Lue keskustelun säännöt.
Keskiajan vauva.fi
Minkälaisia keskusteluja olisi ollut keskiajan vauva-av:lla, jos silloin olisi sellainen ollut?
Kommentit (3436)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.
Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme.
Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle. Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus
Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille Harmituksille.
Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.
Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui
osumaan ryyppyjuhlaan.
Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen
Niksu Pirkka
Hellä Harmitus
kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.
Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.
Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.
Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.
Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.
Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.
Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.
Minä. Tahdon. Kotiin. Äidin. luokse. Täällä menee hermot. Kissa sentään on kunnossa, kiitos hyvistä neuvoistanne, eikä sitä ja sen kynsiä paljon näy ei kuulu tuvan puolella.
Mutta Säkkipillisoittaja tuli hakemaan ilmalennon tehnyttä kissaansa, ja Eukko Elviira tykästyi soittoon niin että ei päästä soittajaa pois, tosin lupailee että katsotaan sen jälkeen kun kulkukauppias on käynyt. Säkkipillisoitto on minun makuuni liian vanhanaikaista eikä Juupelikaan siitä tykkää, jatkuvaa riitelyä on täällä kun hermot kiristyy.
Kysyn taas neuvoa teiltä: että kuinka saisi niin että kun säkkipilliä soitetaan niin soittoa ei kuulisi.
Hellä Harmitus se sama kun ennenkin ja ihan itse näitä raapustelen omasta päästäni, sen takia ehkä pidätte näitä raapustuksiani tyhminä
Ei. Sitä ei voi estää. Vaikka korvat leikataan valtion keritsimillä ja tukitaan miilutuorein tervoin, säkkipillin väristykset tulevat nahan läpi ja piiparipaaparoivat ajatuksissa alati. Ainut keino on kaapata säkkipilli, panna pillit pussiin ja pässinpää kokoinen kivi painoksi, nyörillä kiinni pillitettyyn pussiin. Ja olihan siellä suota hetteineen tarjolla?
Vsraudu soittajan kohduttomaan erotuskaan ja kaipuuseen Kadonneen soittimen osilta. Paatuneestakin säkkipilliretaleesta voi sukeutua itkupilli.
Mitä taas tulee epäröimääsi kirjallisen ilmauksen laatuun, voin vain todeta: olet hyvä ilmaisemaan itseäsi ja raportoimaan sattumuksiasi. Aivan kuin naamatusten kirjoituksia vaihtaen.
Epäilen että Eukko Elviira ajattelee myydä säkkipillin kulkukauppiaalle.
Mutta ihmettelen että ostaako säkkipilliä kukaan.
Ovatko säkkipillit harvinaisia ja kalliita, vai yleisiä ja halpoja?
H.H.
Kyll en tiedä niistäkään mitään, mutta soittajat kyllä on kilttejä pidellyt. Ja heidän kotomaassa on elämän vesi pulloon putkahtanut. Paikllismurteella kutsutaan whiskiksi.
Yllä olevan mukaan säkkipilli sällit eivät ole uhaksi. Mainioita ilman sitä luritusvekotinta. Säkkipillit ovat usein kadonneet soittajan nukahdettua elämänveden voimasta. Lie näilläkin syrjin maailmaa joku soittosäkki vesistöissä. Useampikin kuulemma pohjasta löytyy, jostain Säkkijärvestä.
Meidän Säkkijärvi on saanut sen nimen sen takia, kun se on tarpeeksi syvä että siihen upotetaan säkissä kiven kanssa liiat kissanpennut, on kätevä ja nopea tapa tappaa pennut. Pappikin suosittelee, koska ei tule verenvuodatusta.
Mitäpäs sinne Kivesjärveen on molskutettu? Kaunis, kirkas, korkea on kyllä Kivesjärven urosten veisuutaito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tomaatti tuli Suomeen vasta 1870-luvulla. Kutsuttiin lemmenomenaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.
Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme.
Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle. Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus
Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille Harmituksille.
Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.
Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui
osumaan ryyppyjuhlaan.
Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen
Niksu Pirkka
Hellä Harmitus
kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.
Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.
Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.
Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.
Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.
Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.
Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.
Minä. Tahdon. Kotiin. Äidin. luokse. Täällä menee hermot. Kissa sentään on kunnossa, kiitos hyvistä neuvoistanne, eikä sitä ja sen kynsiä paljon näy ei kuulu tuvan puolella.
Mutta Säkkipillisoittaja tuli hakemaan ilmalennon tehnyttä kissaansa, ja Eukko Elviira tykästyi soittoon niin että ei päästä soittajaa pois, tosin lupailee että katsotaan sen jälkeen kun kulkukauppias on käynyt. Säkkipillisoitto on minun makuuni liian vanhanaikaista eikä Juupelikaan siitä tykkää, jatkuvaa riitelyä on täällä kun hermot kiristyy.
Kysyn taas neuvoa teiltä: että kuinka saisi niin että kun säkkipilliä soitetaan niin soittoa ei kuulisi.
Hellä Harmitus se sama kun ennenkin ja ihan itse näitä raapustelen omasta päästäni, sen takia ehkä pidätte näitä raapustuksiani tyhminä
Ei. Sitä ei voi estää. Vaikka korvat leikataan valtion keritsimillä ja tukitaan miilutuorein tervoin, säkkipillin väristykset tulevat nahan läpi ja piiparipaaparoivat ajatuksissa alati. Ainut keino on kaapata säkkipilli, panna pillit pussiin ja pässinpää kokoinen kivi painoksi, nyörillä kiinni pillitettyyn pussiin. Ja olihan siellä suota hetteineen tarjolla?
Vsraudu soittajan kohduttomaan erotuskaan ja kaipuuseen Kadonneen soittimen osilta. Paatuneestakin säkkipilliretaleesta voi sukeutua itkupilli.
Mitä taas tulee epäröimääsi kirjallisen ilmauksen laatuun, voin vain todeta: olet hyvä ilmaisemaan itseäsi ja raportoimaan sattumuksiasi. Aivan kuin naamatusten kirjoituksia vaihtaen.
Epäilen että Eukko Elviira ajattelee myydä säkkipillin kulkukauppiaalle.
Mutta ihmettelen että ostaako säkkipilliä kukaan.
Ovatko säkkipillit harvinaisia ja kalliita, vai yleisiä ja halpoja?
H.H.
Kyll en tiedä niistäkään mitään, mutta soittajat kyllä on kilttejä pidellyt. Ja heidän kotomaassa on elämän vesi pulloon putkahtanut. Paikllismurteella kutsutaan whiskiksi.
Yllä olevan mukaan säkkipilli sällit eivät ole uhaksi. Mainioita ilman sitä luritusvekotinta. Säkkipillit ovat usein kadonneet soittajan nukahdettua elämänveden voimasta. Lie näilläkin syrjin maailmaa joku soittosäkki vesistöissä. Useampikin kuulemma pohjasta löytyy, jostain Säkkijärvestä.
Meidän Säkkijärvi on saanut sen nimen sen takia, kun se on tarpeeksi syvä että siihen upotetaan säkissä kiven kanssa liiat kissanpennut, on kätevä ja nopea tapa tappaa pennut. Pappikin suosittelee, koska ei tule verenvuodatusta.
Mitäpäs sinne Kivesjärveen on molskutettu? Kaunis, kirkas, korkea on kyllä Kivesjärven urosten veisuutaito.
Teit väärän johtopäätöksen. Sinne on vaan heitelty pässien, sonnien, sikojen ja muiden teurastettujen elukoitten iljettävät kivekset, kun ei niitä viitsi syömään ruveta, vaikka jotkut ulkomailla kyllä nälkäänsä nekin syövät. Saattaa olla joukossa porojenkin kiveksiä.
