Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lasten järkähtämätön vuorokausirytmi
22.06.2017 |
Mitrn te saatte lapsenne sellaisiksi ettei se vuorokausirytmi jousta yhtään? Koskaan, ikinä, yhtenäkään päivänä?
Meitä oli seitsemän perheen ryhmä, jossa kahdella lapsella tällainen tilanne. Kerran vuodessa nähtiin ja edelleen 13-vuotiainakin nää yhdet ei muka voineet valvoa yli kasiin.
Miten te teette tämän?!
Ja sitten se aamupuuro. Eikö koskaan ikinä missään koskaan ei voi syödä muuta kuin sitä puuroa?
Miksi?
Kommentit (102)
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkähtämätön vuorokausirytmi on tavallista perheissä, joissa vanhemmilla on matala sietokyky lasten riehumiselle ja kiukuttelulle. Eikä tuossa ole mitään vikaa tai väärää, me ihmiset olemme erilaisia. Näissä perheissä vanhempien kärsivällisyys joutuu vähiten koetukselle silloin, kun kaikki tapahtuu tismalleen samaan aikaan ja samalla tavalla. Jos vuorokausirytmissä on syystä tai toisesta poikkeamia, vanhemmat ärsyyntyvät ja lapset huomaavat vanhempiensa kireyden. Ja vanhempien kireys taas johtaa lasten lisääntyneeseen huomionhakuisuuteen, joka usein ilmenee lasten riehumisena tai kiukutteluna.
Tällaisten perheiden on vaikea viettää aikaansa muiden kanssa, jos muut eivät ole valmiita joustamaan omista mieltymyksistään. Usein he kuitenkin ovat, koska riehuvat tai kiukuttelevat lapset sekä heidän kiukkuiset vanhempansa eivät ole mukavaa seuraa kenellekään. Vähintäänkin ateriat pyritään järjestämään lasten vuorokausirytmin mukaan. Kun tällaisen perheen sukuun tulee lisää lapsia, on näiden lasten joko omaksuttava sama vuorokausirytmi tai sitten oltava vuorokausirytmiltään niin joustavia, että yhdessäoleminen tämän tiukan vuorokausirytmin perheen kanssa on yleensä edes mahdollista. Jos on tapana viettää yhteisiä jouluja, juhannuksia tai mitä tahansa muita vastaavia, aikataulut menevät tämän yhden perheen tarpeiden mukaan ja muut joko sopeutuvat tai jäävät pois yhteisistä jutuista. Kahden järkähtämätöntä vuorokausirytmiä noudattavan perheen yhdessäolo on käytännössä mahdotonta, jos nämä vuorokausirytmit ovat erilaiset.
Veljeni perhe on tällainen järkähtämätön ja omat lapseni ovat pienestä pitäen joutuneet mukautumaan siihen, että nukkumaan pääseekin myöhemmin, päiväunet jäävät välillä välistä, joulupukki tulee juuri silloin, kun lapsillani normaalisti arjessa olisi ruoka-aika jne. Onneksi olen itse melko joustava ja kärsivällinen enkä ärsyynny lyhyellä varoitusajallakaan tapahtuvista aikataulumuutoksista. Tämän vuoksi lapsenikin pystyvät mukautumaan arjesta poikkeavaan päivärytmiin ilman, että alkavat käyttäytyä kuin pienet apinat saadakseen huomiota.
Erikoinen näkemys.
Siis jos lapseni on tottunut syömään aamiaisen yhdeksältä, eikä vielä kymmeneltäkään ole syönyt, hänen kiukuttelunsa johtuu siitä, että minä olen ärsyyntynyt, eikä siitä että lapsella on nälkä.
Tai jos lapsi on tottunut menenemään nukkumaan yhdeksältä ja valvoo vielä kymmeneltä, hän itkee huomiota eikä väsymystä.Lapsesi on tottunut syömään aamiaisen klo 9. Kello on 8:30, olette tuttavaperheenne mökillä, isäntäväki on valvonut pitkään eikä osoita vielä mitään heräämisen merkkejä. Sinua alkaa ärsyttää, koska lapsesi pitäisi saada puolen tunnin päästä aamiainen. Kello on 8:45, isäntäväki kuorsaa edelleen viereisessä huoneessa ja lapsesikin alkaa käyttäytyä levottomasti, koska huomaa sinun kireytesi ja hermostumisesi. Ei siis ole vielä edes lapsesi aamiaisaika, mutta teillä on jo aamu pilalla, koska on oletettavaa, että aamiainen ei ole vielä klo 9. Se voi olla 9:30 eli puoli tuntia normaalista myöhässä, mutta sinä olet silloin ollut ärsyyntynyt jo tunnin ja lapsi kiukutellut 45 minuuttia. Kun toinen vaihtoehto olisi ollut, että klo 8:30 olisitte hipsineet hiljaa mökistä pihalle, käyneet katselemassa mökin ympäristössä olevia lasta kiinnostavia juttuja, kurkistaneet välillä, joko isäntäväki on hereillä ja kun huomaatte, että nyt ollaan aamiaista laittamassa, palanneet mökkiin sisälle klo 9:30 ja syöneet aamiaisen. Ilman kiukutteluja ja ärsyyntymistä.
Niin juuri tuota ajattelinkin, että tarkoitit.
Todellisuudessa homma menisi niin, että lapsi herää vähän ennen ysiä. Noustaan ylös, mies laittaa kahvin tippumaan, lapsi leikkii, ehkä piirtelee minä nautin kun saa vaan istuskella ja vahtia lasta, lapsi alkaa kitisemään ehkä on ärsyyntynytkin. Kahvi vielä tippuu ja leipää kannetaan pöytään. Lapsi kitisee, minä leikkaan vihanneksia lapsen lautaselle, kun lapselta kysyy mikä on, se toteaa "luokaa". Olen aina tulkinnut sen niin, että lapsella on nälkä.
Jostain syystä kitinä myös loppuu kun lapsi saa ruokaa.
Koskaan ei olla kyllä odoteltu isäntäväen heräämistä, kivahan heidänkin on nousta valmiiseen pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkähtämätön vuorokausirytmi on tavallista perheissä, joissa vanhemmilla on matala sietokyky lasten riehumiselle ja kiukuttelulle. Eikä tuossa ole mitään vikaa tai väärää, me ihmiset olemme erilaisia. Näissä perheissä vanhempien kärsivällisyys joutuu vähiten koetukselle silloin, kun kaikki tapahtuu tismalleen samaan aikaan ja samalla tavalla. Jos vuorokausirytmissä on syystä tai toisesta poikkeamia, vanhemmat ärsyyntyvät ja lapset huomaavat vanhempiensa kireyden. Ja vanhempien kireys taas johtaa lasten lisääntyneeseen huomionhakuisuuteen, joka usein ilmenee lasten riehumisena tai kiukutteluna.
