Ärsyttää kun muutama ihminen ei suostu sanomaan lapsen nimeä oikein!
Nimi on samantyyppinen kuin Oskar, mutta väkisin osa sanoo aina Oskari. Mikä siinä on niin kamalan vaikeaa? Ymmärtäisin, jos lapsi olisi vaikka joku Jacques tai Hjördis, mutta Oskar. Ja kyseessä kuitenkin ihmiset, jotka ovat lapsen kanssa tekemisissä useamman kerran viikossa.
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeksi Oskar taipuu Oskarin ja Jeesus Jeesuksen. S-loppuisiin ei edes yritetä lisätä iitä. Rasmus Rasmuksen jne taivutus säännöistä johtuen...ksen tulee s:ään päättyvien lisäksi. (Tässä ero, kun joku kyseli miksei Jeesusi.)
Ei ole mitään eroa. Ii loppuun ja taivutus Jeesusin. Niinhän tuo ääliö esitti, kun minä kerroin että lapseni nimi on Raamatussa ilman iitä. Että se silti muka äännetään Jeesusi.
Ja taipuuko Joosef sitten sinusta Jooseksen kun siinäkään ei äännetä iitä.
Oli kyse kirjaimista s ja r. Kyllä viimeinen konsonantti määrää taivutuksen. Kyllä Joosef taipuu Joosefin ....
Ääntyykö se Joosefi? Ei äänny. Ei äänny myöskään minun lapseni nimi iillisenä. Ei Raamatussa eikä muualla.
Paitsi Suomessa se ääntyy Jooseppi.
Sori, älä suutu. Ymmärrän, että ärsyttää...Ei muuten äänny. Kyllä se pappi joulukirkossa edelleen sanoo että Joosef.
Pappi sanoo, kun kirjasta lukee. Mutta kyllä kirkkokansa on Joosepista puhunut. F kun ei nyt vaan kuulu suomen kieleen.
Sitä paitsi Raamatussa olevat "viralliset" nimetkään eivät useinkaan ole ollenkaan alkuperäisessä heprealais-, aramelais- tms. muodoissaan vaan ovat latinalais/saksalais/ruotsalais/suomalaistettuja.
Iso osa Raamatun nimistä on kyllä ihan sellaisinaan kalenterissa. Maria, Ruut, Saara, Ester...
Missasit pointin. Nuokin muodot on jo kreikan, latinan, saksan ja ruotsin kautta suomalaistettu alkuperäisistä heprealaisista tai aramelaisista muodoistaan. Ja "alkukielinen" kreikaksi kirjoitettu Uusi Testamentti on sekin jo käännös ja nimet siinä usein krekkalaisessa muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään Joosefin evankeliumia...😂
Joo olit nopea. En ehtiny hauskuudeltani ajattelemaan, enkä korjaamaan ennen sua. :(
Lapseni Nimi on Julia. Siis JULIA!!! Ei JUULIA!!! Se ei mene kenenkään kaaliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeksi Oskar taipuu Oskarin ja Jeesus Jeesuksen. S-loppuisiin ei edes yritetä lisätä iitä. Rasmus Rasmuksen jne taivutus säännöistä johtuen...ksen tulee s:ään päättyvien lisäksi. (Tässä ero, kun joku kyseli miksei Jeesusi.)
Ei ole mitään eroa. Ii loppuun ja taivutus Jeesusin. Niinhän tuo ääliö esitti, kun minä kerroin että lapseni nimi on Raamatussa ilman iitä. Että se silti muka äännetään Jeesusi.
Ja taipuuko Joosef sitten sinusta Jooseksen kun siinäkään ei äännetä iitä.
Oli kyse kirjaimista s ja r. Kyllä viimeinen konsonantti määrää taivutuksen. Kyllä Joosef taipuu Joosefin ....
Ääntyykö se Joosefi? Ei äänny. Ei äänny myöskään minun lapseni nimi iillisenä. Ei Raamatussa eikä muualla.
Paitsi Suomessa se ääntyy Jooseppi.
Sori, älä suutu. Ymmärrän, että ärsyttää...Ei muuten äänny. Kyllä se pappi joulukirkossa edelleen sanoo että Joosef.
