Kesämökki ja aikuiset lapset

Vierailija kirjoitti:

Meillä aikuiset lapset käyvät mökillämme ja viihdymme hyvin yhdessä. Olemme sopineet, että jokainen tekee vuorollaan kaikille ruokaa ja ostaa ruuat ja siivoaa jäljet. Mökki on hyvin varusteltu astian- ja pyykinpesukoneineen ja sisävessoineen, joten aikaa jää mukavaan yhdessäoloon. Pihakin on luonnontilassa mustikan ja puolukanvarpuineen, joten pihatöitä ei pahemmin ole, vain riippukeinussa lötköttely ja laiturilla onkiminen.

Minä olen se aikuinen lapsi. Vanhempani pyytävät meitä jatkuvasti mökilleen. Mutta niin me kaikki olemme erilaisia ja emme mieheni ja lasten kanssa millään jaksaisi viikkoa, kahta lötkötellä riippumatonta. Emme kai sitten ole edes mökki ihmisiä.
Toki käymme joka kesä sen velvollisuuskäynnin. Mutta kaksi yötä on ihan tarpeeksi ja sitten pitää päästä pois

Vierailija kirjoitti:

Miksi siitä mökistä on tehtävä työleiri?
Jokainen normaali vanhempi haluaa viettää aikaa jälkikasvunsa kanssa. Todella outo aloitus tämä..

Et ymmärtänyt pointtia. Pitävät kesämökkiä hotellinaan ja vanhempiaan palvelijoina.

Vanhemmillani on mökki ja ne valittaa samaa että kun tulee lapsenlapsi perheelliset rakkiensa kanssa niin koko aika menee ruuanlaittoon ja niiden ruoka huoltoon sekä jälkien siivoomiseen kun kukaan ei tee yhtään mitään vaan tulee täysihoitoon räpläämään kännykkäänsä maaten kuin hotelliin. Kerrostalossa kasvaneet lapset eivät ole tottuneet mitään tekemään eikä ole omatoimisia muuta kuin pelikoneilla ja sellaisia ei siellä mökillä ole jotenka eivät kauaa viihdy siellä kun eivät keksi siellä mitään käsillä tekemistä mikä kiinnostaisi eikä ne osaa siivota ollenkaan. Siellä olisi materiaalia tehdä puutöitä ja puutarha töitä mutta ei niitä kiinnosta muuta kuin kännykkän räplääminen ja pelikoneet. 

Minä en mökkiä pitäsi tuollaisille lorveille mutta kun vanhemmat eivät voi ohjata ollenkaan tai sitten ne suuttuvat niin että ei tulla ollenkaan jos ei omilla ehdoilla saa elää kuin hotellissa. Se on heillä periaate että hyväksy tai sitten ei tulla ollenkaan. Lapsettomat eivät voi tuolla lailla kiristää ja hyväksikäyttää iäkkäitä vanhempiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko itse perineet mökin vanhemmiltanne? Silloin mökki on luonnollista suvussa siirtyvää omaisuutta, johon nuorellakin polvella on moraalinen oikeutensa. Vai oletteko tyypillisiä suuren ikäpolven edustajia, jotka maksatatte rikkaat eläkepäivänne nuorempien ahdingolla? Ja laitatte kesämökitkin lihoiksi ennen kuin annatte perinnöksi?

Selvät sävelet mökin suhteen, kuka siellä viettää aikaa, tekee myös osansa töistä. Mutta ei kaikkea hyvää voi yksi sukupolvi omia ja sitten elää näistä etuoikeuksistaan pätkääkään tinkimättä.

Haistappa kuule paska. Jokainen tekee omaisuudellaan mitä haluaa, vaikka se olisi perittyäkin. Sinä voit kärvistellä kateudessasi, minä ole itse tienannut, olen perinyt ja aion kyllä myös tehdä omaisuudellani mitä haluan. Ja niin tekevät alle nelikymppiset lapsenikin, jotka ovat saaneet jo kaksi isoa perintöä. En minä niitä ole heiltä kadehtimassa, enkä vaatimassa että minulle kuuluu osa.
Haistappa siis kuule paska!

En ole kateellinen, meidän perhe vaan on solidaarinen ja lämminhenkinen. Ei ole ongelmia mökkeilyn kanssa, päinvastoin!