Keskiaika alkoi 1400-luvun taitteessa ja loppui 1300-luvun lopulla. Viikingit jylläsivät pahiten 800-1200-luvuilla
Vierailija kirjoitti:
Tomaatti tuli Suomeen vasta 1870-luvulla. Kutsuttiin lemmenomenaksi
Meidän meriä seilannut merikarhupappa on puhunut tomaatista, että toi siemeniä ja kylvi niitä Andalusiaan, mutta se oli turhaa, ei kukaan uskaltanut maistaa kun arvelivat sen olevan myrkyllinen paholaisen kasvi. Vaikka pappa vakuutti syöneensä. Meille tunnusti että väkevä ja pahanmakuinen marja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tomaatti tuli Suomeen vasta 1870-luvulla. Kutsuttiin lemmenomenaksi
Kyl maat pari tomaattia pistäytyy Turus laivastovierailulla Ranskan vesiltä. Vaarivainaan sitä vuotta yritti muistella, mut ei muistanut minä vuonna. Jotain kai 1400 lukua ehdotteli. En pääse kysymään, ennen sitä vai jälkeen. Vaarilta kun loppui oma aika. Komia oli lähtö. Umpikännissä ja syysillan hämärissä pisti karhulle tenää.
Joo, rakkauden omenoita vaari sai maistaa laivaväen messissä, Leon tai joku Leonardo oli messissä. Maistuivat tomaatit, muisteli vaari eläissään, ihan ketsupilta. Sitäkin näkyi olevan siinä 1400 paikkeilla Saksanmaan laivoissa. Vaari oli publikaani. Tullimiesten aatelia. Sitten hän joi itsensä ulos töistä viinalla. Viinaahan kauppasatamassa virtanaan pullomeressä kolisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.
Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme.
Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle. Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus
Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille Harmituksille.
Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.
Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui
osumaan ryyppyjuhlaan.
Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen
Niksu Pirkka
Hellä Harmitus
kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.
Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.
Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.
Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.
Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.
Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.
Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.
Minä. Tahdon. Kotiin. Äidin. luokse. Täällä menee hermot. Kissa sentään on kunnossa, kiitos hyvistä neuvoistanne, eikä sitä ja sen kynsiä paljon näy ei kuulu tuvan puolella.
Mutta Säkkipillisoittaja tuli hakemaan ilmalennon tehnyttä kissaansa, ja Eukko Elviira tykästyi soittoon niin että ei päästä soittajaa pois, tosin lupailee että katsotaan sen jälkeen kun kulkukauppias on käynyt. Säkkipillisoitto on minun makuuni liian vanhanaikaista eikä Juupelikaan siitä tykkää, jatkuvaa riitelyä on täällä kun hermot kiristyy.
Kysyn taas neuvoa teiltä: että kuinka saisi niin että kun säkkipilliä soitetaan niin soittoa ei kuulisi.
Hellä Harmitus se sama kun ennenkin ja ihan itse näitä raapustelen omasta päästäni, sen takia ehkä pidätte näitä raapustuksiani tyhminä
Ei. Sitä ei voi estää. Vaikka korvat leikataan valtion keritsimillä ja tukitaan miilutuorein tervoin, säkkipillin väristykset tulevat nahan läpi ja piiparipaaparoivat ajatuksissa alati. Ainut keino on kaapata säkkipilli, panna pillit pussiin ja pässinpää kokoinen kivi painoksi, nyörillä kiinni pillitettyyn pussiin. Ja olihan siellä suota hetteineen tarjolla?
Vsraudu soittajan kohduttomaan erotuskaan ja kaipuuseen Kadonneen soittimen osilta. Paatuneestakin säkkipilliretaleesta voi sukeutua itkupilli.
Mitä taas tulee epäröimääsi kirjallisen ilmauksen laatuun, voin vain todeta: olet hyvä ilmaisemaan itseäsi ja raportoimaan sattumuksiasi. Aivan kuin naamatusten kirjoituksia vaihtaen.
Epäilen että Eukko Elviira ajattelee myydä säkkipillin kulkukauppiaalle.