Pappi sanoo, kun kirjasta lukee. Mutta kyllä kirkkokansa on Joosepista puhunut. F kun ei nyt vaan kuulu suomen kieleen.
Sitä paitsi Raamatussa olevat "viralliset" nimetkään eivät useinkaan ole ollenkaan alkuperäisessä heprealais-, aramelais- tms. muodoissaan vaan ovat latinalais/saksalais/ruotsalais/suomalaistettuja.
Iso osa Raamatun nimistä on kyllä ihan sellaisinaan kalenterissa. Maria, Ruut, Saara, Ester...
Missasit pointin. Nuokin muodot on jo kreikan, latinan, saksan ja ruotsin kautta suomalaistettu alkuperäisistä heprealaisista tai aramelaisista muodoistaan. Ja "alkukielinen" kreikaksi kirjoitettu Uusi Testamentti on sekin jo käännös ja nimet siinä usein krekkalaisessa muodossa.
En missannut. Satun olemaan kääntäjä ja tiedän kyllä kielistä aika paljon ja nimitutkimuksestakin sattumoisin. Nimet ovat silti Raamatussa ja suomenkielisessä kalenterissa ihan samassa muodossa. Ester on Ester, Ruut on Ruut jne.
On taas pitänyt olla niin hienoa ja niin erikoista. Siinähän jupiset. Aina tulee olemaan joku, joka sanoo antamasi erikoisnimen väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeksi Oskar taipuu Oskarin ja Jeesus Jeesuksen. S-loppuisiin ei edes yritetä lisätä iitä. Rasmus Rasmuksen jne taivutus säännöistä johtuen...ksen tulee s:ään päättyvien lisäksi. (Tässä ero, kun joku kyseli miksei Jeesusi.)
Ei ole mitään eroa. Ii loppuun ja taivutus Jeesusin. Niinhän tuo ääliö esitti, kun minä kerroin että lapseni nimi on Raamatussa ilman iitä. Että se silti muka äännetään Jeesusi.
Ja taipuuko Joosef sitten sinusta Jooseksen kun siinäkään ei äännetä iitä.
Oli kyse kirjaimista s ja r. Kyllä viimeinen konsonantti määrää taivutuksen. Kyllä Joosef taipuu Joosefin ....
Ääntyykö se Joosefi? Ei äänny. Ei äänny myöskään minun lapseni nimi iillisenä. Ei Raamatussa eikä muualla.
Paitsi Suomessa se ääntyy Jooseppi.
Sori, älä suutu. Ymmärrän, että ärsyttää...Ei muuten äänny. Kyllä se pappi joulukirkossa edelleen sanoo että Joosef.
Pappi sanoo, kun kirjasta lukee. Mutta kyllä kirkkokansa on Joosepista puhunut. F kun ei nyt vaan kuulu suomen kieleen.
Sitä paitsi Raamatussa olevat "viralliset" nimetkään eivät useinkaan ole ollenkaan alkuperäisessä heprealais-, aramelais- tms. muodoissaan vaan ovat latinalais/saksalais/ruotsalais/suomalaistettuja.
Iso osa Raamatun nimistä on kyllä ihan sellaisinaan kalenterissa. Maria, Ruut, Saara, Ester...
Missasit pointin. Nuokin muodot on jo kreikan, latinan, saksan ja ruotsin kautta suomalaistettu alkuperäisistä heprealaisista tai aramelaisista muodoistaan. Ja "alkukielinen" kreikaksi kirjoitettu Uusi Testamentti on sekin jo käännös ja nimet siinä usein krekkalaisessa muodossa.
En missannut. Satun olemaan kääntäjä ja tiedän kyllä kielistä aika paljon ja nimitutkimuksestakin sattumoisin. Nimet ovat silti Raamatussa ja suomenkielisessä kalenterissa ihan samassa muodossa. Ester on Ester, Ruut on Ruut jne.
Entäs nimi Esteri?
Vierailija kirjoitti:
Mitä hauskaa varsinaisesti on junttiudessa?! En tajua.
