Hienoa, lähihoitajataustainen sisko sai opiskelupaikan lääkikseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Nyt ap puhuukin lähihoitaja*taustaisesta* ihmisestä. Aivan yhtähyvin hänellä voi olla kaksoistutkinto ja on todistanut hakukelpoisuutensa ylioppilastodistuksella.

Silloin ilmaisee asian idioottimaisesti. Yhtä hyvin voi sanoa olevansa vaikka putkimiestaustainen tms. Se tausta, joka jotain merkitsee ovat lukion kurssit luonnontieteistä. Lähihoitajakoulutus ei valmenna lääkikseen yhtään sen enempää kuin viemärin rassaajan tutkinto. Lähärin koulutuksessa ei ole tuntiakaan lukiotasoista fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. 

Pääsykokeissa tiedot punnitaan. Yleistätkö siis, että lähihoitajalla ei voi olla tarvittavia tietoja? Ei olekaan sisältynyt lähäriopintoihin, mutta pääsykokeissa punnitaan oikea tietämys.

Voi toki lähihoitajalla olla tarvittava osaaminen, mutta silloin hän hallitsee lukion pitkät kurssit fysikaasta, kemiasta ja biologiasta. Käyntännössä pyrkijöillä on tietysti myös pitkä matematiikka. Lähihoitajakoulutuksella ei ole näiden asioiden hallitsemisen kanssa mitään tekemistä. 

Ei siellä ole mitään kysymyksiä hoidosta ym. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Nyt ap puhuukin lähihoitaja*taustaisesta* ihmisestä. Aivan yhtähyvin hänellä voi olla kaksoistutkinto ja on todistanut hakukelpoisuutensa ylioppilastodistuksella.

Silloin ilmaisee asian idioottimaisesti. Yhtä hyvin voi sanoa olevansa vaikka putkimiestaustainen tms. Se tausta, joka jotain merkitsee ovat lukion kurssit luonnontieteistä. Lähihoitajakoulutus ei valmenna lääkikseen yhtään sen enempää kuin viemärin rassaajan tutkinto. Lähärin koulutuksessa ei ole tuntiakaan lukiotasoista fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. 

Pääsykokeissa tiedot punnitaan. Yleistätkö siis, että lähihoitajalla ei voi olla tarvittavia tietoja? Ei olekaan sisältynyt lähäriopintoihin, mutta pääsykokeissa punnitaan oikea tietämys.

Eiköhän tyyppi tarkoittanut sitä, että jos ap on käynyt joskus lähärikoulun, sen jälkeen iltalukion, lukenut yliopistossa vuoden biologiaa tms. ja päässyt sitten lääkikseen, on idioottimaista ja harhaanjohtavaa sanoa olevansa lähäri joka pääsi lääkikseen.

Joo, mäkin olen tarranliimaaja, joka on nyt päässyt insinöörihommin. Ei kerrota sitä, että kävinhän myös lukion ja tekun.

Tottakai lähihoitajataustainen voi päästä siinä missä entinen putkimieskin, eihän se mikään sairaus ole.

Vierailija kirjoitti:

Kävittekö lukion välissä? Jos ette, niin miksi ette? Opiskelitteko vapaa-ajallanne sen kaiken matlu alueen?

ihmetyttää miten joku idiootti voi kuvitella että lukio valmistaisi paremmin lääkikseen kuin vaikka sairaanhoitajan koulutus?!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Mistä sinä tiedät millä taustalla kukaan on päässyt tänä keväänä lääkikseen?

Lääkikseen(kin) pääsee pääsykokeilla, kunhan vaan on tarpeeksi motivoitunut tekemään työtä sen eteen.

Mutten miehesi pääsy valittuna liittyy sinuun mitenkään? Olen huolissani, onko sinulla edes sitä amiskoulutusta (kommentistasi päätellen). T. Ihan oikea lääkäri

Olen huolissani, jos lääkäri ei ymmärrä lukemaansa. Mieheni pääsee valittujen tietoihin, sanon hyvin selvästi. 

Keskustelimme tästä eilen ja tuli esiin tämä opintopolun näennäisyys ainakin lääkiksen kohdalla. Yhtä ainutta ei siis ole. Voit toki tarkistaa tämän lautakunnasta, jos epäilet. Ihan julkista tietoa tällainen tilastoitu fakta, jossa ei yksilöidä ketään nimillä. 