Vaikka kuinka paljon on ihan laskettua tilastotietoa siitä, miten suurten ikäluokkien edustajat ovat saaneet ja saavat nauttia kohtuuttomista eduista verrattuna mihinkään muuhun sukupolveen. Nuoret aikuiset maksavat veroina ja huonona työmarkkinatilanteena suurten ikäluokkien ylisuuret eläkkeet. Ja itse eläköityvät yli 70-vuotiaina. Että olkaa nyt onnellisia kun nuoremmat suovat ja kustantavat teille rennot eläkepäivät mökillä kuokkien!

Kyllä se on kuule niin, että minä, suuren ikäluokan eläkeläinen, olen itse maksanut koko elämäni palkastani työeläkemaksuni itse ja lisäksi 40 -30 prosentin veroja ja opintolainani korkoineen takaisin - sinä taisit opiskella valtion opintotuella? Edelleen maksan eläkkeestäni 30 prosenttia veroja - paljonko sinä maksat?

Minä olin se, joka mahdollisti sinulle ne opintotuet, subjektiivisen päivähoidon, asumistuet huolimatta hurjista veroistani ja töissä raatamisesta. Ilman autoa, ilman sosiaalitukia, ilman mitään apua. Että mitä ovat ne kohtuuttomat edut, joita me suuret ikäluokat olemme saaneet? Minä en tiedä niistä mitään.

Kyllä maailman tilanne on menossa siihen suuntaan, että nykypolvet saavat sen ihanan elintason ja kaikki superedut, joita kadehtivat suurilta ikäluokilta.🤓
Mökkeily ei ollut minulle mahdollista ennenkuin rakensimme yli 40 v mökin. Omilta vanhemmilta ei jäänyt mitään, koska oli suuri perhe ja köyhiä oltiin.
Nyt mökkeillään ja lapset ja lastenlapset saavat tulla ja mennä. Passaan, jos jaksan.
Minulla on mahdollisuus mökkeillä koko ajan, niillä nuorilla van muutaman lomaviikon. Lapsia pidän mökillä mielelläni, että vanhemmat saavat silloin omaa aikaa.
T.mummeli 70+

Meillä on nyt toinen kesä, kun mökki on vain meidän vanhusten käytössä. Ekana koronakesänä tuli liikaa sanomista siitä, kuka saa mökillä olla milloin ja mitä siellä pitää ennen lähtöä tehdä jne., joten katsoimme parhaaksi sanoa lapsille, että vuokratkaa omat mökkinne, me emme halua aikatauluttaa kesäämme lomienne mukaan. Meillä saa käydä mökillä kylässä ja olla yhden yön, mutta mitään omia mökkiviikkoja ei ole enää tarjolla.

Riitahan tuosta tuli, mutta kun kaikki kulut ja siivoukset ja polttopuunteot sälytettiin meille vanhemmille, niin katsoimme, että saamme olla juhannuksena mökillä, vaikka miniä oli sinne jo kavereitaan kutsunut.

Minä en alkaisi passaan laiskoja kun itse on saanut tehdä töitä 17v asti ja sitä ennenkin ei ole kotona passattu koskaan niin että kaikki osallistuivat kodin töihin kuten puolisonikin. En vaan voi sietää uusavuttomia ja passattavia ihmisiä jotka eivät osaa tai viitsi edes perusasioita. Meillä puolisoni kanssa on aina koti siistinä eikä ole pyykkivuoria eikä tekemättömiä töitä, ei ole suursiivouksia kun siisteyttä harrastetaan joka päivä. Sitten vielä omakotitalossa tehdään itse kaikki ympäristön siivoukset ja huoltohommat niin ettei ole talkkaria. 

Sano suoraan tai laita asia viestillä. Ei haittaa vaikka ääni värisisi, kun se on kuitenkin oma äänesi. Olet heidät kasvattanut ja nyt saavat mennä muualle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi siitä mökistä on tehtävä työleiri?
Jokainen normaali vanhempi haluaa viettää aikaa jälkikasvunsa kanssa. Todella outo aloitus tämä..

Sä oot varmaan asunut koko elämäsi kerrostalossa ja vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioilla on aina monta puolta. 

