Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18362)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muoviroska päätyy sinne mereen?
Hoitamattomilta, avoimilta kaatopaikoilta, jokia pitkin, tulvista, pyörremyrskyistä…
Näin juuri. Käytännössä suomalainen ei voi roskata Itämerta kuin heittämällä sinne roskia omakätisesti.
Sen sijaan monissa köyhissä maissa, jossa kaatopaikat surkeasti hoidettuja - jos niitä ylipäätään on, on väistämätöntä, että muovia päätyy mereen valtaisat määrät.
Entäs mikromuovi? Sitä tulee autonrenkaista sateen kautta vesistöihin. Lisäksi mikromuovia päätyy meriin ja järviin myös mm. muoviroskan hajotessa pieniksi hipuiksi, tekokuituisten tekstiilien pesusta ja kosmetiikasta. Riittävän pieni mikromuovi voi läpäistä läpäisee myös esimerkiksi juomaveden puhdistuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks Sorjonen sarja lopetettiin. Se oli niin hyvä
Mikä on sellainen narskuva ääni, joka tulee joskus suusta? Kestää ehkä alle sekunnin ja tulee itsestään. En osaa tehdä sitä tahdonalaisesti. Ehkä kieli jännittyy jotenkin erikoisesti?
Miksi Suomessa ei ole koskaan dubattua ulkomaisia (aikuisten) elokuvia kuten esimerkiksi Saksassa, vaan aina ollut tekstitys?
Kävin siis äsken Netflixissä ja huomasin, että Don't Look Up oli dubattu suomeksi ja tätä tutkiessani luin, että niin aiotaan tehdä jatkossa enemmän. Trailerin perusteella dubbi sinänsä oli ok, mutta...
Mikä Forest Whitakerin toista silmää vaivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kinkku paistetaan aattoa edeltävänä yönä? Voisi kai paistaa edeltävänä päivänä. Lapsuudesta muistan, että aina se paistettiin edellisenä yönä.
Iso kinkku vaatii pitkän paistoajan. Kun se laitetaan uuniin yöksi, niin kuorrutus on sopivasti aattona puolilta päivin ja iltapäivästä syödään lämmintä kinkkua jouluaterialla.
Meillä jouluateria oli ja on aattona. Joillakin muilla vasta joulupäivänä. Meillä joulupäivänä on pöydässä jotain muuta. Illalla taas kinkkua.
Tämän lisäksi kun kinkku on uunissa yöllä, uuni on päiväsaikaan vapaana muuhun käyttöön, kuten laatikoiden valmistukseen tai lämmitykseen ym.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys jonkun instrumentin soittajille: Miten tärkeitä nuotit ovat? Ovatko ne klassisen musiikin soittajille elinehto, kun taas rokkariksi voi helposti opetella korvakuulolta?
Kuinka paljon nuotteja kuuluu soittaessa katsoa, koko ajan vai vain silloin tällöin vilkaisten? Oppiiko soittaja kappaleet ulkoa - ne vaikeatkin, vai voiko olla hyvä soittaja, vaikkei pärjäisi hetkeäkään ilman nuottien näkemistä?
Eikö ole yhtään musiikista tietävää linjoilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun painaa useammin aihe vapaa vaihtuu sivusto täysin toiseksi aiheiltaan. Kysymys. Moderoidaanko näin milipiteitä eri sivustoille. Toinen kysymys. Onko teillä näin runsaasti eli 50-150 hattaohjelmaa pyrkimässä koneelle kun olette täällä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa ei ole koskaan dubattua ulkomaisia (aikuisten) elokuvia kuten esimerkiksi Saksassa, vaan aina ollut tekstitys?
Kävin siis äsken Netflixissä ja huomasin, että Don't Look Up oli dubattu suomeksi ja tätä tutkiessani luin, että niin aiotaan tehdä jatkossa enemmän. Trailerin perusteella dubbi sinänsä oli ok, mutta...
Aikoinaan tehtiin päätös tekstittää dubbauksen sijasta. Todennäköisesti siksi, että tekstitys oli ( ja on edelleen ) huomattavasti nopeampaa ja halvempaa kuin dubbaus.