Tällaisten perheiden on vaikea viettää aikaansa muiden kanssa, jos muut eivät ole valmiita joustamaan omista mieltymyksistään. Usein he kuitenkin ovat, koska riehuvat tai kiukuttelevat lapset sekä heidän kiukkuiset vanhempansa eivät ole mukavaa seuraa kenellekään. Vähintäänkin ateriat pyritään järjestämään lasten vuorokausirytmin mukaan. Kun tällaisen perheen sukuun tulee lisää lapsia, on näiden lasten joko omaksuttava sama vuorokausirytmi tai sitten oltava vuorokausirytmiltään niin joustavia, että yhdessäoleminen tämän tiukan vuorokausirytmin perheen kanssa on yleensä edes mahdollista. Jos on tapana viettää yhteisiä jouluja, juhannuksia tai mitä tahansa muita vastaavia, aikataulut menevät tämän yhden perheen tarpeiden mukaan ja muut joko sopeutuvat tai jäävät pois yhteisistä jutuista. Kahden järkähtämätöntä vuorokausirytmiä noudattavan perheen yhdessäolo on käytännössä mahdotonta, jos nämä vuorokausirytmit ovat erilaiset.
Veljeni perhe on tällainen järkähtämätön ja omat lapseni ovat pienestä pitäen joutuneet mukautumaan siihen, että nukkumaan pääseekin myöhemmin, päiväunet jäävät välillä välistä, joulupukki tulee juuri silloin, kun lapsillani normaalisti arjessa olisi ruoka-aika jne. Onneksi olen itse melko joustava ja kärsivällinen enkä ärsyynny lyhyellä varoitusajallakaan tapahtuvista aikataulumuutoksista. Tämän vuoksi lapsenikin pystyvät mukautumaan arjesta poikkeavaan päivärytmiin ilman, että alkavat käyttäytyä kuin pienet apinat saadakseen huomiota.
Ymmärsinkö oikein, että pidät nälkäisten ja väsyneiden lasten riehumista jotenkin tavoiteltavana asiantilana? Koska jos hauaa varmistaa, että lasten perustarpeet on tyydytetty, niin on jotenkin kireä?
Toisaalta minä olen ihan mielelläni se äiti, jonka lapset eivät kiukuttele leikkipuistossa nälkäänsä tai karju väsymystään vaan leikkivät kaikessa rauhassa. Siellä kun näkee ihan tarpeeksi näitä lapsia, joiden vanhemmilla on hyvin korkea sietokyky lastensa riehumiselle. Jopa niin korkea, että heitä ei lainkaan kiinnosta se, leikkivätkö lapset vai ainoastaan purkavat pahaa oloaan. Mutta sehän on siis hyvän ja joustavan vanhemman merkki, ettei turhaan ruoki lastaan ennen puistoilua.
Sinä missaat pointin.
a) ei se minuuttiaikataulu ole ainoa tai ainakaan paras tapa huolehtia lapsista ja b) monilla minuuttilapsilla on olematon stressinsietokyky juurikin sen takia, että he selviävät maailmassa vain ja ainoastaan sen rutiinikehikon avulla - heti pienikin viive tai ero ja riehunta alkaa
Sinä ymmärsit pointtini oikein. Siellä leikkipuistossakin voi sattua jokin pieni lääkärissäkäyntiä vaativa tapaturma, joten meneekö minuuttiäidit muka ensin lapsen kanssa kotiin syömään lounasta ja vasta sen jälkeen lähtevät lääkäriin? Tuskin. Tai voi olla tarkoitus, että normaalisti noin klo 12 syötävän lounaan sijasta tänään mennäänkin leikkipuistosta suoraan klo 13:ksi ystäväperheen luokse lounaalle, niin käykö minuuttiäiti kuitenkin tarjoamassa lapselleen klo 12 lounaan kotona? Saattaa käydäkin, mutta joustavampi äiti varaa lapselle mukaan esim omenan ja antaa lapselle tämän esim klo 11:30 ja lapsi jaksaa oikein hyvin odottaa lounasta klo 13:een asti.
Sen ajan lääkäriin saa todennäköisesti vasta 1-2 tunnin kuluttua,joten ehtii varsin hyvinkäymään ensin syömässä. Ambulanssikyyti ensiapuun on vähän eri juttu, mutta silloin lapsi ei saisikaan syödä, koska leikkaus on todennäköinen.
Toiseksi kukaan järkevä äiti ei sovi leikkipuiston jälkeen lounasta klo 13, jos omat lapset on syöneet aamupalan klo 8. Fiksu äiti käy lastensa kanssa syömässä ennen sitä kaverilounasta, koska aika moni leikkipuistoilija menee nukkumaan lounaan jälkeen ja valvottuaan esim. klo 7 - 13 on ainakin meidän 2v ihan valmis nukkumaan, vaikka miten maanittelisi pysymään hereillä nälkäisenä. Omena klo 11.30 eli normaaliin lounasaikaan ei pidä nälkää loitolla.
Mutta jokainen tavallaan. Anna sinä lastesi viettää nälkäinen ja vähäuninen lapsuus, se muistaakseni korreloi myöhemmän koulumenestyksen kanssa ikävällä tavalla. Lisäksi opetat lapsesi siihen, että pitää syödä itsensä ähkyyn asti, koska ei ikinä tiedä, koska saa seuraavan kerran ruokaa.
Aah. Minä sovin aikoinani vaikka kuinka monta kertaa. Ja kun on lapsilla sairauskuluvakuutukset pääsee lääkäriin heti.
Ja ihan tiedoksi vaan että meidän porukan (lapset pääsi just ysiltä) se minuuttiäidin lapsi vetää koulussa 5 - 6 linjaa ja kärsii syömishäiriöstä ja ahdistuksesta. Omani pääsi just Ressun IB-linjalle.
Sinullapa jännittävä vakuutus on lapsille hankittuna, jos siihen kuuluu välitön lääkäriaika. Vakuutuksella ei normaalisti pääse lääkäriin heti! Vakuutuksesta korvataan lääkärikulut, mutta ainakaan Helsingissä ei ole mitään mahdollisuutta tavallisena arkipäivänä päästä lapsen kanssa yksityisellekään lääkärille samantien.
Oletin, että ketjussa keskustellaan pienistä lapsista eikä lukiolaisista, mutta nähtävästi kaltaisesi äidit paapovat vielä lukioikäisiä leikkipuistossa.
