Hienoa, lähihoitajataustainen sisko sai opiskelupaikan lääkikseen!

Onnea! Minusta oli himpun verran huvittavaa, että ihminen, joka pääsi lääkikseen, ei läpäissyt sairaanhoitaja-tutkinnon pääsykokeita. 

Minäkin tiedän amistaustaisen lääkikseen päässeen aiemmilta vuosilta. Se oli hieno suoritus, teki ammattinsa töitä ja opiskeli samalla iltalukiossa fysiikan, bilsan, kemian ja tietääkseni lyhyen matikan kurssit. Ei siis suorittanut ylioppilastutkintoa eikä kirjoittanut noita aineita. Lisäksi pystyi työntekonsa ansiosta maksamaan itselleen valmennuskurssin. Kolmannella yrittämisellä opiskelupaikka lohkesi. Ei voi kuin ihailla sitä sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta joka lopulta palkittiin.

Täällä on porukkaa, joilla on varmaan ollut amiksessa "matikka" nimistä ainetta. Nokkelasti sitten päättelevät, että kun luokiolaisillakin on sitä samannimistä, niin tässähän ollaan aivan samalla tasolla, täyttä puppua tuo lukio.

Mitä näistä täysien faktojen alapeukuttamisista voi muutakaan päätellä.

Amistaustainenkin voi päästä jos omaa tiedot fykebi. Muutamia pitkän matematiikan osia auttaa fykessä. Joko suorittamalla iltalukiossa fykebi tiedot. Enkkua olisi hyvä osata koska ainakin lapsellani on e kirjoja englanninkielellä. Hänellä lukiotausta.

Vierailija kirjoitti:

Amistaustainenkin voi päästä jos omaa tiedot fykebi. Muutamia pitkän matematiikan osia auttaa fykessä. Joko suorittamalla iltalukiossa fykebi tiedot. Enkkua olisi hyvä osata koska ainakin lapsellani on e kirjoja englanninkielellä. Hänellä lukiotausta.

Totta. Ei sillä ole sinänsä väliä, missä ja miten ne taidot on hankittu, mutta ne tietyt taidot on silti oltava. Ei tunnu menevän kaikille perille, että se amiksen oppimäärä ei riitä, vaikka siellä olisi ollut jopa "ammattikemia"-niminen kurssi.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Vähänpä tunnut sinäkin tietävän. Lähihoitajissa löytyy ihmisiä joka lähtöön, myös toisen korkeakoulutuksen saaneita, ylioppilaita, jo muun ammatin omaavia....

Lähinnä  vaikuttaa provolta kirjoituksesi, kehitä parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Vähänpä tunnut sinäkin tietävän. Lähihoitajissa löytyy ihmisiä joka lähtöön, myös toisen korkeakoulutuksen saaneita, ylioppilaita, jo muun ammatin omaavia....

Lähinnä  vaikuttaa provolta kirjoituksesi, kehitä parempaa.

...mistä päästäänkin taas kysymykseen, miksi AP halusi typerästi painottaa lähihoitajuutta, vaikka ammatti- ja koulutushistoriaa sekä titteleitä olisi takana enemmänkin.

Luulin aluksi, että tämä ketju olisi "hyvän mielen"-ketju, mutta tämähän on pelkkää muiden ihmisten lyttäystä. Ihmettelen myös miten joku vastaaja voi miehensä tiedoista lukea hakijoiden taustoista.

Opiskelen itsekin yliopistossa ja luonnehtisin itseäni myös lähihoitajataustaiseksi. Olen suorittanut lukion, jonka jälkeen opiskelin lähihoitajaksi. Tein vuosia lähihoitajan työtä ennen kuin hain yliopistoon. Mielestäni olisi naurettavaa selittää, että olen yo-taustainen, koska työni olen kuitenkin saanut lähihoitajatutkinnon ansiosta. Kiinnostukseni pääainettani kohtaan heräsi työssäni tekemien havaintojen kautta. Yhteishaussa hain yo-papereilla, koska ammattikoulun paperit olisi käsittääkseni pitänyt erikseen toimittaa johonkin. Lukion paperit menivät automaattisesti. Eli en usko, että tiedekunnassa (opiskelukavereita lukuunottamatta) kukaan tietäisi ammattikoulutaustastani mitään!

Haluan vielä lopuksi tsempata kaikkia, jotka puurtavat unelmiensa eteen! Älkää antako epäuskoisten ja ilkeiden ihmisten lytätä teitä! Pitäkää mielenne avoimena ja uskokaa itseenne! Voitte kuvitella kuinka paljon omalle tielleni on epäileviä Juudaksia sattunut... "Mitä säkin lähäri kuvittelet tietäväsi?" Olen ainakin oppinut pitämään puoleni ja kasvattanut paksun nahan. Olen oppinut ammatissani paljon asioita, joita pystyn hyödyntämään tulevaisuudessa. Ymmärrän kyllä, että joillekin tämä yhtälö on sietämätön.