Päätös oli onnekkaasti erittäin hyvä, sillä tekstityksen myötä suomalaisten lukutaito kehittyi ja opimme siinä ohessa kieliä. Alkuperäinen puhe välittää infoa paljon paremmin kuin dubbaus (painotukset ja puheen sävyt paremmin synkassa kuvan kanssa), jolloin elokuvanautinto on parempi.
Yksi dubbauksen muoto on mm. itäblogin maissa käytetty ( termiä en muista ), jossa yksi ääni lukee monotoonisella äänellä kaikki vuorosanat. Se on vielä karseampaa kuin esim. Saksassa käytetty roolin mukainen dubbaus, joka sekin on useimmiten todella kökköä.
Joskus harvoin jonkin roolin dubbaus kuulostaa hyvältä, mutta kyllä niissäkin huono huulisynkka häiritsee.
No, tasapuolisuuden vuoksi. On niitä huonoja tekstityksiä myös.
Dubbaus palvelee vain harvoja erityisryhmiä.
Toivottavasti bubbausta ei oteta koskaan laajaan käyttöön Suomessa. Lastenohjelmissa se on ok
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa ei ole koskaan dubattua ulkomaisia (aikuisten) elokuvia kuten esimerkiksi Saksassa, vaan aina ollut tekstitys?
Kävin siis äsken Netflixissä ja huomasin, että Don't Look Up oli dubattu suomeksi ja tätä tutkiessani luin, että niin aiotaan tehdä jatkossa enemmän. Trailerin perusteella dubbi sinänsä oli ok, mutta...
Aikoinaan tehtiin päätös tekstittää dubbauksen sijasta. Todennäköisesti siksi, että tekstitys oli ( ja on edelleen ) huomattavasti nopeampaa ja halvempaa kuin dubbaus.
Päätös oli onnekkaasti erittäin hyvä, sillä tekstityksen myötä suomalaisten lukutaito kehittyi ja opimme siinä ohessa kieliä. Alkuperäinen puhe välittää infoa paljon paremmin kuin dubbaus (painotukset ja puheen sävyt paremmin synkassa kuvan kanssa), jolloin elokuvanautinto on parempi.
Yksi dubbauksen muoto on mm. itäblogin maissa käytetty ( termiä en muista ), jossa yksi ääni lukee monotoonisella äänellä kaikki vuorosanat. Se on vielä karseampaa kuin esim. Saksassa käytetty roolin mukainen dubbaus, joka sekin on useimmiten todella kökköä.
Joskus harvoin jonkin roolin dubbaus kuulostaa hyvältä, mutta kyllä niissäkin huono huulisynkka häiritsee.
No, tasapuolisuuden vuoksi. On niitä huonoja tekstityksiä myös.
Dubbaus palvelee vain harvoja erityisryhmiä.
Toivottavasti bubbausta ei oteta koskaan laajaan käyttöön Suomessa. Lastenohjelmissa se on ok
Kiitos vastauksesta, olen samaa mieltä, lasten ohjelmissa on jopa laadukasta dubbausta.
Voisin esittää vielä jatkokysmyksen. Ainakin itse olen oppinut mm. englannin nimenomaan alkuperäisten äänien siivittämistä elokuvista ja peleistä mm. Muistaakseni suomalaisten englanninkielen taitoa on kehuttu ympäri maailman, miten sitä osataan jo nuorena. Voiko tällä pelkällä tekstitetyn elokuvan ja sarjan näyttämisellä olla jotain osuutta asiaan? Ja entäs millainen on kielitaito vaikkapa sen englannin suhteen niissä maissa, joissa yleensä dubataan kaikki?
Miksi käännyn katsomaan, kun lähellä ajaa piipattava hälytysajoneuvo, vaikka enhän minä sitä katsomalla saa tietää mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka monta akvaariokalaa voi pitää akvaariossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys jonkun instrumentin soittajille: Miten tärkeitä nuotit ovat? Ovatko ne klassisen musiikin soittajille elinehto, kun taas rokkariksi voi helposti opetella korvakuulolta?