Se ei edelleenkään kerro sitä kuka on käynyt amiksen ja ottanut lukiosta vain välttämättömät kurssit ja kirjoittanut sen pohjalta.

Mutta silloin on ylioppilaspohjainen hakija, onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää?  Ihan sama oli mikä muu tutkinto tahansa. Kyllä siellä on ylioppilaita, joilla on esim. datanomin tutkinto. 

Vähän nyt epäilyttää tuo "ihan oikea lääkäri", jos logiikka ei tähän riitä. Jos nyt sama siis olet. 

Vierailija kirjoitti:

Ite aattelen, että hyvällä lääkärillä on looginen ajattelukyky ja hyvät hoksottimet tärkeämmät kuin ihmissuhdetaidot. Mitä siitä, jos kommunikointi tökkii. Pääasia saada ihminen terveeksi.

Minä taas ajattelen, että jos on HYVÄ lääkäri, molemmat puolet pitää olla kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Nyt ap puhuukin lähihoitaja*taustaisesta* ihmisestä. Aivan yhtähyvin hänellä voi olla kaksoistutkinto ja on todistanut hakukelpoisuutensa ylioppilastodistuksella.

Silloin ilmaisee asian idioottimaisesti. Yhtä hyvin voi sanoa olevansa vaikka putkimiestaustainen tms. Se tausta, joka jotain merkitsee ovat lukion kurssit luonnontieteistä. Lähihoitajakoulutus ei valmenna lääkikseen yhtään sen enempää kuin viemärin rassaajan tutkinto. Lähärin koulutuksessa ei ole tuntiakaan lukiotasoista fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. 

Pääsykokeissa tiedot punnitaan. Yleistätkö siis, että lähihoitajalla ei voi olla tarvittavia tietoja? Ei olekaan sisältynyt lähäriopintoihin, mutta pääsykokeissa punnitaan oikea tietämys.

Eiköhän tyyppi tarkoittanut sitä, että jos ap on käynyt joskus lähärikoulun, sen jälkeen iltalukion, lukenut yliopistossa vuoden biologiaa tms. ja päässyt sitten lääkikseen, on idioottimaista ja harhaanjohtavaa sanoa olevansa lähäri joka pääsi lääkikseen.

Joo, mäkin olen tarranliimaaja, joka on nyt päässyt insinöörihommin. Ei kerrota sitä, että kävinhän myös lukion ja tekun.

Tottakai lähihoitajataustainen voi päästä siinä missä entinen putkimieskin, eihän se mikään sairaus ole.

No kyllä se vähän välillä tuntuu siltä että esimerkiksi sairaanhoitajaopinnot estää lääkäriksi opiskelun. Silloin kun tuli muuntokoulutus, niin ylioppilaat olivat vaatimassa että muuntokoulutettuja pitäisi kutsua hoitajalääkäreiksi, eikä "oikeiksi" lääkäreiksei.. Aivan kuin lukion jälkeen käyty sairaanhoitajakoulutus jotenkin nollaisi sen lukion ja olisi huonommat lähtökohdat lääketieteelliseen kuin suoraan lukiosta tulevilla. Suurin osa sairaanohoitajistahan on kuitenkin käynyt lukion.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite aattelen, että hyvällä lääkärillä on looginen ajattelukyky ja hyvät hoksottimet tärkeämmät kuin ihmissuhdetaidot. Mitä siitä, jos kommunikointi tökkii. Pääasia saada ihminen terveeksi.

Minä taas ajattelen, että jos on HYVÄ lääkäri, molemmat puolet pitää olla kunnossa.

Juuri näin. Ollakseen hyvä lääkäri, täytyy olla sekä lääketieteellinen osaaminen, että sosiaaliset taidot kunnossa. Jos ei ole hyvä ihmisten kanssa, niin olisi parasta ryhtyä tutkijaksi, tosin siinäkään hommassa ei taida nykyään pärjätä ilman hyviä vuorovaikutustaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävittekö lukion välissä? Jos ette, niin miksi ette? Opiskelitteko vapaa-ajallanne sen kaiken matlu alueen?

ihmetyttää miten joku idiootti voi kuvitella että lukio valmistaisi paremmin lääkikseen kuin vaikka sairaanhoitajan koulutus?!?

