Keskiajan vauva.fi

Vierailija kirjoitti:

Ylkäni lähti toisen matkaan. Lihotan itselleni kostokropan, sittenpä näkee mitä menetti!

Syvin kunnioitukseni ja mitä parhainta pulskistusta sinulle. Muista, liikkuminen syö miestä ja naista. Syö vain eläimen lihaa maaten kaiket päivät - ja munaa, ehkä tiu päivässä pitää nahat kireenä. Kun valmista tulee, piirrätä itsesi saunapuhtaana ja rihman kiertämättä. Tilaan tässä niitä piirroksia edestä ja takaa, molemmilta sivuilta, yksi kuvaus kustakin mainitusta. 

Maksan kuriirille. Toimitus Rudolf Valedinon taverna, Turku itäinen. Vastaanottaja: Vain Ihailija - nimimerkki. Ethän peitä kätösillä näköalaa vuorilta laakson perukoille. Kiitos. 

Oli taas pörssikynttilöitä ilmaiseksi jaossa torilla. Kyllä on hulluntöitä sellaiset kahden vuoden kiinteähintaiset kynttiläsopimukset.

Vierailija kirjoitti:

Oli taas pörssikynttilöitä ilmaiseksi jaossa torilla. Kyllä on hulluntöitä sellaiset kahden vuoden kiinteähintaiset kynttiläsopimukset.

Vai ihan pörssin vahavalolla sitä hämärää häädetään. Lantit on minulla juomatuvan viinurille menneet. Viimeinen ropo syksyn sylissä. Kesän humussa unohtui pörssitulet tilata. Pärjäähän tässä kirjaton karjaton mies päreen valossa. Ja hyvinä öinä loistaa räppänästä tähti kuin outo otsalehti. Mitä minä huolin, veitikka nuori, jolla on rinta kuin tunturin vuori. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painiin lyön - ja maailma ympäri kiirii. Tulikohan liiaksi paloviinaa naurishauteen kylkeen lorautettua. Tämä! Paloviina on synkän mielen varapäre! Otanpa vielä tuikun. Päreet palaa sisällä ja tuvassa. Vaarivainaa ollut lie viikon kaksi ikiunessa. Katsoo makuuksilta oven raosta illan pimeyttä. Täytyy kohdakkoin vaari haudata ja ovi korjata. Ei sitä talviseen maahan hautaa helpolla kaiva. Ja tympeetä on pakkasen vierailu irvistävän tuvanoven pielessä. Sanoin vaarille, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Mitäpä siihen vaari. Otti hiukan miestä vahvempaa ja säntäsi mesikänmenen kimppuun. Olisi pitänyt minun huutaa varoitus, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Vaari kun oli jo vanhuuttaan kuuroutumassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli taas pörssikynttilöitä ilmaiseksi jaossa torilla. Kyllä on hulluntöitä sellaiset kahden vuoden kiinteähintaiset kynttiläsopimukset.

Vai ihan pörssin vahavalolla sitä hämärää häädetään. Lantit on minulla juomatuvan viinurille menneet. Viimeinen ropo syksyn sylissä. Kesän humussa unohtui pörssitulet tilata. Pärjäähän tässä kirjaton karjaton mies päreen valossa. Ja hyvinä öinä loistaa räppänästä tähti kuin outo otsalehti. Mitä minä huolin, veitikka nuori, jolla on rinta kuin tunturin vuori. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painiin lyön - ja maailma ympäri kiirii. Tulikohan liiaksi paloviinaa naurishauteen kylkeen lorautettua. Tämä! Paloviina on synkän mielen varapäre! Otanpa vielä tuikun. Päreet palaa sisällä ja tuvassa. Vaarivainaa ollut lie viikon kaksi ikiunessa. Katsoo makuuksilta oven raosta illan pimeyttä. Täytyy kohdakkoin vaari haudata ja ovi korjata. Ei sitä talviseen maahan hautaa helpolla kaiva. Ja tympeetä on pakkasen vierailu irvistävän tuvanoven pielessä. Sanoin vaarille, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Mitäpä siihen vaari. Otti hiukan miestä vahvempaa ja säntäsi mesikänmenen kimppuun. Olisi pitänyt minun huutaa varoitus, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Vaari kun oli jo vanhuuttaan kuuroutumassa. 