Kuinka paljon nuotteja kuuluu soittaessa katsoa, koko ajan vai vain silloin tällöin vilkaisten? Oppiiko soittaja kappaleet ulkoa - ne vaikeatkin, vai voiko olla hyvä soittaja, vaikkei pärjäisi hetkeäkään ilman nuottien näkemistä?
Eikö ole yhtään musiikista tietävää linjoilla?
Itse en ole todellakaan mikään ammattilainen mutta soitin muutaman vuoden klassista pianoa lapsena ja teininä. Itse opin kappaleet niin hitaasti, että sitten kun ne meni sujuvasti, ei tarvinnut käytännössä kuin välillä vilkaista nuotteja, kun ne oli ehtinyt jo oppia ulkoa. Jotkut ammattimuusikot taitaa osata soittaa jo ensimmäisellä kerralla silleen aivan sujuvasti, ja silloin he tietenkin katsovat nuotteja koko ajan, koska heillä ei ole niistä vielä mitään muistikuvaa.
Ei-klassinen soitto ei välttämättä pohjaudukaan nuotteihin vaan sointumerkkeihin, tai pianossa voi olla vaikka oikealle kädelle nuotit ja vasemmalle sointumerkit. Aloittelija yleensä tarvitsee ne sointumerkit, kun taas kokenut, musikaalinen ja sointuoppia harjoitellut soittaja voi soittaa ihan vaan fiilispohjalta.
Nuotit ovat klassisessa musiikissa sikäli elinehto, että klassinen kappale menee yleensä sävelen tarkkuudella juuri siten, kuin se on niihin nuotteihin kirjoitettu. Rock- tai pop-kappaleessa on melodia ja sointukulku, mutta ei mitään tiettyä ehdottomasti ainoaa oikeaa tapaa nuotittaa se. Voi keksiä vähän uudenlaisia komppeja ja välisoittoja sinne eikä kukaan moiti vaan se kuuluu asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko koronainfektio kuolemanvaarallinen tauti?
Vierailija kirjoitti:
Onko koronainfektio kuolemanvaarallinen tauti?
Suomessa kuolleisuus alle 1%, maailmassa noin 2%. Toki yksilötasolla vaikuttaa ikä ja terveydentila juuri sinun kuoleman riskiin.
Tyttö 8 vuotta kirjoitti:
Kuinka monta akvaariokalaa voi pitää akvaariossa?
Riippuu akvaarion koosta ja kalojen lajista. Vaikkapa kultakaloja voi olla 350litran akvaariossa viisi. Kannattaa kysyä asiaa eläinkaupasta, josta Kalat ostat. Voit ottaa vaikka kuvan ja mitat olemassa olevasta akvaariossa, niin saat varmasti neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muoviroska päätyy sinne mereen?
Hoitamattomilta, avoimilta kaatopaikoilta, jokia pitkin, tulvista, pyörremyrskyistä…
Näin juuri. Käytännössä suomalainen ei voi roskata Itämerta kuin heittämällä sinne roskia omakätisesti.
Sen sijaan monissa köyhissä maissa, jossa kaatopaikat surkeasti hoidettuja - jos niitä ylipäätään on, on väistämätöntä, että muovia päätyy mereen valtaisat määrät.
Mm. Helsinki kippaa lumet Itämereen. Kaikkine koirankakkoineen ja tupakantumppeineen ja maskeineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa ei ole koskaan dubattua ulkomaisia (aikuisten) elokuvia kuten esimerkiksi Saksassa, vaan aina ollut tekstitys?
Kävin siis äsken Netflixissä ja huomasin, että Don't Look Up oli dubattu suomeksi ja tätä tutkiessani luin, että niin aiotaan tehdä jatkossa enemmän. Trailerin perusteella dubbi sinänsä oli ok, mutta...
Aikoinaan tehtiin päätös tekstittää dubbauksen sijasta. Todennäköisesti siksi, että tekstitys oli ( ja on edelleen ) huomattavasti nopeampaa ja halvempaa kuin dubbaus.