Vierailija kirjoitti:

Onnea! Minusta oli himpun verran huvittavaa, että ihminen, joka pääsi lääkikseen, ei läpäissyt sairaanhoitaja-tutkinnon pääsykokeita. 

Vähän OT, mutta on hyvinkin mahdollista, että lääkikseen päässyt ei pääse opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajan pääsykokeissa on iso painoarvo haastattelulla. Jos ei vaikuta soveltuvalta hoitoalalle tai tarpeeksi motivoituneelta, ei pääse sisään.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Ei välttämättä provoile, sillä voihan lähihoitajakin olla ylioppilas. Tuttu lähihoitaja pääsi viime vuonna opiskelemaan luokanopettajaksi (siis ihan oikeasti eikä minkään tallennusvirheen takia). Hän kirjoitti yo:ksi, kävi 2-vuotisen lähärilinjan ja rohkaistui sitten hakemaan yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Luulin aluksi, että tämä ketju olisi "hyvän mielen"-ketju, mutta tämähän on pelkkää muiden ihmisten lyttäystä. Ihmettelen myös miten joku vastaaja voi miehensä tiedoista lukea hakijoiden taustoista.

Opiskelen itsekin yliopistossa ja luonnehtisin itseäni myös lähihoitajataustaiseksi. Olen suorittanut lukion, jonka jälkeen opiskelin lähihoitajaksi. Tein vuosia lähihoitajan työtä ennen kuin hain yliopistoon. Mielestäni olisi naurettavaa selittää, että olen yo-taustainen, koska työni olen kuitenkin saanut lähihoitajatutkinnon ansiosta. Kiinnostukseni pääainettani kohtaan heräsi työssäni tekemien havaintojen kautta. Yhteishaussa hain yo-papereilla, koska ammattikoulun paperit olisi käsittääkseni pitänyt erikseen toimittaa johonkin. Lukion paperit menivät automaattisesti. Eli en usko, että tiedekunnassa (opiskelukavereita lukuunottamatta) kukaan tietäisi ammattikoulutaustastani mitään!

Haluan vielä lopuksi tsempata kaikkia, jotka puurtavat unelmiensa eteen! Älkää antako epäuskoisten ja ilkeiden ihmisten lytätä teitä! Pitäkää mielenne avoimena ja uskokaa itseenne! Voitte kuvitella kuinka paljon omalle tielleni on epäileviä Juudaksia sattunut... "Mitä säkin lähäri kuvittelet tietäväsi?" Olen ainakin oppinut pitämään puoleni ja kasvattanut paksun nahan. Olen oppinut ammatissani paljon asioita, joita pystyn hyödyntämään tulevaisuudessa. Ymmärrän kyllä, että joillekin tämä yhtälö on sietämätön.

Joo onnea vaan puurtamiseen minunkin puolestani kaikille niille Jonna 19v ja Sirpa-viimeset-20v-lähihoitajana, joiden mielestä ketjussa mainitut faktat ovat lyttäämistä, ja että käytännön taidoilla pääsee lääkikseen ja kun on niin hyvä ihmisten kanssa...

Minusta yo-taustasi on aika olennainen tieto kun ketjussa puhutaan lääkikseen _pääsystä_. Kiinnostavaa olisi toki kuulla, miten hyödynsit työkokemustasi kokeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea! Minusta oli himpun verran huvittavaa, että ihminen, joka pääsi lääkikseen, ei läpäissyt sairaanhoitaja-tutkinnon pääsykokeita. 

Vähän OT, mutta on hyvinkin mahdollista, että lääkikseen päässyt ei pääse opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajan pääsykokeissa on iso painoarvo haastattelulla. Jos ei vaikuta soveltuvalta hoitoalalle tai tarpeeksi motivoituneelta, ei pääse sisään.

Jep. Siellä kysytään mihin muualle on hakenut ja missä järjestyksessä. Eivät mielellään ota lääkishakijoita, jos arvioivat, ettei SH-tutkintoa suoriteta loppuun, vaan aikoo hakea uudestaan. Tosiaan tämäkin riippuu haastattelijasta, mutta aika pitkälle näin.

Kyllä vaan minä pääsin tänä vuonna vaikka on C:n paperit ;)

Oho lainaus jäi pois. 54

Nämä jotka uskoisivat pääsevänsä lääkikseen amispohjalta olkoon vaikka lähärikoulutus tai joku muu voivat kokeilla vaikka viime vuoden pääsykokeen tekemistä, veikkaan, että menee sormi suuhun ;)

http://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteelli…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään sisäänpäässyt ei ole amistaustainen tänä vuonna yhteenkään lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomessa. 

