Mitä on tieteellinen kirjoittaminen jota ei opeteta amiksessa?

Ihmeellistä vääntämistä aina tästä Suomen koulutusjärjestelmästä. Suomessa on kolme koulutusalat että, joista korkeimmalla Elli kolmannella asteeöaall onneksi duaalimalli eli kaksi eri tasoista korkea-astetta.

Suomessa on peruskoulu, joka jakautuu alakoulujen (vuodet 1-6) ja yläkouluun (luokat 7-9). Sitten on keskiasteen koulutuksena lukio eli yleissivistävä ja korkeakouluopintoihin, erityisesti korkeimman tason korkeakouluopintoihin eli yliopisto-opintoihin valmistava koulutus. Toisena keskiasteen vaihtoehtona on ammattiopisto, josta valmistutaan käytännön suorittavan portaan ammatteihin kuten kaupan kassalle, siivoojaksi, keittäjäksi tai vaikka parturiksi. Ammattiopistosta voi pyrkiä toki jatkokoulutukseen ammattikorkeakouluun eli alemman tason korkea-asteelle tai jopa ylimpään koulutukseen yliopistoon ainakin toistaiseksi kunnes yliopistojen pääsykokeista luovutaan ja yliopistojen opiskelijavalinnat tehdään ylioppilastutkinnon arvosanojen ja pisteiden perusteella. Teoriassa suoraan yläkoulustakin voi päästä vaikka yliopistoon ainakin toistaiseksi, koska monien tiedekuntien sisäänpääsykriteereissä mainitaan että tiedekuntaneuvosto voi päättää ottaa opiskelijaksi kenet tahansa, jolla se katsoo olevan riittävät edellytykset opintoihin.

Kolmas aste eli korkea-asteelleaai käsittää korkeakoulut, jotka jaetaan duaalimalli mukaisesti Suomessa kahteen eri malliin ja kahteen eri tasoon eli yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa annetaan lain mukaan kaikkein korkeinta opetusta ja tehdään tiedettä. Ammattikorkeakouluissa annetaan korkeakoulut sain alemman tason opetusta käytännönläheistä työelämään valmentajan yhteistyössä suurempien yritysten kanssa.

Tietenkin yliopistosta valmistuu myös käytännön työelämän korkeimman tason osaajia.

Esim. yliopistosta valmistuu lääkäreitä, asianajajia, tuomareita, pappeja, upseereita, opettajia, ekonomeja diplomi-insinöörejä, sosiaalityöntekijöitä ja vaikka arkkitehtejä.

Ammattikorkeakoulusta taas valmistuu vastaavasti sairaanhoitajia, käräjäsihteereitä, diakoneja, tradenomeja, poliiseja ja insinöörejä esimerkiksi.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kahden eri tason tutkinnot, perustason AMK-tutkinnon eli "alemman AMK-tutkinnon" tai ylemmän AMK-tutkkinnon, joka ei vaadi kovin intensiivistä täysipäiväisesti opiskelua, sen pystyy suorittamaan työn ohella lähinnä etäopintoina.

Yliopistossa voi suorittaa neljän eri tason tutkinnot eli kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Tohtorin tutkinto on kaikkein korkein tutkinto mitä voi suorittaa kaikista tutkinnoista.

Mainittakoon että joihinkin julkisiin virkoihin haettaessa, johon ei tarvita erityistä erillistä ammattiosaamista vastaa alempi AMK-tutkinto eli esim. insinööri alinta yliopistotutkintoa eli esim. tekniikkan kandidaattia vaikka kandidaatti korkeamman tasoisen koulutuksen onkin suorittanut. Samaten johonkin julkiseen virkaan vaikka kunnan taloushallinnon perustehtäviin kelpaa tradenomi siinä kuin kauppatieteen kandidaattikin, vaikka kauppatieteen kandidaatti onkin korkeammin koulutettu.

Mutta esim. ylemmän tason AMK-tutkinnon suorittanut käräjäsihteeri ei voi toimia oikeustieteen maisterin tutkintoa vaativia töitä kuten asianajajan, syyttäjän tai tuomarin töitä. Myöskään sosiaalialan ylemmälläkään AMK-tutkinnolla ei pääse lastensuojeluun sosiaalityöntekijäksi tekemään esim. Huostaanottopäätöksiä, kun taas sosiaalipuolen yliopistollinen maisterin tutkinto antaa täydet sosiaalityöntekijän oikeudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö no ei me ainakaan lukiossa kirjotettu satoja esseitä :D ehkä ressu tekee eri tavalla.

Ai, meillä joka ikisessä kokeessa, paitsi ehkä matikassa ja kielissä (niissäkin kyllä kirjoitettiin pitkää tekstiä, tarinoita jne), kirjoitettiin vähintään 2 esseetä. Yleensä 3-5. Ja kokeita oli lukion aikana ehkä sata? No ei ihan niin montaa, mutta kyllä jo tuosta tuli satoja esseitä. Lisäksi äidinkielessä kirjoitettiin viikoittain jotain.

Kokeissa kirjoitettiin esseitä? Vai esseevastauksia?

 

Opiskelen AMK:ssa, eka lukuvuosi takana. Kirjoitettiin yht. 5 esseetä, jokaiseen luettiin lähdeaineistona kaksi kirjaa. Pituus 5 sivua + johdanto ja pohdinta. Tuli bumerangina takaisin jos tekstiviittaukset/lähdeviittaukset eivät olleet pilkulleen tutkintosäännön mukaan merkittyjä.

Lisäksi kirjoitettiin kaksi pienoistutkielmaa, käsittelyosio 10 sivua. Lähdeaineistona tuli käyttää laajasti artikkeleita ja kirjoja. Jotkut käyttivät kvantitatiivista tutkimusta näihin. Toinen tehtiin yritykselle kartoittaen jokin ongelma ja siihen ratkaisu tukeutuen lähdeaineiston apuun. Myöskin viittausten pilkunpaikat tarkistetaan. Lisäksi jatkuvasti varoitetaan, että plagiointia seurataan ja koituu seuraamuksia, jos sellaisesta jää kiinni. En ole käynyt lukiota ja hyvin sujuu.