Mutta ihmettelen että ostaako säkkipilliä kukaan.
Ovatko säkkipillit harvinaisia ja kalliita, vai yleisiä ja halpoja?
H.H.
Kyll en tiedä niistäkään mitään, mutta soittajat kyllä on kilttejä pidellyt. Ja heidän kotomaassa on elämän vesi pulloon putkahtanut. Paikllismurteella kutsutaan whiskiksi.
Yllä olevan mukaan säkkipilli sällit eivät ole uhaksi. Mainioita ilman sitä luritusvekotinta. Säkkipillit ovat usein kadonneet soittajan nukahdettua elämänveden voimasta. Lie näilläkin syrjin maailmaa joku soittosäkki vesistöissä. Useampikin kuulemma pohjasta löytyy, jostain Säkkijärvestä.
Meidän Säkkijärvi on saanut sen nimen sen takia, kun se on tarpeeksi syvä että siihen upotetaan säkissä kiven kanssa liiat kissanpennut, on kätevä ja nopea tapa tappaa pennut. Pappikin suosittelee, koska ei tule verenvuodatusta.
Mitäpäs sinne Kivesjärveen on molskutettu? Kaunis, kirkas, korkea on kyllä Kivesjärven urosten veisuutaito.
Teit väärän johtopäätöksen. Sinne on vaan heitelty pässien, sonnien, sikojen ja muiden teurastettujen elukoitten iljettävät kivekset, kun ei niitä viitsi syömään ruveta, vaikka jotkut ulkomailla kyllä nälkäänsä nekin syövät. Saattaa olla joukossa porojenkin kiveksiä.
Jaa, varmaan raahattu säkissä niitä vauhti pusseja joka kolkasta valtakuntaa. Minä jo mietinkin, miksi se yksi jyrkkä kohta näillä main maastossa on Pallivaha.
Hyvä, ettei eläinpallimallistoa kuskattu Helvetinjärveen, siellä olisi polske käynyt kun poropallit muuttuvat palaen poroksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.
Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme.
Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle. Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus
Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille Harmituksille.
Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.
Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui
osumaan ryyppyjuhlaan.
Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen
Niksu Pirkka
Hellä Harmitus
kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.
Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.
Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.
Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.
Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.
Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.
Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.
Minä. Tahdon. Kotiin. Äidin. luokse. Täällä menee hermot. Kissa sentään on kunnossa, kiitos hyvistä neuvoistanne, eikä sitä ja sen kynsiä paljon näy ei kuulu tuvan puolella.
Mutta Säkkipillisoittaja tuli hakemaan ilmalennon tehnyttä kissaansa, ja Eukko Elviira tykästyi soittoon niin että ei päästä soittajaa pois, tosin lupailee että katsotaan sen jälkeen kun kulkukauppias on käynyt. Säkkipillisoitto on minun makuuni liian vanhanaikaista eikä Juupelikaan siitä tykkää, jatkuvaa riitelyä on täällä kun hermot kiristyy.
Kysyn taas neuvoa teiltä: että kuinka saisi niin että kun säkkipilliä soitetaan niin soittoa ei kuulisi.
Hellä Harmitus se sama kun ennenkin ja ihan itse näitä raapustelen omasta päästäni, sen takia ehkä pidätte näitä raapustuksiani tyhminä
Ei. Sitä ei voi estää. Vaikka korvat leikataan valtion keritsimillä ja tukitaan miilutuorein tervoin, säkkipillin väristykset tulevat nahan läpi ja piiparipaaparoivat ajatuksissa alati. Ainut keino on kaapata säkkipilli, panna pillit pussiin ja pässinpää kokoinen kivi painoksi, nyörillä kiinni pillitettyyn pussiin. Ja olihan siellä suota hetteineen tarjolla?
Vsraudu soittajan kohduttomaan erotuskaan ja kaipuuseen Kadonneen soittimen osilta. Paatuneestakin säkkipilliretaleesta voi sukeutua itkupilli.
