Kerronko millainen eksäni on hänen uudelle tyttöystävälleen?
Huomasin viikko sitten, että eksälläni on uusi naisystävä. Katsoin mielenkiinnosta naisen FB-profiilia. Nainen vaikuttaa todella kiltiltä. Hänen ystävänsä arvostavat selvästi häntä ja lisäksi hänellä on pieni lapsi. Väittäisin profiilin perusteella, että nainen on mitä upein ihminen, joka tekee ystävänsä ja lapsensa iloisiksi ja onnellisiksi.
Minä olin tuollainen ennen kuin tapasin eksäni. Uskoin kaikista hyvää ja ajattelin, että kun on hyvä muille niin saa hyvää takaisin. Minulla oli takana vain hyviä suhteita ja lämpimiä välejä entisiin miehiin. En osannut olla varuillani, kun huomasin ensimmäiset oudot merkit eksässäni.
Olin ulkona tyttöporukalla, kun eksä alkoi yhtäkkiä vaatia minua kotiin, koska hänellä on ikävä. Lähetin sydänviestejä ja sanoin tulevani kyllä, mutten ihan heti. Mies käyttäytyi tämän jälkeen ainakin kuukauden välttelevästi. Vastasi kyllä pusuihin muttei pussaillut oma-aloitteisesti. Luulin kuvittelevani kaiken ja jatkoin suhdetta.
Lopulta tilanne päätyi jotenkin kummallisesti siihen, että aina kun olin jossain muualla kuin kotona, minulla oli selittämättömästi huono omatunto. Olin sitten töissä tai kahvilla ystävän kanssa. Puhelin kuumotteli taskussa. Sitä piti katsoa vähän väliä, koska eksän mielestä oli epäkohteliasta, jos en vaikka tuntiin vastannut viestiin. Jatkuva stressi oli liikaa, joten jäin mieluummin kotiin, ettei eksälle tulisi paha mieli.
Tässä vaiheessa tajusin, että eksä oikeasti käyttää rangaistuksena eräänlaista mykkäkoulua eikä kaikki ole minun päässäni. Ajattelin, että ehkä meillä on vaan erilainen parisuhdekäsitys. Minä ajattelin, että parisuhteen aikana voi nähdä ystäviä ja harrastaa, mutta hänen käsityksensä on se, että ollaan yhdessä joka päivä. Yritin mukautua hänen käsitykseensä.
Jatkuva yhdessäolo vain pahensi tilannetta. Eksä, joka oli suhteen alussa kehunut minua maasta taivaaseen, alkoi löytää minusta paljon vikoja. Hänen mielestään olin itsekäs, laiska ja ilkeä. Minulla ei ollut elämässäni muita ihmisiä, joten pikku hiljaa aloin uskoa, että olen täysin kelvoton. Kaikki päivät menivät siihen, että yritin olla suututtamatta eksääni ja miellyttää häntä. Eksä sai ihan järkyttävän raivarin, jos vaikka kauppaan lähtiessä unohti valot päälle eteiseen. Välillä myöhästyin töistä, kun aloin epäillä, että valot on päällä ja oli pakko jäädä bussista pois. Kuulostaa säälittävältä, mutta ei se ole, kun sillä voi välttää monen päivän riidat ja mökötykset.
Kerran kokeilumielessä sanoin, että voidaanko vaan halia, koska en halua nyt seksiä. Tuloksena oli se, että hän sanoi, että sitten hänellä on oikeus etsiä sitä muualta. Hän ei lähtenyt muualle, mutta sanat satuttivat silti.
jatkuu...
Kommentit (40)
anna olla jatka omaa elämää.... ensinnäkin heidän suhde ei liity sinuun kuitenkaan.... ja kostonhimo vain vie sinun aikaasi.... etsi onnellinen elämäsi ja jatka sitä .... anna tuommoisen olla omassa arvossaan .... luonto hoitaa usko pois.325
Vierailija kirjoitti:
Tero????
Nuppi .i.