Ostin itse ihan ikioman mökin avioeron jälkeen. Olin ihan puhki väsymyksestä ja raskaasta avioliitosta, joten mökkeilin yksin ja yritin saada itseni taas kuntoon. Lapset kävivät mökillä, mutteivät pitkään viihtyneet. Aikuisena tulevat ja tuovat tullessaan koirat, miniä- ja vävykokelaat. Onhan toi sirkus uuvuttavaa. Kun porukassa on vieraita eli näitä miniöitä ja vävyjä, ei mökillä voi olla ihan kuinka vaan. Nautin paljon kun vain omat lapset ja koirat tulevat. Yhdessä tehdään mökkihommia, poikani varsinkin tekee kaikenlaisia korjaushommia mielellään. 

Silti nautin myös siitä hiljaisuudesta kun he lähtevät. 

Tavallaan ymmärrän sen että viihtyy yksin, mutta se että lapset ovat tervetulleita ilman puolisoitaan kuulostaa vähän pahalta. Lapsesi ovat kuitenkin puolisonsa valinneet ja varmasti haluavat viettää lomillaan näiden kanssa aikaa, koska arjessa sitä aikaa ei aina tarpeeksi ole, joten tuo petaa kireitä suhteita perheeseen, jos pitää valita, että viettääkö aikaa lapsuuden perheensä vai perustamansa perheen kanssa. Enkä tarkoita, ettei koskaan voisi olla vain lapsuuden perheen kanssa, mutta tekstistäsi sai käsityksen, että sinusta myös näkyy muille, etteivät ns vieraat ole tervetulleita eikä heitä lasketa kuuluviksi "perheeseen"

Vastaan nyt vuosia vanhaan kommenttiin, mutta haluan hieman puolustaa tuota edellisen kommentin kirjoittajaa. Hänhän puhui vävy- ja miniäkokelaista. Nämä ovat uusia ihmisiä, joihin ei ole vielä ehditty tutustua. Senkin jälkeen, kun näistä kokeilasta on tullut vävy ja miniä, vie useita vuosia, ennen kuin heidän kanssaan voi olla kuin kotonaan - jos koskaan. 

Meillä on yksi lapsi ja hän meni naimisiin ensimmäisen poikaystävänsä kanssa. Sama ihminen ollut kuvioissa siis koko ajan. Mutta silti, vaikka vuosia on tunnettu, ei olla vielä päästy ihan yhtä rentoon yhdessäoloon kuin oman lapsen kanssa. 

Toisaalta olen huomannut senkin, että sitä omaakin lasta on alkanut jos ei nyt vierastaa, niin kokea kuitenkin sillä tavalla, että hänenkin vierailunsa jälkeen on ihan kiva kun lähti ja saa olla taas rauhassa. Ollaan introverttejä koko perhe (paitsi vävy) ja miehen kanssa on jo sen aikaa totuttu tähän kahdestaan oloon, että aletaan jo kaivata sitä omaa rauhaa, vaikka olisi vain tytär siellä mökillä kyläilemässä. 

Ja kun ei edes se tytär kyläile enää yksin, kun hänelläkin on koira. Koiraa on välillä kiva nähdä ja ilman muuta koirassa on omat puolensa. Mutta silti on se ihana helpotus kun koira ja tytär lähtee mökiltä pois ja saa olla omassa rauhassa. 

Meillä tuo nuoriso-osasto saattaa olla mökillä pidempäänkin, kun molemmat tekevät etätöitä. Tyttärellä sentään on jotain yritystä osallistua ruuanlaittoon ja muuhun, mutta vävyllä on aina syitä miksei osallistu (ja osittain ihan oikeitakin, hänellä on terveysongelmia) ja itseä tietenkin ahdistaa kun näkee että tytär joutuu osallistumaan vähän molempien puolesta. Ruuanlaitto on liikaa miehen harteilla ja hänelläkin on ne omat työnsä, jotka pitää saada tehtyä. Siinä tulee vähän liikaa hommia, kun pitäisi saada tehtyä työt ja sitten siihen päälle vielä ne ruuanlaitot ja saunan lämmitykset, jos nuoriso ei osallistu riittävästi. Liian usein joudun sanomaan siitäkin, että koiran pitäisi saada olla enemmän ulkona, kun kerran mökillä ollaan. 