Ihan tosi, luetteko te tätä ketjua ollenkaan... No, sairaanhoitajakin on toki usein lukion käynyt ihminen, mutta kyllä, lääkikseen pääsyn kannalta on enemmän iloa siitä lukiosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Mistä sinä tiedät millä taustalla kukaan on päässyt tänä keväänä lääkikseen?

Lääkikseen(kin) pääsee pääsykokeilla, kunhan vaan on tarpeeksi motivoitunut tekemään työtä sen eteen.

Mutten miehesi pääsy valittuna liittyy sinuun mitenkään? Olen huolissani, onko sinulla edes sitä amiskoulutusta (kommentistasi päätellen). T. Ihan oikea lääkäri

Olen huolissani, jos lääkäri ei ymmärrä lukemaansa. Mieheni pääsee valittujen tietoihin, sanon hyvin selvästi. 

Keskustelimme tästä eilen ja tuli esiin tämä opintopolun näennäisyys ainakin lääkiksen kohdalla. Yhtä ainutta ei siis ole. Voit toki tarkistaa tämän lautakunnasta, jos epäilet. Ihan julkista tietoa tällainen tilastoitu fakta, jossa ei yksilöidä ketään nimillä. 

Se ei edelleenkään kerro sitä kuka on käynyt amiksen ja ottanut lukiosta vain välttämättömät kurssit ja kirjoittanut sen pohjalta.

Mutta silloin on ylioppilaspohjainen hakija, onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää?  Ihan sama oli mikä muu tutkinto tahansa. Kyllä siellä on ylioppilaita, joilla on esim. datanomin tutkinto. 

Vähän nyt epäilyttää tuo "ihan oikea lääkäri", jos logiikka ei tähän riitä. Jos nyt sama siis olet. 

Lukion oppimäärän saavuttaa ihan jo elämänkoulullakin, ei siellä nyt mitään niin ihmeellistä opeteta. Pelkkä yleissivistävä koulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävittekö lukion välissä? Jos ette, niin miksi ette? Opiskelitteko vapaa-ajallanne sen kaiken matlu alueen?

ihmetyttää miten joku idiootti voi kuvitella että lukio valmistaisi paremmin lääkikseen kuin vaikka sairaanhoitajan koulutus?!?

Ihan tosi, luetteko te tätä ketjua ollenkaan... No, sairaanhoitajakin on toki usein lukion käynyt ihminen, mutta kyllä, lääkikseen pääsyn kannalta on enemmän iloa siitä lukiosta.

Joo, uskonnon opetus avainasemassa ja vapaaehtoinen liikunta sekä kuvaamataito.

Lukio nyt ei ole paljon kymppiluokkaa kummempi juttu.

Joskus ennenvanhaan oli kuin kieliä ei opiskeltu kansakoulussa, mutta nykyään peruskoululaiset jo osaa paremmin englantia kuin ylioppilaat vielä pari vuosikymmentä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Mistä sinä tiedät millä taustalla kukaan on päässyt tänä keväänä lääkikseen?

Lääkikseen(kin) pääsee pääsykokeilla, kunhan vaan on tarpeeksi motivoitunut tekemään työtä sen eteen.

Mutten miehesi pääsy valittuna liittyy sinuun mitenkään? Olen huolissani, onko sinulla edes sitä amiskoulutusta (kommentistasi päätellen). T. Ihan oikea lääkäri

Olen huolissani, jos lääkäri ei ymmärrä lukemaansa. Mieheni pääsee valittujen tietoihin, sanon hyvin selvästi. 

Keskustelimme tästä eilen ja tuli esiin tämä opintopolun näennäisyys ainakin lääkiksen kohdalla. Yhtä ainutta ei siis ole. Voit toki tarkistaa tämän lautakunnasta, jos epäilet. Ihan julkista tietoa tällainen tilastoitu fakta, jossa ei yksilöidä ketään nimillä. 

Se ei edelleenkään kerro sitä kuka on käynyt amiksen ja ottanut lukiosta vain välttämättömät kurssit ja kirjoittanut sen pohjalta.

