Kokeeko kukaan muu, että on mielenterveysongelmien vuoksi "menettänyt" oikeutensa lisääntyä?
Itselläni on traumatausta ja siitä seuranneita mt-ongelmia. Tämän vuoksi elämä ei ole mennyt kuten oli suunnitellut. Nytemmin on alkanut tuntua, että näiden mt-ongelmien vuoksi minulla ei ole enää oikeutta lisääntyä. Ja jos sen tekisin, koen, että minut tuomittaisiin siitä näin viallisena ihmisenä menin lisääntymään.
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani vointi siis alkaa olla jo parempi terapian johdosta, mutta minulla on todettu persoonallisuushäiriö (riippuvainen persoona) joka tulee pysymään papereissani hamaan tulevaisuuteen asti. Tämän varjossa siis koen, että minua pidetään lähtökohtaisesti sekä terveydenhuollon että läheisteni mielestäni epäkelpona vanhemmaksi. Kukaan ei ole tätä sanonu tietysti suoraan tämän palstan ulkopuolella, mutta ylipäätään yhteiskunnan puolesta viesti tuntuu olevan selkeä.
Itse jaksan edelleen haaveilla, opiskelen korkeakoulussa, työ on, tulevaisuus näyttää siis sinänsä hyvältä.
Ap
Uskon, että meillä kaikilla on omat murheemme ja taakkamme. Some ja muut kanavat antavat kuvaa, että vain täydellisillä, menestyineillä ja muuten kaikin tavoin tasapainoisilla ihmisillä olisi lupa lisääntyä. Harva ihminen on täysin tasapainoinen, vaan jokaisella on ne omat haavat ja piirteet, jotka maustavat sitä omaa vanhemmuutta.
Ei tarvitse olla täydellinen tullakseen vanhemmaksi. Suurin osa vanhemmista on ihan tavallisia ihmisä, jotka eivät edes tiedosta omia epätäydellisyyden kohtiaan. Riippuvainen persoonallisuus on jotain, mille voi tehdä paljonkin. Riittää, että tiedostaa ongelman ja osaa tarkkailla, milloin ja missä se vaikuttaa eniten vanhemmuuteen, että taistelee ja vaikka epäonnistuu, pystyy nousemaan jälleen.
Itse en tunne oikein ketään tasapainoista vanhempaa. Itselläni on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, samoin siskollani, toisella siskollani on muita vanhemmuudenongelmia, yksi kaverini on tunne-elämältään melko epätasainen, yksi pariskunta ei oikein hirveästi jaksa tehdä mitään lasten kanssa, toiset eroavat, toisilla on useampia isäehdokkaita, toiset eivät panosta lasten kasvatuksessa henkisiin arvoihin tai eivät opeta puhumaan tunteista, toiset eivät välitä kiusaajalapsensa käyttäytymisestä ja jotkut antavat lapsensa lihoa.
Avoimuus ja rehellisyys omaa epätäydellisyyttä kohtaan auttaa. Lapselle kannattaa jossain vaiheessa myös kertoa, että millaisesta häiriöstä on kyse, mutta että siihen saa hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Oletpa katkera ihminen. Itseasiassa, jos noista selviää sairastumatta vaikka skitsofreniaan, niin on aika vahva ihminen. Jo pelkkä synnytys voi laukaista psykoosin, jos on kovin kivunloinen tm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[Miten tuomittu ja tuomionsa kärsinyt pedofiili? Onko oikein, että kärsii loppuikänsä stigmasta ja pidetään epäsopivana vanhemmaksi?
Tuomion kärsiminen ei valitettavasti yhdenkään rikollisen kohdalla suoraan tarkoita parantumista tai tapojen muuttumista.
Eikä oireeton jakso mielenterveysongelmista lopullisesti toipumista. No miten on, joutuvatko jotkut kantamaan koko ikänsä psyykkisen sairautensa stigmas ja toiset ei? Kuka vetää rajan ja missä se kulkee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen olleeni oikeutettu hankkimaan lapsia, menneistä masennuksista huolimatta. On niitä kaikilla ns "terveilläkin". Kaikki eivät vaan hae niihin apua, ettei jää merkintöjä. Masennukseni ei ole ollut muutenkaan ns. sisäsyntyistä vaan niille on ollut aina suora syy yhteys, joten koen ettei itsellä ole varsinaista masennus sairautta.
