Kaikkien aikojen paras ROCK-klassikko - KYSELY
Mikä allaolevista on mielestäsi paras Rock-klassikko? Jos parasta ei löydy listasta, valitse "Joku muu, mikä" ja kirjoita se kommenttikenttään. Huomatkaa kuitenkin, että listaan ei mahtunut kuin murto-osa omistakaan suosikeistani.
Kommentit (281)
Jerry Lee Lewis: Great Balls of Fire
Ihan mahdotonta nimetä yhtä parasta, on niin monia hyviä. Kuutelen joka päivä ainakin 10h musaa koko duunipäivän ja autossa molempiin suuntiin. En osais ikinä nimetä vaan yhtä biisiä, kun pitää ottaa huomioon se millaisia tunteita ja muistoja jokainen biisi herättää. Jokainen on niin spesiaali ihan itsessään.
Tässä muutamia joita halusin lisätä:
Creedence Clearwater Revival Fortunate Son
Journey Don't Stop Beliving
Poison Fallen Angel
Total Eclipse of the Heart
Sweet home Alabama
Aerosmith Dream on
Baba O'Riley
The Kinksien Lola
Steppenwolfin Born To Be Wild
Don't Fear the Reaper
John Lennonin Instant Karma
Janis Joplin Piece of my heart
In Bloom
Paint it Black, Free bird, Bohemian Rhapsody, Suspicious Minds ja November Rain on kaikki myös mun ehdottomia suosikkeja mutta tuli jo.
Hyvä kun kyse on kulttuurista eikä urheilusta. Urheilussa joku voi olla "maailman nopein mies", teot ovat suoritteita, joita voi mitata senteissä tai minuuteissa. Kulttuurissa ei koskaan voi olla vain yhtä ylitse muiden, koska niitä mitataan vastaanottajien kokemuksilla, tunteilla.
Monet ap:n ja muiden mainitsemat biisit on mulle aivan tuntemattomia, mutta se ei haittaa.
Mulle Great Balls of Fire on kaikkein puhtainta, hurjinta, energisintä, klassisinta rock n' rollia, jota kuunnellessa "futarit alkaa heti väpättää". Siitä ei seuraa, että muissa biiseissä olisi jotakin vikaa! :D
64
Kiss - God Gave Rock ’N’ Roll to You II
Mitä Roxette tekee tällä listalla?
Vierailija kirjoitti:
Mitä Roxette tekee tällä listalla?
No koska roxx on niinkuin rocks, selvää rokkia. Ihqudaa.
Missä Manovar? Worriors of the World on hyvä juhannusfiiliksen nostattaja:) Ja Metallican Astronomy:)
Vierailija kirjoitti:
Missä Manovar? Worriors of the World on hyvä juhannusfiiliksen nostattaja:) Ja Metallican Astronomy:)
Okei, jälkimmäinen ei oo nostattaja mut ihana!
Mitähän ihmettä joku europen poppikappale tekee listalla?
Listalta puuttuu ainakin deep purple/rainbow ja iron maiden
laitetaan omaksi suosikiksi vaikka:
1970-luvun rainbow ja stargazer
Rock on aika laaja käsite, joka sisältää eri tyylejä. Jos Jone Nikulalta kysyisi, se sisältää tietyt kliseisimmät ja tarkasti rajatut hänen musiikkimakuunsa sopivat bändit, kuten AC/DC, Metallica, Guns 'n Roses, Motörhead ym.
Joku jo mainitsi Radioheadiltä Let Downin, voisin lisätä myös Paranoid Androidin.
Myös Oasiksen Wonderwall on mielestäni maininnan arvoinen, vaikka onkin akustispainotteinen, mutta silti merkittävä ja hieno rock-kappale.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on mielestäni Stairway to heaven.
Toki parempiakin on aikaansaatu, mutta kappaleella on oma erityinen arvonsa.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Ekalla kerralla kuulosti hyvältä, mutta kappale on liian pitkä ja erittäin tylsä. Yliarvostettu. Nyt varmaan alapeukut rapisee, mutta tätä mieltä ainakin itse olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on mielestäni Stairway to heaven.
Toki parempiakin on aikaansaatu, mutta kappaleella on oma erityinen arvonsa.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Ekalla kerralla kuulosti hyvältä, mutta kappale on liian pitkä ja erittäin tylsä. Yliarvostettu. Nyt varmaan alapeukut rapisee, mutta tätä mieltä ainakin itse olen.