Meillä tämä kuvio vielä vähän elää, kun mökki on ollut vasta pari vuotta. Nuoret tykkäävät tulla sinne tekemään etätöitä ja alkuun oli kiva nähdä heitä enemmän (talven aikana emme juuri näe, vaikkei kaukana toisistamme asuta), mutta ajan kanssa on alkanut tämä epätasainen työnjako harmittamaan enemmän ja enemmän. Asiasta on puhuttu, mutta osallistumisaste ei tästä huolimatta ole vielä riittävällä tasolla. Kun mökki hankittiin, tytär kyllä ilmoitti, että ehdottomasti se kelpaa hänelle perinnöksi. Mutta joudumme joskus 20+ vuoden päästä katsomaan, onko vävystä kasvanut osallistuvampi mökkeilijä ja vieläkö mökkeilyhaluja on, vai myymmekö mökin pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua, miten tuollainen tilanne päätyy syntymään, että aikuiset lapset eivät ymmärrä, että mökillä pitää tehdä hommia. Meidän mökillä ei ollut sähköä eikä juoksevaa vettä, joten oli koko lailla selvää, että jokainen tekee osansa eikä siitä edes tarvitse keskustella.

Useimmiten niin, että emäntä koko ajan kieltää tekemästä. Minä inhoan appivanhempien mökillä oloa juuri siksi, ettei anoppi anna minun tehdä mitään, enkä osaa tapella asiasta hänen kanssaan. Niinpä hän puuhailee koko ajan jotain ja minun pitää vaivaantuneena nököttää jossain. Edes tiskata ei saa. Aina kun olen aloittamassa tiskaamisen, hän komentaa pois jollain tekosyyllä.

Saunan sentään saamme itse lämmittää.

Täällä oli sama juttu. Alkuaikoina yritin osallistua ruoanlaittoon, tiskaamiseen ja muihin mökkitöihin ja hommasin tuliaiset ja ruokaa tuotiin, ettei tarvitse meidän perhettä varten raahata kaukaa kaupasta. Kaikesta tuli sanomista, ei saa tehdä mitään, ei saa tuoda tuliaisia ja herranen aika, eikö anopin laittama ruoka kelpaa. Mentiin sitten tällä tavalla, että ei osallistuttu töihin eikä tuotu mitään.

Ja kuinka ollakaan, sain kuulla, että anoppi haukkuu saamatonta miniää, joka ei edes tuliaisia ymmärrä tuoda. Siihen loppui meidän osalta nämä pakolliset mökkivierailut, eikä ole ikävä. Sairasta käytöstä tuollainen valehtelu.

Vierailija kirjoitti:

Lasten täytyy tavalla tai toisella ymmärtää vastuunsa. Yllättävän usein lapset voivat olla suhteessa vanhempiinsa hyysättävän pikkulapsen roolissa vaikka vielä viisikymppisenäkin. Isä ja äiti hoitavat mökin kunnossapidon kuten ovat aina hoitaneet, infantiilit lapsiaikuiset ottavat sen itsestäänselvyytenä ja - tämäkin on nähty - voivat myös loukkaantua verisesti, mikäli heille ehdottaa työtaakan jakamista. Kyse on ikään kuin saavutetusta edusta.

Mökki ja tontti vaativat ympärivuotista työtä. Tätä ei välttämättä ymmärretä, jos ei asiaa ikinä ajatella. Mökille tultaessa siellä on aina kaikki kunnossa. Voi olla ihmisiä, jotka eivät uhraa ikinä ajatustakaan sille, että joku on tehnyt siellä valtavan työn.

Me ostimme mökin pari vuotta sitten ja vaikka meillä oli kummallakin mökkitaustaa lapsuudesta ja nuoruudesta ja vaikka ennen mökinostoa oltiin vuokramökkeilty vuosivuokralla neljä vuotta, niin silti tuli vähän yllätyksenä miten paljon sitä hommaa oikeasti on. 

Toki joku käry meillä oli, että kaikenlaista hommaa piisaa. Mutta se alkoi konkretisoitua vasta pikku hiljaa sitä mukaa, kun vietimme aikaa mökillä. Se oli jotenkin hätkähdyttävääkin, kun alkoi tuntua, että heti kun muste oli kuivunut kauppakirjasta, niin alkoi hiljalleen löytyä kaikenlaista pientä laittamista ja pikkuvikaa mökissä. Sekin puu, johon oli salama iskenyt juhannuksena, kun kaupat tehtiin heinäkuun 1. päivä, oli kaatunut sen jälkeen kun saimme mökin avaimet itsellemme ja meillä oli puunraivaushommia luvassa jo ennen kuin ehtimme asettua taloksi :-) Pari viikkoa siitä eteenpäin alkoi hahmottua, että todellakin se piha oli laitettu myyntikuntoon ja että sitä pitäisi olla jatkuvasti hoitamassa, jos haluaisi sen näyttävän samalta kuin miltä se näytti silloin kun käytiin mökkiä katsomassa. Vasta mökin oston jälkeen tajusin, että pihakin voi olla sotkussa! 