Helsingissä on useita yksityisiä lääkäriasemia. Valitsee vaan. Ja minä olen tämän ketjun aloittaja, joka kirjoitti kyllä aloituksenkin imperfektissä... Voin siis suoraan kertoa empiirisen tarinan, miten kävi meille ja sille minuuttimukulalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkähtämätön vuorokausirytmi on tavallista perheissä, joissa vanhemmilla on matala sietokyky lasten riehumiselle ja kiukuttelulle. Eikä tuossa ole mitään vikaa tai väärää, me ihmiset olemme erilaisia. Näissä perheissä vanhempien kärsivällisyys joutuu vähiten koetukselle silloin, kun kaikki tapahtuu tismalleen samaan aikaan ja samalla tavalla. Jos vuorokausirytmissä on syystä tai toisesta poikkeamia, vanhemmat ärsyyntyvät ja lapset huomaavat vanhempiensa kireyden. Ja vanhempien kireys taas johtaa lasten lisääntyneeseen huomionhakuisuuteen, joka usein ilmenee lasten riehumisena tai kiukutteluna.
Tällaisten perheiden on vaikea viettää aikaansa muiden kanssa, jos muut eivät ole valmiita joustamaan omista mieltymyksistään. Usein he kuitenkin ovat, koska riehuvat tai kiukuttelevat lapset sekä heidän kiukkuiset vanhempansa eivät ole mukavaa seuraa kenellekään. Vähintäänkin ateriat pyritään järjestämään lasten vuorokausirytmin mukaan. Kun tällaisen perheen sukuun tulee lisää lapsia, on näiden lasten joko omaksuttava sama vuorokausirytmi tai sitten oltava vuorokausirytmiltään niin joustavia, että yhdessäoleminen tämän tiukan vuorokausirytmin perheen kanssa on yleensä edes mahdollista. Jos on tapana viettää yhteisiä jouluja, juhannuksia tai mitä tahansa muita vastaavia, aikataulut menevät tämän yhden perheen tarpeiden mukaan ja muut joko sopeutuvat tai jäävät pois yhteisistä jutuista. Kahden järkähtämätöntä vuorokausirytmiä noudattavan perheen yhdessäolo on käytännössä mahdotonta, jos nämä vuorokausirytmit ovat erilaiset.
Veljeni perhe on tällainen järkähtämätön ja omat lapseni ovat pienestä pitäen joutuneet mukautumaan siihen, että nukkumaan pääseekin myöhemmin, päiväunet jäävät välillä välistä, joulupukki tulee juuri silloin, kun lapsillani normaalisti arjessa olisi ruoka-aika jne. Onneksi olen itse melko joustava ja kärsivällinen enkä ärsyynny lyhyellä varoitusajallakaan tapahtuvista aikataulumuutoksista. Tämän vuoksi lapsenikin pystyvät mukautumaan arjesta poikkeavaan päivärytmiin ilman, että alkavat käyttäytyä kuin pienet apinat saadakseen huomiota.
Ymmärsinkö oikein, että pidät nälkäisten ja väsyneiden lasten riehumista jotenkin tavoiteltavana asiantilana? Koska jos hauaa varmistaa, että lasten perustarpeet on tyydytetty, niin on jotenkin kireä?
Toisaalta minä olen ihan mielelläni se äiti, jonka lapset eivät kiukuttele leikkipuistossa nälkäänsä tai karju väsymystään vaan leikkivät kaikessa rauhassa. Siellä kun näkee ihan tarpeeksi näitä lapsia, joiden vanhemmilla on hyvin korkea sietokyky lastensa riehumiselle. Jopa niin korkea, että heitä ei lainkaan kiinnosta se, leikkivätkö lapset vai ainoastaan purkavat pahaa oloaan. Mutta sehän on siis hyvän ja joustavan vanhemman merkki, ettei turhaan ruoki lastaan ennen puistoilua.
Sinä missaat pointin.
a) ei se minuuttiaikataulu ole ainoa tai ainakaan paras tapa huolehtia lapsista ja b) monilla minuuttilapsilla on olematon stressinsietokyky juurikin sen takia, että he selviävät maailmassa vain ja ainoastaan sen rutiinikehikon avulla - heti pienikin viive tai ero ja riehunta alkaa
Sinä ymmärsit pointtini oikein. Siellä leikkipuistossakin voi sattua jokin pieni lääkärissäkäyntiä vaativa tapaturma, joten meneekö minuuttiäidit muka ensin lapsen kanssa kotiin syömään lounasta ja vasta sen jälkeen lähtevät lääkäriin? Tuskin. Tai voi olla tarkoitus, että normaalisti noin klo 12 syötävän lounaan sijasta tänään mennäänkin leikkipuistosta suoraan klo 13:ksi ystäväperheen luokse lounaalle, niin käykö minuuttiäiti kuitenkin tarjoamassa lapselleen klo 12 lounaan kotona? Saattaa käydäkin, mutta joustavampi äiti varaa lapselle mukaan esim omenan ja antaa lapselle tämän esim klo 11:30 ja lapsi jaksaa oikein hyvin odottaa lounasta klo 13:een asti.
Sen ajan lääkäriin saa todennäköisesti vasta 1-2 tunnin kuluttua,joten ehtii varsin hyvinkäymään ensin syömässä. Ambulanssikyyti ensiapuun on vähän eri juttu, mutta silloin lapsi ei saisikaan syödä, koska leikkaus on todennäköinen.
Toiseksi kukaan järkevä äiti ei sovi leikkipuiston jälkeen lounasta klo 13, jos omat lapset on syöneet aamupalan klo 8. Fiksu äiti käy lastensa kanssa syömässä ennen sitä kaverilounasta, koska aika moni leikkipuistoilija menee nukkumaan lounaan jälkeen ja valvottuaan esim. klo 7 - 13 on ainakin meidän 2v ihan valmis nukkumaan, vaikka miten maanittelisi pysymään hereillä nälkäisenä. Omena klo 11.30 eli normaaliin lounasaikaan ei pidä nälkää loitolla.
Mutta jokainen tavallaan. Anna sinä lastesi viettää nälkäinen ja vähäuninen lapsuus, se muistaakseni korreloi myöhemmän koulumenestyksen kanssa ikävällä tavalla. Lisäksi opetat lapsesi siihen, että pitää syödä itsensä ähkyyn asti, koska ei ikinä tiedä, koska saa seuraavan kerran ruokaa.
Aah. Minä sovin aikoinani vaikka kuinka monta kertaa. Ja kun on lapsilla sairauskuluvakuutukset pääsee lääkäriin heti.
Ja ihan tiedoksi vaan että meidän porukan (lapset pääsi just ysiltä) se minuuttiäidin lapsi vetää koulussa 5 - 6 linjaa ja kärsii syömishäiriöstä ja ahdistuksesta. Omani pääsi just Ressun IB-linjalle.
Sinullapa jännittävä vakuutus on lapsille hankittuna, jos siihen kuuluu välitön lääkäriaika. Vakuutuksella ei normaalisti pääse lääkäriin heti! Vakuutuksesta korvataan lääkärikulut, mutta ainakaan Helsingissä ei ole mitään mahdollisuutta tavallisena arkipäivänä päästä lapsen kanssa yksityisellekään lääkärille samantien.
