Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Noloimmat asiat, joilla ihmiset ylpeilevät
Eli kaikkea josta ihmiset ovat ylpeitä, mutta joka on todellisuudessa joko yhdentekevää tai jopa negatiivista ja myötähävettävää.
Kommentit (2321)
Eläinten vihaamisella ylpeileminen!?! Tätini asenne saa minut pusuttelemaan ja halailemaan koiriani entistä enemmän hänen vierailujensa aikana.
Kohtalonomainen asenne lasten lukumäärän kasvuun. Siis että kaikkihan ne on otettava vastaan mitä annetaan. Olen kuitenkin parempi ihminen kuin sinä lapseton, vaikka elämäni ei olekaan hallinnassa. Ihan kaikkia EI OLE PAKKO vastaanottaa. Mutta jollain kai sitä on omaa egoa nostettava sen kaaoksen keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo muuten nämä, joiden elämäntehtävä on joka paikassa toitottaa: "kuka hän on? En ole koskaan kuullutkaan!" tai esim jostain julkkiksesta kertova artikkeli niin puolet kommenteista on luokkaa "ei kiinnosta, hyi!" Ensinnäkin, kun on kyse esim Cheekistä tai vastaavasta niin kyllä 98% suomalaisista on hänestä kuullut eikä tietämättömyyden _esittäminen_ tee ihmisestä kuin moukan. Samoin, mitä ylpeilyä on haukkua jotain, mistä ei pidä? Ei voi olettaa, että koko some on täynnä vain sinua henk.kohtaisesti kiinnostavia asioita. Toimivalla järjellä varustettu skrollaa ohitse asioiden, jotka eivät kiinnosta eikä jää huutelemaan kuin 13-vuotias, joka uhmassaan esittää ettei mikään kiinnosta.
Minulla ei ole televisiota. Eikä kyllä olisi aikaakaan katsella. Kerron aina, että minulla on useampi. Ja katson tv:tä aina ja kaikkialla.
Lihavuudella "ylpeily". "Mä hyväksyn itseni juuri tälläisenä" ja "mä olen kaunis vaikka olen hieman pyöreä (=sairaalloisen lihava)". Tietenkin itseään pitää arvostaa mutta lihavuutta ei tarvitse hyväksyä ja laihduttaa kannattaisi jo terveytensä takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkipuistossa oli tänään 6-vuotiaan mummi, joka ylisti pojanpoikaansa pilviin asti.
Kuulemma jo oppinut kirjaimia ja numeroita. En raasikinut sanoa, että usein jo 2-vuotiaat tunnistavat numeroita ja kirjaimia. Suuri osa viisivuotiaista lukee ja tekee peruslaskuja tyyliin 2 plus 3.
Mutta varmaan ymmärrettävä sukupolviero. Tuli se vanhanaikainen myötähäpeä... Omani luki jo nelivuotiaana :D Tiedän kolmivuotiaitakin, joskin se on harvinaista.
Tulit sitten tällä ylpeilemään!!!
Minäkin tulen tähän ylpeilemään vähän asian vierestä.😉 On nimittäin todella vaikea puhua lahjakkaasta lapsesta, ilman että muut ottaa sen ylpeilynä. Meilläkin on nelivuotias joka lukee ja on muutenkin ikäisiään taitavampi isossa osassa asioita. En ole mikään kehuskelija, joten tuntuu aina vaivaannuttavalta kertoa lapsen kuulumisia tai mitä olemme tehneet yhdessä, kun muut tekee saman ikäisten kanssa juttuja, joita teimme vuosi tai kaksi sitten.
Minäkin on "lahjakas lapsi", opin lukemaan nelivuotiaana, opiskelin englantia itsekseni kuusivuotiaana ja tein paljon muutakin etuajassa. Ei se merkitse mitään, jos vanhemmat ei potki eteenpäin - mun vanhemmat vaan lannisti.
terv. viiskymppinen konttorirotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mä olen sentään nähnyt oikeaa elämää!", "Sä et tiedä oikeasta elämästä mitään" ja viitataan joihinkin vankilatyyppien kanssa hengailuun, alkoholistiperheiden tappeluiden todistamisiin tai katutappeluihin.
Joo ilmeisesti en ja haluan sen olevankin niin jos se tarkoittaa tuota. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkipuistossa oli tänään 6-vuotiaan mummi, joka ylisti pojanpoikaansa pilviin asti.