Loputon työmaahan se on, mutta kyllä omaa mökkiä on myös kiva laittaa. Valmista siitä ei tule koskaan, mutta seuraava polvi jatkaa sitten, jos haluaa. Jos ei halua, niin etsitään uudet omistajat, jotka haksahtavat siihen kauniina kesäpäivänä ja ottavat savotan itselleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko itse perineet mökin vanhemmiltanne? Silloin mökki on luonnollista suvussa siirtyvää omaisuutta, johon nuorellakin polvella on moraalinen oikeutensa. Vai oletteko tyypillisiä suuren ikäpolven edustajia, jotka maksatatte rikkaat eläkepäivänne nuorempien ahdingolla? Ja laitatte kesämökitkin lihoiksi ennen kuin annatte perinnöksi?

Selvät sävelet mökin suhteen, kuka siellä viettää aikaa, tekee myös osansa töistä. Mutta ei kaikkea hyvää voi yksi sukupolvi omia ja sitten elää näistä etuoikeuksistaan pätkääkään tinkimättä.

Haistappa kuule paska. Jokainen tekee omaisuudellaan mitä haluaa, vaikka se olisi perittyäkin. Sinä voit kärvistellä kateudessasi, minä ole itse tienannut, olen perinyt ja aion kyllä myös tehdä omaisuudellani mitä haluan. Ja niin tekevät alle nelikymppiset lapsenikin, jotka ovat saaneet jo kaksi isoa perintöä. En minä niitä ole heiltä kadehtimassa, enkä vaatimassa että minulle kuuluu osa.
Haistappa siis kuule paska!

En ole kateellinen, meidän perhe vaan on solidaarinen ja lämminhenkinen. Ei ole ongelmia mökkeilyn kanssa, päinvastoin!

Vaikka kuinka paljon on ihan laskettua tilastotietoa siitä, miten suurten ikäluokkien edustajat ovat saaneet ja saavat nauttia kohtuuttomista eduista verrattuna mihinkään muuhun sukupolveen. Nuoret aikuiset maksavat veroina ja huonona työmarkkinatilanteena suurten ikäluokkien ylisuuret eläkkeet. Ja itse eläköityvät yli 70-vuotiaina. Että olkaa nyt onnellisia kun nuoremmat suovat ja kustantavat teille rennot eläkepäivät mökillä kuokkien!

Kuulepas röyhkimys, kyllä minä olen ihan itse kustantanut eläkkeeni yli 40 prosentin veroillani työaikana, samalla kun makselin opintolainaa ja asuntolainaa pois ja tili meni joka kuussa nollille. Vaan hyvin selvittiiin ilman ilmaisia opintotukia ja sosiaalitukia,mihan oman itsen varassa ja luotiin sinulle ne opintotuet ja sosiaalituet, että sinuna en kehtaisi vanhemmillesi vinkua, kiittimätön mistään mitään tietämätön!

Et ole maksanut veroillasi omaa eläkettäsi vaan silloin eläkkeellä olevien eläkkeet. Nyt vuorostaan muut työssä käyvät maksavat työeläkemaksuina sinun ja muiden eläkkeellä omevien eläkkeet. Työssäkäyvä sukupolvi aina vuorollaan rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet. Näin toimii eläkejärjestelmä. Viettelet siis eläkepäiviä muiden kustantamana, et omilla rahoillasi.

Olet osittain väärässä, osittain oikeassa.
Mutta sillä ei ole oikeastaan mitään väliä, mistä rahoista ne maksetaan, vaan sillä, että ne on eläkkeensaaja ansainnut.

Nykyiset eläkkeensaajat ovat maksaneet vain murto-osan niistä eläkemaksuista, mitä nykyisin työssäolevat maksaa. Enkä ole heiltä eläkkeitä vaatimassa pois. Mutta joku häpy pitäisi olla ja pitää suuta soukemmalla eikä hieroa niitä epäreiluja etujaan maksavan sukupolven naamaan! 

