Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Appivanhemmat ja mökkeily. Apua?
19.06.2017 |
Lunastimme appivanhemmilta halvalla tonttiosuuden ja rakensimme sille mökin neljä vuotta sitten. Tontti on lohkottu appivanhempien mökkitontista, eli mökit on vierekkäin, oikeastaan samassa pihassa. Kuitenkin ihan erilliset oman mökit omine saunoineen ja omine keittiöineen ja huusseineen. No nyt tästä mökkeilystä ei tahdo tulla kuin pahaa mieltä. Mökkeily on meille hyvin tärkeää, ja laitettiin viimeiset rahat tuohon mökin rakentamiseen. Jos olisi ollut rahaa ostaa joku uusi mökki muualta, oltaisiin varmaan tehty niin, mutta tämä oli taloudellisesti ainoa vaihtoehto, eikä arvattu että tässä käy näin. Ennen oman mökin rakentamista oltiin appivanhempien mökillä lähinnä kun he eivät olleet siellä. Silloin ei ollut ongelmia. Lapsia ei meillä ole, iältämme olemme noin 33-vuotiaita.
Nyt he haluaisivat kuitenkin, että vietettäisiin sellaista yhteismökkeilyä, eli elettäisiin suunnilleen samassa aikataulussa, syötäisiin aina yhdessä samaa ruokaa (jonka jommat kummat olisi laittaneet vuorollaan). Jne. Siitä ei meinaa tulla mitään, koska meidän syömisajat on ihan eri kuin heillä ja muutenkin tulemme ja menemme fiiliksen mukaan, emme halua luvata että tänään syödään klo 16, koska silloin voi olla joku muu asia kesken. Isoin ongelma on se, että appivanhemmat loukkaantuu, kun emme sopeudu tuohon heidän yhteismökkeilyyn. Tulee jatkuvaa valitusta siitä, että ruoka-aikoja on vaikea ennustaa kun meistä ei tiedä. Loukkaantuvat kun sanoo suoraan, että tänään me syömme kun syömme, laittakaa keskenänne jotain älkääkä olko riippuvaisia meistä. Suuttuvat jopa, ja taas tulee valitusta. Mies on jo lopen ärsyyntynyt vanhempiinsa asian vuoksi, minä yritän vielä kohteliaasti sinnitellä. Sitten he valittavat minulle, koska mies ei enää suostu kuuntelemaan. No en minäkään, mutta en ilmaise asiaa yhtä suoraan kuin mies. Mitä ihmettä tehdä siis? Kun suora puhe ei auta. Ei ole kivaa mökkeillä sotatantereen keskellä. Mökkiä ei haluta myydä, koska ei ole rahaa ostaa uutta muualta. Kyllä tämä pitäisi jotenkin muuten ratketa.
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä oikein odotit, kun otit lähes ilmaisen lahjan vastaan?! :D Ei pidä lahja hevosta suuhun katsoa.
Tuota "lisähintaa" ei ollut merkitty tontin kauppakirjaan, se on tullut vasta kaupanteon jälkeen. Ap.
Vastaisitko vielä esitettyyn kysymykseen?
No odotin, että aikuiset ihmiset osaa olla kuin aikuiset ihmiset. Ap.
Kuka se täällä nyt sitten kiukuttelee? Teillä oli vain erilaiset odotukset asiasta ja nyt teidän pitää yhdessä laatia ne pelisäännöt ihan KES-KUS-TE-LE-MAL-LA asiasta.
Kyllä, juuri niin, pitäisi keskustella pelisäännöt. Olemme yrittäneet tuoda omaa näkökulmaamme esille monta kertaa ja keskustella pelisäännöistä, mutta appivanhemmat eivät tule yhtään vastaan, vaan pitävät tiukasti kiinni yhteismökkeilystä. Ap.
Sitten teillä on kaksi vaihtoehtoa, joko sopeudutte ja annatte heidän kiukutella yksinään tai myytte mökin. Sillä pahasti näyttää siltä, että emme voi saada kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halvalla ei saa hyvää.