Mutta silloin on ylioppilaspohjainen hakija, onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää?  Ihan sama oli mikä muu tutkinto tahansa. Kyllä siellä on ylioppilaita, joilla on esim. datanomin tutkinto. 

Vähän nyt epäilyttää tuo "ihan oikea lääkäri", jos logiikka ei tähän riitä. Jos nyt sama siis olet. 

Lukion oppimäärän saavuttaa ihan jo elämänkoulullakin, ei siellä nyt mitään niin ihmeellistä opeteta. Pelkkä yleissivistävä koulu.

Eipä ole solun rakenteita muualla elämässä tullut eteen, ja kun sadannen kerran, ne on sitä tietoa, jolla lääkikseen pääsee. Ei sinne auta satuilla, "mitä sä niinkun funtsisit tehdä tässä tilanteessa mutupohjalta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävittekö lukion välissä? Jos ette, niin miksi ette? Opiskelitteko vapaa-ajallanne sen kaiken matlu alueen?

ihmetyttää miten joku idiootti voi kuvitella että lukio valmistaisi paremmin lääkikseen kuin vaikka sairaanhoitajan koulutus?!?

Sekoitat asioita. Lääkikseen pääsyyn valmentaa vain lukion pitkät kurssit matematiikasta ja luonnontieteistä. Koe koostuu lähinnä matemaattisista tehtävistä. 

Jos sisään sitten pääsee ja on valmiiksi sairaanhoitaja, niin totta kai siinä vaiheessa on iloa hoitokäytäntöjen ja lääkinnän tuntemuksista. Lisäksi vahva pohja tunnistaa sairauksia ym. 

Mutta ymmärtäkää nyt se, että pääsyn kannalta näillä ei ole merkitystä. Siitä onko tämä oikein, voi keskustella. On perusteltua ajatella, että pääsykokeen tulisi mitata myös aivan muita kuin matemaattisia valmiuksia. 

Nyt kuitenkin on näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävittekö lukion välissä? Jos ette, niin miksi ette? Opiskelitteko vapaa-ajallanne sen kaiken matlu alueen?

ihmetyttää miten joku idiootti voi kuvitella että lukio valmistaisi paremmin lääkikseen kuin vaikka sairaanhoitajan koulutus?!?

Ihan tosi, luetteko te tätä ketjua ollenkaan... No, sairaanhoitajakin on toki usein lukion käynyt ihminen, mutta kyllä, lääkikseen pääsyn kannalta on enemmän iloa siitä lukiosta.

Joo, uskonnon opetus avainasemassa ja vapaaehtoinen liikunta sekä kuvaamataito.

Lukio nyt ei ole paljon kymppiluokkaa kummempi juttu.

Joskus ennenvanhaan oli kuin kieliä ei opiskeltu kansakoulussa, mutta nykyään peruskoululaiset jo osaa paremmin englantia kuin ylioppilaat vielä pari vuosikymmentä sitten.

Kerro missä muualla kuin lukiossa saa yhtä kattavan tai paremman opetuksen fysiikassa, kemiassa, matematiikassa ja biologiassa?

Jos lukio on mielestäsi laaduton tai rappeutunut, se on eri keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Rikotte siis salassapitovelvollisuutta! Tiesit kai, etä tälläisestä seuraa sanktio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävittekö lukion välissä? Jos ette, niin miksi ette? Opiskelitteko vapaa-ajallanne sen kaiken matlu alueen?

ihmetyttää miten joku idiootti voi kuvitella että lukio valmistaisi paremmin lääkikseen kuin vaikka sairaanhoitajan koulutus?!?

Ihan tosi, luetteko te tätä ketjua ollenkaan... No, sairaanhoitajakin on toki usein lukion käynyt ihminen, mutta kyllä, lääkikseen pääsyn kannalta on enemmän iloa siitä lukiosta.

Joo, uskonnon opetus avainasemassa ja vapaaehtoinen liikunta sekä kuvaamataito.

Lukio nyt ei ole paljon kymppiluokkaa kummempi juttu.

Joskus ennenvanhaan oli kuin kieliä ei opiskeltu kansakoulussa, mutta nykyään peruskoululaiset jo osaa paremmin englantia kuin ylioppilaat vielä pari vuosikymmentä sitten.