Taidat olla satujen kertoja. Karhu nukkuu pakkasella pesässään, eipä paini.

Tänään metsärosvojen jatkokoulutus alkaa Raunistuvan tutussa pöheikössä. Käydään siellä suoraan aiheisiin alustuksena:

Näkeekö rikkaan päällepäin? 

Oikeat välineet ryöstöön tilanteen mukaan

Pelottelu ja muu aseeton toiminta ryöstössä

Pakeneminen jalan, hevosella, aasilla, laivalla ja kyselynne mukaisella keinolla. 

Pysy kartalla - karta sheriffiä

Saaliin jako, sen kätkentä ja uusjaon vaarat

Luennoivat:

Jokirosvo Ilari Kiljuparta Suomen Turusta, Rosvokupparien veljeskunnan päällikkö

 Lainsuojaton Robin Hood, Englannista, Iloisten Metsäveikkojen päällikkö

Tilaisuuden alkuun Hieronymys Kähmäri esittää sikermän Rosvolauluja meriltä ja vuorten takaa. Saapukaa paikalle salaa. Mieluusti selvänä. Tämä viesti on salainen. 

Turvallisuussyistä mukaan vain perusaseet. 

Koulutuspäivän päätteeksi vapaata keskustelua alasta ja sen utuisesta                tulevaisuudesta. Tarjolla rosvopaistia,              ja olutta ynnä rommia, sekä puujalka

juttuja, niitä kertoo legendaarinen                 Yksikoipiykä, sen seitsemän meren 

seilannut kauhukokki. 

Voi veljet, paljon on vielä meillä opittavaa! 

Kutsuen rikollisen tiedon ääreen

Arsena Sapeli

konnamestari

Turun vanhan liiton presidentti

Keskiajalla ei Euroopassa vielä tunnettu perunaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.

Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme. 

Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle.  Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus

Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille  Harmituksille. 

Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.

Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui

 osumaan ryyppyjuhlaan. 

 

Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen 

                        Niksu Pirkka 

Hellä Harmitus

kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.

Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.

Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.

Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.

Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.

Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka  ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.

Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylkäni lähti toisen matkaan. Lihotan itselleni kostokropan, sittenpä näkee mitä menetti!

Syvin kunnioitukseni ja mitä parhainta pulskistusta sinulle. Muista, liikkuminen syö miestä ja naista. Syö vain eläimen lihaa maaten kaiket päivät - ja munaa, ehkä tiu päivässä pitää nahat kireenä. Kun valmista tulee, piirrätä itsesi saunapuhtaana ja rihman kiertämättä. Tilaan tässä niitä piirroksia edestä ja takaa, molemmilta sivuilta, yksi kuvaus kustakin mainitusta. 

Maksan kuriirille. Toimitus Rudolf Valedinon taverna, Turku itäinen. Vastaanottaja: Vain Ihailija - nimimerkki. Ethän peitä kätösillä näköalaa vuorilta laakson perukoille. Kiitos. 

Vaikka tarjouksenne imartelee, en tiedä, olisiko se sopivaa! Pelkään, että suloni ovat pian painokuvissa ympäri maata, huovien ja muiden raakalaisten käsissä. Nuo riippuvat puutarhani, salainen laaksoni ja sammaleet, joiden keskeltä lajimme syntyy! Oh! Ajatus saa minut punastumaan ja heikoksi! Taidat vain käyttää hylätyn naisen heikkoutta hyväksesi, senkin könsikäs!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli taas pörssikynttilöitä ilmaiseksi jaossa torilla. Kyllä on hulluntöitä sellaiset kahden vuoden kiinteähintaiset kynttiläsopimukset.