Hyviin käytöstapoihin ihan kaikkialla kuuluu se, että opettelee toisen nimen. Kaikkia ei osaa ääntää oikein. Matti muuntuu amerikkalaisen suussa Maddyksi, mutta jos suomalainen ihminen ei osaa sanoa Oskar niin ei se vaikeasta ääntämysasusta johdu, vaan sivistymättömyydestä.
Ei tässä ole kyse sen enempää sivistymättömyydestä kuin Matti - Maddy - tapauksessa. Kyllä sen amerikkalainenkin pystyy oppimaan oikein ääntämään.
Mutta mitä vähemmän on vieraiden kielten osaamista, sitä hankalampaa on vieraita nimiäkään kirjoittaa alkuperäismuodoissaan, vaan ne mukautuvat omakieliseen muotoon.
Positiivisessa muodossa tämä voidaan nähdä niin, että omakielisen muodon antamalla henkilö tavallaan adoptioidaan omaan kieleen.
Sitä paitsi aiemminhan oli tapana muuntaa vieraiden maiden kuninkaallisten yms. nimet suomalaiseen muotoon. Ja samoin tehtiin yleisesti muissakin maissa ja kielissä. Edelleenkin puhutaan Ruotsin kuninkaasta Kaarle Kustaasta, eikä suinkaan Carl Gustafista, englannin Henrik-kuninkaista jne jne.
483 kirjoitti:
Lapseni Nimi on Julia. Siis JULIA!!! Ei JUULIA!!! Se ei mene kenenkään kaaliin.
Siis lausutaan Julia kuten suomalainen lukisi? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeksi Oskar taipuu Oskarin ja Jeesus Jeesuksen. S-loppuisiin ei edes yritetä lisätä iitä. Rasmus Rasmuksen jne taivutus säännöistä johtuen...ksen tulee s:ään päättyvien lisäksi. (Tässä ero, kun joku kyseli miksei Jeesusi.)
Ei ole mitään eroa. Ii loppuun ja taivutus Jeesusin. Niinhän tuo ääliö esitti, kun minä kerroin että lapseni nimi on Raamatussa ilman iitä. Että se silti muka äännetään Jeesusi.
Ja taipuuko Joosef sitten sinusta Jooseksen kun siinäkään ei äännetä iitä.
Oli kyse kirjaimista s ja r. Kyllä viimeinen konsonantti määrää taivutuksen. Kyllä Joosef taipuu Joosefin ....
Ääntyykö se Joosefi? Ei äänny. Ei äänny myöskään minun lapseni nimi iillisenä. Ei Raamatussa eikä muualla.
Paitsi Suomessa se ääntyy Jooseppi.
Sori, älä suutu. Ymmärrän, että ärsyttää...Ei muuten äänny. Kyllä se pappi joulukirkossa edelleen sanoo että Joosef.
Pappi sanoo, kun kirjasta lukee. Mutta kyllä kirkkokansa on Joosepista puhunut. F kun ei nyt vaan kuulu suomen kieleen.
Sitä paitsi Raamatussa olevat "viralliset" nimetkään eivät useinkaan ole ollenkaan alkuperäisessä heprealais-, aramelais- tms. muodoissaan vaan ovat latinalais/saksalais/ruotsalais/suomalaistettuja.
Iso osa Raamatun nimistä on kyllä ihan sellaisinaan kalenterissa. Maria, Ruut, Saara, Ester...
Missasit pointin. Nuokin muodot on jo kreikan, latinan, saksan ja ruotsin kautta suomalaistettu alkuperäisistä heprealaisista tai aramelaisista muodoistaan. Ja "alkukielinen" kreikaksi kirjoitettu Uusi Testamentti on sekin jo käännös ja nimet siinä usein krekkalaisessa muodossa.
En missannut. Satun olemaan kääntäjä ja tiedän kyllä kielistä aika paljon ja nimitutkimuksestakin sattumoisin. Nimet ovat silti Raamatussa ja suomenkielisessä kalenterissa ihan samassa muodossa. Ester on Ester, Ruut on Ruut jne.
Entäs nimi Esteri?
Katsopa kalenterissa. Suomenkielisessä kalenterissa on samalle päivälle muodot Ester, Esteri ja Essi. Kaikki suomenkielisiä nimiä.