Kaikki mielipiteet sallitaan. Minun mielestäni se on hieno, se alkaa rauhallisesti, kauniilla kitara-näppäilykuviolla ja nokkahuilusäestyksellä (kuvitelkaa, dissattu nokkahuilu esiintyy näinkin tunnetulla biisillä :D). Sitten kappaleen tempo kasvaa koko ajan pikkuhiljaa, ollen lopulta melkoista tykitytstä. Onhan se aika pitkä, mutta ainutlaatuinen. Siinä ei esim ole kertosäettä ollenkaan. Pidän siitä kitarasoolosta ja Robert Plantin äänestä.
T:74
Joku mainitsikin jo metallican onen. Mestariteos. Pidän myös rammsteinista, iron maidenista ja guns n rosesista. Jos pitää yksi mainita, jota ei ole mainittu niin Dimmu borgir - Dimmu borgir. Mieletön orkesterikin taustalla. Viikinkimusaa!
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Fear of the dark.
Olen ollut kolmen metrin päässä seuraamassa kun Bruce Dickinson miekkailee floretilla.
Hän on aika hyvä myös tuossa lajissa.
Monta kertaa tuon soittanut. Hieno kappale.
The Who: "Baba O'Riley
The Who: "Won't get fooled again"
The Who: "Pinball Wizard"
The Who: "Behind blue eyes"
The Who: "Who are you"
Jne...
Fidel kirjoitti:
Tuolla listalla oli "Hienoja" biisejä, se oli kovin tylsä.
Hienot biisithän nimenomaan eivät ole tylsiä. Useat rock-klassikot ovat taideteoksia, joita jaksaa kuunnella kerta toisensa jälkeen. Hard rockista tai näistä coreista sun muista en välitä. Itse pidän tietynlaisesta rockista, poikkeuksiakin on mutta klassikoiksi lasken sellaiset, jotka myös rockista piittaamattomat tunnistavat kappaleen tunnettavuuden ja klassisuuden vuoksi. Eli sellaisia, joita on alitajuisesti kuullut, muttei ole kuitenkaan vaikkapa perehtynyt kappaleeseen tai esittäjiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ihmettä joku europen poppikappale tekee listalla?
Listalta puuttuu ainakin deep purple/rainbow ja iron maiden
laitetaan omaksi suosikiksi vaikka:
1970-luvun rainbow ja stargazer
Deep purplea listalta löytyy. Final countdown oli ehkä vähän huono veto laittaa listalle, mutta ainakin bändi itse määrittää musiikkinsa hard rockiksi. Onhan se vähän poprockahtava, mutta suuri klassikko se kuitenkin on. Varmasti todella raskasta rockia kuuntelevan korvaan mikä tahansa listalla oleva kipale on lällyä vaniljarockia, mutta raskaammalta osastolta harvoin tuleekaan klassikkoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä Roxette tekee tällä listalla?
Roxetten tyylilaji on pop/rock. Itse määrittelen muutaman heidän kappaleensa kevyeksi, klassiseksi rockiksi, suurin osa taitaa kuitenkin kaartua enemmän popin puolelle, kuten It must have been love, Fading like a flower, Listen to your heart ja Spending my time. Heidän kappaleistaan rockimpina pidän The lookia, Joyridea ja How do you dota. Tuon syvemmin en ole heidän tuotantoonsa perehtynyt.
Makuasioista TÄYTYY kiistellä/puhua.
No, ei välttämättä kiistellä, mutta puhua ainakin, koska se on hyvä tapa tuoda muiden rationaalisten ihmisten teitoisuuteen jotain, mistä he eivät olleet aikaisemmin tietoisia.
Siihen, mikä on parasta, sykähdyttävintä, päräyttävintä jne. vaikuttaa ikä, se musiikki mitä silloin on saatavilla ja milloin sitä kuuli.
Jos joku on tavannut elämänsä rakkauden, hurmannut hänet ja rakastellut hänen kanssaan biisin X tahtiin ja he ovat edellen yhdessä ja aina biisin soidessa on luvassa "aikuisten kivaa", on todella vaikeaa vakuuttaa häntä, tai hänen kumppaniaansa, että se on kaikkien aikojen rock-klassikko. Jollekulle muulle se voi olla väkivaltaisen isäpuolen suosikkikappale ja näinollen "banned for life".