Mies ei halua lasta, kai me nyt sit erotaan
Oon niin surullinen. Ja mies edelleen sanoo, että ehkä joskus mutta se ei tajua että multa loppuu aika, ei siltä. Tää on niin kamalaa ja surullista.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että lapsen hinku on niin kova, että sen eteen uhrataan rakkaus ja parisuhde. En ymmärrä.
Jos toista rakastaa ja tietää hänen haluavan lapsen, niin yleensä sitä yrittää toteuttaa rakastamansa henkilön toiveet. Jos ei rakasta riittävästi, niin on helppo sanoa ei. Tähän perustuu se, että isäksi haluamaton mies voi yllättäen haluta lapsen jonkun toisen kanssa, vaikka olisi aiemmin ollut asiaa vastaan.
Ompa ironinen kommentti jos toinen osapuoli ei lasta halua :)
Ymmärrän sinua Ap, minulla loppui suhde jo tosin 4 vuotta sitten enkä ole löytänyt ketään. Ikää 34v ja kroppa kunnossa, elämäntavat terveelliset jne. Toivon vielä saavani löytäväni miehen ja saavani lapsen. Jos en miestä löydä yritän saada lasta sitten koeputkihedelmöityksen avulla tai muulla keinolla.
Onko nää ihmiset niitä "haluan matkustella, joogaa, juhlia..." sitten kun pitäis alkaa lapsia tekemään niin huomataan että alkaa olla kiire, ja mies haluaa edelleen elää kuin 18-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Onko nää ihmiset niitä "haluan matkustella, joogaa, juhlia..." sitten kun pitäis alkaa lapsia tekemään niin huomataan että alkaa olla kiire, ja mies haluaa edelleen elää kuin 18-vuotias.
Mulla ainakin oli niin, että
Mies halusi juhlia ja muuta. Meni sitten vaihtoon, kun itse halusin perheen.
Tää on kyllä semmonen asia joka viimeistään pilaa parisuhteet. Uskon, että itse jään varmaan yksin vielä, koska tuntuu että kaikki miehet haluaa niitä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että lapsen hinku on niin kova, että sen eteen uhrataan rakkaus ja parisuhde. En ymmärrä.
Jos toista rakastaa ja tietää hänen haluavan lapsen, niin yleensä sitä yrittää toteuttaa rakastamansa henkilön toiveet.
Ilmeiesti aloittaja ei sitten rakasta miestään, koska hän ei halua toteuttaa tämä toivetta lapsettomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Basil kirjoitti:
Minut on jätetty, koska sanoin uskovani etten tule koskaan haluamaan lapsia. Rakastin tätä naista koko sydämeni pohjasta ja pakko myöntää, että sain erossa todella pahasti siipeeni. Mietin vakavasti jopa suostumista isäksi, mutta lopulta tajusin koko ajatuksen järjettömyyden. Koitin myös kaikkeni ymmärtää miten ihminen joka sanoi rakastavansa minua oli valmis heittämään minut sivuun ja aloittamaan jonkun uuden etsimisen. Tosiasiassa en varmaan täysin tule sitä ikinä ymmärtämään, mutta koska halusin tyttöystäväni olevan onnellinen, annoin hänen lopulta mennä. Vaikein asia koko tähän astisessa elämässäni ja syvät arvet siitä varmasti jäi.
Eron jälkeen koitin jonkin aikaa tapailla uusia ihmisiä, mutta ainakin oman ikäluokan naiset tuntuivat lähinnä olevan etsimässä tulevalle lapselleen madollisimman hyvägeenistä isää mahdollisimman nopealla aikataululla. Ja niille jotka eivät halunneet lapsilleen isää, tuntui riittävän varsin hyvin pelkkä kevyt seksihude.