En viitsi kauhean yksityiskohtaisesti kirjoittaa asioista, mutta lisättäköön, että eksäni kertoi minulle kauheita tarinoita omista eksistään, kuinka he olivat kamalia ja valehtelijoita etc. Outoa, että yhden ihmisen kohdalle sattuu pelkästään hulluja naisia. Tiedän, että eräs hänen eksänsä on yhteiskunnassa varsin menestynyt ja työskentelee ihmisten kanssa, eli ei olisi menestynyt jos sosiaaliset taidot olisivat puutteelliset. En mitenkään voi enää uskoa, että tämä pidetty nainen todella olisi se sairas narsisti ja joksi eksäni on häntä parjannut, jopa julkisesti FB:ssä.
Joopajoo, asiallista keskustelua kaipaisin. Haluaisin tietää onko millään lailla moraalisesti perusteltua kertoa naiselle vai ei. Ylitänkö rajan vai enkä hoidan velvollisuuttani, jos en kerro ?
Ap
Ei se nyksä kuule usko mitä kerrot. Anna sen kokea ihan itse. Saat itse vaan hullun leiman otsaan niinkuin minäkin, kun kerroin. Ei menny edes kuukautta kun totuus selvisi uudelle.
Kertoisin vain, jos ex olisi väkivaltainen/seksuaalirikollinen/muutoin vaarallinen ja tästä olisi jotain todistettakin. Muuta kusipäisyyttä en raportoisi, menis kuitenkin vain katkeruuden piikkiin.
Ok, aika nopeasti selvisi uudelle. Ehkä sillä sun kertomisella oli kuitenkin vaikutusta. Naisen tuntosarvet oli ehkä vähän herkemmät.
Joo, eksä on luultavasti kertonut uudelle, että olen hullu, joten kertominen vain vahvistaisi kuvaa minusta hulluna.
Lisäksi nainen saattaa ajatella, että hän parantaa miehen rakkaudellaan. Tiedän, ettei se onnistu, mutta rakastuneelle on paha sanoa.
Ap
Musta olisi hyvä jos sä kertoisit. Mutta, se mies voi alkaa vainoomaan sua. Olis kuitenkin todella hienoa jos vaikka ton kirjoittamasi tekstin laittaisit hänelle. Mut sit taas ei se nainen välttämättä usko edes. Eli minä haluaisin kerrankin että joku tekisi näin, mutta en tiedä seurauksista..
Nyt kun mietin niin tosiaan kyllä tollanen pahuus aina selviää muutenkin. Varoittaminen etukäteen ei auta. Tai en tiedä
Minusta voit kertoa uudelle naisystävälle. Kenenkään ei tarvitse hukata aikaa tuollaiseen mieheen.
Henkistä väkivaltaa on niin vaikea todistaa. Mutta koin sen niin voimakkaana, että tällä hetkellä olen ihan kriisissä itseni kanssa. On luottamusvaikeuksia. Käytökseni on muuttunut niin, että olen varautunut enkä enää naura paljon. Tuntuu, että kaikissa sosiaalisissa tilanteissa vaan esitän normaalia itseäni, vaikka oikeasti se "minä" on kuollut ja jäljellä on vain kuori.
Ja juuri tätä kohtaloa en haluaisi tälle mukavalta, kiltiltä ja empaattiselta vaikuttavalle naiselle.
Ap
Alkaa heti pulssi nousta kun ajattelen, että ottaisin yhteyttä. Luultavasti tekisin sen puhelimitse, koska en haluaisi, että kirjoitukset päätyvät eksän nähtäviksi. Tietenkin nainen voi kertoa eksälleni, mitä olemme puhuneet. Pelkään, että hän lopettaa puhelun nopeasti ja pitää minua mustasukkaisena hulluna...Miten olette ottaneet yhteyttä, jos olette ottaneet ja mitä siitä on seurannut?
Ap
Käytännössä itse haluaisin kertoa mutta koska tuo exäsi vaikuttaa jotenkin arvaamattomalta ja tasapainottomalta, niin ehkä olisi parempi antaa olla. Ymmärrän itsekin halun pelastaa toinen ihminen joltain törkimykseltä, mutta koska kyseessä on selvästi hankala mies niin riski on olemassa että hän alkaa hyökkiä sinua vastaan, vaikka saisitkin uuden naisen "pelastettua".
Et tietenkään!!!
Jatka omaa elämääsi äläkä katso taaksepäin.
Eksän nykyiset tekemiset eivät kuulu sinulle pätkän vertaa. Mitä välii vaikka sinua haukuttaisiinkin selän takana hulluksi? Nehän ovat ihmisiä joiden kanssa sinulla ei ole mitään tekemistä.