Vai ihan pörssin vahavalolla sitä hämärää häädetään. Lantit on minulla juomatuvan viinurille menneet. Viimeinen ropo syksyn sylissä. Kesän humussa unohtui pörssitulet tilata. Pärjäähän tässä kirjaton karjaton mies päreen valossa. Ja hyvinä öinä loistaa räppänästä tähti kuin outo otsalehti. Mitä minä huolin, veitikka nuori, jolla on rinta kuin tunturin vuori. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painiin lyön - ja maailma ympäri kiirii. Tulikohan liiaksi paloviinaa naurishauteen kylkeen lorautettua. Tämä! Paloviina on synkän mielen varapäre! Otanpa vielä tuikun. Päreet palaa sisällä ja tuvassa. Vaarivainaa ollut lie viikon kaksi ikiunessa. Katsoo makuuksilta oven raosta illan pimeyttä. Täytyy kohdakkoin vaari haudata ja ovi korjata. Ei sitä talviseen maahan hautaa helpolla kaiva. Ja tympeetä on pakkasen vierailu irvistävän tuvanoven pielessä. Sanoin vaarille, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Mitäpä siihen vaari. Otti hiukan miestä vahvempaa ja säntäsi mesikänmenen kimppuun. Olisi pitänyt minun huutaa varoitus, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Vaari kun oli jo vanhuuttaan kuuroutumassa. 

Taidat olla satujen kertoja. Karhu nukkuu pakkasella pesässään, eipä paini.

Niinpä joo ja epäselko. Sellainen loruilija minä olen. Ja mitä kerroin, sen selitän nyt. Kyseessä oli syksy ja juopottelu. Ei vielä lunta tullut tupaan ovenraosta josta vainaa illan pimeyteen, ei lumeuteen, kuolleena tuijotti. Päreet paloivat vaan ei tuli rätissyt tupaa lämmittäen. Ja ajatus velloi mitä tulee tehdä ennen karhujen talviunia, ennen kuin lunta tulee tupaan. Jäitä ei ollut porstuaan tulossa Ei ollut edes porstuaan siinä "Tuuli" nimisessä tuvassa. Saattoi vielä karhut korvessa viimeisiä hirviaterioita kitaansa ahtaa. Sudet ulvoa. Pelokkaat jänöt tuvan alla kyyröillä. Ja aivan ihana lauluääni pimeydestä tupaa lähestyä. Tuliko enkeli noutamaan vaarivainaan sielua, vai joku kevytkenkäinen, tai jalkineeton hempukka lähestyä Tuulen tupaa yösijan toiveissa... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.

Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme. 

Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle.  Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus

Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille  Harmituksille. 

Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.

Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui

 osumaan ryyppyjuhlaan. 

 

Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen 

                        Niksu Pirkka 

Hellä Harmitus

kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.

Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.

Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.

Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.

Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.

Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka  ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.

Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.

Eihän se syntiä ole jos ei tropinteosta jää kiinni. Varo vaanivia noidanmetsästäjiä. Kasku, kasku! Saa sitä ihmiseläjä tehdä litkuja kaikesta mitä käsiinsä saa. Näin sanoo järki. Noituus alkaa vasta loitsuista. Kissalle on helppo juottaa esilääkitys. Vaikkapa silakan perskeillä. Puukuppiin litkut ja houkuttimeksi perskeet tai muuta katikasta naposteltavaa. Kun katti työntää kirsun liemeen suupalaa hapuillessa, kiskaise tuikeasti hännästä. Johan vetää kattia ilmaa sisään ja hörppää litkut. En nyt taata voi tepsiikö temppu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylkäni lähti toisen matkaan. Lihotan itselleni kostokropan, sittenpä näkee mitä menetti!

Syvin kunnioitukseni ja mitä parhainta pulskistusta sinulle. Muista, liikkuminen syö miestä ja naista. Syö vain eläimen lihaa maaten kaiket päivät - ja munaa, ehkä tiu päivässä pitää nahat kireenä. Kun valmista tulee, piirrätä itsesi saunapuhtaana ja rihman kiertämättä. Tilaan tässä niitä piirroksia edestä ja takaa, molemmilta sivuilta, yksi kuvaus kustakin mainitusta. 

