Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pikkulasten kanssa mökillä, miten hanskaatte aikatauluerot?
21.06.2017 |
Meillä lapset herää klo 7 oli arki tai pyhä. Siksi heidät laitettava nukkumaan ajoissa, koska muuten koko seuraava päivä kiukuttelua. Joudun käskeään muuta porukkaa olemaan hiljempaa nukuttamisen ajan, koska mökki on hatara ja äänekäs keskustelu kuluu ulkoa sisälle täysin. Aamulla vastaavasti muu porukka nukkuu 10-12 asti, jolloin minä lämmitän jo lapsille lounasta. Aamulla katsotaan lastenohjelmia hiljaa, vaikka olkkarissakin on nukkujia. Syön itsekin eri aikaan kuin muut, koska aikatauluni on eri. Saunakin yleensä lämmitetään vasta niin myöhään, etten enää jaksa mennä. Kotona hoidetaan aamuheräämiset puoliksi, mutta mökillä annan miehen seurustella sukulaistensa kanssa.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko mökillä käydä päivällä ja palata yöksi kotiin? Kun ette siellä yhtä yötä pidempään viivy ja kun teitä niin kovasti sinne kaivataan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole aikatauluja, nukutaan kun nukuttaa, lapset ja aikuiset. Yleensä pienimmät sammahtaa kokolle ennen puoltayötä ja suuremmat joskus myöhemmin. Niin ja meidän mökillä on kymmenkunta lasta ja saman verran aikuisia. Nää aikatauluihmiset ei oikein sovi jengiin.
Yleisesti ottaen on ihmisiä, joille säännöllinen rytmi on tärkeää. Mieheni on tuollainen kaltaisenne 'miten sattuu' -ihminen, joka ylpeilee spontaaniudellaan.
Mieheni syö milloin sattuu, nukkuu miten sattuu, lapset nukkumaan miten sattuu (ei tajua laittaa 13 h valvonutta 2vuotiasta nukkumaan, koska eihän tuo väsyneeltä vaikuta), tilailee jenkkiretken lentoliput viikkoa ennen lähtöä. Ärsyttävää.
Itse haluan elää ennustettavaa elämää ja väsyn kovasti, jos minun pitää valvoa muiden takia aamuyöhön (en saa unta jos ei ole hiljaista). Inhoan sitä, kun minä suunnittelen nukkumaanmenoa, niin toinen sanookin, että laitanpa saunan päälle. Olen sitä mieltä, että yöllä nukutaan, päivällä ollaan hereillä, aamupala syödään klo 6 -11 välissä, ei klo 14. Nukkumaan mennään arkisin klo 21-24, ylös noustaan klo 6-9 ja viikonloppuisin nukkumaan klo 22-01 ja noustaan viimeistään klo 11, ei siis klo 15.
Tää mun tarve säännölliseen elämään johtuu luultavasti siitä, että ylivirityn hyvin herkästi, enkä saa sitten unta, joten olen sitten seuraavana päivä väsynyt. Mielellänihän minäkin valvoisin ilman väsymyksen tunnetta klo 04 ja seuraavana päivänä klo 08 töihin asiantuntijahommiin pirteänä. Mut ei tuu kesää. Pakko koittaa elää siten, että jaksaisi vielä seuraavat 40 v vähintään.
Olen melko kateellinen niille, jotka jaksavat ja jaksavat, eikä mikään saa väsymyksen tilaan. Tai ainakin raskaan päivän jälkeen saavat unta ja seuraavana päivänä sama jaksaminen ja jaksaminen. Olkaa kiitollisia, ette tule leimatuksi laiskoiksi, ettekä hankaliksi ihmisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Jep, paljon terveempää on kaivella omaa napaansa kuin yrittää osaltaan järjestää perhe-elämä sellaiseksi että se sopii kaikille perheenjäsenille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Sinnikkäästi yritit monen viestin ajan haukkua vastaajaa ja hänen perhettään. Hävisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että aikataulut on hankalia, mutta ilman niitä tuplaten hankalampaa =(
Ap.
Mä ymmärrän tän. Meillä 4 alle kouluikäistä ja kyllä he pärjäisivät siinä "notkuessa aikuisten mukana" mutta itse en jaksaisi sitten siitä seuraavaa itkua , kiukuttelua ja uhmavääntöä joka nousee kun ei ole syöty/nukuttu ajoissa. Yli 6v lasten kanssa eri asia, mutta monta pientä vaatii enemmän. Lapset on meillä aivan mahtavaa suht itsenäistä ja iloista seuraa kun rytmi kunnossa ja ite oon niin mukavuudenhaluinen että noudatan mieluummin rytmiä ees sinnepäin ja nautin helposta arjesta. En tiedä oliko nää vastaajat jotka tyrmää ap;n niitä vähän isompien lasten vanhempia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Tää vaan kuulostaa jotenkin siltä että mies istuu pöydän ääressä lasten kanssa ja odottaa valmista ruokaa eteensä tai muuten tulee itkupotkuraivari. Osaisko hän joskus itse ottaa ruokaa jääkaapista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Jep, paljon terveempää on kaivella omaa napaansa kuin yrittää osaltaan järjestää perhe-elämä sellaiseksi että se sopii kaikille perheenjäsenille.