Oletin, että ketjussa keskustellaan pienistä lapsista eikä lukiolaisista, mutta nähtävästi kaltaisesi äidit paapovat vielä lukioikäisiä leikkipuistossa.
Aloituksessa kyllä puhuttiin 13-vuotiaista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Nallukka kirjoitti:
Järjestys olla pitää kirjoitti:
Itse olin tilanteessa, että kolme taaperoa kannettiin nukkuvina autosta kotiin. Kannoin yhtä. Oletin, että lapset kannetaan sänkyyn nukkumaan. Mutta ei. Kun SYSTEEMI ja järjestys oli, että iltapuuro syödään (ja lautanen tyhjäksi!) klo 21, piste. Jokainen lapsi herätettiin ja pakkosyötettiin kaurapuurolla. Lapset itki väsymystään. Kävi lapsia sääliksi. Ei ne nälkään olisi kuolleet, jos en olisi kannettu nukkumaan. Näin meillä tehdään ja tehtiin. Jos se saamarin puuro on pakollinen, äiskä olisi voinut ottaa sen kyläpaikkaan mukana ja pakkosyöttää klo 20.
Onneksi lainauksessa on kolme lasta, joten kirjoittaja ei ole voinut kirjoittaa meistä... mutta mietimpähän vain, että kuinka kärjistetty ko. kirjoitus on ja että voisiko meidän toiminta jotenkin näyttää yhtä kamalalta jos sitä oikein katsoo raivonvaltaisten silmälasien läpi sellainen ihminen, jota tapaamme harvoin. Olemme keskimäärin tosi joustavia, mutta joskus on jotain, josta on pakko pitää kiinni.
Nyt nimittäin meidän nuorimmaista (16kk) opetetaan pikku hiljaa pois tissiltä ja erityisesti yötissiä ei enää anneta. Ja nyt, tosiaankin näiden muutaman kuukauden aikana mitä tämä tissiltä poisopettelu kestää, niin ihan toden totta, tosiaankin pitää syödä puuroa ennen kuin saa tissiä. Ja jos ollaan kylässä jossa tehdään jotain niin, että perille päästään vasta iltamyöhällä, niin kyllä ihan toden totta se lapsi herätetään syömään se puuro. Koska jos niin ei tehdä niin lapsi herää sitten aamukolmelta ja huutaa nälkäänsä keuhkonsa pihalle.
Voin ihan hyvin ymmärtää, että jollekulle voisi tulla tässä kohtaa mieleen, että voisihan sille lapselle sitten "kerran", "poikkeuksellisesti" sen yötissin antaa, "kun kerran ollaan kylässä", että se lakkaa huutamasta eikä tarvitse koko taloa herättää. Ja ensimmäisen lapsen kanssa näin pystyikin tekemään eikä elämä mennyt siitä sekaisin. Mutta tämä nuorempi on sellainen, että jos sen virheen kerran tekee (ja onhan se pakosta pari kertaa tehty koska emme ole hirviöitä), niin tämä kyllä sitten itkee seuraavat kaksi viikkoa pitkin öitä, ryömii ja vääntyilee tissille ja yrittää kiskoa yöpaidan kaula-aukkoa ja pienen silmät itkevät että miksei äiti anna tisua kun se on niin herkkua. Ja kaikki muu yäkkää. Ja sitten ei kukaan nuku kunnolla kahteen viikkoon. Toivottavasti ei tarvitse sitä lähteä selittämään, että kuinka tuhoisaa SE on koko perheen elämälle.
Ensimmäisen lapsen kanssa ei ollut tätä ongelmaa, mutta on tässä oppinut sen, että lapset ovat erilaisia ja toisen kanssa pitää toimia erilailla kuin ensimmäisen kanssa. Jälkimmäisen kanssa arki toimii hienosti kun hän saa kunnon iltapuuron ja sitten tisua, vain siten hän jaksaa nukkua aamuun asti ja sitten saa taas aamupuuron ja tisua. Ensimmäinen pärjäsi oikeastaan ihan hyvin ihan miten vain toimittiinkin.
Niin, miltä kuulostaa? Voiko toimintamme näyttää hirviömäiseltä? Ehkä sellaisen silmin, joka näkee arkeamme vain sen yhden päivän? (Vai onko se sitä jo tämän vuodatuksen perusteella? :) )
Me toimitaan yhden kanssa ihan samoin, herätetään iltapuurolle, koska muuten lapsi ei jaksa nukkua aamuun ja lapsen on hyvin vaikea nukahtaa jos kerran yöllä herää niin että joudutaan jotain tekemäänkin kuten syömään tai vaihtamaan vaippa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Siis miksei sielä mökillä voi tehdä ihan oikeeta ruokaa sillon kun lapsella on ruoka-aika, on meilläkin aina jotain evästä mukana, mutta kyllä me myös syödään oikeeta ruokaa. Eväät syödään vaikka ruuhkassa tai viallisessa lentokoneessa missä kokkaaminen on vähän vaikeeta, ellei mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Siis miksei sielä mökillä voi tehdä ihan oikeeta ruokaa sillon kun lapsella on ruoka-aika, on meilläkin aina jotain evästä mukana, mutta kyllä me myös syödään oikeeta ruokaa. Eväät syödään vaikka ruuhkassa tai viallisessa lentokoneessa missä kokkaaminen on vähän vaikeeta, ellei mahdotonta.
Koska siellä mökillä on muitakin ihmisiä. Siellä voi olla muitakin lapsia, joilla on taas eri aikaan (esim tuntia tai kahta myöhemmin) ruoka-aika. Omalla mökilläsi voit tehdä ruokaa juuri silloin kuin haluat, mutta muiden mökeillä ei eletä juuri sinun lastesi aikataulujen mukaan. Ja sen vuoksi, jos lapsellasi on hyvin tarkat ruokailuajat, varaudut ottamaan hänelle jotain mukaan.
En jaksa lukea koko ketjua, mutta itse olen iloinen että meillä oli lapsena hyvin vaihtelevat ruoka-ja nukkumaanmenoajat. On helpottanut elämää aikuisena paljon, kun pystyy ongelmitta joustamaan. Jo teininä oli esim. tosi hankalaa yhden kaverin kanssa, jonka oli pakko päästä aina tiettyinä kellonaikoina syömään, kun kotona oli syöty siihen aikaan. Ihan sama mitä oli silloin menossa, niin tää yksi vaati syömään. Pilasi aina porukan ohjelman ja fiiliksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Siis miksei sielä mökillä voi tehdä ihan oikeeta ruokaa sillon kun lapsella on ruoka-aika, on meilläkin aina jotain evästä mukana, mutta kyllä me myös syödään oikeeta ruokaa. Eväät syödään vaikka ruuhkassa tai viallisessa lentokoneessa missä kokkaaminen on vähän vaikeeta, ellei mahdotonta.