Maksan kuriirille. Toimitus Rudolf Valedinon taverna, Turku itäinen. Vastaanottaja: Vain Ihailija - nimimerkki. Ethän peitä kätösillä näköalaa vuorilta laakson perukoille. Kiitos. 

Vaikka tarjouksenne imartelee, en tiedä, olisiko se sopivaa! Pelkään, että suloni ovat pian painokuvissa ympäri maata, huovien ja muiden raakalaisten käsissä. Nuo riippuvat puutarhani, salainen laaksoni ja sammaleet, joiden keskeltä lajimme syntyy! Oh! Ajatus saa minut punastumaan ja heikoksi! Taidat vain käyttää hylätyn naisen heikkoutta hyväksesi, senkin könsikäs!

Pelko pois te kukkeuteen paisuva sulotar. Olen luotettava kuin aurinkokello. Tahdikas kuin hirttäjäisten rummunlyöjä. Ja kuulin, että komea kuin metsäkarju. Ujouden ja pelon lepykkeeksi sanokaa piirtäjälle, että haluatte hyväväärennöksen kasvoistanne siihen alastontutkielmaan. Näin vartalo on vain ihailijalle ja persoona tuntematon. 

Näkisin kyllä aidot kasvonne mieluusti ja tulevan vartalonne uhkeat kaaret. Lienee mahdollista, että toimitatte piirrokset henkikökohtaisesti ja hyvää korvausta vastaan minulle. Pyydän, anon, vaadin ja toivon. Etäsyleillen Teidän Vain Ihailija. 

Vierailija kirjoitti:

Keskiajalla ei Euroopassa vielä tunnettu perunaa!

Kyl ny lanttu leikkaa, ettei niitä ole kun ei ole nähty. Mitä perunoita? Joku perulainen noita? Tääl on sulle lampaasta papanoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli taas pörssikynttilöitä ilmaiseksi jaossa torilla. Kyllä on hulluntöitä sellaiset kahden vuoden kiinteähintaiset kynttiläsopimukset.

Vai ihan pörssin vahavalolla sitä hämärää häädetään. Lantit on minulla juomatuvan viinurille menneet. Viimeinen ropo syksyn sylissä. Kesän humussa unohtui pörssitulet tilata. Pärjäähän tässä kirjaton karjaton mies päreen valossa. Ja hyvinä öinä loistaa räppänästä tähti kuin outo otsalehti. Mitä minä huolin, veitikka nuori, jolla on rinta kuin tunturin vuori. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painiin lyön - ja maailma ympäri kiirii. Tulikohan liiaksi paloviinaa naurishauteen kylkeen lorautettua. Tämä! Paloviina on synkän mielen varapäre! Otanpa vielä tuikun. Päreet palaa sisällä ja tuvassa. Vaarivainaa ollut lie viikon kaksi ikiunessa. Katsoo makuuksilta oven raosta illan pimeyttä. Täytyy kohdakkoin vaari haudata ja ovi korjata. Ei sitä talviseen maahan hautaa helpolla kaiva. Ja tympeetä on pakkasen vierailu irvistävän tuvanoven pielessä. Sanoin vaarille, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Mitäpä siihen vaari. Otti hiukan miestä vahvempaa ja säntäsi mesikänmenen kimppuun. Olisi pitänyt minun huutaa varoitus, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Vaari kun oli jo vanhuuttaan kuuroutumassa. 

Taidat olla satujen kertoja. Karhu nukkuu pakkasella pesässään, eipä paini.