Kuulemma jo oppinut kirjaimia ja numeroita. En raasikinut sanoa, että usein jo 2-vuotiaat tunnistavat numeroita ja kirjaimia. Suuri osa viisivuotiaista lukee ja tekee peruslaskuja tyyliin 2 plus 3.
Mutta varmaan ymmärrettävä sukupolviero. Tuli se vanhanaikainen myötähäpeä... Omani luki jo nelivuotiaana :D Tiedän kolmivuotiaitakin, joskin se on harvinaista.
Tulit sitten tällä ylpeilemään!!!
Minäkin tulen tähän ylpeilemään vähän asian vierestä.😉 On nimittäin todella vaikea puhua lahjakkaasta lapsesta, ilman että muut ottaa sen ylpeilynä. Meilläkin on nelivuotias joka lukee ja on muutenkin ikäisiään taitavampi isossa osassa asioita. En ole mikään kehuskelija, joten tuntuu aina vaivaannuttavalta kertoa lapsen kuulumisia tai mitä olemme tehneet yhdessä, kun muut tekee saman ikäisten kanssa juttuja, joita teimme vuosi tai kaksi sitten.
Minäkin on "lahjakas lapsi", opin lukemaan nelivuotiaana, opiskelin englantia itsekseni kuusivuotiaana ja tein paljon muutakin etuajassa. Ei se merkitse mitään, jos vanhemmat ei potki eteenpäin - mun vanhemmat vaan lannisti.
terv. viiskymppinen konttorirotta
Aika lailla sama. Mun lukemisella kehuttiin paljon, siihen aikaan aikainen lukemaan oppiminen ei ollut niin yleistä kuin nykyään. Mutta noin muutoin mun elämäntehtäväksi suunniteltiin vain vanhempien hoitoa ja isä oli pettynyt, kun lähdin opiskelemaan tekniikkaa kauaksi kotoa. Suunnittelija minusta tuli, mutta olisi voinut tulla muutakin, jos ei olisi vaadittu niin paljon apua kotona, se aika oli pois lukemisesta. Ei pelkästään kotitöissä, vaan myös yrityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että ylpeillään sillä, että tekee asiat vaikealla tavalla, vaikka olisi helpompikin tapaa. Tyyliin, että kantaa kottikärryt päässä ja kiven käsissä, eikä työnnä sitä kiveä kottikärryssä, kun se olisi liian helppoa- tämä kottikärryjuttu oli Harald Hirmuisessa ja esitetty Orm Onnekkaan tyhmyyteenä. Mutta tosielämässä vastaavat ihmiset eivät ymmärrä olevansa tyhmiä, haluavat vain osoittaa olevansa ahkeria.
Vierailija kirjoitti:
Se, että ylpeillään sillä, että tekee asiat vaikealla tavalla, vaikka olisi helpompikin tapaa. Tyyliin, että kantaa kottikärryt päässä ja kiven käsissä, eikä työnnä sitä kiveä kottikärryssä, kun se olisi liian helppoa- tämä kottikärryjuttu oli Harald Hirmuisessa ja esitetty Orm Onnekkaan tyhmyyteenä. Mutta tosielämässä vastaavat ihmiset eivät ymmärrä olevansa tyhmiä, haluavat vain osoittaa olevansa ahkeria.
Kokemusta on työkaverista, työnarkomaani insinööri joka ei uskonut nössöön konevoimaan vaan kaikki kantamis-, kaivu- ja siirtotyöt piti tehdä "perinteiseen tapaan" käsin.
Otti nokkiinsa, kun tuotiin työmaalle mukaan mönkijä, eikä suostunut lastaamaan mitään sen lavalle. Mutisi vain, kuinka se ei kuitenkaan kestä käyttöä ja olosuhteita, ja sitten joudutaan ostamaan firmaan uusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinkkuna syyllistyn joskus jollain poikkeuksellisella seksitapahtumalla retostelemiseen. On junttia ylpeillä, mutta joskus vaan on ihan pakko jakaa semmoinen asia - mitä itsekään et meinaa uskoa todeksi - jonkun kanssa.
Usein myös alkaa kaduttaa heti kun näen, että se parisuhteessa oleva ihminen vaivaantuu aiheesta.
Yritän parantaa tapojani.
Elämän raskaudella ja marttyyriydellä leuhkiminen. "Minulla on ollut niiiiiiiin vaikeaa, mutta en minä ikinä valita...." Öööh, mitäs tuo edellinen lause sitten oli?
