Noloimmat asiat, joilla ihmiset ylpeilevät

Ruokalajeilla ylpeily. Luettelee kaikki mitä esim. joulupöydässä on tarjottavana ja paljonko ne maksoi. Oli kinkut, kalkkunat, kalat, mädit, laatikot jne ITSE TEHTYJÄ! Sitten maiskutellaan kuinka hyvää oli eikä maksanut kuin 200€.

Muutama mun kaveri ylpeilee sillä, että ovat käyneet psykologilla ja joutuneet masennuksen/burn outin takia vetämään lääkkeitä. Ja sit he keskenään keskustelee asiasta ja kovaan ääneen kertovat lähes tulkoon ylpeyttä äänessä kuinka pää ei kestänyt ja joutuivat psykologille. Kukaan heistä ei kuitenkaan missään vaativissa töissä ole.

Mieheni ja paras ystäväni ylpeilevät sillä, etteivät ikinä ole lukeneet yhtäkään kirjaa alusta loppuun. Tämä kaverini tokaisi aikoinaan että vähän tylsää joku kirjan lukeminen.

Maailma on täynnä mahtavia kirjoja ja tarinoita, harmittaa tuollaisten ihmisten puolesta:D

Yrittäjien ylpeily sillä että on sairaana töissä tai ettei ole koskaan pitänyt lomia. Sain yhden suuttumaan kun kerroin oman työnantajani olevan kesälomalla sanomalla "meni lomalle ennen kuin joutuu (sairas)lomalle!". Toinen yrittäjä oli niin kiukkuinen ja vaativa kun soitteli omalle työnantajalleni ja kehui ettei ole pitänyt lomaa 20 vuoteen. Totesin (mielessäni) että voisin suositella kun noin on pinna kireällä :D

Kyllä tiedän että pienyrittäjillä ja yksinyrittävillä ei ole aina varaa lomailla mutta jos puoliso on hyväpalkkaisessa työssä niin taatusti on varaa lomailla edes joskus. Joillakin on vaan pakko heittäytyä marttyyriksi ja tehdä töitä vielä 80v vaikka ei enää voimia eikä kiinnostusta ole. Ja niille jotka nyt ajattelee että " tuokaan ei tiedä yrittämisestä mitään ja kommentoi" voin kertoa että olen yrittäjän lapsi ja seurannut sitä läheltä 40v ja kyllä lomaa oli joka vuosi molemmilla vanhemmilla, putiikki kiinni sen aikaa.

Selfiet ja belfiet, ankannokat, fittnes-salikuvat

Olen useammankin kerran kaupungilla törmännyt vanhempiin rouviin, joiden täytyy jossain sivulauseessa päästä sanomaan asuvansa/asuneensa "Amerikassa", tarkoittanevat siis Yhdysvaltoja. Yksi yritti Kelassa päästä asiakasvessaan ja jotenkin onnistui tässä yhteydessä lutkauttamaan että kun hän on asunut monta vuotta nyt Amerikassa, en tiedä tai muista enää miten liittyi, varmaan siten ettei osaa käyttää suomalaisia vessoja enää?? Toinen tuli kehumaan hiusteni väriä, sanoi myös minulla olevan värisilmää ja että hän tietää nämä hommat kun on asunut Amerikassa pitkään (??).

Koulutus

Naiset tekemässä "miesten töitä" kuten vaihtaa renkaat, pilkkoo saunapuita jne. Ja toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Muutama mun kaveri ylpeilee sillä, että ovat käyneet psykologilla ja joutuneet masennuksen/burn outin takia vetämään lääkkeitä. Ja sit he keskenään keskustelee asiasta ja kovaan ääneen kertovat lähes tulkoon ylpeyttä äänessä kuinka pää ei kestänyt ja joutuivat psykologille. Kukaan heistä ei kuitenkaan missään vaativissa töissä ole.

Onkohan tämän viestin kirjoittaja taas niitä tyyppejä, joka kuvittelee että mistä tahansa asiasta mainitseminen on sillä "ylpeilyä"? Hienosti myös vähättelet näitä ihmisiä, kun eivät edes "missään vaativissa töissä" ole. Minusta on hyvä että uskaltavat jutella näistä asioista ääneen, niissä kun ei ole mitään hävettävää. Toisten kokemusten kuuleminen tekee usein mielenterveyden ongelmista kärsiville myös hyvää.

Halvalla ruokailu vaikka rahaa olisi ja tällä ylpeily on yksi sellainen asia mitä en ymmärrä. Omavaraisuus ja luonnon antimien hyödyntäminen on todella hienoa, mutta sitten on näitä, jotka kehuskelee ruokkivansa viisihenkisen perheen kahdella kympillä viikossa, että kun lidlistä saa kaksi kiloa kanaa eurolla ja makaronipussi on kymmenen senttiä, hedelmätkin on niin pirun kalliita että ei meille osteta, lanttua jyrsitään vaan. Sitten käydään palstan keskusteluissa taivastelemassa että miten ei muka riitä 100e/kk ruokaan viisihenkiselle perheelle, kun heillä riittää hyvin ja koko ajan ovat ähkyssä kaikesta valmismarinoidusta lihasta ja kaali-porkkamuhennoksesta!