Niinpä joo ja epäselko. Sellainen loruilija minä olen. Ja mitä kerroin, sen selitän nyt. Kyseessä oli syksy ja juopottelu. Ei vielä lunta tullut tupaan ovenraosta josta vainaa illan pimeyteen, ei lumeuteen, kuolleena tuijotti. Päreet paloivat vaan ei tuli rätissyt tupaa lämmittäen. Ja ajatus velloi mitä tulee tehdä ennen karhujen talviunia, ennen kuin lunta tulee tupaan. Jäitä ei ollut porstuaan tulossa Ei ollut edes porstuaan siinä "Tuuli" nimisessä tuvassa. Saattoi vielä karhut korvessa viimeisiä hirviaterioita kitaansa ahtaa. Sudet ulvoa. Pelokkaat jänöt tuvan alla kyyröillä. Ja aivan ihana lauluääni pimeydestä tupaa lähestyä. Tuliko enkeli noutamaan vaarivainaan sielua, vai joku kevytkenkäinen, tai jalkineeton hempukka lähestyä Tuulen tupaa yösijan toiveissa... 

Nyt kyllä taas eksyit aiheesta: hempukka..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli taas pörssikynttilöitä ilmaiseksi jaossa torilla. Kyllä on hulluntöitä sellaiset kahden vuoden kiinteähintaiset kynttiläsopimukset.

Vai ihan pörssin vahavalolla sitä hämärää häädetään. Lantit on minulla juomatuvan viinurille menneet. Viimeinen ropo syksyn sylissä. Kesän humussa unohtui pörssitulet tilata. Pärjäähän tässä kirjaton karjaton mies päreen valossa. Ja hyvinä öinä loistaa räppänästä tähti kuin outo otsalehti. Mitä minä huolin, veitikka nuori, jolla on rinta kuin tunturin vuori. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painiin lyön - ja maailma ympäri kiirii. Tulikohan liiaksi paloviinaa naurishauteen kylkeen lorautettua. Tämä! Paloviina on synkän mielen varapäre! Otanpa vielä tuikun. Päreet palaa sisällä ja tuvassa. Vaarivainaa ollut lie viikon kaksi ikiunessa. Katsoo makuuksilta oven raosta illan pimeyttä. Täytyy kohdakkoin vaari haudata ja ovi korjata. Ei sitä talviseen maahan hautaa helpolla kaiva. Ja tympeetä on pakkasen vierailu irvistävän tuvanoven pielessä. Sanoin vaarille, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Mitäpä siihen vaari. Otti hiukan miestä vahvempaa ja säntäsi mesikänmenen kimppuun. Olisi pitänyt minun huutaa varoitus, ettei sen karhun kanssa ole painiminen. Vaari kun oli jo vanhuuttaan kuuroutumassa. 

Taidat olla satujen kertoja. Karhu nukkuu pakkasella pesässään, eipä paini.

Niinpä joo ja epäselko. Sellainen loruilija minä olen. Ja mitä kerroin, sen selitän nyt. Kyseessä oli syksy ja juopottelu. Ei vielä lunta tullut tupaan ovenraosta josta vainaa illan pimeyteen, ei lumeuteen, kuolleena tuijotti. Päreet paloivat vaan ei tuli rätissyt tupaa lämmittäen. Ja ajatus velloi mitä tulee tehdä ennen karhujen talviunia, ennen kuin lunta tulee tupaan. Jäitä ei ollut porstuaan tulossa Ei ollut edes porstuaan siinä "Tuuli" nimisessä tuvassa. Saattoi vielä karhut korvessa viimeisiä hirviaterioita kitaansa ahtaa. Sudet ulvoa. Pelokkaat jänöt tuvan alla kyyröillä. Ja aivan ihana lauluääni pimeydestä tupaa lähestyä. Tuliko enkeli noutamaan vaarivainaan sielua, vai joku kevytkenkäinen, tai jalkineeton hempukka lähestyä Tuulen tupaa yösijan toiveissa... 

Nyt kyllä taas eksyit aiheesta: hempukka..

Verikurjenpolven vaalea versio. Hempukka. Ihan hyvännäköinen kukka. Kaunis kuin Neito yössä päreen valossa. 

Vierailija kirjoitti:

Tänään metsärosvojen jatkokoulutus alkaa Raunistuvan tutussa pöheikössä. Käydään siellä suoraan aiheisiin alustuksena:

 

Näkeekö rikkaan päällepäin? 