Mulla on samanlainen kokemus kuin muutamalla muullakin. Meillä on iso perhe, ja vanhempien mökillä pitäisi jos ei nyt asua, niin ainakin vierailla joka viikonloppu. Mitään ei saa kuitenkaan tehdä, jos johonkin osallistuu, on se aina väärin. Minä en esimerkiksi osaa keittää kahvia, en osaa leikata leipää oikealla tavalla, en osaa tiskata, en osaa keittää vettä, en osaa käydä vessassa, en osaa haravoida, en osaa pestä kotonani mökkilakanoita, en osaa käydä kaupassa, en osaa ostaa torilta oikeaa kalaa enkä mansikoita, en osaa lämmittää saunaa, tehdä puita... Hyvä jos osaan edes hengittää niin, ettei äitini tai isäni siihen puutu ja ole heti huohottamassa niskaan ja korjaamassa. Joten en tee enää mitään.

Nyt kuulin kautta rantain, miten äitini haukkuu minua ja koko porukkaamme laiskoiksi. Teini kun yritti haravoida mökillä mummonsa iloksi, mummo meni tekemään sen uudestaan ja ilkkui kovaan ääneen, että laita lapsi asialle ja mene itse perässä! Tätä kertoi puhelimessa muillekin sukulaisille ja jauhoi vielä joulukahvillakin. Teini loukkantui aika pahasti, hänen haravointijäljessään ei ollut mitään vikaa.

Väistämättä tulee mieleen, onko aloitus äitini kirjoittama, niin hyvin mätsää. Ainoa vaan, että jättää oman osuutensa kertomatta.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmillani on mökki ja ne valittaa samaa että kun tulee lapsenlapsi perheelliset rakkiensa kanssa niin koko aika menee ruuanlaittoon ja niiden ruoka huoltoon sekä jälkien siivoomiseen kun kukaan ei tee yhtään mitään vaan tulee täysihoitoon räpläämään kännykkäänsä maaten kuin hotelliin. Kerrostalossa kasvaneet lapset eivät ole tottuneet mitään tekemään eikä ole omatoimisia muuta kuin pelikoneilla ja sellaisia ei siellä mökillä ole jotenka eivät kauaa viihdy siellä kun eivät keksi siellä mitään käsillä tekemistä mikä kiinnostaisi eikä ne osaa siivota ollenkaan. Siellä olisi materiaalia tehdä puutöitä ja puutarha töitä mutta ei niitä kiinnosta muuta kuin kännykkän räplääminen ja pelikoneet. 
Minä en mökkiä pitäsi tuollaisille lorveille mutta kun vanhemmat eivät voi ohjata ollenkaan tai sitten ne suuttuvat niin että ei tulla ollenkaan jos ei omilla ehdoilla saa elää kuin hotellissa. Se on heillä periaate että hyväksy tai sitten ei tulla ollenkaan. Lapsettomat eivät voi tuolla lailla kiristää ja hyväksikäyttää iäkkäitä vanhempiaan. 

Sekä minun että miehen vanhemmilla on mökki. Ero on noissa kuin yöllä ja päivällä.

Miehen vanhempien mökillä tehdään mieheni kanssa kaikille ruokaa, lämmitellään saunaa, ja vanhusto saa ottaa leppoisasti kun me hoidetaan raskaat hommat.

Minun vanhempieni mökillä  äitini martyroi. Mitään kukaan ei tee hänen mielestään, mutta jos yrittää tehdä, tai edes kysyy mitä voisi tehdä, on vastaus tuhahtelua että et sinä osaa kuitenkaan, parempi minun itse näillä huonoilla jaloillani on tehdä. Jos jotain saakin tehdä, vaikka lakaista, niin 5 min päästä hän nousee tuhahdellen lakaisemaan uudestaan.

Isäni taas pyytää kyllä apua, mutta vain siksi että voi siten itse seisoa vieressä vittuilemassa että ei tuosta kyllä mitään tule, tämä pitää tehdä ihan toisella tapaa.

