Kysymys naisille avioehdosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No eikö se nyt mene siinä, kun puhutaan esimerkiksi hääjuhlista, sormuksista ja sukunimen vaihdoistakin.

Eihän avioituminen vaadi ainuttakaan kohtaa noista mainitsemistasi.

Ei, mutta kyllä niistä yleensä puhutaan, vähintään sen verran että todetaan että niitä ei tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Mies joka on lukenut tämän ketjun läpi ja vielä suostuu jonkun naisen kanssa avioon ilman avioehtoa, täytyy olla oikeasti psyykkisesti jälkeenjäänyt idiootti.

Ketju, jossa naiset itse kertovat oman minänsä.

Miksi avioehtoon suostumaton nainen ei mielestäsi ole se idiootti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vaan voi ymmärtää ihmisiä jotka menevät naimisiin pitäen kuitenkin toista Jalkaa oven välissä. Miksi sitten mennä naimisiin? Hyvää elämää voi varmasti elää myös avoliitossa niin että Molemmilla on myös omat elämänsä ja omaisuutensa. Naimisiin mennessä kaksi elämää yhdistyy ja luvataan pysyä siinä kunnes kuolema erottaa, silloin tuodaan yhteiseen elämään ne hyvät ja huonot asiat mitä itsellä oli ennen liittoa. Ts, velat ja rahat myös.

Miksi ottaa riski, että toinen on väärin motiivein liikenteessä?

Ei kannata mennä naimisiin henkilön kanssa kenen epäilet olevan kanssasi väärin motiivein.

Ei tarvitse erikseen epäillä. Tämä on varotoimenpide. Vähän kuin vakuutus. Ei minulla ole mitään syytä epäillä, että talo syttyisi palamaan, mutta onpahan senkin varalta turvassa, jos niin pääsee käymään.

Okei. Miten varmistat ettei puoliso tapa sinua kun nukut? Tai miten olet varautunut siihen ettei hän varasta yhteisestä kodistanne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vaan voi ymmärtää ihmisiä jotka menevät naimisiin pitäen kuitenkin toista Jalkaa oven välissä. Miksi sitten mennä naimisiin? Hyvää elämää voi varmasti elää myös avoliitossa niin että Molemmilla on myös omat elämänsä ja omaisuutensa. Naimisiin mennessä kaksi elämää yhdistyy ja luvataan pysyä siinä kunnes kuolema erottaa, silloin tuodaan yhteiseen elämään ne hyvät ja huonot asiat mitä itsellä oli ennen liittoa. Ts, velat ja rahat myös.

Koska halutaan se show. Itse avioliitto ei merkitse näille mitään. Koska avoliittohan ajaa aivan saman asian kuin avioehto ja mikä parasta - ei tarvitse tehdä minkäänlaisia ehtoja.

Toiset haluaa leikkiä avioparia.

Sinä varmaan solmit työsopimuksetkin suullisesti ihan kahden kesken työnantajan kanssa. Mitä sitä turhia, kyllä työsuhde jatkuu auvoisena ilman ristiriitoja sinun eläkeikään asti. Tuttaville lainaat rahaa pelkästään suupuheella, miten takaisinmaksu hoidetaan. Ostat mökkitontin tai auton ilman mitään papereita, eihän niissä nyt mikään voi mennä pieleen. Vakuutuksia sinulla ei tietenkään ole, et ole aikonut loukkaantua tai polttaa asuntoasi.

Luotatko sinä kaikkiin ihmisiin yhtä paljon kuin aviopuolisoosi? Minä en ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vaan voi ymmärtää ihmisiä jotka menevät naimisiin pitäen kuitenkin toista Jalkaa oven välissä. Miksi sitten mennä naimisiin? Hyvää elämää voi varmasti elää myös avoliitossa niin että Molemmilla on myös omat elämänsä ja omaisuutensa. Naimisiin mennessä kaksi elämää yhdistyy ja luvataan pysyä siinä kunnes kuolema erottaa, silloin tuodaan yhteiseen elämään ne hyvät ja huonot asiat mitä itsellä oli ennen liittoa. Ts, velat ja rahat myös.