Rikkailla ja kuuluisalla sukulaisilla kehuminen, varsinkin tilanteessa, jossa nämä eivät ole missään tekemisissä toistensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitiys. Siis ne äidit jotka huutelevat että ovat paljon parempia, kypsempiä ja fiksumpia kuin ne, joilla ei ole lapsia. 

Äitiys ei ole mikään paremman ihmisen automaatio. Kehitysvammaiset, teinit ja psykoottisetkin osaavat hinkata värkkejään yhteen ja kun raskaus alkaa, se etenee ihan itsestään. 

Äiti ei ole automaattisesti hyvä äiti, eikä myöskään epäitsekäs, fiksu tai mitään muutakaan. Toki on hieno asia jos olet hyvä äiti ja hieno ihminen, mutta automaattisesti et ole sitä. 

(Enkä tarkoita tällä loukata lapsettomia, pointti nyt vaan on siinä että lapsien vääntämisellä ja raskaaksi tulemisella ei ole mitään tekemistä ihmisen pään sisällön kanssa.)

Pakko olla samaa mieltä!

En oikein ymmärrä näitä kommentteja mitä joiltain äideiltä kuulee, esim. "elämästä ei voi ymmärtää mitään, jos ei ole lasta."

Itselläni on monta lasta, mutta älykkyyteni ei ole kasvanut synnytysten myötä.

Mutta ymmärryksesi ja vastuuntuntosi on.

En ole tuo kenelle vastasit, mutta toki ymmärrys ja vastuuntunto voivat muuttua ja kehittyä monen muunkin elämänmuutoksen ja kokemuksen myötä. Olennaista ei olekaan se, etteikö vanhemmuus muuttaisi ihmistä ja tämän elämää, eikä siitä tässä kiistellä - joten keskustelet nyt nähdäkseni aivan aiheen ohi. Kysymys on siitä, ettäkö yksin vanhemmuus / äitiys tekisi ihmisestä paremman ihmisen; fiksun ja kypsän ihmisen, jollaiseksi ihminen ei voi kasvaa ilman jälkipolvea ja vanhemmuuden kokemusta. Tämä on paitsi todella yksiulotteinen myös naiivi ja täysin vailla perusteita oleva näkemys.

Totta kai kenelle tahansa on selvää, että vanhemmuus muuttaa ihmistä. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään sellaista pätevää päättelyketjua, joka oikeuttaisi väitteen jonka mukaan vanhemmuus on ainut tekijä ihmiselämässä, jonka myötä ihminen voi kasvaa kokemusrikkaaksi, älykkääksi ja vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Ensinnäkään kaikki vanhemmat eivät ole älykkäitä saati vastuuntuntoisia. Toisekseen monet lapsettomat ovat tätä. Tietenkin vanhemmuus tuo ihmiselle elämään jotain, mitä lapseton ei voi tätä kokemattomana ymmärtää. Se tuskin kuitenkaan tarkoittaa sitä, etteikö lapseton ihminen jotenkin "ymmärtäisi elämää". Kuka meistä ymmärtää?

Ihmisillä on erilaisia kokemuksia, erilaisia näkökulmia elämään ja maailmaan. Erilaisia tietoja ja taitoja. Lapset eivät ole ehto hyvälle elämälle, mutta monille se on elämän merkityksellisyyttä voimistava "tekijä" ja näin saa ollakin. Olennaista on se, mikä kullekin tekee elämästä mielekästä ja merkityksellistä. Useimmiten tähän liittyy vahvasti oma ympäristö ja ympäristön hyvinvointi ja se, mitä voi tehdä ollakseen hyvä myös muille kuin itselle. Lapseton ei ole itsekäs, mutta hän voi olla, yhtä hyvin kuin vanhempikin. Mutta LAPSETTOMUUS ei tai päätös olla hankkimatta lapsia ei ole itsekäs teko sinänsä. 

Ihmettelen kovasti tätä "kiistaa" joka on syntynyt lapsettomien / vanhempien välille. Miksi toisia kiinnostaa niin paljon muiden elämä, jos kyseessä on yksinkertaisesti vain kysymys siitä onko / hankkiiko lapsia vai ei? On paitsi outoa myös argumentointivirhe vedota minkäänlaiseen auktoriteettiin tai sosiaaliseen asemaan yritettäessä johtaa tästä esimerkiksi moraaliarvostelmia tai normeja. On argumentointivirhe todeta: "Olen äiti, joten tiedän että kaikki äidit ymmärtävät elämää paremmin kuin lapsettomat." Kuka tahansa huomaa virheen tässä lauseessa. Samanlainen virhe on sanoa: "Jumala on hyvä ja oikeudenmukainen, koska Jumala sanoo niin." Samoin olisi argumentointivirhe todeta: "Olen lapseton, joten tiedän, että lapsettoman elämä on helpompaa ja mukavempaa kuin perheellisen." Ylipäänsä tällainen toteamus on heikko jo sen vuoksi, että tuollainen toteamus perustuu subjektiiviseen kokemukseen omasta elämästä vs. yleistäviin ja löysiin oletuksiin kaikkien muiden elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikkipuistossa oli tänään 6-vuotiaan mummi, joka ylisti pojanpoikaansa pilviin asti. 