Ei liene arvoitus kumman luona käymme mieluummin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on samanlainen kokemus kuin muutamalla muullakin. Meillä on iso perhe, ja vanhempien mökillä pitäisi jos ei nyt asua, niin ainakin vierailla joka viikonloppu. Mitään ei saa kuitenkaan tehdä, jos johonkin osallistuu, on se aina väärin. Minä en esimerkiksi osaa keittää kahvia, en osaa leikata leipää oikealla tavalla, en osaa tiskata, en osaa keittää vettä, en osaa käydä vessassa, en osaa haravoida, en osaa pestä kotonani mökkilakanoita, en osaa käydä kaupassa, en osaa ostaa torilta oikeaa kalaa enkä mansikoita, en osaa lämmittää saunaa, tehdä puita... Hyvä jos osaan edes hengittää niin, ettei äitini tai isäni siihen puutu ja ole heti huohottamassa niskaan ja korjaamassa. Joten en tee enää mitään.
Nyt kuulin kautta rantain, miten äitini haukkuu minua ja koko porukkaamme laiskoiksi. Teini kun yritti haravoida mökillä mummonsa iloksi, mummo meni tekemään sen uudestaan ja ilkkui kovaan ääneen, että laita lapsi asialle ja mene itse perässä! Tätä kertoi puhelimessa muillekin sukulaisille ja jauhoi vielä joulukahvillakin. Teini loukkantui aika pahasti, hänen haravointijäljessään ei ollut mitään vikaa.
Väistämättä tulee mieleen, onko aloitus äitini kirjoittama, niin hyvin mätsää. Ainoa vaan, että jättää oman osuutensa kertomatta.

Minkä ihmeen takia käytte vanhempiesi luona mökillä?

70-luvun äitien vastahyökkäysketju :D

Kuulostaa siltä että kyseessä nykyisen puolison lapset ekasta liitosta.
Ihana äiti/ isäpuoli

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset ihmiset eivät sovi saman katon alle??  Erikoinen kommentti vanhemmalta lapsiaan kohtaan. En pystyisi noin ajattelemaan läheisistäni. Ongelma lienee, että ette kommunikoi rakentavasti.

Kuka saunoo aamulla?

Vierailija kirjoitti:

Kuka saunoo aamulla?

Me kyllä saunottiin aamulla(kin), silloin kun mökkeiltiin vielä appivanhempien mökillä. Mökkeily oli silloin uinti- ja saunomispainotteista, joten aina aamullakin lämmitetiin sauna samalla kun käytiin uimassa ja aamupesulla. Ja illalla oli tietenkin iltasauna. 

Nykyisin meillä on oma mökki, joka on meren rannassa eikä siellä tule samalla tavalla uitua ja pulikoitua loputtomiin, niin kuin järvenrantamökillä oli tapana. Ei harrasteta enää aamusaunaa eikä edes aamusuihkua, saunassa käydään vain iltaisin.

Ymmärrän tavallaan sekä ap:tä että nuorempia kommentoija. Mun vanhemmilla ei ole koskaan ollut mökkiä, mutta 80:nen äitini oli, varsinkin nuorempana, hyvin tarkka siitä, miten asiat piti tehdä (ruoanlaitto, leipominen jne.). Aina piti korjailla lasten jälkiä. Minä vanhimpana ja tyttärenä osallistuin eniten kotitöihin, pojat passattiin piloille. En yleensä tee mitään yhdessä äidin tai isän kanssa, kun heillä on se oma (ja ainoa oikea) tapansa tehdä kaikki.

Toisaalta olen huomannut kuinka minua nuorempi veljeni (ja varsinkin hänen vaimonsa) ovat hysteerisen tarkkoja lastensa aikatauluista, kun 4v. prinssi nukkuu päiväunia, ei saa edes keskustella kuin kuiskaamalla. Aikataulu on heidän mukaansa, eli ruoka ja välipalat on oltava pöydässä heidän ajallaan. Se on rehellisesti sanottuna naurettavaa ja rasittavaa. Minä sitten leikitän lapsia ja laitan ruokaa, kun miniä istuu kädet ristissä. Onneksi veli osallistuu edes jotenkuten.

Kun he tulevat yökylään, vanhukset ajettaan makuuhuoneestaan olohuoneen laverille, kun nuoripari lapsineen nukkuu heidän sängyssään, että lapsi sai "hiljaisuutta". Mun mielestä se oli aika hullua, mutta äiti niin haluaa heitä kylään, että pakko sitä touhua oli vaan sietää. Onneksi viime kerralla menivät lopultakin hotelliin yöksi.

Nyt kun ikää ja sairauksia on paljon, minä sinkkuna olen se, joka autan heitä säännöllisesti - ja teen sen ihan omasta halustani. Ihmetyttää vaan välillä, kuinka tämä nuorin veli perheineen ei mitenkään osallistu vanhempiemme auttamiseen. Heillä olisi varaa vaikka ostaa palveluita, mutta hiljaista on.

Nim. Se viisikymppinen sisko