En ole pystynyt pitämään yhteyttä entiseen tyttöystävääni mutta erosta on nyt neljä vuotta eikä hän tietääkseni ole vielä löytänyt ketään. Asioilla on aina myös toinen puoli ja vähän kieltämättä kylmää lukea näitä melko yksipuolisia kommentteja. Aika itsekkäänä tuntuu myös rakkaus näyttäytyvän muutenkin nyky-yhteiskunnassa; etsitään vaan ihmistä joka voi antaa mahdollisimman paljon eikä edes pysähdytä miettimään mitä itse voisi antaa.
m36
Puhut itsekkyydestä ja siitä, että etsitään ihmistä, joka voi antaa mahdollisimman paljon eikä pysähdytä miettimään mitä itse voisi antaa. Etkö juuri itse ollut itsekäs, koska et antanut rakastamallesi ihmisille mahdollisuutta äitiyteen, johon pyrkiminen on naiselle luontainen tarve. Toki kaikille ei vanhemmuus sovi, jolloin on parempi jättää lapset hankkimatta.
Ai nyt sukupuolien tarpeet ovatkin erilaisia ja kaiken lisäksi niillä on biologinen tausta?!?? Olin siinä käsityksessä, että ei ole olemassa yhtään mitään sukupuolille 'luontaista' käytöstä... Ainakin sitä on tällä palstalla naisten toimesta rummutettu hyvin agressiivisesti ketjukaupalla. Tämän lisäksi pidän halua hankkia oma biologinen lapsi tälle täysin ylikansoitetulle planeetalle erittäin itsekkäänä ja vastuuttomana.
vaikka suomalaiset pistäisi haarat ristiin ja kuolisi pois, maapallon väestö kasvaa edelleen 66+ miljoonan vuositahdilla.
AP, sinuna antaisin ns. viimeisen varoituksen: " Jos et heinäkuun aikana suostu vauvaprojektin aloitukseen, se on heihei". Sitten jos ei suostu, ero.
Mä en YMMÄRRÄ teitä jotka huutelee että itsekästä vaatia lapsia ja pitää kumppania muka vaan lisääntymistä varten, kun samalla te haluatte että kumppani luopuu lapsitoiveistaan teidän haluamattomuutenne takia? Ettekö nää miten se on ihan sama asia, puolet vaan vaihtunu. Jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei, niin sitten parastahan molemmille on etsiä kumppanikseen sellainen, jolla on samat toiveet tulevaisuudesta. Onhan se tietenkin raskasta erota jos rakkautta vaan on, mutta musta on aivan turha alkaa syyttelemään toista itsekkyydestä kun ihan samalla tavalla vaatii itse että toinen antaa periksi.
Vierailija kirjoitti:
Basil kirjoitti:
Minut on jätetty, koska sanoin uskovani etten tule koskaan haluamaan lapsia. Rakastin tätä naista koko sydämeni pohjasta ja pakko myöntää, että sain erossa todella pahasti siipeeni. Mietin vakavasti jopa suostumista isäksi, mutta lopulta tajusin koko ajatuksen järjettömyyden. Koitin myös kaikkeni ymmärtää miten ihminen joka sanoi rakastavansa minua oli valmis heittämään minut sivuun ja aloittamaan jonkun uuden etsimisen. Tosiasiassa en varmaan täysin tule sitä ikinä ymmärtämään, mutta koska halusin tyttöystäväni olevan onnellinen, annoin hänen lopulta mennä. Vaikein asia koko tähän astisessa elämässäni ja syvät arvet siitä varmasti jäi.
Eron jälkeen koitin jonkin aikaa tapailla uusia ihmisiä, mutta ainakin oman ikäluokan naiset tuntuivat lähinnä olevan etsimässä tulevalle lapselleen madollisimman hyvägeenistä isää mahdollisimman nopealla aikataululla. Ja niille jotka eivät halunneet lapsilleen isää, tuntui riittävän varsin hyvin pelkkä kevyt seksihude.