Esther ei sitten enää ole suomenkielinen muoto.
Vierailija kirjoitti:
On taas pitänyt olla niin hienoa ja niin erikoista. Siinähän jupiset. Aina tulee olemaan joku, joka sanoo antamasi erikoisnimen väärin.
Nuo pitää miettiä ennen kuin antaa nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeksi Oskar taipuu Oskarin ja Jeesus Jeesuksen. S-loppuisiin ei edes yritetä lisätä iitä. Rasmus Rasmuksen jne taivutus säännöistä johtuen...ksen tulee s:ään päättyvien lisäksi. (Tässä ero, kun joku kyseli miksei Jeesusi.)
Ei ole mitään eroa. Ii loppuun ja taivutus Jeesusin. Niinhän tuo ääliö esitti, kun minä kerroin että lapseni nimi on Raamatussa ilman iitä. Että se silti muka äännetään Jeesusi.
Ja taipuuko Joosef sitten sinusta Jooseksen kun siinäkään ei äännetä iitä.
Oli kyse kirjaimista s ja r. Kyllä viimeinen konsonantti määrää taivutuksen. Kyllä Joosef taipuu Joosefin ....
Ääntyykö se Joosefi? Ei äänny. Ei äänny myöskään minun lapseni nimi iillisenä. Ei Raamatussa eikä muualla.
Paitsi Suomessa se ääntyy Jooseppi.
Sori, älä suutu. Ymmärrän, että ärsyttää...Ei muuten äänny. Kyllä se pappi joulukirkossa edelleen sanoo että Joosef.
Pappi sanoo, kun kirjasta lukee. Mutta kyllä kirkkokansa on Joosepista puhunut. F kun ei nyt vaan kuulu suomen kieleen.
Sitä paitsi Raamatussa olevat "viralliset" nimetkään eivät useinkaan ole ollenkaan alkuperäisessä heprealais-, aramelais- tms. muodoissaan vaan ovat latinalais/saksalais/ruotsalais/suomalaistettuja.
Iso osa Raamatun nimistä on kyllä ihan sellaisinaan kalenterissa. Maria, Ruut, Saara, Ester...
Missasit pointin. Nuokin muodot on jo kreikan, latinan, saksan ja ruotsin kautta suomalaistettu alkuperäisistä heprealaisista tai aramelaisista muodoistaan. Ja "alkukielinen" kreikaksi kirjoitettu Uusi Testamentti on sekin jo käännös ja nimet siinä usein krekkalaisessa muodossa.
En missannut. Satun olemaan kääntäjä ja tiedän kyllä kielistä aika paljon ja nimitutkimuksestakin sattumoisin. Nimet ovat silti Raamatussa ja suomenkielisessä kalenterissa ihan samassa muodossa. Ester on Ester, Ruut on Ruut jne.
Jaa, sanopa missä muodossa Ester ja Ruut ovat hepreankielisessä Tanakissa? Tai Maria?
Mitä varten umpisuomalaisille lapsille pitää ylipäänsä antaa jotain selvästi suomalaiseen suuhun istumattomia nimiä? Varsinkin silloin kun sukunimi on tyyliin Möttönen. Se on noloa ja typerää siitä tulee todella vahvat wt-vibat. Kyllähän se niin on, että maassa kuin maassa nimi tuppaa vääntymään siihen tutumpaan perinteiseen muotoon. Jenkkivuosinani omaa suomalaisittain helppoa ja lyhyttä nimeäni ei varmaan kertaakaan lausuttu oikein, enkä siitä ottanut itkupotkuraivareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hauskaa varsinaisesti on junttiudessa?! En tajua.
Hyviin käytöstapoihin ihan kaikkialla kuuluu se, että opettelee toisen nimen. Kaikkia ei osaa ääntää oikein. Matti muuntuu amerikkalaisen suussa Maddyksi, mutta jos suomalainen ihminen ei osaa sanoa Oskar niin ei se vaikeasta ääntämysasusta johdu, vaan sivistymättömyydestä.
Ei tässä ole kyse sen enempää sivistymättömyydestä kuin Matti - Maddy - tapauksessa. Kyllä sen amerikkalainenkin pystyy oppimaan oikein ääntämään.