Ennemmin olisin mökitön, kuin ottaisin mökin tollaisesta paikasta. Mutta ei se auta kun antaa appivanhempien suuttua ja viettää itse omalla mökillänsä aikaansa siten kun itse parhaakseen näkee. Mökillä pitää saada olla rauhassa, eikä elellä tiukkojen aikataulujen kanssa, etenkin kun teillä ei ole edes lapsia joiden takia pitäisi olla ruokailuaikoja, päiväunet ja iltaunet tiettyyn aikaan.
En tiedä saatteko heitä ymmärtämään miten haluatte mökillä elää, auttaako suora puhe? En tiedä miksi he haluaisivat edes teidän kanssa viettää yhteiselämää tuolla tavalla, eivätkö he kaipaa omaa aikaa ja omia suunnitelmia. Sopikaa joku "tulopäivän tai lähtöpäivää edeltävän illan illallinen" minkä aina porukassa syötte ja muuten sitten talot elää tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin vaihtaa omaa asennetta, tuskin vanhukset jaksavat kyräillä jos ette anna sen vaikuttaa. Aikuisten ihmisten pitäisi ymmästää eri tapojen olemassaolo, eikä ole teidän vika, että he loukkaantuvat, he valitsevat sen ihan itse.
Olisiko jokin kompromissi kiva, vaikka että lauantaina tekisitte yhdessä ruoan tai tänä lauantaina toinen perhe ja seuraavana toinen perhe? Tai sunnuntaina yhteinen kahvittelu?
Muuten sanotte vain, että olette mökillä rentoutumassa ettekä elämässä kellon mukaan aikataulutettuna.Tuollainen yksi yhteinen ruoka viikossa olisi mielestäni ok. Mutta se on niin kaukana appivanhempien toiveista, että mitenköhän käy. He ilmeisesti ajattelevat, että olemme siellä ollaksemme heidän kanssaan. Me taas ajattelemme, että olemme mökillämme ollaksemme keskenämme ja rentoutuaksemme rauhassa kaikesta arjesta ja aikatauluista. Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap.
Miksi hitossa te sitten rakensitte mökin noihin olosuhteisiin? Jos mökeilyn idea on oma rauha, eikö silloin mökki hankita paikasta, jossa se on mahdollista?
Koska emme tienneet etukäteen, että tässä käy näin. Olimme ennen rakentamista mökkeilleet appivanhempien mökillä siten, että he eivät olleet yleensä paikalla. Tai jos joskus olimme viikonloppua mökillä yhtäaikaa, niin oli aika luonnollista, että silloin harvoin syötiin yhdessä, koska muutenkaan ei tavattu niin usein. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin vaihtaa omaa asennetta, tuskin vanhukset jaksavat kyräillä jos ette anna sen vaikuttaa. Aikuisten ihmisten pitäisi ymmästää eri tapojen olemassaolo, eikä ole teidän vika, että he loukkaantuvat, he valitsevat sen ihan itse.
Olisiko jokin kompromissi kiva, vaikka että lauantaina tekisitte yhdessä ruoan tai tänä lauantaina toinen perhe ja seuraavana toinen perhe? Tai sunnuntaina yhteinen kahvittelu?
Muuten sanotte vain, että olette mökillä rentoutumassa ettekä elämässä kellon mukaan aikataulutettuna.Tuollainen yksi yhteinen ruoka viikossa olisi mielestäni ok. Mutta se on niin kaukana appivanhempien toiveista, että mitenköhän käy. He ilmeisesti ajattelevat, että olemme siellä ollaksemme heidän kanssaan. Me taas ajattelemme, että olemme mökillämme ollaksemme keskenämme ja rentoutuaksemme rauhassa kaikesta arjesta ja aikatauluista. Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap.
Miksi hitossa te sitten rakensitte mökin noihin olosuhteisiin? Jos mökeilyn idea on oma rauha, eikö silloin mökki hankita paikasta, jossa se on mahdollista?
Koska emme tienneet etukäteen, että tässä käy näin. Olimme ennen rakentamista mökkeilleet appivanhempien mökillä siten, että he eivät olleet yleensä paikalla. Tai jos joskus olimme viikonloppua mökillä yhtäaikaa, niin oli aika luonnollista, että silloin harvoin syötiin yhdessä, koska muutenkaan ei tavattu niin usein. Ap.
Ette tieneet etukäteen, että joudutte ottamaan toisiakin huomioon kun samassa pihapiirissä ollaan?