Oikeat välineet ryöstöön tilanteen mukaan

Pelottelu ja muu aseeton toiminta ryöstössä

Pakeneminen jalan, hevosella, aasilla, laivalla ja kyselynne mukaisella keinolla. 

Pysy kartalla - karta sheriffiä

Saaliin jako, sen kätkentä ja uusjaon vaarat

 

Luennoivat:

 

Jokirosvo Ilari Kiljuparta Suomen Turusta, Rosvokupparien veljeskunnan päällikkö

 

 Lainsuojaton Robin Hood, Englannista, Iloisten Metsäveikkojen päällikkö

 

Tilaisuuden alkuun Hieronymys Kähmäri esittää sikermän Rosvolauluja meriltä ja vuorten takaa. Saapukaa paikalle salaa. Mieluusti selvänä. Tämä viesti on salainen. 

Turvallisuussyistä mukaan vain perusaseet. 

 

Koulutuspäivän päätteeksi vapaata keskustelua alasta ja sen utuisesta                tulevaisuudesta. Tarjolla rosvopaistia,              ja olutta ynnä rommia, sekä puujalka

juttuja, niitä kertoo legendaarinen                 Yksikoipiykä, sen seitsemän meren 

seilannut kauhukokki. 

 

Voi veljet, paljon on vielä meillä opittavaa! 

Kutsuen rikollisen tiedon ääreen

Arsena Sapeli

konnamestari

Turun vanhan liiton presidentti

Ilmootan täten jotta Ylifrankila-Mertsilän koko kymmenpäinen miespuolinen väki osallistuu, akkaväki vielä pohdiskelee voiko keskeneräsen navetan jättää moneks päiväks taivasalle. Vanha-Eenokki jo höpisee ja laulaa lurauttelee vanhoja suvun rosvolauluja ja muistelee kuinka se rosvopaisti likoilta järjen ja housut vei. Antaa ukkopapan 36v kehrätä muistoissaan, oppikoot nuoret Eenokilta suvun perinteitä kunnioittamaan. Vanha-Eenokki on ainoa joka niitä perinteitä muistaa, on luvannut viedä viimesillä voimillaan nuoret katsoon pyhänä kirkonmenon jälkeen kaulankatkaisua nykyajan tyyliin, kyllä siinä kersoilta hymy hyytyy.

Turun torin Kustu on Kustava-vaimonsa kanssa päässyt kuninkaalliseksi huusinhoitajaksi Stockholmis. Korkean viran vuoksi Turun torihuusin hoitajiksi haetaan Kustu-nimistä hoitajaa ja mielellään saisi vaimo olla Kustava.

Hyvä lukee, että perinteet elää ja menneisyys on muistissa vanhalla 36 konnalla. Tervetuloa joka mies ja nainen, te jotka haluatte kulkea pystypäin kohti uusia uhreja. Hiohoi, tamtam, Mereltä metsiin saaliit ammennamme. 

Tervehtien Arsena Sapeli

Vanhan liiton presidentti

Vierailija kirjoitti:

Turun torin Kustu on Kustava-vaimonsa kanssa päässyt kuninkaalliseksi huusinhoitajaksi Stockholmis. Korkean viran vuoksi Turun torihuusin hoitajiksi haetaan Kustu-nimistä hoitajaa ja mielellään saisi vaimo olla Kustava.

Toivotaan, ettei kuninkaallinen toimi nouse heidän päähänsä. Eikös tuo Turun huussimestarointi täyty aika helppoon nimenmuunnoksella. Pätevin töihin ja nimeksi kusta mainittiin vaatimukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään metsärosvojen jatkokoulutus alkaa Raunistuvan tutussa pöheikössä. Käydään siellä suoraan aiheisiin alustuksena:

 

Näkeekö rikkaan päällepäin? 

Oikeat välineet ryöstöön tilanteen mukaan

Pelottelu ja muu aseeton toiminta ryöstössä

Pakeneminen jalan, hevosella, aasilla, laivalla ja kyselynne mukaisella keinolla. 