En ole pystynyt pitämään yhteyttä entiseen tyttöystävääni mutta erosta on nyt neljä vuotta eikä hän tietääkseni ole vielä löytänyt ketään. Asioilla on aina myös toinen puoli ja vähän kieltämättä kylmää lukea näitä melko yksipuolisia kommentteja. Aika itsekkäänä tuntuu myös rakkaus näyttäytyvän muutenkin nyky-yhteiskunnassa; etsitään vaan ihmistä joka voi antaa mahdollisimman paljon eikä edes pysähdytä miettimään mitä itse voisi antaa.
m36
Saman olen huomannut itse. On niitä naisia, jotka haluavat perheen ja on niitä naisia, jotka eivät halua sitoutua lainkaan. Välimuotoja ei tunnu olevan lainkaan ja jos on, niin heidän talonsa on kattoa myöten täynnä koiria tai kissoja tai yöpöydällä on läjä masennuslääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin kaikkien asiantuntijoiden, lehtien ja palstojen mukaan on kiire. Ja uuden miehen etsimiseen menee aikaa, entäs jos jään tähän odottamaan ja sitten muutaman vuoden päästä tilanne ei ole edelleenkään muuttunut mihinkään. Silloinhan sitä vasta kiire tuleekin.
-ap-Viimeisen tilaston mukaan ensisynnyttäjien keski-ikä on 29,1 vuotta. Eli et ole vielä kovinkaan vanha. Ehdit odottamaan kymmenen vuotta suht. rauhallisin mielin.
Meille syntyi kun äiti oli 36-vuotias, eikä vielä lähellekkään liian vanha.Mistäs tiedät, että löydät "nopeasti" uuden miehen joka haluaa heti lapsia kanssasi?
Siis mitä hittoa, ehtii odottaa 42-vuotiaaksi rauhallisin mielin? Älä viitsi puhua tuollaista soopaa. Hedelmällisyys alkaa kuule laskea jo parikymppisenä, ja yli 35 se suorastaan romahtaa. Myös keskenmenojen ja kehityshäiriöiden riski nousee jyrkästi kun lähestytään neljää kymppiä.
Ei niitä tilastoja kannata niin tuijottaa. 35-38-vuotiaana sain kolme tervettä lasta normaalien raskauksien ja synnytyksien keralla. Ja jokainen tärppäsi ekalla yrityksellä.
Tässä on taas yksi esimerkki miten ei ymmärretä tilastoja ja niiden merkitystä.
Esimerkki: tilaston mukaan korista nostamalla 70% nostajista saa punaisen pallon ja 30% saa sinisen pallon. Punaisen pallon saamisella on siis huomattavasti suurempi todennäköisyys. Jos joku kuitenkin nostaa korista sinisen pallon, se ei tarkoita että tilasto olisi potaskaa ja siihen ei ole uskomista. Tilasto pitää yhä paikkansa, sinisen pallon nostaja kuuluu niihin 30% jotka saavat sinisen pallon.
On aivan naurettavaa väittää, että jos tilastollinen asia ei sattunut osumaan omalle kohdalle, niin tilastot valehtelevat. Näin ei ole. Jos tilasto olisi väittänyt 100%:n todennäköisyydellä tulevan punaisen pallon, silloin tilasto olisi väärässä. Pienellä, vaikka 0,01% todennäköisyydellä jollekin otannasta osuu sininen pallo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että lapsen hinku on niin kova, että sen eteen uhrataan rakkaus ja parisuhde. En ymmärrä.
Jos toista rakastaa ja tietää hänen haluavan lapsen, niin yleensä sitä yrittää toteuttaa rakastamansa henkilön toiveet.
Ilmeiesti aloittaja ei sitten rakasta miestään, koska hän ei halua toteuttaa tämä toivetta lapsettomuudesta.
Kyllä. Rakkaus toimii molempiin suuntiin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei mies ole osannut kertoa, mitkä ovat ne syyt, miksi hän ei halua lasta. Kun syitä e tiedä, niin toinen jää yksin tyhjän päälle ilman ymmärrystä ja siinä tilanteessa on hankala rakastaa.