Aikuista ihmistä joka kiukuttelee siitä että iltaruoka ei aina ole samalla kellonlyömällä ei tarvitse palvella. Eikä tuollainen "huomioiminen" ole enää tervettä. Se on huonoitsetuntoisen läheisriippuvaisen toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että aikataulut on hankalia, mutta ilman niitä tuplaten hankalampaa =(
Ap.Mä ymmärrän tän. Meillä 4 alle kouluikäistä ja kyllä he pärjäisivät siinä "notkuessa aikuisten mukana" mutta itse en jaksaisi sitten siitä seuraavaa itkua , kiukuttelua ja uhmavääntöä joka nousee kun ei ole syöty/nukuttu ajoissa. Yli 6v lasten kanssa eri asia, mutta monta pientä vaatii enemmän. Lapset on meillä aivan mahtavaa suht itsenäistä ja iloista seuraa kun rytmi kunnossa ja ite oon niin mukavuudenhaluinen että noudatan mieluummin rytmiä ees sinnepäin ja nautin helposta arjesta. En tiedä oliko nää vastaajat jotka tyrmää ap;n niitä vähän isompien lasten vanhempia?
Heh, kai neljän lapsen äitinä käsität, että lapset on ensin pieniä ja sitten isoja.
Pienten alle kouluikäisten kanssahan se joustaminen on paljon helpompaa, kun he eivät ole koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ratkaisuehdotuksia: pakkaa se teidän aamiainen kylmälaukkuun jo illalla ja ota teille astiat kotoa. Syötte "retkellä" siellä omassa makuutilassa ja jatkatte sitten hiljaista puuhastelua.
Tai sitten otatte hotellihuoneen jostain läheltä ja yövytte siellä. Sinä ajat ja mies tulee taksilla perässä jos ei jää mökille.
Tai sitten käytte vain päiväsletään.
Nyt tuosta mökkireissusta on muodostunut oikein marttyyriäidin täydellinen työnäytös tiskaamisineen ja kaivoreissuineen ja lapsen lääkityksineen...
Olemme hanskanneet aikatauluerot siten, että vuokraamme juhannukseksi asuntoauton. Meidän perhe majoittuu siinä. Lapset voivat mennä nukkumaan juuri silloin kuin haluavat ja herätä milloin haluavat. Aamiaisen valmistaminen lapsille onnistuu asuntoautossa oikein hyvin eikä tarvitse olla edes hissukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Jep, paljon terveempää on kaivella omaa napaansa kuin yrittää osaltaan järjestää perhe-elämä sellaiseksi että se sopii kaikille perheenjäsenille.
Aikuista ihmistä joka kiukuttelee siitä että iltaruoka ei aina ole samalla kellonlyömällä ei tarvitse palvella. Eikä tuollainen "huomioiminen" ole enää tervettä. Se on huonoitsetuntoisen läheisriippuvaisen toimintaa.
Mutta eihän siinä mitään kiukuttelusta tai palvelemisesta puhuttu?
Miksi ihmeessä se on aina äiti. Joka hoitelee lapset 24/7 ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Jep, paljon terveempää on kaivella omaa napaansa kuin yrittää osaltaan järjestää perhe-elämä sellaiseksi että se sopii kaikille perheenjäsenille.
Aikuista ihmistä joka kiukuttelee siitä että iltaruoka ei aina ole samalla kellonlyömällä ei tarvitse palvella. Eikä tuollainen "huomioiminen" ole enää tervettä. Se on huonoitsetuntoisen läheisriippuvaisen toimintaa.
Mutta eihän siinä mitään kiukuttelusta tai palvelemisesta puhuttu?
Puhuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Jep, paljon terveempää on kaivella omaa napaansa kuin yrittää osaltaan järjestää perhe-elämä sellaiseksi että se sopii kaikille perheenjäsenille.
Aikuista ihmistä joka kiukuttelee siitä että iltaruoka ei aina ole samalla kellonlyömällä ei tarvitse palvella. Eikä tuollainen "huomioiminen" ole enää tervettä. Se on huonoitsetuntoisen läheisriippuvaisen toimintaa.
Mutta eihän siinä mitään kiukuttelusta tai palvelemisesta puhuttu?
Puhuttiin.
Nyt joudut alleviivaamaan missä puhuttiin aikuisen palvelemisesta? Kirjoittajalla meinaa välillä mennä hermo kun mies haluaa illallisensa aina samaan aikaan, mutta ei siinä avattu kuka sen illallisen laittaa ja mitä mies tekee jos ei se onnistu. Rutiinien orjuus voi rajoittaa muuta perhettä vaikka sen ruuan laittaisi itse ja kiukuttelematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Jep, paljon terveempää on kaivella omaa napaansa kuin yrittää osaltaan järjestää perhe-elämä sellaiseksi että se sopii kaikille perheenjäsenille.
Aikuista ihmistä joka kiukuttelee siitä että iltaruoka ei aina ole samalla kellonlyömällä ei tarvitse palvella. Eikä tuollainen "huomioiminen" ole enää tervettä. Se on huonoitsetuntoisen läheisriippuvaisen toimintaa.