Koska siellä mökillä on muitakin ihmisiä. Siellä voi olla muitakin lapsia, joilla on taas eri aikaan (esim tuntia tai kahta myöhemmin) ruoka-aika. Omalla mökilläsi voit tehdä ruokaa juuri silloin kuin haluat, mutta muiden mökeillä ei eletä juuri sinun lastesi aikataulujen mukaan. Ja sen vuoksi, jos lapsellasi on hyvin tarkat ruokailuajat, varaudut ottamaan hänelle jotain mukaan.
Höpsis.. ei mun kaveripiiriin kuulu ihmisiä jotka kieltää syömästä sillon kun haluaa. Meinaatko että se keittiö lukitaan jotenkin ja avataan vasta vaikka viideltä kun isäntäväellä on ruoka-aika.. ei kai kukaan nyt ole niin joustamaton..
Mutta toki saat omalla mökilläsi viihdyttää kaikkia niitä ystäviäsi jotka elävät juuri sinun joustamattomassa tahdissa, minä jatkan mökkeilyä rennosti ilman turhaa nipotusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Siis miksei sielä mökillä voi tehdä ihan oikeeta ruokaa sillon kun lapsella on ruoka-aika, on meilläkin aina jotain evästä mukana, mutta kyllä me myös syödään oikeeta ruokaa. Eväät syödään vaikka ruuhkassa tai viallisessa lentokoneessa missä kokkaaminen on vähän vaikeeta, ellei mahdotonta.
Koska siellä mökillä on muitakin ihmisiä. Siellä voi olla muitakin lapsia, joilla on taas eri aikaan (esim tuntia tai kahta myöhemmin) ruoka-aika. Omalla mökilläsi voit tehdä ruokaa juuri silloin kuin haluat, mutta muiden mökeillä ei eletä juuri sinun lastesi aikataulujen mukaan. Ja sen vuoksi, jos lapsellasi on hyvin tarkat ruokailuajat, varaudut ottamaan hänelle jotain mukaan.
Höpsis.. ei mun kaveripiiriin kuulu ihmisiä jotka kieltää syömästä sillon kun haluaa. Meinaatko että se keittiö lukitaan jotenkin ja avataan vasta vaikka viideltä kun isäntäväellä on ruoka-aika.. ei kai kukaan nyt ole niin joustamaton..
Mutta toki saat omalla mökilläsi viihdyttää kaikkia niitä ystäviäsi jotka elävät juuri sinun joustamattomassa tahdissa, minä jatkan mökkeilyä rennosti ilman turhaa nipotusta.
En tietenkään väitä, että keittiö lukitaan tai estetään sinun lastasi syömästä? Mutta väitätkö sinä, että mökilleni tullessasi voit noin vain mennä jääkaapille katsomaan, mitä olen sinne viikonlopuksi koko porukalle varannut, leikata hankkimastani fileestä (joka oli tarkoitus valmistaa huomenna) haluamasi palan, alkaa keittää lapsellesi perunoita ja valmistaa hänelle muuta ruokaa ihan milloin vain haluat? Ottamatta lainkaan huomioon, että kenties minunkin pitäisi kesken ruuanlaittosi päästä jo keittiöön valmistamaan muulle porukalle ruokaa? Tietenkin, jos olet mukanasi tuonut lapsellesi omat ruuat ja lämmität ne mikrossa, niin siinähän ei montaa minuuttia mene. Mutta silloinkin olet varautunut etukäteen asiaan eli siihen, että muilla voi olla erilainen vuorokausirytmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Siis miksei sielä mökillä voi tehdä ihan oikeeta ruokaa sillon kun lapsella on ruoka-aika, on meilläkin aina jotain evästä mukana, mutta kyllä me myös syödään oikeeta ruokaa. Eväät syödään vaikka ruuhkassa tai viallisessa lentokoneessa missä kokkaaminen on vähän vaikeeta, ellei mahdotonta.
Koska siellä mökillä on muitakin ihmisiä. Siellä voi olla muitakin lapsia, joilla on taas eri aikaan (esim tuntia tai kahta myöhemmin) ruoka-aika. Omalla mökilläsi voit tehdä ruokaa juuri silloin kuin haluat, mutta muiden mökeillä ei eletä juuri sinun lastesi aikataulujen mukaan. Ja sen vuoksi, jos lapsellasi on hyvin tarkat ruokailuajat, varaudut ottamaan hänelle jotain mukaan.
Höpsis.. ei mun kaveripiiriin kuulu ihmisiä jotka kieltää syömästä sillon kun haluaa. Meinaatko että se keittiö lukitaan jotenkin ja avataan vasta vaikka viideltä kun isäntäväellä on ruoka-aika.. ei kai kukaan nyt ole niin joustamaton..
Mutta toki saat omalla mökilläsi viihdyttää kaikkia niitä ystäviäsi jotka elävät juuri sinun joustamattomassa tahdissa, minä jatkan mökkeilyä rennosti ilman turhaa nipotusta.En tietenkään väitä, että keittiö lukitaan tai estetään sinun lastasi syömästä? Mutta väitätkö sinä, että mökilleni tullessasi voit noin vain mennä jääkaapille katsomaan, mitä olen sinne viikonlopuksi koko porukalle varannut, leikata hankkimastani fileestä (joka oli tarkoitus valmistaa huomenna) haluamasi palan, alkaa keittää lapsellesi perunoita ja valmistaa hänelle muuta ruokaa ihan milloin vain haluat? Ottamatta lainkaan huomioon, että kenties minunkin pitäisi kesken ruuanlaittosi päästä jo keittiöön valmistamaan muulle porukalle ruokaa? Tietenkin, jos olet mukanasi tuonut lapsellesi omat ruuat ja lämmität ne mikrossa, niin siinähän ei montaa minuuttia mene. Mutta silloinkin olet varautunut etukäteen asiaan eli siihen, että muilla voi olla erilainen vuorokausirytmi.
Ahaa jaajaa, en tietenkään muiden ruokia syö :) meillä on tapana, että kaikki ostavat omat ruokansa, mutta esim. saalaatit laitetaan yhteiseen jakoon. Olisi ihan liian hankalaa valmistaa kaikille sellaista mikä sopii ja vielä samaan aikaan. Yksi laktoositon, yksi lihaton, yksi vehnätön jne. Yhdet aamuvirkkuja ja toiset yökyöpeleitä. Kaikki syököön silloin kun haluaa, yleensä juhannuskahvit on kaikille yhteiset, joillekin se on aamukahvi ja joillekin päiväkahvi. Miksi turhaan sotkea kaikkien rytmejä, jokainen pitäköön omansa :)
Toisille perheille kaikki on niin helvetin vaikeaa, mammoilla on päivän kulkuun minuuttiaikataulu ja sen mukaan mennään.