Mutta mitä vähemmän on vieraiden kielten osaamista, sitä hankalampaa on vieraita nimiäkään kirjoittaa alkuperäismuodoissaan, vaan ne mukautuvat omakieliseen muotoon.
Positiivisessa muodossa tämä voidaan nähdä niin, että omakielisen muodon antamalla henkilö tavallaan adoptioidaan omaan kieleen.
Sitä paitsi aiemminhan oli tapana muuntaa vieraiden maiden kuninkaallisten yms. nimet suomalaiseen muotoon. Ja samoin tehtiin yleisesti muissakin maissa ja kielissä. Edelleenkin puhutaan Ruotsin kuninkaasta Kaarle Kustaasta, eikä suinkaan Carl Gustafista, englannin Henrik-kuninkaista jne jne.
Aivan. Aiemmin. Nyt ei enää suomenneta, vaan Charles on Charles.
Nimi Oskar on täysin suomenkielinen eikä sen ääntäminen voi olla vaikeaa. Tai esim nimen Nalle Puh.
Taas otsikko ilman ensimmäistä ääkköstä. Miten on mahdollista, ettei tuota saada kuntoon?
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten umpisuomalaisille lapsille pitää ylipäänsä antaa jotain selvästi suomalaiseen suuhun istumattomia nimiä? Varsinkin silloin kun sukunimi on tyyliin Möttönen. Se on noloa ja typerää siitä tulee todella vahvat wt-vibat. Kyllähän se niin on, että maassa kuin maassa nimi tuppaa vääntymään siihen tutumpaan perinteiseen muotoon. Jenkkivuosinani omaa suomalaisittain helppoa ja lyhyttä nimeäni ei varmaan kertaakaan lausuttu oikein, enkä siitä ottanut itkupotkuraivareita.
Millä tavoin nimi Oskar on suomalaiseen suuhun istumaton? Tai Alvar?
Vierailija kirjoitti:
On taas pitänyt olla niin hienoa ja niin erikoista. Siinähän jupiset. Aina tulee olemaan joku, joka sanoo antamasi erikoisnimen väärin.
Mun molemmilla lapsilla on nimet jotka on suomessa olleet pitkään käytössä, ihan suomalaisittain kirjoitettuna. Silti ei suju, ei vaikka yhden kyläilyn aikana korjaa monta kertaa.
Anoppi puolestaan kirjoittaa nuoremman lapsen nimen aina väärin. Ilmeisesti ihan tarkoituksella kun suuttuu kovasti jos häntä korjataan, että "kyllä hän sen tietää!"
Toisaalta, mun oma nimi on tosi perinteinen ja aina saa vastata "tuleeko yhdellä iillä, onko ceellä vai koolla, tuleeko loppuun ee vai aa" kysymyksiin.
Mun koiran nimi on Pulivari, aina sitä väännetään Puliveriksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten umpisuomalaisille lapsille pitää ylipäänsä antaa jotain selvästi suomalaiseen suuhun istumattomia nimiä? Varsinkin silloin kun sukunimi on tyyliin Möttönen. Se on noloa ja typerää siitä tulee todella vahvat wt-vibat. Kyllähän se niin on, että maassa kuin maassa nimi tuppaa vääntymään siihen tutumpaan perinteiseen muotoon. Jenkkivuosinani omaa suomalaisittain helppoa ja lyhyttä nimeäni ei varmaan kertaakaan lausuttu oikein, enkä siitä ottanut itkupotkuraivareita.
Olis pitäny, olisivatpahan jenkit siinä oppineet.
Alvar Aalto, piispa Henrik, Raamatun Joosef, Ester Toivonen...
Kyllä Suomessa on pitkään osattu sanoa myös konsonanttiin loppuvia nimiä. Tää ihme junttimainen jurnuttaminen on pikemminkin uusi ilmiö.
Olen huomannut, että monille on helpompi sanoa sana, jos lisää siihen sen iin perään. Anoppini mm on tällainen. Lausuu nimen Max Maxi, Nalle Puh on Nalle Puhi ym. Varmaan sanoisi myös, jos lapsemme nimi olisi Oliver, hänet että Oliveri.