Miehelläni on pääsy valittujen tietoihin. Lääkiksen koetta ei totisesti tehdä peruskoulupohjalla. Lähihoitajalaskento käsittää lähinnä kymmenjärjestelmän ymmrätämisen. Lääkelaskuja voi tehdä jo lahjakas alakoululainen.

Eli ap provoilee, mutta hyvähän se on jos lähihoitajien arvostus sinänsä nousee. Se kai on aloituksen tarkoitus. 

Rikotte siis salassapitovelvollisuutta! Tiesit kai, etä tälläisestä seuraa sanktio.

Ei tilastot pääsyprosenteista taustoineen ole mitään salassapidettävää tietoa, höpsöt! Yksittäisen ihmisen tiedot tietysti olisivat. Ihan löytyy lehtijuttujakin näistä, jos googlaatte. Ja puhelinsoitolla, sähköpostilla saatte ne yliopistolta. 

Miten ihan perussivistys tietosuojasta on tätä luokkaa, että tätäkin on peukutettu? Ihan kuin olisi salassapidettävää vaikkapa, että 23 prosenttia suomalaisista syö mielialalääkkeitä ja heistä puolet on ylioppilaita. Tämänkin saa ihan rauhassa julkaista. Mutta ei, että Minna Möttönen syö mielialalääkkeitä. 

(luvut ja Möttönen ovat hatusta vedettyjä, mutta esimerkki siis)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea! Minusta oli himpun verran huvittavaa, että ihminen, joka pääsi lääkikseen, ei läpäissyt sairaanhoitaja-tutkinnon pääsykokeita. 

Vähän OT, mutta on hyvinkin mahdollista, että lääkikseen päässyt ei pääse opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajan pääsykokeissa on iso painoarvo haastattelulla. Jos ei vaikuta soveltuvalta hoitoalalle tai tarpeeksi motivoituneelta, ei pääse sisään.

Jep. Siellä kysytään mihin muualle on hakenut ja missä järjestyksessä. Eivät mielellään ota lääkishakijoita, jos arvioivat, ettei SH-tutkintoa suoriteta loppuun, vaan aikoo hakea uudestaan. Tosiaan tämäkin riippuu haastattelijasta, mutta aika pitkälle näin.

- Tämä toi mieleeni, että osalle tuntuu olevan mahdoton ajatus, että joillekin sairaanhoitaja opintoihinpääsy voi oikeasti aiheuttaa enempi stressiä kuin lääkikseen pääsy. - Jaa miksikö? Lääkikseen sisään pääsy on hyvin paljon enempi mitattavissa olevia kokeita. -

Kukaan ei suoranaisesti ole kiinnostunut siitä oletko psykologisesti soveltuvaa ainesta lääkäriksi. Toisaalta lääkärintutkinnon kautta voi toki toimia hyvin monenlaisissa  tehtävissä, kun taas hoitaja on järjestäen lähespoikkeuksetta hoitaja, silloin kun toimii  toimii koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Kun taas esim. tutkimusta tekevä lääkäri voi olla jo lähempänä muuta tutkijaa , jonka ei tarvi olla "kosketuksessa" potilaaseen.

Toisaalta kyse on myös yleisemmin odotuksista. Lääkärille sallitaan helpommin kaiken näkistä sosiaalista kömpelyyttä helpommin, kunhan vain tekee työnsä kunnolla. Vaikka toisaalta varjopuolena on, että lääkäri saiarastuu jumal- tautiin; eli näkee ja kokee itsensä jumalasta seuraavana.

Tästä on jo muodostunut yleinen maantapa, joka  näkyy esimerkiksi siinä, että lääkärikuntaa ei vieläkään ole saatu normaalin vuorotyön piiriin. Lääkäri on sankari ja jumalainen olio, jonka mm, salliitaan suorittavan potilaan leikkauksen kun on sitä ennen päivystänyt yli 14  tuntia.  Jossain muussa tilanteessa saatettaisiin puuttua työturvallisuuteen. Mutta lääkärin kohdalla ei puututa sen paremmin työturvallisuuteen kuin potilasturvallisuuteen niin, että edellytettäsiin leikkauksesta vastaavalla lääkäillä tulisi olla vähemmän univelkaa takana.  

Hyvin harva työntekijä voi kilpailla yhtä avoimesti omaa työnantajaansa vastaan esimerkiksi niin että on osan päivää julkisella puolelle (terveyskkeskuksessa) ja toisen yksityisellä, kenties omalla praktiikalla.        