Mitä taas tulee epäröimääsi kirjallisen ilmauksen laatuun, voin vain todeta: olet hyvä ilmaisemaan itseäsi ja raportoimaan sattumuksiasi. Aivan kuin naamatusten kirjoituksia vaihtaen.
Epäilen että Eukko Elviira ajattelee myydä säkkipillin kulkukauppiaalle.
Mutta ihmettelen että ostaako säkkipilliä kukaan.
Ovatko säkkipillit harvinaisia ja kalliita, vai yleisiä ja halpoja?
H.H.
Kyll en tiedä niistäkään mitään, mutta soittajat kyllä on kilttejä pidellyt. Ja heidän kotomaassa on elämän vesi pulloon putkahtanut. Paikllismurteella kutsutaan whiskiksi.
Yllä olevan mukaan säkkipilli sällit eivät ole uhaksi. Mainioita ilman sitä luritusvekotinta. Säkkipillit ovat usein kadonneet soittajan nukahdettua elämänveden voimasta. Lie näilläkin syrjin maailmaa joku soittosäkki vesistöissä. Useampikin kuulemma pohjasta löytyy, jostain Säkkijärvestä.
Meidän Säkkijärvi on saanut sen nimen sen takia, kun se on tarpeeksi syvä että siihen upotetaan säkissä kiven kanssa liiat kissanpennut, on kätevä ja nopea tapa tappaa pennut. Pappikin suosittelee, koska ei tule verenvuodatusta.
Mitäpäs sinne Kivesjärveen on molskutettu? Kaunis, kirkas, korkea on kyllä Kivesjärven urosten veisuutaito.
Teit väärän johtopäätöksen. Sinne on vaan heitelty pässien, sonnien, sikojen ja muiden teurastettujen elukoitten iljettävät kivekset, kun ei niitä viitsi syömään ruveta, vaikka jotkut ulkomailla kyllä nälkäänsä nekin syövät. Saattaa olla joukossa porojenkin kiveksiä.
Jaa, varmaan raahattu säkissä niitä vauhti pusseja joka kolkasta valtakuntaa. Minä jo mietinkin, miksi se yksi jyrkkä kohta näillä main maastossa on Pallivaha.
Hyvä, ettei eläinpallimallistoa kuskattu Helvetinjärveen, siellä olisi polske käynyt kun poropallit muuttuvat palaen poroksi.
no tietysti poro on eri asia kuin poro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.
Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme.
Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle. Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus
Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille Harmituksille.
Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.
Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui
osumaan ryyppyjuhlaan.
Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen
Niksu Pirkka
Hellä Harmitus
kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.
Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.
Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.
Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.
Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.
Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.
Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.
Minä. Tahdon. Kotiin. Äidin. luokse. Täällä menee hermot. Kissa sentään on kunnossa, kiitos hyvistä neuvoistanne, eikä sitä ja sen kynsiä paljon näy ei kuulu tuvan puolella.
Mutta Säkkipillisoittaja tuli hakemaan ilmalennon tehnyttä kissaansa, ja Eukko Elviira tykästyi soittoon niin että ei päästä soittajaa pois, tosin lupailee että katsotaan sen jälkeen kun kulkukauppias on käynyt. Säkkipillisoitto on minun makuuni liian vanhanaikaista eikä Juupelikaan siitä tykkää, jatkuvaa riitelyä on täällä kun hermot kiristyy.
Kysyn taas neuvoa teiltä: että kuinka saisi niin että kun säkkipilliä soitetaan niin soittoa ei kuulisi.
Hellä Harmitus se sama kun ennenkin ja ihan itse näitä raapustelen omasta päästäni, sen takia ehkä pidätte näitä raapustuksiani tyhminä
Ei. Sitä ei voi estää. Vaikka korvat leikataan valtion keritsimillä ja tukitaan miilutuorein tervoin, säkkipillin väristykset tulevat nahan läpi ja piiparipaaparoivat ajatuksissa alati. Ainut keino on kaapata säkkipilli, panna pillit pussiin ja pässinpää kokoinen kivi painoksi, nyörillä kiinni pillitettyyn pussiin. Ja olihan siellä suota hetteineen tarjolla?