Pysy kartalla - karta sheriffiä

Saaliin jako, sen kätkentä ja uusjaon vaarat

 

Luennoivat:

 

Jokirosvo Ilari Kiljuparta Suomen Turusta, Rosvokupparien veljeskunnan päällikkö

 

 Lainsuojaton Robin Hood, Englannista, Iloisten Metsäveikkojen päällikkö

 

Tilaisuuden alkuun Hieronymys Kähmäri esittää sikermän Rosvolauluja meriltä ja vuorten takaa. Saapukaa paikalle salaa. Mieluusti selvänä. Tämä viesti on salainen. 

Turvallisuussyistä mukaan vain perusaseet. 

 

Koulutuspäivän päätteeksi vapaata keskustelua alasta ja sen utuisesta                tulevaisuudesta. Tarjolla rosvopaistia,              ja olutta ynnä rommia, sekä puujalka

juttuja, niitä kertoo legendaarinen                 Yksikoipiykä, sen seitsemän meren 

seilannut kauhukokki. 

 

Voi veljet, paljon on vielä meillä opittavaa! 

Kutsuen rikollisen tiedon ääreen

Arsena Sapeli

konnamestari

Turun vanhan liiton presidentti

Ilmootan täten jotta Ylifrankila-Mertsilän koko kymmenpäinen miespuolinen väki osallistuu, akkaväki vielä pohdiskelee voiko keskeneräsen navetan jättää moneks päiväks taivasalle. Vanha-Eenokki jo höpisee ja laulaa lurauttelee vanhoja suvun rosvolauluja ja muistelee kuinka se rosvopaisti likoilta järjen ja housut vei. Antaa ukkopapan 36v kehrätä muistoissaan, oppikoot nuoret Eenokilta suvun perinteitä kunnioittamaan. Vanha-Eenokki on ainoa joka niitä perinteitä muistaa, on luvannut viedä viimesillä voimillaan nuoret katsoon pyhänä kirkonmenon jälkeen kaulankatkaisua nykyajan tyyliin, kyllä siinä kersoilta hymy hyytyy.

Tähän vastasin, mutta väliin ennätti julkinen kuuluutus Turun huussihoidosta.

 Siispä katsokaa vastaus julki tuon kuulutuksen jäljestä. Olette tervetulleet koko klaani Raunistuvan pöheikköön. Täällä on tarjolla hyvät neuvot ja alan ystävät! 

Ystävällisesti odottaen rosvojoukkiotanne

Arsena Sapeli

konnamestari

Turun vanhan liiton presidentti 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät aikalaisemme. Välttäkää anakroismeja. Elämmehän keskiaikaa.

Hyvä huomio ja tuiki tarpeen. Kiitos runsas. Aatokseni ikuisuuden meressä loikkivat aaltojen harjoilla mielikuvista toiseen, kuin itse pahuus ilkkuisi pimeydestä: aika on harhaa. No harhailemme aikamme. 

Kovasti harhaan kuljin, kun oli niin pilvistä ettei aurinko pilkottanut eikä kuu loistettaan suonut kulkijalle.  Suutarille piti viedä isän pieksut, mutta päädyin Eukko Elviiran tönölle, ja nyt olen täällä sitten ilmoittaa kotiväelle H Harmitus

Harhailusta on turenkilainen itseoppinut viisaustieteilijä Montaneuvo Mietti laatinut kirjasen: Jokamiehen harhaoppi. Sen mukaan sinun tulisi nyt harhailla selkä edellä samat harha-askelet ja katso, olet perillä. Tiedä sitten pitääkö kääntyä vai jatkaa harhailua selkä edellä nähdäkseen sen minkä taakseen jätti. Sen verto pimeää jo, että viedään viestisi huomenna perille  Harmituksille. 

Mahdoton tästä mihinkään lähteä ennen kuin tulee kesä, koska Eukko Elviira myi kulkukauppiaalle isän pieksut ja omat jalkineeni sillä aikaa kun nukuin.