Sinä ja sinun oikeutesi. Oletko ajatellut lapsen oikeutta vakaaseen ja täyspäiseen vanhempaan? Siitä tässä on kyse. Ajattele asiaa lapsen kannalta. Sinä ja sinun oikeutesi, halusi ja uhrimentaliteettisi ovat kyllä jo kaikkien tiedossa. Niitä ei tarvitse lisää enää alleviivata.
Olen täysin vakaa ja täysin täyspäinen vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen olleeni oikeutettu hankkimaan lapsia, menneistä masennuksista huolimatta. On niitä kaikilla ns "terveilläkin". Kaikki eivät vaan hae niihin apua, ettei jää merkintöjä. Masennukseni ei ole ollut muutenkaan ns. sisäsyntyistä vaan niille on ollut aina suora syy yhteys, joten koen ettei itsellä ole varsinaista masennus sairautta.
Sinä ja sinun oikeutesi. Oletko ajatellut lapsen oikeutta vakaaseen ja täyspäiseen vanhempaan? Siitä tässä on kyse. Ajattele asiaa lapsen kannalta. Sinä ja sinun oikeutesi, halusi ja uhrimentaliteettisi ovat kyllä jo kaikkien tiedossa. Niitä ei tarvitse lisää enää alleviivata.
Täyspäisempi minä olen kun tuollainen suuvaahdossa raivoava kaheli. En ala tässä todistella pätevyyttäni vanhemmaksi, koska tiedän itse mitä olen ja mitä en ole.
Miksi sitten aloitit koko ketjun todistellaksesi itsellesi ja muille olevasi kelvollinen vanhemmaksi? Ja sitten kun kaikki eivät tuekaan näkemyksiäsi ja taputtele selkään, niin uhriudut ja vollotat stigmoistasi(yllättäen muiden aiheuttamia). Hanki vaikka 20 lasta, mutta älä kysele mielipiteitä, jos niitä et halua/kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Oletpa katkera ihminen. Itseasiassa, jos noista selviää sairastumatta vaikka skitsofreniaan, niin on aika vahva ihminen. Jo pelkkä synnytys voi laukaista psykoosin, jos on kovin kivunloinen tm.
Skitsofrenia vaatii perinnöllisen alttiuden. Synnytys laukaisee psykoosin? Varmasti näin jos lepakoita valmiiksi tapulissa. Tällaisten tapausten kannattaa tarkkaan miettiä mitä lapsi tarvitsee. Ei siis sitä mitä itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Voin kertoa, että olen myös sairausaikanani kokenut sellaista, jota suurin osa ei kestä. Vanhemmuus on siihen nähden lastenleikkiä. Katsos, osa meistä joutuu kokemaan kovempia kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen olleeni oikeutettu hankkimaan lapsia, menneistä masennuksista huolimatta. On niitä kaikilla ns "terveilläkin". Kaikki eivät vaan hae niihin apua, ettei jää merkintöjä. Masennukseni ei ole ollut muutenkaan ns. sisäsyntyistä vaan niille on ollut aina suora syy yhteys, joten koen ettei itsellä ole varsinaista masennus sairautta.
Sinä ja sinun oikeutesi. Oletko ajatellut lapsen oikeutta vakaaseen ja täyspäiseen vanhempaan? Siitä tässä on kyse. Ajattele asiaa lapsen kannalta. Sinä ja sinun oikeutesi, halusi ja uhrimentaliteettisi ovat kyllä jo kaikkien tiedossa. Niitä ei tarvitse lisää enää alleviivata.
Olen täysin vakaa ja täysin täyspäinen vanhempi.
Et vaikuta sellaiselta. Montako lasta sinulla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen olleeni oikeutettu hankkimaan lapsia, menneistä masennuksista huolimatta. On niitä kaikilla ns "terveilläkin". Kaikki eivät vaan hae niihin apua, ettei jää merkintöjä. Masennukseni ei ole ollut muutenkaan ns. sisäsyntyistä vaan niille on ollut aina suora syy yhteys, joten koen ettei itsellä ole varsinaista masennus sairautta.
Sinä ja sinun oikeutesi. Oletko ajatellut lapsen oikeutta vakaaseen ja täyspäiseen vanhempaan? Siitä tässä on kyse. Ajattele asiaa lapsen kannalta. Sinä ja sinun oikeutesi, halusi ja uhrimentaliteettisi ovat kyllä jo kaikkien tiedossa. Niitä ei tarvitse lisää enää alleviivata.