Vsraudu soittajan kohduttomaan erotuskaan ja kaipuuseen Kadonneen soittimen osilta. Paatuneestakin säkkipilliretaleesta voi sukeutua itkupilli.
Mitä taas tulee epäröimääsi kirjallisen ilmauksen laatuun, voin vain todeta: olet hyvä ilmaisemaan itseäsi ja raportoimaan sattumuksiasi. Aivan kuin naamatusten kirjoituksia vaihtaen.
Epäilen että Eukko Elviira ajattelee myydä säkkipillin kulkukauppiaalle.
Mutta ihmettelen että ostaako säkkipilliä kukaan.
Ovatko säkkipillit harvinaisia ja kalliita, vai yleisiä ja halpoja?
H.H.
Kyll en tiedä niistäkään mitään, mutta soittajat kyllä on kilttejä pidellyt. Ja heidän kotomaassa on elämän vesi pulloon putkahtanut. Paikllismurteella kutsutaan whiskiksi.
Yllä olevan mukaan säkkipilli sällit eivät ole uhaksi. Mainioita ilman sitä luritusvekotinta. Säkkipillit ovat usein kadonneet soittajan nukahdettua elämänveden voimasta. Lie näilläkin syrjin maailmaa joku soittosäkki vesistöissä. Useampikin kuulemma pohjasta löytyy, jostain Säkkijärvestä.
Meidän Säkkijärvi on saanut sen nimen sen takia, kun se on tarpeeksi syvä että siihen upotetaan säkissä kiven kanssa liiat kissanpennut, on kätevä ja nopea tapa tappaa pennut. Pappikin suosittelee, koska ei tule verenvuodatusta.
Mitäpäs sinne Kivesjärveen on molskutettu? Kaunis, kirkas, korkea on kyllä Kivesjärven urosten veisuutaito.
Teit väärän johtopäätöksen. Sinne on vaan heitelty pässien, sonnien, sikojen ja muiden teurastettujen elukoitten iljettävät kivekset, kun ei niitä viitsi syömään ruveta, vaikka jotkut ulkomailla kyllä nälkäänsä nekin syövät. Saattaa olla joukossa porojenkin kiveksiä.
Jaa, varmaan raahattu säkissä niitä vauhti pusseja joka kolkasta valtakuntaa. Minä jo mietinkin, miksi se yksi jyrkkä kohta näillä main maastossa on Pallivaha.
Hyvä, ettei eläinpallimallistoa kuskattu Helvetinjärveen, siellä olisi polske käynyt kun poropallit muuttuvat palaen poroksi.
no tietysti poro on eri asia kuin poro.
Sukkeluus on pahasta kun totuutta etsitään. Humala rentouttaa. Julkisesti valehtelu on huumoria. Humala rentouttaa. Poron sarviin voi takertua viaton ohihiihtäjä. Humala rentouttaa. Voisin todeta lopuksi, että humala rentouttaa. Mutten voi, koska yli kolme kertaa jankattu sama juttu ärsyttää. Ei hätää jos sinua ärsyttää, tiedät nyt, että : Humala rentouttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kekseliäitä kertomuksia,itse olen niin nykyajassa kiinni,etten keskiaikaa muistakaan.Mutta mukavaa luettavaa,kiitos hänelle,joka asetti aiheen.
Vierailija kirjoitti:
Kekseliäitä kertomuksia,itse olen niin nykyajassa kiinni,etten keskiaikaa muistakaan.Mutta mukavaa luettavaa,kiitos hänelle,joka asetti aiheen.
