lapseni olisivat menneet heidän luokseen. Se ei käynyt päinsä, koska ruokatarvikkeet ovat tyttären luona. Lähtöaika muuttui tunnilla eteenpäin kuitenkin. Aina, ihan joka kerta suunnitelmat muuttuvat jollain tapaa. Todella stressaavaa lapsilleni, koska heillä on opiskelut ja työt, miesystävän lapset eivät tee mitään, paitsi pelaavat yökaudet. En tiedä miksi edes järjestävät mitään, itse en viitsisi.
Miksi muut
He tekevät kaiken yhdessä. Jos yksi, juuri se pahin säätäjä ei lähde, niin muutkaan eivät.
Miten tyhmä voi olla, että haluaa tulla omalla autolla pois jostain minne ei ole mennyt sillä autolla? Miten tuollaista voi keksiä edes, kyllä on vikaa päässä ja paljon.