Kuulemma jo oppinut kirjaimia ja numeroita. En raasikinut sanoa, että usein jo 2-vuotiaat tunnistavat numeroita ja kirjaimia. Suuri osa viisivuotiaista lukee ja tekee peruslaskuja tyyliin 2 plus 3. 

Mutta varmaan ymmärrettävä sukupolviero. Tuli se vanhanaikainen myötähäpeä... Omani luki jo nelivuotiaana :D Tiedän kolmivuotiaitakin, joskin se on harvinaista. 

Onnittelut! Elvistelet asialla jolla ei kannata elvistellä, lukeva nelivuotias ei todellakaan ole harvinaista, kertoo lähinnä lappsen simputuksesta kotona.

Laskin ennen kouluun menoa sujuvasti vaikka viisnumeroisilla luvuilla. 

Eikä mua simputettu, eikä edes kannustettu.

t.  DI

Kaikista näistä kommenteista näkee suomalaisen kateuden kurkistelevan rivien välistä kun minkä tahansa asian esiintuominen tai kertominen on ylpeilyä tai rehentelyä. Omista saavutuksista pitää olla hiljaa, onnistumisista ei saa iloita eikä tuntea ylpeyttä ihanista lapsista tai heidän oppimistaan asioista, huonoista kokemuksista ei saa kertoa edes huojentuneena "selvisin" tai "olihan se rankkaa". Noloa ylpeillä ja ylpeys käy lankeemuksen edellä ja langennelle on kiva naureskella vahingoniloisesti. Naama pitää pitää peruslukemilla eikä tehdä itsestään numeroa, nämä luterilaiset käsitykset istuu syvällä :)

Pohjanoteeraus ikinä oli  yksi nuori mies, joka kovasti lesoili väkivaltaisuudellaan tai vain väkivallalla uhkailemalla saa aina velat takaisin. Kertoi kuinka oli yhden velan saanut takaisin kun oli käynyt velanottajan kotona uhkailemassa sen raskaana ollutta vaimoa kun mies ei ollut kotona. Oli kuulemma rahat tullut äkkiä kun oli vihjaillut, että saattaapi lapsukaiselle käydä jotain ja kuulemma osoitellut mahaa kohti.

Pidin kaveria aiemmin vain juoppojunttina (jolla muuten itsellään oli ihan uskomattomasti velkaa joka suuntaan) mutta tämän jälkeen pidin häntä moraalittomana kusimulkkuna ja otin vielä enemmän etäisyyttä koko äijään.

Ylinopeudella ajolla ylpistely. Siis muuten ihan fiksut ihmiset kokevat, että on hienoa ja mainostettavaa, että välillä ajavat autolla reipasta ylinopeutta, koska auto ja kuljettaja on niin hyviä. 

Kaiken uuden vastustaminen vain periaatteen vuoksi: "minä en käytä facebookia", "minä en aio koskaan hankkia älypuhelinta", "minä en kyllä opettele ajamaan automaattivaihteisella autolla", "meidän taloon ei koskaan hankita mitään netflixiä", "ei tässä mitään navigaattoria tarvita kun on tiekartta vuodelta 1986" jne.

Ole hankkimatta sitten, mutta älä mainitse asiaa joka ikisessä keskustelussa.

Miksi seksikumppaneiden määrällä ei saisi kehuskella? Varsinkaan miehet eivät automaattisesti saa sadalta naiselta, vaan kyseisen miehen pitää olla jollain tavalla poikkeuksellinen.

Ylipainoiset naiset jotka kehuskelevat suurilla rinnoillansa.

sitä kun on kokenut läheisen kuoleman

Ulkomailla asuminen / käytyjen maiden lukumäärä.

Välttelen nykyisin työpaikan kahvipöytääkin siitä syystä, että vtuttaa kuunnella samoja tarinoita samoilta henkilöiltä kuinka ainakin neljä kertaa vuodessa täytyy päästä ulkomaille ja nyt on sinne ja sinne menossa tai sieltä tultiin ja oli niin ihanaa. Itekkin matkustelen mutta ei ole tarvetta lässyttää niistä kaikille.

Toinen on myös ylipäätään loman alkamisen hehkuttaminen / loma-aamukampa. Pää räjähtää.