Täyspäisempi minä olen kun tuollainen suuvaahdossa raivoava kaheli. En ala tässä todistella pätevyyttäni vanhemmaksi, koska tiedän itse mitä olen ja mitä en ole.
Miksi sitten aloitit koko ketjun todistellaksesi itsellesi ja muille olevasi kelvollinen vanhemmaksi? Ja sitten kun kaikki eivät tuekaan näkemyksiäsi ja taputtele selkään, niin uhriudut ja vollotat stigmoistasi(yllättäen muiden aiheuttamia). Hanki vaikka 20 lasta, mutta älä kysele mielipiteitä, jos niitä et halua/kestä.
Aloitinko? Ihanko totta.. Tulin äsken mukaan keskusteluun niin kun aika monet muutkin. Se kai täällä av:lla on tapana? Puhdista kristallipallos, se tuntuu olevan aika samea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Hyvin kestää pää.
Joo se on se ennakkoluulo, että psyykkisesti sairaat olis heikkoja eikä kestäis normaalia elämää :D kun se normaali elämä tuntuu ihan luksuselämältä sen psyykeoirehelvetin jälkeen. Nää terveet luulee, että vanhemmuus on jotenkin tosi raskasta, mutta kyllä se mt-sairauden pahin vaihe vie mennen tullen voiton normaalielämän hankaluuksista. Sitten kun parantunut tai saanut parantumattman sairauden hoitotasapainoon, niin voi että kun elämä on helppoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Oletpa katkera ihminen. Itseasiassa, jos noista selviää sairastumatta vaikka skitsofreniaan, niin on aika vahva ihminen. Jo pelkkä synnytys voi laukaista psykoosin, jos on kovin kivunloinen tm.
Skitsofrenia vaatii perinnöllisen alttiuden. Synnytys laukaisee psykoosin? Varmasti näin jos lepakoita valmiiksi tapulissa. Tällaisten tapausten kannattaa tarkkaan miettiä mitä lapsi tarvitsee. Ei siis sitä mitä itse haluaa.
Ei tainnut sitten ihan hirveästi olla lepakoita tapulissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Voin kertoa, että olen myös sairausaikanani kokenut sellaista, jota suurin osa ei kestä. Vanhemmuus on siihen nähden lastenleikkiä. Katsos, osa meistä joutuu kokemaan kovempia kuin toiset.
Höpöhöpö hupiakka. Et ole kertonut vielä mitään mitä olisit joutunut kokemaan. Tuollaiset ammattiuhriutujat on nähty jotka eivät meinaa päästä yli edes neuvoloiden rutiinikysymyksistä, vaan ulisevat miten hirveää stigmaa tässä nyt kannetaan.
Nyt kaikki tässä ketjussa ylös, ulos ja lenkille! Sillähän ne mt-ongelmat lähtevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen olleeni oikeutettu hankkimaan lapsia, menneistä masennuksista huolimatta. On niitä kaikilla ns "terveilläkin". Kaikki eivät vaan hae niihin apua, ettei jää merkintöjä. Masennukseni ei ole ollut muutenkaan ns. sisäsyntyistä vaan niille on ollut aina suora syy yhteys, joten koen ettei itsellä ole varsinaista masennus sairautta.
Sinä ja sinun oikeutesi. Oletko ajatellut lapsen oikeutta vakaaseen ja täyspäiseen vanhempaan? Siitä tässä on kyse. Ajattele asiaa lapsen kannalta. Sinä ja sinun oikeutesi, halusi ja uhrimentaliteettisi ovat kyllä jo kaikkien tiedossa. Niitä ei tarvitse lisää enää alleviivata.
Täyspäisempi minä olen kun tuollainen suuvaahdossa raivoava kaheli. En ala tässä todistella pätevyyttäni vanhemmaksi, koska tiedän itse mitä olen ja mitä en ole.
Miksi sitten aloitit koko ketjun todistellaksesi itsellesi ja muille olevasi kelvollinen vanhemmaksi? Ja sitten kun kaikki eivät tuekaan näkemyksiäsi ja taputtele selkään, niin uhriudut ja vollotat stigmoistasi(yllättäen muiden aiheuttamia). Hanki vaikka 20 lasta, mutta älä kysele mielipiteitä, jos niitä et halua/kestä.