Vanhemmuudella ja sen mukanaantuomalla vastuulla sekä "viisaudella" leuhkiminen. "Kyllä sinäkin sitten kun/jos sinulla on lapsia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaaehtoistyössä ihmiset ottavat itselleen kaikki hommat, haukkuvat kun muut tekevät kaiken väärin ja sitten valittavat, kun joutuvat tekemään kaiken itse. ööh, kukaan ei uskalla tulla siihen, kun toinen huutaa joka asiasta. Lopetin erään vapaaehtoistoiminnan kokonaan tällaisen ihmisen takia. Enkä tehnyt asioita väärin, vaan omalla tavallani ja mielestäni tehokkaammin, nykyaikaisella tavalla. Ei kelvannut, kun hän tekee asiat niin kuin on 25 vuotta tehty.
Itseään sosiaalisena pitävä ihminen omien sanojensa mukaan "höpöttää mitä sylki suuhun tuo". Niin tosiaan tekee. Harkitummalla juttelulla ei toisi omaa tietämättömyyttään ja ilkeyttään niin selkeästi esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylioppilastodistus, jos ei sen jälkeen ole opiskellut mitään ammattia tai ollut edes töissä kymmeneen vuoteen.
Matkailulla leuhkiminen. Tunnen henkilön joka vähän väliä kertoo että matkailtu on paljonkin ja maailmaa nähty. Hänen matkansa suuntautuvat samaan kohteeseen ja samaan AI-hotelliin ja hän poistuu kerran viikossa hotellin ulkopuolelle ostoksille. Ja toki tuokin on matkailua mutta ei mielestäni kovin avartavaa.
Samaa tyyppi ylpeilee ettei ole ikinä käynyt teatterissa, museossa, oopperassa. Ei tietäänkään ole pakko mennä, jokaisella on vapaus valita omat kiinnostuksen kohteensa. Mutta en ymmärrä miksi pitää tieten tahtoen kehuskella olevansa niin kulttuurivastainen.
On vaikeaa olla nöyrä kun on niin hyvä.
Tämä tuli heti mieleen: Muuan nainen ylpeili sillä kuinka hyvin hänen miehensä osaa ajaa autoa humalassa.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilastodistus, jos ei sen jälkeen ole opiskellut mitään ammattia tai ollut edes töissä kymmeneen vuoteen.
Eräs tuttu aina muistaa kehuskella, kuinka kirjoitti 6 ällää. Ja tosiaan lukion jälkeen ollut vain kotiäitinä, tai hanttihommissa. Ikää on jo 50v
Vierailija kirjoitti:
Suorapuheisuus. Tällä uhoten kehuskellaan suureen ääneen: "Mä kyllä uskallan sanoa suoraan!" Ei kuitenkaan tarkoita esim. rohkeutta tarvittaessa puolustaa heikompia tai puuttua maailmassa vallitseviin epäkohtiin, vaan häpeämätöntä ja pikkumaista pään aukomista milloin kenenkin ulkonäöstä tai muista henk.koht. ominaisuuksista. Tarkoituksena aukomisen kohteen alentaminen ja oman ankean olon nostatus.
Haha, tulipa elävästi mieleen entinen työntekijäni, nainen 55v noin, joka ensimmäisenä työpäivänä totesi että hän sitten saattaa sanoa ihan mitä tahansa. Ja sen hän kyllä teki, käyttäytyi kuin uhmaikäinen lapsi tai teini, haki rajoja koko ajan, aukoi päätään, ei ottanut vastuuta mistään, ihmetteli jos joku suuttui (hänhän oli pessyt kätensä ja vastuunsa ilmoittamalla että voi sanoa mitä tahansa), pilasi työilmapiirin, haukkui kaikki (asiakkaat, työkaverit, pomon, sukulaiset, omat lapset, miehensä ymym). Hirvittävän uuvuttava ihminen.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin tulen tähän ylpeilemään vähän asian vierestä.😉 On nimittäin todella vaikea puhua lahjakkaasta lapsesta, ilman että muut ottaa sen ylpeilynä. Meilläkin on nelivuotias joka lukee ja on muutenkin ikäisiään taitavampi isossa osassa asioita. En ole mikään kehuskelija, joten tuntuu aina vaivaannuttavalta kertoa lapsen kuulumisia tai mitä olemme tehneet yhdessä, kun muut tekee saman ikäisten kanssa juttuja, joita teimme vuosi tai kaksi sitten.