Miksi ottaa riski, että toinen on väärin motiivein liikenteessä?

Ei kannata mennä naimisiin henkilön kanssa kenen epäilet olevan kanssasi väärin motiivein.

Ei tarvitse erikseen epäillä. Tämä on varotoimenpide. Vähän kuin vakuutus. Ei minulla ole mitään syytä epäillä, että talo syttyisi palamaan, mutta onpahan senkin varalta turvassa, jos niin pääsee käymään.

Tämä onkin hyvä. Samalla lailla siltä puolisolta voi kysyä, että jätetäänkö kotivakuutus ja auton kasko ottamatta, koska eihän sitä nyt sillä lailla pidä varautua siihen että jotain pahaa, suunnittelematonta voisi elämässä tapahtua. Se on epäluottamuksen merkki, jos ajattelee että talo saattaisi palaa ja haluaa että asiat on silloin kunnossa.

Ja se talon palaminen on vielä huomattavan epätodennäköisempää kuin avioero. Joka vuosi ei pala kymmeniä prosenttiyksiköitä Suomen taloista.

Vierailija kirjoitti:

Mies joka on lukenut tämän ketjun läpi ja vielä suostuu jonkun naisen kanssa avioon ilman avioehtoa, täytyy olla oikeasti psyykkisesti jälkeenjäänyt idiootti.

Ketju, jossa naiset itse kertovat oman minänsä.

Ei minun kanssani tarvitse kenenkään mennä naimisiin :) jos en ikinä löydä miestä kenelle avioliitto tarkoittaa samaa kuin minulle, en mene ikinä naimisiin. Yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vaan voi ymmärtää ihmisiä jotka menevät naimisiin pitäen kuitenkin toista Jalkaa oven välissä. Miksi sitten mennä naimisiin? Hyvää elämää voi varmasti elää myös avoliitossa niin että Molemmilla on myös omat elämänsä ja omaisuutensa. Naimisiin mennessä kaksi elämää yhdistyy ja luvataan pysyä siinä kunnes kuolema erottaa, silloin tuodaan yhteiseen elämään ne hyvät ja huonot asiat mitä itsellä oli ennen liittoa. Ts, velat ja rahat myös.

Miksi ottaa riski, että toinen on väärin motiivein liikenteessä?

Ei kannata mennä naimisiin henkilön kanssa kenen epäilet olevan kanssasi väärin motiivein.

Ei tarvitse erikseen epäillä. Tämä on varotoimenpide. Vähän kuin vakuutus. Ei minulla ole mitään syytä epäillä, että talo syttyisi palamaan, mutta onpahan senkin varalta turvassa, jos niin pääsee käymään.

Tämä onkin hyvä. Samalla lailla siltä puolisolta voi kysyä, että jätetäänkö kotivakuutus ja auton kasko ottamatta, koska eihän sitä nyt sillä lailla pidä varautua siihen että jotain pahaa, suunnittelematonta voisi elämässä tapahtua. Se on epäluottamuksen merkki, jos ajattelee että talo saattaisi palaa ja haluaa että asiat on silloin kunnossa.

Ja se talon palaminen on vielä huomattavan epätodennäköisempää kuin avioero. Joka vuosi ei pala kymmeniä prosenttiyksiköitä Suomen taloista.

Vakuutus talon palamisen varalta olisi verrannollinen asiaan jos vakuutus koskisi tilannetta jossa puolisosi sytyttää tahallaan talonne palamaan. Koska ethän voi luottaa siihen ettei hän tekisi niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhuttiin jo aika varhaisessa vaiheessa suhdetta, että jos naimisiin mennään, tehdään avioehto. Emme ole mieheni kanssa yhdessä rahan takia, kumpikaan ei halua periä toista ja muutenkin on ns. omat rahat.