Kestäisitköhän sä jos kertoisin, mitä mieltä olen sun jutuistas? Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Hyvin kestää pää.
Joo se on se ennakkoluulo, että psyykkisesti sairaat olis heikkoja eikä kestäis normaalia elämää :D kun se normaali elämä tuntuu ihan luksuselämältä sen psyykeoirehelvetin jälkeen. Nää terveet luulee, että vanhemmuus on jotenkin tosi raskasta, mutta kyllä se mt-sairauden pahin vaihe vie mennen tullen voiton normaalielämän hankaluuksista. Sitten kun parantunut tai saanut parantumattman sairauden hoitotasapainoon, niin voi että kun elämä on helppoa!
Hohhoijaa, sairauksilla ja ongelmilla retostelua ja kurjuuden maksimointia. Ja mikä oli se logiikka minkä mukaan lapsia kannattaa tuollaiseen elämään hankkia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Voin kertoa, että olen myös sairausaikanani kokenut sellaista, jota suurin osa ei kestä. Vanhemmuus on siihen nähden lastenleikkiä. Katsos, osa meistä joutuu kokemaan kovempia kuin toiset.
Höpöhöpö hupiakka. Et ole kertonut vielä mitään mitä olisit joutunut kokemaan. Tuollaiset ammattiuhriutujat on nähty jotka eivät meinaa päästä yli edes neuvoloiden rutiinikysymyksistä, vaan ulisevat miten hirveää stigmaa tässä nyt kannetaan.
Itse en saanut mitään traumoja neuvolan kyselyistä. Ne oli ihan ymmärrettäviä, joskin tottakai kiusallisia. Olen tuo jota a.p:si luulit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia itsekin vakavista mt-ongelmista kärsivät ylipäänsä katsoisivat mielekkääksi lisääntyä? Eikö arki ole tarpeeksi haasteellista vai vaivat niin mieluisia, että niistä olisi mukava päästä jälkeläistenkin kärsimään? Nyt on 2017. Ketään ei jää vanhoina hoitamatta siksi, jos omia lapsia ei ole. Ei jää peltotyöt tekemättä tms. Surullista miten joidenkin järjenkäyttö on niin alkeellista, että minäminäminä-halu lapseen sumentaa logiikan ja vastuullisen ajattelun täysin. Joku lievä masennus josta jo parannuttu ja vastaavat eivät vaikuta mihinkään, mutta vakavat mt-ongelmat??? Haloo nyt oikeasti!
Eihän tässä kukaan ole lisääntymässä silloin kun sairaus on pahimmillaan päällä vaan vasta sitten kun sairaus on parantunut / oireet lievittyneet tarpeeksi (jos on elinikäinen sairaus).
Nyt puhutaan siitä, että STIGMA säilyy, vuosia vanhakin mt-sairaus näkyy koneella! tästäkin ketjusta huomaa kuinka suuresta stigmasta puhutaan. Onko se reilua, että muut ihmiset ovat sairastuttaneet jonkun henkilön ja sitten tältä henkilöltä evätään normaali loppuelämä?
Tietysti ne näkyvät koneella ja kuuluu näkyäkin! Vai olisiko hyvä jos kerran vuoteen tyhjennettäisiin hoitohistoriat? Sehän se helpottaisi tulevia hoitoja. Eihän sinua kukaan estä tulemasta paksuksi. Lapsen parasta niillä mahdollisilla kysymyksillä haetaan. Ei ole reilua, jos muut ihmiset(vanhemmat) sairastuttavat lapsensa ja näin eväävät tältä normaalin loppuelämän. Kertoisitko miten tartutetaan/sairastutetaan ihminen loppuelämäksi mielensairauteen ulkopuolisten toimesta? Mikä diagnoosisi on? Paranoidinen uhriutuvuus?
Psyykesairaudet johtuvat huonoista kokemuksista, traumoista ja vaikeista elinolosuhteista. Siten.
Aikamoista yksinkertaistamista. Kertoisitko hieman tarkemmin? Vai onko kyseessä vaikea lapsuus/nuoruus, lievää kiusaamista jne. jota 99% ihmisistä? Jos noista pää hajoaa, niin vanhemmuutta ei tule kestämään missään tapauksessa.
Hyvin kestää pää.