Oletko syntynyt 1500-luvulla? Kyllä keskiajan asioista vielä on muistikuvia ja perimätietoa, esimerkiksi Eukko Elviiran kanssa asuneiden jälkipolvia kannattaa sinun haastatella, ja meillekin kertoa mitä he tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pian aukenevat vedet ja lähdetään soutamaan, ja hyvällä tuulella voi seilatakin välillä. Mutta mielessäni on vaan se Hellä-neitonen, joka on käynyt minua tapaamassa mutta ei ole tullut pitkään aikaan, vaikka lemmenvalat vannottiin. Onko petollinen tämä Hellä ja etsisinkö jotain toista? Hellän isä kyllä tiedetään ankaraksi ja joka pyhä ukko piiskaa raamatun ohjeen mukaan koko talon väen, ensimmäisenä akkansa ja tyttönsä. Ja kaikkein viimeisenä koiransa jos saa sen kiinni. Ehkei isä päästä Hellää tulemaan?
Mutta Hellää on minulla ikävä että mitä teen?
kysyy Soutaja-oppipoika Sulttio
Vierailija kirjoitti:
Pian aukenevat vedet ja lähdetään soutamaan, ja hyvällä tuulella voi seilatakin välillä. Mutta mielessäni on vaan se Hellä-neitonen, joka on käynyt minua tapaamassa mutta ei ole tullut pitkään aikaan, vaikka lemmenvalat vannottiin. Onko petollinen tämä Hellä ja etsisinkö jotain toista? Hellän isä kyllä tiedetään ankaraksi ja joka pyhä ukko piiskaa raamatun ohjeen mukaan koko talon väen, ensimmäisenä akkansa ja tyttönsä. Ja kaikkein viimeisenä koiransa jos saa sen kiinni. Ehkei isä päästä Hellää tulemaan?
Mutta Hellää on minulla ikävä että mitä teen?
kysyy Soutaja-oppipoika Sulttio
Tiedän yhden joka meni rengiksi siihen taloon, vaikka varoteltiin. Uljas ja kaunis on tämä uusi renki, jospa on Hellä tykästynyt renkiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pian aukenevat vedet ja lähdetään soutamaan, ja hyvällä tuulella voi seilatakin välillä. Mutta mielessäni on vaan se Hellä-neitonen, joka on käynyt minua tapaamassa mutta ei ole tullut pitkään aikaan, vaikka lemmenvalat vannottiin. Onko petollinen tämä Hellä ja etsisinkö jotain toista? Hellän isä kyllä tiedetään ankaraksi ja joka pyhä ukko piiskaa raamatun ohjeen mukaan koko talon väen, ensimmäisenä akkansa ja tyttönsä. Ja kaikkein viimeisenä koiransa jos saa sen kiinni. Ehkei isä päästä Hellää tulemaan?
Mutta Hellää on minulla ikävä että mitä teen?
kysyy Soutaja-oppipoika Sulttio
Tiedän yhden joka meni rengiksi siihen taloon, vaikka varoteltiin. Uljas ja kaunis on tämä uusi renki, jospa on Hellä tykästynyt renkiin?
Olivat nähneet tämän Uljaksen kuljeskelevan rannikolla ja kyselleen sinua, ajateltiin että on tulossa selkäsaunaa antamaan Hellän vokottelusi takia, jotenka johdatettiin hänet vähän harhaan, sen jälkeen ei ole näkynyt.
Nyt kodi kurituxes tiuka linia cosca ios iatku varastelu nijn cochta hirex waihdus jalga puu
Niid perunain wiheriäi muguloi oon kelaariin hapatuman laitanut ja JOULUX anopil lahjax mut Pappi kymmenykset vaadi ja myös ne saaman pidä
Heittäkää jo pyhiinvaellukset ja muu papillinen hapatus ja pysykää kotiseudullanne ruttoa ja muita tauteja levittämästä
Edellisen piian karkaaminen on huono merkki. Olisiko naapuritalon isäntä napsauttanut navan alle piikaa pikkaraista?
Laittakaa säkkeihin maltilla kiveä. Vuosisatain saatossa siitä tulee muutoin Kivijärvi.