Keskity oman veneesi soutamiseen.
Kyllä kertoisin. Toiset ihmiset ei kestä luonnehäiriöisten käsittelyä. Voi mennä tyyliin 20 vuotta ennenkuin haavat paranee. Huolissani olen minäkin kertomasi perusteella.
Jos sulla, tällä uudella naisella ja exällä on yhteisiä tuttuja, sitten ainakin sanoisin että anna olla ettei juttu käänny sua vastaan. Lisäksi kun ex on hankala, räjähdysaltis ja manipulointikin sujuu... en tiedä kannattaako sekaantua ollenkaan. Tiedä vaikka tekisi rikosilmoituksen kun levittelet hänestä "valheita" tai alkaisi syyttämään vainoamisesta. Joo, mitään väärää et olisi tehnyt, mutta valehtelu ja todisteiden väärentäminen ei varmaan olisi mitenkään mahdotonta hänelle. Ihan mitättömät jututhan oli hänelle suuria loukkauksia, joten jos otat nykyiseensä yhteyttä ja kerrot exänkin henkilökohtaisia asioita, ex saattaa sairaassa mielessään oikeuttaa melkein mitä vain koston nimissä.
Kun on tuntemattoman sana oman kumppanin kertomuksia vastaan, niin helppohan sun puheet on kuitata kieron exän valheiksi. Lisäksi jos naista on varoitettu ja exällekin varmasti kerrotaan sun viesteistä, ex saattaa vaan esittää kunnon miestä paremmin ja pidempään, jopa avioliittoon ja lapsiin asti.
En tiedä voiko tuollaisia kodin suojissa toimivia persoonallisuushäiriöisiä mitenkään kunnolla paljastaa ilman kunnon todisteita. Omat läheisesi toivottavasti tietävät totuuden, eikö se voisi riittää? Koita keskittyä pääsemään henkisesti väkivaltaisen suhteen yli ja anna itsellesi aikaa toipua.
Minä lähetin aikoinani nimettömänä kirjan:
https://www.amazon.com/Why-Does-He-That-Controlling/dp/0425191656
Exä sai heti suhteen alussa lapsen, he menivät naimisiin ja kolmen vuoden kuluessa he erosivat. Ajattelin, että tuo kirja tulee ehdottomasti tarpeeseen!!!
Suhteemme loppui, kun sairastuin erääseen fyysiseen sairauteen. Hän oli sitä mieltä, että minun täytyy hankkia oma kämppä. Tein sen mielelläni, koska olin ajatellut, että hän luultavasti tekisi jotain tyhmää jos yrittäisin omin päin muuttaa. Eli muutin omilleni eikä häntä enää huvittanut nähdä, koska olin sairauden vuoksi huonoa seuraa. Nukuin paljon etc. Hän ei tietenkään sanonut, että sairaus on syy. Hänen mielestään minä olin kohdellut häntä huonosti eikä hänen tarvitse enää sietää sitä.
Kun kysyin, milloin olin kohdellut häntä huonosti. Hän mainitsi ne kerrat, kun olin päättänyt etten alistu, vaan sanon oman mielipiteeni. Olin kuulemma syyllistänyt häntä, kun kehoitin häntä miettimään omaa osuuttaan hänen ja erään toisen miehen välisessä riidassa. Ja olin ollut kamalan ilkeä, kun yritin rakentavasti keskustella siitä, voiko olla mahdollista, että hän kantaisi jotain tuhoavia käytösmalleja, jotka saattavat olla peräisin esimerkiksi hänen lapsuudenkodistaan. Olin hirviö, joka hyökkäsi hänen perhettään kohtaan. Käytännössä aina kun olin ilmaissut olevani eri mieltä hänen kanssaan, hän koki sen alistamiseksi ja henkiseksi väkivallaksi.
Ja nyt tilanne on siis se, että tällä hetkellä hän luultavasti kertoo uudelle naisystävälleen kuinka minä kohtelin häntä väärin ja kietoo häntä pikkusormensa ympärille. Haluaisin kovasti uskoa, että eksäni olisi muuttunut ja kohtelisi uutta naisystäväänsä kunnioittavasti. Epäilen kuitenkin, että hän joutuu kokemaan saman kohtalon kuin minä. Pitäisikö minun kertoa naiselle vai ei?