Joo se on se ennakkoluulo, että psyykkisesti sairaat olis heikkoja eikä kestäis normaalia elämää :D kun se normaali elämä tuntuu ihan luksuselämältä sen psyykeoirehelvetin jälkeen. Nää terveet luulee, että vanhemmuus on jotenkin tosi raskasta, mutta kyllä se mt-sairauden pahin vaihe vie mennen tullen voiton normaalielämän hankaluuksista. Sitten kun parantunut tai saanut parantumattman sairauden hoitotasapainoon, niin voi että kun elämä on helppoa!
Hohhoijaa, sairauksilla ja ongelmilla retostelua ja kurjuuden maksimointia. Ja mikä oli se logiikka minkä mukaan lapsia kannattaa tuollaiseen elämään hankkia?
Sun ei ehkä kannatakaan. Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen olleeni oikeutettu hankkimaan lapsia, menneistä masennuksista huolimatta. On niitä kaikilla ns "terveilläkin". Kaikki eivät vaan hae niihin apua, ettei jää merkintöjä. Masennukseni ei ole ollut muutenkaan ns. sisäsyntyistä vaan niille on ollut aina suora syy yhteys, joten koen ettei itsellä ole varsinaista masennus sairautta.
Sinä ja sinun oikeutesi. Oletko ajatellut lapsen oikeutta vakaaseen ja täyspäiseen vanhempaan? Siitä tässä on kyse. Ajattele asiaa lapsen kannalta. Sinä ja sinun oikeutesi, halusi ja uhrimentaliteettisi ovat kyllä jo kaikkien tiedossa. Niitä ei tarvitse lisää enää alleviivata.
Täyspäisempi minä olen kun tuollainen suuvaahdossa raivoava kaheli. En ala tässä todistella pätevyyttäni vanhemmaksi, koska tiedän itse mitä olen ja mitä en ole.
Miksi sitten aloitit koko ketjun todistellaksesi itsellesi ja muille olevasi kelvollinen vanhemmaksi? Ja sitten kun kaikki eivät tuekaan näkemyksiäsi ja taputtele selkään, niin uhriudut ja vollotat stigmoistasi(yllättäen muiden aiheuttamia). Hanki vaikka 20 lasta, mutta älä kysele mielipiteitä, jos niitä et halua/kestä.
Kestäisitköhän sä jos kertoisin, mitä mieltä olen sun jutuistas? Sivusta.
Mielipiteesi eivät kuulu minulle. Jos haluaisin jostain syystä niitä kuulla niin teen aloituksen jossa niitä pyydän niin kuin tässä ketjussa tehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen olleeni oikeutettu hankkimaan lapsia, menneistä masennuksista huolimatta. On niitä kaikilla ns "terveilläkin". Kaikki eivät vaan hae niihin apua, ettei jää merkintöjä. Masennukseni ei ole ollut muutenkaan ns. sisäsyntyistä vaan niille on ollut aina suora syy yhteys, joten koen ettei itsellä ole varsinaista masennus sairautta.
Sinä ja sinun oikeutesi. Oletko ajatellut lapsen oikeutta vakaaseen ja täyspäiseen vanhempaan? Siitä tässä on kyse. Ajattele asiaa lapsen kannalta. Sinä ja sinun oikeutesi, halusi ja uhrimentaliteettisi ovat kyllä jo kaikkien tiedossa. Niitä ei tarvitse lisää enää alleviivata.
Täyspäisempi minä olen kun tuollainen suuvaahdossa raivoava kaheli. En ala tässä todistella pätevyyttäni vanhemmaksi, koska tiedän itse mitä olen ja mitä en ole.
Miksi sitten aloitit koko ketjun todistellaksesi itsellesi ja muille olevasi kelvollinen vanhemmaksi? Ja sitten kun kaikki eivät tuekaan näkemyksiäsi ja taputtele selkään, niin uhriudut ja vollotat stigmoistasi(yllättäen muiden aiheuttamia). Hanki vaikka 20 lasta, mutta älä kysele mielipiteitä, jos niitä et halua/kestä.
Kestäisitköhän sä jos kertoisin, mitä mieltä olen sun jutuistas? Sivusta.
Mielipiteesi eivät kuulu minulle. Jos haluaisin jostain syystä niitä kuulla niin teen aloituksen jossa niitä pyydän niin kuin tässä ketjussa tehtiin.
En alentuiskaan sun tasolles.
Hyvin kestää pää.