Mutta eihän siinä mitään kiukuttelusta tai palvelemisesta puhuttu?
Puhuttiin.
Nyt joudut alleviivaamaan missä puhuttiin aikuisen palvelemisesta? Kirjoittajalla meinaa välillä mennä hermo kun mies haluaa illallisensa aina samaan aikaan, mutta ei siinä avattu kuka sen illallisen laittaa ja mitä mies tekee jos ei se onnistu. Rutiinien orjuus voi rajoittaa muuta perhettä vaikka sen ruuan laittaisi itse ja kiukuttelematta.
Niin. Aikuinen ihminen saa kiukkukohtauksia ja muut joutuu palvelemaan ne estääkseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä lapsilla ole mitään ongelmia välillä valvoa pidempään ja nukkua pidempään.
Olipas taas idioottimainen kommentti. Onko tullut koskaan mieleen, että lapset ovat erilaisia. Toiset heräävät aikaisin riippumatta siitä milloin ovat menneet nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama. Kolme alle kouluikäistä lasta, joista kaksi ovat ihan itse valinneet rytminsä, eli simahatavat klo.20 ja tikkana pystyssä 5.30. Onneksi oikeasti simahtavat, eli pieni metelöinti ei haittaa. Tosin nukkuvat todella levottomasti vieraassa sängyssä ja varsinkin vauva herää tuolloin 1,5h välein ja viettää yleensä yhden 3h jakson hereillä keskellä aamuyötä kun on vieraassa ympäristössä. Seuraavana päivänä on yleensä niin poikki, että huutaa vain rääkyvää itkua koko ajan.
Itse joudun noudattamaan nuorimpien rytmiä, eli menen pötköttämään klo.20, valvon yksivuotiaan kanssa, nousen keittämään aamupuurot klo.5.30. Onneksi tämä ei haittaa ketään. Keittiökomerossa ja olohuoneessa ei ole muita nukkujia, aamupalan voi valmistaa vähin äänin. Telkkaria ei ole. Äänekkäin yksivuotias seuraa touhua hiljaa rintarepusta ja muut leikkivät kuiskimisleikkiä.
Ai niin, loppupäivän aikataulu sujuu melko mutkitta. Syömme hedelmävälipalan ulkona klo.8, jolloin aurinko jo paistaa jo omalle tontille, muut syövät aamiaista, lapset lounasta klo.11, muut juovat kahvia, lapset syövät välipalan klo.14, illallista syödään klo.17 eteenpäin ja keitän erikseen iltapuurot vähän ennen klo.20.
Ja sun mies ei ole vielä lähtenyt?
Mies on suvun pahin rutiini-ihminen 😂. Itsellä meinaa hermo joskus mennä kun herran on saatava se illallinen minuutilleen samaan aikaan.
Onko hänkin siis lapsesi?
Siskoni mies on tuollainen. Ja heidän suhteensa on kyllä äiti/lapsi-suhde... sairasta.
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?
No kyllä. Ei ole tervettä käytöstä.
Jep, paljon terveempää on kaivella omaa napaansa kuin yrittää osaltaan järjestää perhe-elämä sellaiseksi että se sopii kaikille perheenjäsenille.
Aikuista ihmistä joka kiukuttelee siitä että iltaruoka ei aina ole samalla kellonlyömällä ei tarvitse palvella. Eikä tuollainen "huomioiminen" ole enää tervettä. Se on huonoitsetuntoisen läheisriippuvaisen toimintaa.
Mutta eihän siinä mitään kiukuttelusta tai palvelemisesta puhuttu?
Puhuttiin.
Nyt joudut alleviivaamaan missä puhuttiin aikuisen palvelemisesta? Kirjoittajalla meinaa välillä mennä hermo kun mies haluaa illallisensa aina samaan aikaan, mutta ei siinä avattu kuka sen illallisen laittaa ja mitä mies tekee jos ei se onnistu. Rutiinien orjuus voi rajoittaa muuta perhettä vaikka sen ruuan laittaisi itse ja kiukuttelematta.
Niin. Aikuinen ihminen saa kiukkukohtauksia ja muut joutuu palvelemaan ne estääkseen.
Kerro nyt, KUKA tuossa on saanut tai saamassa kiukkukohtauksen ja missä niin sanotaan, ja MITEN muut palvelevat sellaisen estämiseksi ja missä siitä on kerrottu?
Vierailija kirjoitti:
Olemme hanskanneet aikatauluerot siten, että vuokraamme juhannukseksi asuntoauton. Meidän perhe majoittuu siinä. Lapset voivat mennä nukkumaan juuri silloin kuin haluavat ja herätä milloin haluavat. Aamiaisen valmistaminen lapsille onnistuu asuntoautossa oikein hyvin eikä tarvitse olla edes hissukseen.
Ensimmäinen LOISTAVA ratkaisu tässä ketjussa! Kaikki voittaa.
Alue: Aihe vapaa
Eli niin tai näin, kaikki on kuitenkin lopulta sen naisen syy joka yrittää huomioida muiden tarpeet?