Ap, kerro miehelle että haluat lapsia, ja että 32 alkaa kolkutella viimeistä ikää jolloin siihen on syytä ryhtyä paneutumaan. Joten pyydät häntä kertomaan, haluaako lapsia vai ei. Ja jos ei, sinun on tehtävä omat johtipäätökset.
Jos hän sanoo kyllä, niin sano sitten että jätät pillerit pois saman tien. Jos hän sanoo kyllä mutta ei vielä, sano että harkinta-aika on nyt käytetty, nyt täytyy saada kyllä tai ei. Voit sanoa että annat hänelle kuun loppuun aikaa miettiä asiaa, ja sitten pillerit jätetään pois.
Ja jos sitä kyllää ei ala kuulua, sinun on ihan turha uhkailla erolla, sitten vaan eroat.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kerro miehelle että haluat lapsia, ja että 32 alkaa kolkutella viimeistä ikää jolloin siihen on syytä ryhtyä paneutumaan. Joten pyydät häntä kertomaan, haluaako lapsia vai ei. Ja jos ei, sinun on tehtävä omat johtipäätökset.
Jos hän sanoo kyllä, niin sano sitten että jätät pillerit pois saman tien. Jos hän sanoo kyllä mutta ei vielä, sano että harkinta-aika on nyt käytetty, nyt täytyy saada kyllä tai ei. Voit sanoa että annat hänelle kuun loppuun aikaa miettiä asiaa, ja sitten pillerit jätetään pois.Ja jos sitä kyllää ei ala kuulua, sinun on ihan turha uhkailla erolla, sitten vaan eroat.
Juuri näin! Muistakaa että joskus elämässä kannattaa olla itsekäs, vaikka tarkoittaa toisen jättämistä, suruja, murheita yms. AP löytää varmasti uuden miehen, joka tosissaan haluaa perustaa perheen. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Oon niin surullinen. Ja mies edelleen sanoo, että ehkä joskus mutta se ei tajua että multa loppuu aika, ei siltä. Tää on niin kamalaa ja surullista.
Mies ei välttämättä hoksaa sitä että naisen pitää hankkia lapset tietyssä iässä - omakohtainen kokemus puuttuu. Mies kun voi tehdä lapsia vielä 5kymppisenäkin.
Oletko sanonut, että naisen pitää saada lapsia tietyssä iässä ja jos aiot lapsia hankkia, nyt on tehtävä liike. Mies varmasti möksähtää ja suuttuu. Hyvällä tuurilla hän viikon tai parin tai kuukauden päästä on pohtinut asiaa, mahdollisesti jutellut omien kavereidensa kanssa ja ehkä muuttaa mieltään.
Onhan se vaikeaa sanoa noin. Mutta jos ero on mielessä niin reilua olisi antaa miehelle mahdollisuus ja sanoa juuri nuo asiat suoraan, vaikka se tosi vaikeaa onkin. Voi olla, että olet jo sanonutkin ... jos näin on niin onko mies pohtinut asiaa?
119 jatkaa vielä jos mieheltä kysyy haluaako lapsia niin siinä ikään kuin antaa asiaa miehen päätettävksi. Kumminkin, asiat kannattaa selittää yleensä omalta kantilta eikä toisen kantilta. Jos kysyy haluatko lapsia se on ikään kuin huono tulokulma. Parempi on esim. haluan lapsia, haluatko sinä myös?
Siis tyyliin suoraan että haluat lapsia, on tärkeä asia eikä voi odottaa. On aika tärkeää, että muotoilee asian omien tuntemusten kuvailemisella eikä tyyliin "sä et sitä sinäkö tätä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin kaikkien asiantuntijoiden, lehtien ja palstojen mukaan on kiire. Ja uuden miehen etsimiseen menee aikaa, entäs jos jään tähän odottamaan ja sitten muutaman vuoden päästä tilanne ei ole edelleenkään muuttunut mihinkään. Silloinhan sitä vasta kiire tuleekin.