Kummasti ne pari vuosikymmentä sitten lukion käyneet, kieliä osaamattomat lääkärit sinuakin hoitavat tänä päivänä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Mistä sinä tiedät millä taustalla kukaan on päässyt tänä keväänä lääkikseen?

Lääkikseen(kin) pääsee pääsykokeilla, kunhan vaan on tarpeeksi motivoitunut tekemään työtä sen eteen.

Mutten miehesi pääsy valittuna liittyy sinuun mitenkään? Olen huolissani, onko sinulla edes sitä amiskoulutusta (kommentistasi päätellen). T. Ihan oikea lääkäri

Olen huolissani, jos lääkäri ei ymmärrä lukemaansa. Mieheni pääsee valittujen tietoihin, sanon hyvin selvästi. 

Keskustelimme tästä eilen ja tuli esiin tämä opintopolun näennäisyys ainakin lääkiksen kohdalla. Yhtä ainutta ei siis ole. Voit toki tarkistaa tämän lautakunnasta, jos epäilet. Ihan julkista tietoa tällainen tilastoitu fakta, jossa ei yksilöidä ketään nimillä. 

Se ei edelleenkään kerro sitä kuka on käynyt amiksen ja ottanut lukiosta vain välttämättömät kurssit ja kirjoittanut sen pohjalta.

Mutta silloin on ylioppilaspohjainen hakija, onko tämä nyt niin vaikea ymmärtää?  Ihan sama oli mikä muu tutkinto tahansa. Kyllä siellä on ylioppilaita, joilla on esim. datanomin tutkinto. 

Vähän nyt epäilyttää tuo "ihan oikea lääkäri", jos logiikka ei tähän riitä. Jos nyt sama siis olet. 

Ja edelleen, ap puhuu lähihoitajataustasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Mistä sinä tiedät millä taustalla kukaan on päässyt tänä keväänä lääkikseen?

Lääkikseen(kin) pääsee pääsykokeilla, kunhan vaan on tarpeeksi motivoitunut tekemään työtä sen eteen.

Mutten miehesi pääsy valittuna liittyy sinuun mitenkään? Olen huolissani, onko sinulla edes sitä amiskoulutusta (kommentistasi päätellen). T. Ihan oikea lääkäri

Olen huolissani, jos lääkäri ei ymmärrä lukemaansa. Mieheni pääsee valittujen tietoihin, sanon hyvin selvästi. 

Keskustelimme tästä eilen ja tuli esiin tämä opintopolun näennäisyys ainakin lääkiksen kohdalla. Yhtä ainutta ei siis ole. Voit toki tarkistaa tämän lautakunnasta, jos epäilet. Ihan julkista tietoa tällainen tilastoitu fakta, jossa ei yksilöidä ketään nimillä. 

Tarkistan tämän oikeuden päästä yksilöityihin tietoihin ja niiden kertomiseen julkisella palstalla. Perästä kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju kuoli, taisi olla rölli, joka luotti siihen, että ihmiset luulee kokeen olevan joku "näin hoidat potilasta"-testi, ja että lähärin opinnoista ois siinä muka jotain hyötyä... Ei, se on ihan raakaa matikkaa ja luonnontiedettä se koe. Mutta rölli meni piiloon kun ei pysty kertomaan, missä kaiken matikan muka oppi.

Se nyt on selvää, että ex-lähäri voi päästä, mutta on varmaan välissä tehnyt muutakin elämässään.

- No aika harva lukionkaan käynyt lääkikseen pääse ensi yrittämällä. - Itse sinisilmäisestikkö sitten uskon, tai luulen, että ketju kuoli, kun ei se nyt ni-in tavattoman ihmeellistä ole aina joku lähihoitaja taustainenkin pääsee lääkikseen. Ei se lääkikseen pääsy nyt mitään aivan niin ihmeellistä ole. Voidaan kärjistäen sanoa, että kaikki on "tervepäisellä" hakijalla lopulta siitä kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa ja töitä. Mitään ylimaagisia ja ihmeellsisä kykyjä ei vaadita. Mutta toki etiua on myös siinä, miten (mm) lähipiiri suhtautuu hakijan tavoitteeseen. On helpompi hakea jos lähipiiristä löytyy kannustusta ja esikuvia, jotka ovat selvittäneet tiensä ja saaneet himoitun opiskelupaikan, kuin olla tilanteessa, jossa saa kuulla vähättelyä ja piikittelyä, ellei suoranaista halveksuntaan. Sisarkateuskaan ei välttämättä ole optimaalisin lähtökohta.