Ette halua periä toisianne, mitä ihmettä? Että ostatte vaikka asunnon ja toisen kuoltua toinen omistaa asunnon anoppinsa kanssa vai? Että käsket lankomiehen tulemaan hakemaan vaimovainaan korut, jotka sinä hänelle ostit tai muun omaisuuden?

En mimä ainakaan halua, että mieheni perii minua. Siksi teetin avioehdon, joka on voimassa myös kuoleman sattuessa ja lisäksi tein testamentin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies joka on lukenut tämän ketjun läpi ja vielä suostuu jonkun naisen kanssa avioon ilman avioehtoa, täytyy olla oikeasti psyykkisesti jälkeenjäänyt idiootti.

Ketju, jossa naiset itse kertovat oman minänsä.

Niin mitä se siis krtoo naisista, että lähes 90% täällä puolustaa avioehtoja?

Jälleen tyypillinen todiste naisen epärehellisyydestä , naivi ja lapsentasoinen yritys kääntää faktat pois todellisuudesta.

Sen sijaan se mitä ketju kertoo on, että lähes 100% naisista on absoluuttisia lompakkoloisia ja että lompakkoloisisuus on ilmiselvästikin naisessa oleva ominaisuus.

Voit ihan vapaasti pysyä naisista kaukana ja elää hyvää elämää poikaystäväsi kanssa, se on ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhuttiin jo aika varhaisessa vaiheessa suhdetta, että jos naimisiin mennään, tehdään avioehto. Emme ole mieheni kanssa yhdessä rahan takia, kumpikaan ei halua periä toista ja muutenkin on ns. omat rahat.

Ette halua periä toisianne, mitä ihmettä? Että ostatte vaikka asunnon ja toisen kuoltua toinen omistaa asunnon anoppinsa kanssa vai? Että käsket lankomiehen tulemaan hakemaan vaimovainaan korut, jotka sinä hänelle ostit tai muun omaisuuden?

En mimä ainakaan halua, että mieheni perii minua. Siksi teetin avioehdon, joka on voimassa myös kuoleman sattuessa ja lisäksi tein testamentin.

Siis aviomieshän on vain ns rakastajani ja elinkumppani tällä hetkellä. Hän ei ole sukua minulle oikeasti. Lapseni, joka ei ole mieheni lapsi, ja pari muuta läheisen sukulaisen lasta ovat oikeita sukulaisiani ja heille testamenttasin rahani. Että ne siis pysyvät suvussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kun muistutit, pitääkin ottaa puheeksi. Ollaan oltu naimisissa pari vuotta.

Miten voi loukkaamatta toista ehdottaa avioehtoa kun ollaan jo naimisissa? "kulta oon miettinyt pitäiskö sellainen hommata. Ihan vaan jos erotaan.. Ei tullut naimisiin mennessä mieleen, mutta nyt olen alkanut ajattelemaan.. Ei En minä eroa suunnittele, kunhan mietin jos erotaan niin minulle jää sitten pesämuna.. Mutta hei allekirjoitappas tämä!"

Mulla on siihen hyvät perusteet ja puolisoni on fiksu mies, joka ymmärtää järkipuhetta. En usko, että tämä tuottaa meillä mitään ongelmia. Eroon valmistautumisesta ei ole kyse, vaan kuolemaan (ja ei, testamentti ei pelkästään riitä meidän tapauksessamme).

Joo eihän näissä ikinä olla eroon valmistautumassa.. Mutta ihan varuiksi vaan ;)

Tässä iässä, missä me ollaan, kuolema on huomattavasti todennäköisempi vaihtoehto kuin ero. Jos haluat maalata eroja seinille, teethän sen omassa elämässäsi, et meidän.

Nykyään erotaan niin paljon , ei voi olla varma että eletään yhdessä elämän loppuun asti kunnes kuolema tulee väliin. Eli avioehto on viisas ratkaisu ja se mitä yhdessä kootaan niin on yhteistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on itsestäänselvyys että avioehto tehdään ennen naimisiin menoa. Ei tarvinnut lähteä kodista kun ero tuli.