Älä jämähdä. Tee - ne - itse - nokialaiset. Keritsimet käteen ja kangasta esiin. Kymmenen kerrosta, kaksi jalkaa kohti L-muotoon. Leikkaa osat passeliksi, neulo palat sisäonttoon, jätä reikä jalan mennä. Tervaa koko komeus lumen pitäväksi. Ja kas, sinulla on uudet talvisaapikkaat jotka pitävät jalat kuivina ja lämpiminä. Juhlavat ne on, itsesuutaroidut mustat astimet kuin nokialaisen silmänaluset ryyppyjuhlan tahi tappelun jäljestä, ellei ihan nokialaisen silmäseudun sysimustat, jos tappelus sattui

 osumaan ryyppyjuhlaan. 

 

Kannustaen ja neitoa pulassa innostaen 

                        Niksu Pirkka 

Hellä Harmitus

kerron taas täältä Eukko Elviiran tönöstä, että voitteko vielä julkaista, että kun minä tänä aamuna heräsin niin lattialla kuorsasi meidän renki Juupeli, ja kuorsaa edelleenkin, muuten on vaatteet päällään muttei ole jalkineita jalassa. Nyt en kyllä ymmärrä.

Hellä Harmitus taas, jos jaksatte lukea.

Eukko Elviiran tönö on melkein lumeen hautautunut, äsken Eukko tuli ulkokautta huusista ja sanoi että ilma on sellainen että nyt sataa kissoja ja koiria, tämäkin kissa ilmestyi oven taakse kuin olisi Taivaasta tipahtanut.

Ja Eukko piti sylissään suurta rääkyvää ja kynsivää kissaa, sanoi että kissa on varmaan kuuro kun se jaksaa kuunnella tuota rääkynäänsä.

Eukko heitti kissan navetan puolelle, mutta elukat ajoivat sen takaisin meidän puolelle. Niin että nyt täällä on kissakin.

Naarmuille kynsitty ja huolestunut Hellä Harmitus taas. Eukko Elviira uteli että mitä aineita mummoni käytti pelästyneitten kollikissojen rauhoittamiseen ja vaati minua tekemään litkun. Tiesinhän toki aineet, virmajuuri, kamomilla, siankärsämö, sianpuolukka  ja humala, ja vähän vielä sitruunamelissaa, mutta sitä ei liikaa. Sitten kun kissa olisi rauhoitettu, Eukko Elviira korjaisi loitsuillaan kissan kuulon ja siitä saisi hiirien pyydystäjän, hiiriä kun on ollut haitaksi saakka. Ja kun hiiret loppuisivat, kissan voisi myydä kulkukauppiaalle.

Tein litkun. Kaksi kysymystä nyt teille: yksi että onko tällaisen taikalitkun tekeminen syntiä ja joudunko noitaroviolle, ja kysymys kaksi: miten saan kissan juomaan litkun, renki Juupeli ei auta, on paennut navettaan.

Eihän se syntiä ole jos ei tropinteosta jää kiinni. Varo vaanivia noidanmetsästäjiä. Kasku, kasku! Saa sitä ihmiseläjä tehdä litkuja kaikesta mitä käsiinsä saa. Näin sanoo järki. Noituus alkaa vasta loitsuista. Kissalle on helppo juottaa esilääkitys. Vaikkapa silakan perskeillä. Puukuppiin litkut ja houkuttimeksi perskeet tai muuta katikasta naposteltavaa. Kun katti työntää kirsun liemeen suupalaa hapuillessa, kiskaise tuikeasti hännästä. Johan vetää kattia ilmaa sisään ja hörppää litkut. En nyt taata voi tepsiikö temppu. 

Näin annat lääkkeen kissalle. Kaadat lääkkeen kissan päälle. Kissa nuolee itsensä puhtaaksi. Nuoleminen sinänsä on myös rauhoittavaa. Sen jälkeen Eukko Elviira voi ruveta tekemään taikojaan, ja renki Juupeli voi tulla tuvan puolelle jos on lypsänyt lehmät,  kerinyt kampaat, siivonnut sikolätin, sukinut aasit ja kerännyt munat ja tehnyt juustot.