Ei lääketieteelliseen pääse ulkoa lukemalla tai tekemällä kovasti töitä pääsykokeen eteen sen enempää kuin kenestäkään ei tule huippu kukisti harjoittelemalla vain paljon.

Lääkkeen pääsykoe ja sitten tietysti itse opinnot ja työ vaativat erinomaista ymmärrystä, hyvää kognitiivista kapasiteettia, mikä on eri asia kuin suppeiden yksinkertaisten älykkyys testien päässälaskutehtävät ja kuvioiden päättely tehtävät, jotka ratkaistaan sekunneissa jos ratkaistaan. Huipputason matemaatikko voi olla päässä laskuissa aivan huono eikä asialla ole oikean matematiikan kanssa mitään tekemistä. Laskenta on eri asia kuin matematiikka. Lääkkeen pääsykokeissa menestyminen vaatii hyvää ymmärryskykyä, hyvää muistia, hyvää ongelmanratkaisukykyä, hyvää taitoa soveltaa aiemmin oppimaansa juuri saamaansa uuteen tietoon ja nopeaa hyvää uuden asian mieleenpainamisen kykyä.

Ainakin vielä 1999 oli pääsykokeissa uuden tiedon nopean oppimisen koe, saatiin tunnin ajaksi luettavaksi artikkeli asiasta josta kukaan ei tiennyt aiemmin mitään, sitten paperit kerättiin pois ja piti vastata muutamaan kysymykseen lyhyillä esseetyyppisillä teksteillä, kysymykset siis tästä artikkelista jonka oli juuri ehtinyt tunnissa lukea. Tätä ei kuitenkaan taida olla enää kokeissa, en ole varma kun omasta sisäänpääsystä tiedekuntaan on jo 18 vuotta. Tämän lisäksi ihmisen fysiologian ja anatomian koe, fysiikan koe ja kemian koe. Hakijoita oli tuolloin omaan tiedekuntaan n. 480, sisään otettiin 80, joista uusia ylioppilaita oli 7 kpl, tosin vain 4kpl oli normaalisti lukion kolmessa vuodessa käyneitä, 3 oli käynyt lukiota 4 vuotta ollen mm. vaihdossa ja hidastamaan lukion käyntiä kyetäkseen jo lukion aikana satsaamaan samalla pääsykoe aineisiin perusteellisemmin. Minun ikäisiäni uusia ylioppilaita oli tuo 4kpl joista olin itse yksi. Hakijoista suurin osa oli jo lukenut kemiaa ja fysiikkaa yliopistossa tai monta vuotta teekkareiden olleita. Olipa yksi hakija joka haki seitsemättä kertaa ja siten pääsi sisään. Oli ylioppilas ja lähihoitaja.

Nykyään lääkkeiden pääsee puolet helpommin sisään kun uusi ylioppilas saa niin paljon lisäpisteitä ja sisään pääsee kaksi kertaa enemmän hakijoita kuin 1990-luvulla. Tampereelle otettiin 45 opiskelijaa 1998 ja 80 opiskelijaa 1999. Jos nyt otetaan vaikka 140 niin verrattuna 1998 pääsee kolme kertaa enemmän eli kolme kertaa helpommin pistein sisään, tuohon 45 - 140 hakijan melkein sadan hakijan erotus on erittäin suuri kun aikanaan jo se jos jäi viidennelle varasijalle ei tarvinnut kuin että yksi kemian lasku meni mönkään ja sait 0,9 raakapistettä vähemmän kuin se joka viimeisenä pääsi sisään. Sitten oma erityinen ryhmänsä ovat ne jotka hakevat Suomessa lääkikseen kolme kertaa eivätkä pääse sisään ja hakevat sitten Tarttoon ja sieltä irtoaa opiskelupaikka.

Kukisti piti olla. Viulisti. Perhanan ennakoiva tekstinsyöttö

Eli kaikki lähärit ovat melkein lääkäreitä. Joo-o.