Kuudelta aamulla ylös ja kasilta nukkumaan... kiitos ei. Meidän kuuden hengen perheessä voidaan lomilla nukkua vaikka kahteentoista päivällä. Arkena kerkeää taas herätä kukonlaulun aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Siis miksei sielä mökillä voi tehdä ihan oikeeta ruokaa sillon kun lapsella on ruoka-aika, on meilläkin aina jotain evästä mukana, mutta kyllä me myös syödään oikeeta ruokaa. Eväät syödään vaikka ruuhkassa tai viallisessa lentokoneessa missä kokkaaminen on vähän vaikeeta, ellei mahdotonta.
Koska siellä mökillä on muitakin ihmisiä. Siellä voi olla muitakin lapsia, joilla on taas eri aikaan (esim tuntia tai kahta myöhemmin) ruoka-aika. Omalla mökilläsi voit tehdä ruokaa juuri silloin kuin haluat, mutta muiden mökeillä ei eletä juuri sinun lastesi aikataulujen mukaan. Ja sen vuoksi, jos lapsellasi on hyvin tarkat ruokailuajat, varaudut ottamaan hänelle jotain mukaan.
Höpsis.. ei mun kaveripiiriin kuulu ihmisiä jotka kieltää syömästä sillon kun haluaa. Meinaatko että se keittiö lukitaan jotenkin ja avataan vasta vaikka viideltä kun isäntäväellä on ruoka-aika.. ei kai kukaan nyt ole niin joustamaton..
Mutta toki saat omalla mökilläsi viihdyttää kaikkia niitä ystäviäsi jotka elävät juuri sinun joustamattomassa tahdissa, minä jatkan mökkeilyä rennosti ilman turhaa nipotusta.En tietenkään väitä, että keittiö lukitaan tai estetään sinun lastasi syömästä? Mutta väitätkö sinä, että mökilleni tullessasi voit noin vain mennä jääkaapille katsomaan, mitä olen sinne viikonlopuksi koko porukalle varannut, leikata hankkimastani fileestä (joka oli tarkoitus valmistaa huomenna) haluamasi palan, alkaa keittää lapsellesi perunoita ja valmistaa hänelle muuta ruokaa ihan milloin vain haluat? Ottamatta lainkaan huomioon, että kenties minunkin pitäisi kesken ruuanlaittosi päästä jo keittiöön valmistamaan muulle porukalle ruokaa? Tietenkin, jos olet mukanasi tuonut lapsellesi omat ruuat ja lämmität ne mikrossa, niin siinähän ei montaa minuuttia mene. Mutta silloinkin olet varautunut etukäteen asiaan eli siihen, että muilla voi olla erilainen vuorokausirytmi.
Ahaa jaajaa, en tietenkään muiden ruokia syö :) meillä on tapana, että kaikki ostavat omat ruokansa, mutta esim. saalaatit laitetaan yhteiseen jakoon. Olisi ihan liian hankalaa valmistaa kaikille sellaista mikä sopii ja vielä samaan aikaan. Yksi laktoositon, yksi lihaton, yksi vehnätön jne. Yhdet aamuvirkkuja ja toiset yökyöpeleitä. Kaikki syököön silloin kun haluaa, yleensä juhannuskahvit on kaikille yhteiset, joillekin se on aamukahvi ja joillekin päiväkahvi. Miksi turhaan sotkea kaikkien rytmejä, jokainen pitäköön omansa :)
No nyt minäkin ymmärrän sinua paremmin :) Meillä taas on tapana, että jos kutsutaan juhannuksen viettoon tai yleensäkään mökille, niin kutsuja hankkii ruuat ja kutsutut tuovat ehkä jotain pientä lisuketta. Eikä niin, että kaikki tuovat ja valmistavat omat ruokansa. Sen verran pieni keittiökin mökillä, että ei siellä kovin montaa ihmistä voisi olla samaan aikaan laittamassa ruokaa.
Meidän lapset on joustavia, tosin on tietoisesti kasvatettu. Kun muksut oli pieniä niin oltiin jollain lomareissulla. Muistan kun jonkun toisen perheen vanhemmat oli katkeria kun ei sieltä saanut ruokaa ennen iltaseiskaa ja miksi minidisco alkoi puoli yhdeksältä. Sen lisäksi oli kurjaa kun uima-altaalla porotti aurinko 13.30 kun mukulat just heräsi päiväunilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Siis miksei sielä mökillä voi tehdä ihan oikeeta ruokaa sillon kun lapsella on ruoka-aika, on meilläkin aina jotain evästä mukana, mutta kyllä me myös syödään oikeeta ruokaa. Eväät syödään vaikka ruuhkassa tai viallisessa lentokoneessa missä kokkaaminen on vähän vaikeeta, ellei mahdotonta.
Koska siellä mökillä on muitakin ihmisiä. Siellä voi olla muitakin lapsia, joilla on taas eri aikaan (esim tuntia tai kahta myöhemmin) ruoka-aika. Omalla mökilläsi voit tehdä ruokaa juuri silloin kuin haluat, mutta muiden mökeillä ei eletä juuri sinun lastesi aikataulujen mukaan. Ja sen vuoksi, jos lapsellasi on hyvin tarkat ruokailuajat, varaudut ottamaan hänelle jotain mukaan.
Höpsis.. ei mun kaveripiiriin kuulu ihmisiä jotka kieltää syömästä sillon kun haluaa. Meinaatko että se keittiö lukitaan jotenkin ja avataan vasta vaikka viideltä kun isäntäväellä on ruoka-aika.. ei kai kukaan nyt ole niin joustamaton..
Mutta toki saat omalla mökilläsi viihdyttää kaikkia niitä ystäviäsi jotka elävät juuri sinun joustamattomassa tahdissa, minä jatkan mökkeilyä rennosti ilman turhaa nipotusta.En tietenkään väitä, että keittiö lukitaan tai estetään sinun lastasi syömästä? Mutta väitätkö sinä, että mökilleni tullessasi voit noin vain mennä jääkaapille katsomaan, mitä olen sinne viikonlopuksi koko porukalle varannut, leikata hankkimastani fileestä (joka oli tarkoitus valmistaa huomenna) haluamasi palan, alkaa keittää lapsellesi perunoita ja valmistaa hänelle muuta ruokaa ihan milloin vain haluat? Ottamatta lainkaan huomioon, että kenties minunkin pitäisi kesken ruuanlaittosi päästä jo keittiöön valmistamaan muulle porukalle ruokaa? Tietenkin, jos olet mukanasi tuonut lapsellesi omat ruuat ja lämmität ne mikrossa, niin siinähän ei montaa minuuttia mene. Mutta silloinkin olet varautunut etukäteen asiaan eli siihen, että muilla voi olla erilainen vuorokausirytmi.