Noniin tuossa tapauksessa tottakai kun naimisiin ollaan mentykkin periaatteella "kunnes jotain parempaa tulee vastaan" toisille avioliitto Tarkoittaa sitten jotain muuta.

en mennyt sillä periaatteella naimisiin että JOS parempaa tulee vastaan. Sen tiesin että ei olla yhdessä forever. Olen niin realisti. Ero tuli muutamien vuosien kuluttua, sentään saimme lapsen ja ei voi kun kiittää kun isäänsä että sai niin hyvät älykkyysgeenit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhuttiin jo ennen kihlausta ja ei siis menny ikinä kihloihin koska selvisi että avioliitto tarkoittaa meille ihan eriasioita :) varmaan erotaan tässä joskus koska haluan kyllä naimisiin.

Voi ei :( Tuo on kyllä ikävää, jos kumppani ei suostu avioehtoon ja sitä tajuaa, että se toinen on rahan perään.

Avioehdollahan ei ole merkitystä liiton aikana, ainoastaan erotilanteessa.

Avioliitolla ei ole merkitystä, jos on valmistautumassa eroon jo ennen sitä.

Mutta jos ei ole aikeissa erota, ei sillä avioehdolla ole mitään merkitystä. Sen ymmärrän, että avioehdon ehdottaminen ottaa päähän, jos itse on jollain tasolla epäillyt liiton kestoa. Avioehdon allekirjoittaminen on se paras näyttö siitä, että rakastaa toista itsenään eikä mahdollisen varallisuuden takia ja eikä mieti eroa. Avioehdosta kieltäytyminen on nimenomaan eroon valmistautumista, koska vain erotilanteessa avioehdolla on merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on itsestäänselvyys että avioehto tehdään ennen naimisiin menoa. Ei tarvinnut lähteä kodista kun ero tuli.

Missä sun puoliso sitten oli asunut, jos se ei kodista lähtenyt?

samassa kodissa asuttiin mutta mies lähti mutta ei tarvinnut kotia puolittaa. Ts myydä. Koti oli jo ennenku mies tuli elämään ja maksettu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhuttiin jo aika varhaisessa vaiheessa suhdetta, että jos naimisiin mennään, tehdään avioehto. Emme ole mieheni kanssa yhdessä rahan takia, kumpikaan ei halua periä toista ja muutenkin on ns. omat rahat.

Ette halua periä toisianne, mitä ihmettä? Että ostatte vaikka asunnon ja toisen kuoltua toinen omistaa asunnon anoppinsa kanssa vai? Että käsket lankomiehen tulemaan hakemaan vaimovainaan korut, jotka sinä hänelle ostit tai muun omaisuuden?

En mimä ainakaan halua, että mieheni perii minua. Siksi teetin avioehdon, joka on voimassa myös kuoleman sattuessa ja lisäksi tein testamentin.

Siis aviomieshän on vain ns rakastajani ja elinkumppani tällä hetkellä. Hän ei ole sukua minulle oikeasti. Lapseni, joka ei ole mieheni lapsi, ja pari muuta läheisen sukulaisen lasta ovat oikeita sukulaisiani ja heille testamenttasin rahani. Että ne siis pysyvät suvussa.

Juuri tämän takia avioehdot ja testamentit ovat nykyään niin tärkeitä. Lait ovat ajalta, jolloin avioliitto yhdisti kaksi sukua ja perintö meni selkeästi parin lapsille tai lasten puuttuessa sisaruksille. Nyt on entistä liittoa, entisestä liitosta lasta, lapsetonta liittoa, sukua ja entistä sukua - parempi maksaa lakimiehelle jonkin verran täsmällisten paperien tekemisestä etukäteen kuin suuria summia perintösotkujen selvittämisestä jälkikäteen. Jos joku pitää tätä rakkauden puutteena... no, en sanoisi fiksuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on itsestäänselvyys että avioehto tehdään ennen naimisiin menoa. Ei tarvinnut lähteä kodista kun ero tuli.