Päätös oli onnekkaasti erittäin hyvä, sillä tekstityksen myötä suomalaisten lukutaito kehittyi ja opimme siinä ohessa kieliä. Alkuperäinen puhe välittää infoa paljon paremmin kuin dubbaus (painotukset ja puheen sävyt paremmin synkassa kuvan kanssa), jolloin elokuvanautinto on parempi.
Yksi dubbauksen muoto on mm. itäblogin maissa käytetty ( termiä en muista ), jossa yksi ääni lukee monotoonisella äänellä kaikki vuorosanat. Se on vielä karseampaa kuin esim. Saksassa käytetty roolin mukainen dubbaus, joka sekin on useimmiten todella kökköä.
Joskus harvoin jonkin roolin dubbaus kuulostaa hyvältä, mutta kyllä niissäkin huono huulisynkka häiritsee.
No, tasapuolisuuden vuoksi. On niitä huonoja tekstityksiä myös.
Dubbaus palvelee vain harvoja erityisryhmiä.
Toivottavasti bubbausta ei oteta koskaan laajaan käyttöön Suomessa. Lastenohjelmissa se on ok
Kiitos vastauksesta, olen samaa mieltä, lasten ohjelmissa on jopa laadukasta dubbausta.
Voisin esittää vielä jatkokysmyksen. Ainakin itse olen oppinut mm. englannin nimenomaan alkuperäisten äänien siivittämistä elokuvista ja peleistä mm. Muistaakseni suomalaisten englanninkielen taitoa on kehuttu ympäri maailman, miten sitä osataan jo nuorena. Voiko tällä pelkällä tekstitetyn elokuvan ja sarjan näyttämisellä olla jotain osuutta asiaan? Ja entäs millainen on kielitaito vaikkapa sen englannin suhteen niissä maissa, joissa yleensä dubataan kaikki?
Duppauksen puute on perinteisesti vaikuttanut kielen ja lukutaiden oppimiseen positiivisesti. Tästä on tutkimustakin muistaakseni tehty ja tulokset oli sellaisia, että duppausta käyttävissä maissa oli huonompi englanninkielen taso nuorilla, vaikutti myös lukutaitoon.
Nykyään enemmän varmaan vaikuttaa youtube, jossa sisältöä lapsille on paljon myös omalla kielellä. Oman kokemuksen mukaan moni huonommin englantia osaava ja huonosti lukeva lapsi jääkin nyt sinne tubeen suomenkielisen sisällön pariin, kun ennen lähes kaikki nuorten ohjelmat ja nuoria kiinnostavat olivat englanniksi tv:ssä ja oli "pakko" oppia lukemaan tekstiä nopeammin ja oppia englantia passiivisesti. Toki pelit ja muutenkin laajempi sisältö englanniksi toisaalta tasapainottaa tätä, mutta itse olen hieman huolissani kehityksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muoviroska päätyy sinne mereen?
Hoitamattomilta, avoimilta kaatopaikoilta, jokia pitkin, tulvista, pyörremyrskyistä…
Näin juuri. Käytännössä suomalainen ei voi roskata Itämerta kuin heittämällä sinne roskia omakätisesti.
Sen sijaan monissa köyhissä maissa, jossa kaatopaikat surkeasti hoidettuja - jos niitä ylipäätään on, on väistämätöntä, että muovia päätyy mereen valtaisat määrät.
Mm. Helsinki kippaa lumet Itämereen. Kaikkine koirankakkoineen ja tupakantumppeineen ja maskeineen.
Mihin kaikki lumi Helsingin kaduilta päätyy? Video: suoraan mereen kipataan tuhat kuorma-autollista puhdistamatonta lunta joka vuorokausi
Valtaosa Helsingin lumesta viedään vastaanottopaikoille, mutta merityhjennys on nopeuden vuoksi edelleen suosittua. Espoossa lunta sulatetaan koneen avulla.
Ponnistamisen aikana matkustajat puskevat lentokonetta alaspäin, mutta kieltämättä sen hetken jonka ajan matkustajat ovat tämän jälkeen ilmassa, heidän painonsa ei kuulu lentokoneen omaan painoon. Kun matkustajat laskeutuvat, he painavat taas hetkellisesti lentokonetta tavallista enemmänkin alaspäin ja sitten tilanne taas tasaantuu.