Ahaa jaajaa, en tietenkään muiden ruokia syö :) meillä on tapana, että kaikki ostavat omat ruokansa, mutta esim. saalaatit laitetaan yhteiseen jakoon. Olisi ihan liian hankalaa valmistaa kaikille sellaista mikä sopii ja vielä samaan aikaan. Yksi laktoositon, yksi lihaton, yksi vehnätön jne. Yhdet aamuvirkkuja ja toiset yökyöpeleitä. Kaikki syököön silloin kun haluaa, yleensä juhannuskahvit on kaikille yhteiset, joillekin se on aamukahvi ja joillekin päiväkahvi. Miksi turhaan sotkea kaikkien rytmejä, jokainen pitäköön omansa :)
No nyt minäkin ymmärrän sinua paremmin :) Meillä taas on tapana, että jos kutsutaan juhannuksen viettoon tai yleensäkään mökille, niin kutsuja hankkii ruuat ja kutsutut tuovat ehkä jotain pientä lisuketta. Eikä niin, että kaikki tuovat ja valmistavat omat ruokansa. Sen verran pieni keittiökin mökillä, että ei siellä kovin montaa ihmistä voisi olla samaan aikaan laittamassa ruokaa.
Meilläkin on tosi pienet tilat mutta sopu sijaa antaa, yleensä kun joku alkaa vaikka keittää perunoita niin huhuilee haluaako joku, että heidänkin perunat laitetaan jo kiehumaan samaan kattilaan, porukalla tehdään iso salaatti josta kaikki ottaa sitten kun syö. Ja grilliin mahtuu sitten enemmänkin kerrallaan.
Yleensä sattuu, että n. kaksi ruokakuntaa syö samaan aikaan, pöytään ei edes mahtuisi useampia.
Meillä homma toimii tosi hyvin ja samat ihmiset tulevat vuosivuodenjälkeen uudestaan ja uusiakin tulee kun ihmiset pariutuu :) minulla ei olisi edes varaa ruokkia koko porukkaa :)
Luulin, että tämä olisi ihan yleinen tapa, mutta varmaan kannattaa kokeilla sellaisten porukoiden joissa monet elää vähän eri ajassa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvun mökillä on onneksi erikseen erillinen keittiörakennus, saa siellä aikaisemmin heräävän lapsen kanssa syödä aamupalaa silloin kun on herännyt eikä silloin kun aamuyöhön asti valvoneet heräävät. Ei ole niin justiinsa se aamupala, mutta ei se nälkä siihen lopu että mennään katsomaan kukkia pihalle.
Sanoinko jossain, että nälkä menee ohi kukkia katselemalla? Pointti oli siinä, että vanhempi pysyy rauhallisena ja keksii lapselle mielenkiintoista tekemistä kääntääksen lapsen huomiota muualle kuin nälkään. Mietipä tilannetta, että olette palaamassa lomareissulta ulkomailta. Olette laskeneet, että lentokoneessa tarjoillaan ruoka lapsenne normaaliin ateria-aikaan. Kaikki matkustajat istuvat jo koneessa, mutta kone ei lähdekään. Koneessa on havaittu tekninen vika, jota nyt korjataan. Kukaan ei osaa vielä sanoa, kauanko vian korjaus kestää. Saatte toki väliaikatietoja, kunnes puolitoista tuntia myöhemmin matkustajille kerrotaan, että konetta on vaihdettava. Matkustajat siirtyvät toiseen koneeseen ja odottavat, kunnes se lähtee. Vasta sen nousun jälkeen koneessa alkaa tarjoilu. Jotenkinhan sinun on silloinkin tilanteesta selviydyttävä ja huolehdittava, että lapsesi jaksaa odottaa.
Kaikilla lapsiperheillä, jos on edes hitusen järkeä vanhemmilla, on jotain evästä mukana.
Tulihan se sieltä :) Niilläkin lapsilla, joilla on säännöllinen päivärytmi, otetaan aina evästä mukaan, jos ei voida olla 100%:n varmoja, että lapselle on tarjolla aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala juuri siihen kellonaikaan, kun lapsi on tottunut sapuskansa saamaan. Kuten vaikkapa silloin, kun lähdetään jonkun toisen mökille. Jos on niin tyhmä, että jättää ottamatta, lapselle pitää keksiä sitten jotain muuta ajanvietettä siksi aikaa, että saadaan ruokaa. Eikä syytellä omasta mokastaan muita ihmisiä.
Siis miksei sielä mökillä voi tehdä ihan oikeeta ruokaa sillon kun lapsella on ruoka-aika, on meilläkin aina jotain evästä mukana, mutta kyllä me myös syödään oikeeta ruokaa. Eväät syödään vaikka ruuhkassa tai viallisessa lentokoneessa missä kokkaaminen on vähän vaikeeta, ellei mahdotonta.
Koska siellä mökillä on muitakin ihmisiä. Siellä voi olla muitakin lapsia, joilla on taas eri aikaan (esim tuntia tai kahta myöhemmin) ruoka-aika. Omalla mökilläsi voit tehdä ruokaa juuri silloin kuin haluat, mutta muiden mökeillä ei eletä juuri sinun lastesi aikataulujen mukaan. Ja sen vuoksi, jos lapsellasi on hyvin tarkat ruokailuajat, varaudut ottamaan hänelle jotain mukaan.
Höpsis.. ei mun kaveripiiriin kuulu ihmisiä jotka kieltää syömästä sillon kun haluaa. Meinaatko että se keittiö lukitaan jotenkin ja avataan vasta vaikka viideltä kun isäntäväellä on ruoka-aika.. ei kai kukaan nyt ole niin joustamaton..
Mutta toki saat omalla mökilläsi viihdyttää kaikkia niitä ystäviäsi jotka elävät juuri sinun joustamattomassa tahdissa, minä jatkan mökkeilyä rennosti ilman turhaa nipotusta.En tietenkään väitä, että keittiö lukitaan tai estetään sinun lastasi syömästä? Mutta väitätkö sinä, että mökilleni tullessasi voit noin vain mennä jääkaapille katsomaan, mitä olen sinne viikonlopuksi koko porukalle varannut, leikata hankkimastani fileestä (joka oli tarkoitus valmistaa huomenna) haluamasi palan, alkaa keittää lapsellesi perunoita ja valmistaa hänelle muuta ruokaa ihan milloin vain haluat? Ottamatta lainkaan huomioon, että kenties minunkin pitäisi kesken ruuanlaittosi päästä jo keittiöön valmistamaan muulle porukalle ruokaa? Tietenkin, jos olet mukanasi tuonut lapsellesi omat ruuat ja lämmität ne mikrossa, niin siinähän ei montaa minuuttia mene. Mutta silloinkin olet varautunut etukäteen asiaan eli siihen, että muilla voi olla erilainen vuorokausirytmi.