Noniin tuossa tapauksessa tottakai kun naimisiin ollaan mentykkin periaatteella "kunnes jotain parempaa tulee vastaan" toisille avioliitto Tarkoittaa sitten jotain muuta.

en mennyt sillä periaatteella naimisiin että JOS parempaa tulee vastaan. Sen tiesin että ei olla yhdessä forever. Olen niin realisti. Ero tuli muutamien vuosien kuluttua, sentään saimme lapsen ja ei voi kun kiittää kun isäänsä että sai niin hyvät älykkyysgeenit. 

Voi Luoja :D menit naimisiin ja lupasit ikuisesti kuitenkin koko ajan ajatellen että kyllä tästä vielä erotaan? Ei hyvää päivää mikä ääliö. Olisit nyt edes valehdellut kuvitelleesi rakastavasi miestäsi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhuttiin jo aika varhaisessa vaiheessa suhdetta, että jos naimisiin mennään, tehdään avioehto. Emme ole mieheni kanssa yhdessä rahan takia, kumpikaan ei halua periä toista ja muutenkin on ns. omat rahat.

Avioehto ei poista puolison perintöoikeutta. Jos avioliitossa oleva henkilö kuolee ilman rintaperillisiä, puoliso perii hänet - täysin riippumatta siitä, oliko puolisoilla avioehto vai ei.

Minusta olisi avioehdon laatimisen yhteydessä reilua keskustella testamenteista, jottei puoliso kuvittelisi perivänsä kaikkea. Riipuu hänen rahatilanteestaan testamenttaisinko kaiken asunnon ulkopuolisen omaisuuden nuoremmille sukupolville (kummilapset jne.).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me puhuttiin jo ennen kihlausta ja ei siis menny ikinä kihloihin koska selvisi että avioliitto tarkoittaa meille ihan eriasioita :) varmaan erotaan tässä joskus koska haluan kyllä naimisiin.

Voi ei :( Tuo on kyllä ikävää, jos kumppani ei suostu avioehtoon ja sitä tajuaa, että se toinen on rahan perään.

Avioehdollahan ei ole merkitystä liiton aikana, ainoastaan erotilanteessa.

Avioliitolla ei ole merkitystä, jos on valmistautumassa eroon jo ennen sitä.

Mutta jos ei ole aikeissa erota, ei sillä avioehdolla ole mitään merkitystä. Sen ymmärrän, että avioehdon ehdottaminen ottaa päähän, jos itse on jollain tasolla epäillyt liiton kestoa. Avioehdon allekirjoittaminen on se paras näyttö siitä, että rakastaa toista itsenään eikä mahdollisen varallisuuden takia ja eikä mieti eroa. Avioehdosta kieltäytyminen on nimenomaan eroon valmistautumista, koska vain erotilanteessa avioehdolla on merkitystä.

Minusta ei. En tosin menisi naimisiin miehen kanssa joka miettii olenkohan hänen omaisuutensa perässä tai kenelle minun pitäisi todistella, että en ole :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä otin sen puheeksi miehelle silloin, kun åuhuttiin naimisiinmenosta. Teetin asianajajalla ja annoin allekirjoitettavaksi. Ei siitä numeroa tarvitse tehdä.

Ai sina teetit? Ja annoit allekirjoitettavaksi? Mä en olis tuossa vaiheessa sippinut sun kanssa enää mitään. Sopimukset tehdään yhdessä liikekumppanin ja työntekijänkin kanssa, mitta puolisolle sanellaan jotain allekirjoitettavaksi?

No meillä oli samoin. Minulla oli oma talo ja laina nimissäni. Samoin jatkoin yksin lainan maksamista. Halusin avioehdon, jotta voin turvata asumisen talossa ilman kenenkään lunastamisia ulos mahdollisen eron sattuessa. Ei siinä tosiaan neuvoteltu, enkä ymmärrä miksi tarvitseekasn. Onneksi mieskin on järkevä ja ottaa asiat asioina.