-ap-Viimeisen tilaston mukaan ensisynnyttäjien keski-ikä on 29,1 vuotta. Eli et ole vielä kovinkaan vanha. Ehdit odottamaan kymmenen vuotta suht. rauhallisin mielin.
Meille syntyi kun äiti oli 36-vuotias, eikä vielä lähellekkään liian vanha.Mistäs tiedät, että löydät "nopeasti" uuden miehen joka haluaa heti lapsia kanssasi?
Siis mitä hittoa, ehtii odottaa 42-vuotiaaksi rauhallisin mielin? Älä viitsi puhua tuollaista soopaa. Hedelmällisyys alkaa kuule laskea jo parikymppisenä, ja yli 35 se suorastaan romahtaa. Myös keskenmenojen ja kehityshäiriöiden riski nousee jyrkästi kun lähestytään neljää kymppiä.
Ei niitä tilastoja kannata niin tuijottaa. 35-38-vuotiaana sain kolme tervettä lasta normaalien raskauksien ja synnytyksien keralla. Ja jokainen tärppäsi ekalla yrityksellä.
Tässä on taas yksi esimerkki miten ei ymmärretä tilastoja ja niiden merkitystä.
Esimerkki: tilaston mukaan korista nostamalla 70% nostajista saa punaisen pallon ja 30% saa sinisen pallon. Punaisen pallon saamisella on siis huomattavasti suurempi todennäköisyys. Jos joku kuitenkin nostaa korista sinisen pallon, se ei tarkoita että tilasto olisi potaskaa ja siihen ei ole uskomista. Tilasto pitää yhä paikkansa, sinisen pallon nostaja kuuluu niihin 30% jotka saavat sinisen pallon.
On aivan naurettavaa väittää, että jos tilastollinen asia ei sattunut osumaan omalle kohdalle, niin tilastot valehtelevat. Näin ei ole. Jos tilasto olisi väittänyt 100%:n todennäköisyydellä tulevan punaisen pallon, silloin tilasto olisi väärässä. Pienellä, vaikka 0,01% todennäköisyydellä jollekin otannasta osuu sininen pallo.
Ja lisäksi se, että ensisynnyttäjän keski-ikä on noussut ei tarkoita sitä, että nykyisin lapsia voi saada aiempaa vanhempana, vaan ainoastaan että moni odottaa nykyisin pidempään esim. opiskelujen takia ja sen vaikutuksesta ensisynnyttäjien keski-ikä kyllä nousee, mutta samalla myös kasvaa niiden määrä jotka odottivat liian pitkälle eivätkä koskaan saakaan lasta.
T. Ilmeisesti ikuisesti lapseton
Tai sitten naisensa ei halua, mutta mies kyllä. Pettää sillä aikaa minun kanssa, jos tulisin raskaaksi. Vaihtaisi siinä tapauksessa heti.
Minä kävin tuota samaa keskustelua monta vuotta. Lopulta kun uhkasin erolla, mies suostui.
Kuitenkin kun oli yksi lapsi saatu, ei enää suostunutkaan toiseen. Taas samaa keskustelua, mutta nyt minun oli vaikeampi lähteä kun en halunnut rikkoa lapsen perhettä. Jäin odottamaan kunnes olin liian vanha. Mies saavutti tavoitteensa.
Tai ei, koska erosin hänestä lopulta kuitenkin.
Huijaaminen kostautuu. Kiristäminen ja pakottaminen kostautuu. Jäljelle ei jää kun rehellisyys toiselle ja itselle. Itselle siitä, että on asioita joita toiselle ei voi antaa anteeksi.
Onko sillä parisuhteella siis jokin merkitys jos ideana on vain lisääntyminen? Oksettaa ajatus noinkin isosta vastuusta vain toisen vuoksi.
Terkut kaikille miehillä jotka ovat tässä tilanteessa, taivuin vaimon mieliksi, toki olen oppinut pitämään jälkeläistä tärkeänä mutta mitä tulee minun ja vaimon intohimolle, se kuoli jo aikoja sitten.