Lääkäreiden puollustus on lähes poikkeuksetta se, että he tekevätkin työtään kutsumuksesta. Tämä kutsumus tulee esiin siinä, kun lääkäriliitto ilmoittaa, että tulisi saada muuten liksaa lisää. Niin usein kysymys on ollut vain siitä,, että kuinka paljon lääkäriliitto kehtaa esittää. - Armollisesti kyllä ehdottavat että lääkärikunta voisi olla aluksi vaikka viikon verran lakossa, niin viimeistään viikon puolessa välissä joku saattaa alkaa kaivata lääkäreitä takaisin töihin. (Mitään erityistä keinoa, kuten sanktiota, millä lääkärikunta voitaisiin pakottaa töihin ei ole). 

Kun hoitajat kerran tai kaksi vuosisadassa ilmoittavat, että vaativat saada lisää palkkaa, niin heidän vaatimukseensa on tavattu suhtautua, toteamalla kuinka hoitajat vaarantavat koko kansantalouden ja ovat itsekkäitä kusipitä, jotka vaarantavat kaikkien suomalaisten elon ja turvallisuuden vaatimuksellaan.  

Vierailija kirjoitti:

Nämä jotka uskoisivat pääsevänsä lääkikseen amispohjalta olkoon vaikka lähärikoulutus tai joku muu voivat kokeilla vaikka viime vuoden pääsykokeen tekemistä, veikkaan, että menee sormi suuhun ;)

http://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteelli…

Mikäs alapeukuttajaa noin harmittaa? ;) Kokeilitko tehdä pääsykokeen ja meni naama nutturalle, vähän toista kuin lääkelaskut vai mitä? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea! Minusta oli himpun verran huvittavaa, että ihminen, joka pääsi lääkikseen, ei läpäissyt sairaanhoitaja-tutkinnon pääsykokeita. 

Vähän OT, mutta on hyvinkin mahdollista, että lääkikseen päässyt ei pääse opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajan pääsykokeissa on iso painoarvo haastattelulla. Jos ei vaikuta soveltuvalta hoitoalalle tai tarpeeksi motivoituneelta, ei pääse sisään.

No niiii-in! Sairaanhoitajille on sentään joku soveltuvuusseula, mutta kuka tahansa lukupään omaava voi kouluttautua lääkäriksi. Motivaatiota hänellä olisi kyllä ollut hoitoalalle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin aluksi, että tämä ketju olisi "hyvän mielen"-ketju, mutta tämähän on pelkkää muiden ihmisten lyttäystä. Ihmettelen myös miten joku vastaaja voi miehensä tiedoista lukea hakijoiden taustoista.

Opiskelen itsekin yliopistossa ja luonnehtisin itseäni myös lähihoitajataustaiseksi. Olen suorittanut lukion, jonka jälkeen opiskelin lähihoitajaksi. Tein vuosia lähihoitajan työtä ennen kuin hain yliopistoon. Mielestäni olisi naurettavaa selittää, että olen yo-taustainen, koska työni olen kuitenkin saanut lähihoitajatutkinnon ansiosta. Kiinnostukseni pääainettani kohtaan heräsi työssäni tekemien havaintojen kautta. Yhteishaussa hain yo-papereilla, koska ammattikoulun paperit olisi käsittääkseni pitänyt erikseen toimittaa johonkin. Lukion paperit menivät automaattisesti. Eli en usko, että tiedekunnassa (opiskelukavereita lukuunottamatta) kukaan tietäisi ammattikoulutaustastani mitään!

Haluan vielä lopuksi tsempata kaikkia, jotka puurtavat unelmiensa eteen! Älkää antako epäuskoisten ja ilkeiden ihmisten lytätä teitä! Pitäkää mielenne avoimena ja uskokaa itseenne! Voitte kuvitella kuinka paljon omalle tielleni on epäileviä Juudaksia sattunut... "Mitä säkin lähäri kuvittelet tietäväsi?" Olen ainakin oppinut pitämään puoleni ja kasvattanut paksun nahan. Olen oppinut ammatissani paljon asioita, joita pystyn hyödyntämään tulevaisuudessa. Ymmärrän kyllä, että joillekin tämä yhtälö on sietämätön.

Joo onnea vaan puurtamiseen minunkin puolestani kaikille niille Jonna 19v ja Sirpa-viimeset-20v-lähihoitajana, joiden mielestä ketjussa mainitut faktat ovat lyttäämistä, ja että käytännön taidoilla pääsee lääkikseen ja kun on niin hyvä ihmisten kanssa...

Minusta yo-taustasi on aika olennainen tieto kun ketjussa puhutaan lääkikseen _pääsystä_. Kiinnostavaa olisi toki kuulla, miten hyödynsit työkokemustasi kokeessa.

En opiskele lääkiksessä. Eikä mielestäni yli 10 vuotta vanha yo-tutkinnolla ollut mitään merkitystä sisäänpääsyni suhteen. Työkokemuksestani oli hyötyä siinä mielessä, että osasin soveltaa monia teorioita käytännön elämään. Tämä auttoi erityisesti aineistokokeessa. Faktaa on yhtälailla se, että duunaritaustallakin pärjää.