Miksi isojen häiden, näyttävien kosintojen yms. haluaminen on muka jotain prinsessailua?

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa omilla rahoillaan järjestää sellaiset häät kuin puolisonsa kanssa haluavat. Ei kuulu muille.

Näyttävän kosinnan haluamista en ymmärrä. Kosija kosii, sillä lailla kuin kokee luontevaksi. Jos haluaa näyttävän kosinnan, kosii itse. Jos itselle on tärkeää, että se toinen kosii, niin sitten odottaa kosintaa puhumatta avioliittoon liittyvistä asioista mitään, ja ottaa sen kosinnan, minkä saa, valittamatta. Jos sanelee toisen kosinnalle etukäteen ehtoja, käytännössä kosii itse, mutta haluaa lavastaa toiselle typerän teatterin, koska tämän kosinta ei sellaisenaan kelpaa. Typerä alku avioliitolle.

Kosinnan korostaminen on joku ihan uusi juttu. Nelikymppisten kesken ei kosinnoista juurikaan puhuttu. Kihloihin mentiin kun päätettiin mennä naimisiin. Oma mieheni kosi minua yllättäen, mutta aika arkisessa paikassa ilman rekvisiittaa. Ikinä en vaihtaisi miestäni suureellisiin eleisiin, tai pilaisi mieheni kosintaa vaatimalla dramaattisempaa ympäristöä.

Ihan samaa olin tulossa kirjoittamaan! Ymmärrän kyllä, jos joku haluaa järjestää isot ja näyttävät juhlat. Mutta kosinta? Oikeasti, elämme 2000-lukua.

Vierailija kirjoitti:

No, tietyt "miesaktivistit" käyttävät mielellään kaikki tilaisuudet haukkuakseen naisia, joten osa "prinsessailu"-kritiikistä tulee heiltä ja johtuu ihan puhtaasta naisvihasta. Se on noloa ja siitä ei kannata välittää.

Itse en missään nimessä haukkuisi ketään, joka haluaa isot häät, mutta toivoisin, että useammat naiset pohtisivat hiukan syitä sille, miksi haluavat vetää läpi sen äärimmäisen feminiinisen morsiamen roolin. Prinsessahäät ovat miesvaltaisen kulttuurin antifeministinen ilmentymä ja mielestäni naiset haluavat niitä, koska heidän silmänsä eivät ole avautuneet sille, mitä ne edustavat (patriarkaatin valtaa).

Naulan kantaan.

Ja perinteiseksi sukupuolittuneeksi sortamiseksi asian tekee lisäksi se, että toisaalta isot prinsessahäät symboloivat alunperin koskemattoman naisen todistettavaa siirtymistä miehen omistukseen ja ns käytettäväksi ja, että nainen on ns kelvannut miehelle. Naista sortava patriarkaalinen rituaali. Naista, joka ei tähän alistu, on syrjitty vanhanapiikana ja yh-äitinä. Toisaalta naista, joka haaveilee tästä miehen omistukseen siirtymisrituaalista rangaiataan syyttämällä prinsessaunelmista. Eli teit niin tai näin, se on aina väärinpäin naisvihaajien mielestä. Klassinen esimerkki ssortamisesta, jossa uhrilla lähtökohtaisestikaan ei ole mahdollisuutta onnistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, tietyt "miesaktivistit" käyttävät mielellään kaikki tilaisuudet haukkuakseen naisia, joten osa "prinsessailu"-kritiikistä tulee heiltä ja johtuu ihan puhtaasta naisvihasta. Se on noloa ja siitä ei kannata välittää.

Itse en missään nimessä haukkuisi ketään, joka haluaa isot häät, mutta toivoisin, että useammat naiset pohtisivat hiukan syitä sille, miksi haluavat vetää läpi sen äärimmäisen feminiinisen morsiamen roolin. Prinsessahäät ovat miesvaltaisen kulttuurin antifeministinen ilmentymä ja mielestäni naiset haluavat niitä, koska heidän silmänsä eivät ole avautuneet sille, mitä ne edustavat (patriarkaatin valtaa).

Naulan kantaan.

Ja perinteiseksi sukupuolittuneeksi sortamiseksi asian tekee lisäksi se, että toisaalta isot prinsessahäät symboloivat alunperin koskemattoman naisen todistettavaa siirtymistä miehen omistukseen ja ns käytettäväksi ja, että nainen on ns kelvannut miehelle. Naista sortava patriarkaalinen rituaali. Naista, joka ei tähän alistu, on syrjitty vanhanapiikana ja yh-äitinä. Toisaalta naista, joka haaveilee tästä miehen omistukseen siirtymisrituaalista rangaiataan syyttämällä prinsessaunelmista. Eli teit niin tai näin, se on aina väärinpäin naisvihaajien mielestä. Klassinen esimerkki ssortamisesta, jossa uhrilla lähtökohtaisestikaan ei ole mahdollisuutta onnistua.

Osa prinsessahäiden arvostelijoista on kateellisia. Ehkä he olisivat salaa halunneet ne myös, mutta eivät saaneet.

Osassa paheksunnasta on kyse siitä, että 'oikean naisen' odotetaan olevan vaatimaton ja vähään tyytyvä. Jos hän saa jotain luksusta, sen pitää tulla mieheltä lahjana, sitä ei saisi vaatia ja odottaa. Juuri tuli telkkaristakin disneyleffa Ozin ihmemaasta. Siinä lopussa ns prinssi antoi lahjat kaikille muille paitsi ns prinsessalle, joka oli niin oikeaoppisen vaatimaton, että iloitsi muiden puolesta lahjoista, mutta sanoi, että "minä en tarvitse mitään". Toki hän ja ns prinssi menivät sitten naimisiin. Patriarkaatissa miehelle kelpaava nainen ei saa olla vaatelias.

Osassa paheksunnassa on kyse siitä, että prinsedsailu on äärimmäisen feminiinistä ja yhteiskunnassa, jossa on naisvihaa, feminiinisyyttä ei arvosteta vaan väheksytään.

Onhan ne melkoista itsekorostusta. Onko siinä sitten mitään pahaa tai väärää, se on toinen tarina, suomalaiset voisi uskaltaa tehdä itsestään enemmänkin numeron. Mutta itsekorostustahan se "näyttävyys" on. Ja jos pariskunta on eri mieltä, ei kai siltä vaatimattomammin haluavalta voi vaatia itsensä nöyryyttämistä ja (kymmenien) tuhansien tuhlaamista ihan vain siksi että toinen kokee tarvitsevansa alleviivausta.