Ahaa jaajaa, en tietenkään muiden ruokia syö :) meillä on tapana, että kaikki ostavat omat ruokansa, mutta esim. saalaatit laitetaan yhteiseen jakoon. Olisi ihan liian hankalaa valmistaa kaikille sellaista mikä sopii ja vielä samaan aikaan. Yksi laktoositon, yksi lihaton, yksi vehnätön jne. Yhdet aamuvirkkuja ja toiset yökyöpeleitä. Kaikki syököön silloin kun haluaa, yleensä juhannuskahvit on kaikille yhteiset, joillekin se on aamukahvi ja joillekin päiväkahvi. Miksi turhaan sotkea kaikkien rytmejä, jokainen pitäköön omansa :)
No nyt minäkin ymmärrän sinua paremmin :) Meillä taas on tapana, että jos kutsutaan juhannuksen viettoon tai yleensäkään mökille, niin kutsuja hankkii ruuat ja kutsutut tuovat ehkä jotain pientä lisuketta. Eikä niin, että kaikki tuovat ja valmistavat omat ruokansa. Sen verran pieni keittiökin mökillä, että ei siellä kovin montaa ihmistä voisi olla samaan aikaan laittamassa ruokaa.
Meilläkin on tosi pienet tilat mutta sopu sijaa antaa, yleensä kun joku alkaa vaikka keittää perunoita niin huhuilee haluaako joku, että heidänkin perunat laitetaan jo kiehumaan samaan kattilaan, porukalla tehdään iso salaatti josta kaikki ottaa sitten kun syö. Ja grilliin mahtuu sitten enemmänkin kerrallaan.
Yleensä sattuu, että n. kaksi ruokakuntaa syö samaan aikaan, pöytään ei edes mahtuisi useampia.
Meillä homma toimii tosi hyvin ja samat ihmiset tulevat vuosivuodenjälkeen uudestaan ja uusiakin tulee kun ihmiset pariutuu :) minulla ei olisi edes varaa ruokkia koko porukkaa :)Luulin, että tämä olisi ihan yleinen tapa, mutta varmaan kannattaa kokeilla sellaisten porukoiden joissa monet elää vähän eri ajassa :)
Ymmärrän :) Meillä on aika monella erikoisruokavalioita ja koska mökilläni on vain rajallinen määrä kattiloita, uunivuokia, paistinpannuja ja muita ruuanvalmistusastioita, on aina parempi, että minä suunnittelen juhannuksen tai viikonlopun menun koko porukalle eikä niin, että jokainen tuo omat ruokansa ja sitten ihmeteltäisiin, missä keitetään Pekan perheen perunat, kun Maijan perheen karppaajan parsakaalit kiehuu jo tuossa kattilassa ja Maijan perheen muiden tavalliset pastat tuossa kattilassa sekä Sepon perheen gluteenittomat pastat tuossa kattilassa. Samaan grilliinkään ei voi laittaa Maijan perheen lohia samaan aikaan kuin siellä on Sepon kala-allergisen lapsen ruuat.
Meitä on tavallisimmin 14 henkilöä lapset mukaanlukien ja vain kolmella ei ole mitään allergiaa tai muutakaan ruokarajoitetta. Siksi sooloilu, jossa jokainen toisi omat ruuat omalle perheelleen, olisi varsin hankala toteuttaa, kun ruuanvalmistusastioita on sen verran vähän. Paitsi tietenkin, jos yksi perhe kerrallaan valmistaisi omat ruokansa sekä tiskaisi ja siivoasi jälkensä, jotta seuraava perhe pääsee laittamaan ruokaa. Tästä syystä minä suunnittelen koko menun ja em esimerkissä voin jättää perunat ja tavallisen pastan kokonaan pois ja laittaa kalan tilallekin jotain muuta. Kaikki pääsevät samaan aikaan syömään, mikä tietenkin tarkoittaa, että jotkut syövät aikaisemmin ja jotkut myöhemmin kuin mitä heillä on kotona arkisin tapana syödä.
Alue: Aihe vapaa
Onneksi lainauksessa on kolme lasta, joten kirjoittaja ei ole voinut kirjoittaa meistä... mutta mietimpähän vain, että kuinka kärjistetty ko. kirjoitus on ja että voisiko meidän toiminta jotenkin näyttää yhtä kamalalta jos sitä oikein katsoo raivonvaltaisten silmälasien läpi sellainen ihminen, jota tapaamme harvoin. Olemme keskimäärin tosi joustavia, mutta joskus on jotain, josta on pakko pitää kiinni.
Nyt nimittäin meidän nuorimmaista (16kk) opetetaan pikku hiljaa pois tissiltä ja erityisesti yötissiä ei enää anneta. Ja nyt, tosiaankin näiden muutaman kuukauden aikana mitä tämä tissiltä poisopettelu kestää, niin ihan toden totta, tosiaankin pitää syödä puuroa ennen kuin saa tissiä. Ja jos ollaan kylässä jossa tehdään jotain niin, että perille päästään vasta iltamyöhällä, niin kyllä ihan toden totta se lapsi herätetään syömään se puuro. Koska jos niin ei tehdä niin lapsi herää sitten aamukolmelta ja huutaa nälkäänsä keuhkonsa pihalle.
Voin ihan hyvin ymmärtää, että jollekulle voisi tulla tässä kohtaa mieleen, että voisihan sille lapselle sitten "kerran", "poikkeuksellisesti" sen yötissin antaa, "kun kerran ollaan kylässä", että se lakkaa huutamasta eikä tarvitse koko taloa herättää. Ja ensimmäisen lapsen kanssa näin pystyikin tekemään eikä elämä mennyt siitä sekaisin. Mutta tämä nuorempi on sellainen, että jos sen virheen kerran tekee (ja onhan se pakosta pari kertaa tehty koska emme ole hirviöitä), niin tämä kyllä sitten itkee seuraavat kaksi viikkoa pitkin öitä, ryömii ja vääntyilee tissille ja yrittää kiskoa yöpaidan kaula-aukkoa ja pienen silmät itkevät että miksei äiti anna tisua kun se on niin herkkua. Ja kaikki muu yäkkää. Ja sitten ei kukaan nuku kunnolla kahteen viikkoon. Toivottavasti ei tarvitse sitä lähteä selittämään, että kuinka tuhoisaa SE on koko perheen elämälle.
Ensimmäisen lapsen kanssa ei ollut tätä ongelmaa, mutta on tässä oppinut sen, että lapset ovat erilaisia ja toisen kanssa pitää toimia erilailla kuin ensimmäisen kanssa. Jälkimmäisen kanssa arki toimii hienosti kun hän saa kunnon iltapuuron ja sitten tisua, vain siten hän jaksaa nukkua aamuun asti ja sitten saa taas aamupuuron ja tisua. Ensimmäinen pärjäsi oikeastaan ihan hyvin ihan miten vain toimittiinkin.
Niin, miltä kuulostaa? Voiko toimintamme näyttää hirviömäiseltä? Ehkä sellaisen silmin, joka näkee arkeamme vain sen yhden päivän? (Vai onko se sitä jo tämän vuodatuksen perusteella? :) )