Kutsutte nyt yhteistuumin appivanhemmat kahville ja puhutte asian läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin vaihtaa omaa asennetta, tuskin vanhukset jaksavat kyräillä jos ette anna sen vaikuttaa. Aikuisten ihmisten pitäisi ymmästää eri tapojen olemassaolo, eikä ole teidän vika, että he loukkaantuvat, he valitsevat sen ihan itse.
Olisiko jokin kompromissi kiva, vaikka että lauantaina tekisitte yhdessä ruoan tai tänä lauantaina toinen perhe ja seuraavana toinen perhe? Tai sunnuntaina yhteinen kahvittelu?
Muuten sanotte vain, että olette mökillä rentoutumassa ettekä elämässä kellon mukaan aikataulutettuna.Tuollainen yksi yhteinen ruoka viikossa olisi mielestäni ok. Mutta se on niin kaukana appivanhempien toiveista, että mitenköhän käy. He ilmeisesti ajattelevat, että olemme siellä ollaksemme heidän kanssaan. Me taas ajattelemme, että olemme mökillämme ollaksemme keskenämme ja rentoutuaksemme rauhassa kaikesta arjesta ja aikatauluista. Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap.
En kyllä kestäisi, vaan stressaantuisin. Täytyisi ottaa lisää lomaa töistä, jotta voi pitää lomaa mökkeilyn jälkeen jossain muualla. Taidatte olla lirissä, ellette keskustele avoimesti yhdessä. Mökin myynnistäkään tuskin tulee mitään, ei ketään kiinnosta jakaa mökin pihaa ventovieraiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin vaihtaa omaa asennetta, tuskin vanhukset jaksavat kyräillä jos ette anna sen vaikuttaa. Aikuisten ihmisten pitäisi ymmästää eri tapojen olemassaolo, eikä ole teidän vika, että he loukkaantuvat, he valitsevat sen ihan itse.
Olisiko jokin kompromissi kiva, vaikka että lauantaina tekisitte yhdessä ruoan tai tänä lauantaina toinen perhe ja seuraavana toinen perhe? Tai sunnuntaina yhteinen kahvittelu?
Muuten sanotte vain, että olette mökillä rentoutumassa ettekä elämässä kellon mukaan aikataulutettuna.Tuollainen yksi yhteinen ruoka viikossa olisi mielestäni ok. Mutta se on niin kaukana appivanhempien toiveista, että mitenköhän käy. He ilmeisesti ajattelevat, että olemme siellä ollaksemme heidän kanssaan. Me taas ajattelemme, että olemme mökillämme ollaksemme keskenämme ja rentoutuaksemme rauhassa kaikesta arjesta ja aikatauluista. Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap.
Kokeilkaa ihmeessä, eihän siinä mitään häviä jos ehdottaa kyseisentapaista systeemiä.
Tuo että sanotte ettei teille tarvitse kahveja laittaa kuulostaa vain kursailulta, eikä tosissaan sanotulta. Pitää puhua selkeästi ja mielellään etukäteen, "älkää laittako meille aamukahveja, koska nukumme pitkään ja syömme brunssin myöhemmin".
Ollaan siis sanottu monta kertaa ihan noin suoraankin, että "meille ei sitten missään nimessä saa huomenna laittaa sitä kahvia". Ja sitten on kuitenkin laitettu, ja loukkaannuttu, kun ollaankin oltu päiväunilla eikä tultu kahville. Ap.
Linkkaa anopille tämä keskutelu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suora puhe on ainoa vaihtoehto. Kertokaa suoraan toiveenne sen sijaan että olette kohteliaita ja epäselviä.
Eli sen sijaan, että sanotte: "me emme tarvitse kahvia!" sanotte "ei kiitos, aiomme nukkua puolille päivin tai niin pitkään kun nukuttaa".
Mistään kiukkuamisesta ette piittaa, ja sanotte suoraan, että emme halua sitoutua mihinkään aikatauluihin lomalla ja on parempi, että syömme omien rytmien mukaan.
Miehen on myös hyvä sanoa vanhemmilleen suoraan, että ostitte tontin koska se oli ainoa varoihinne sopiva ratkaisu ja haluatte pääsääntöisesti lomailla omissa oloissanne.
Älkää olko liian kohteliaita koska se on epäselvä viesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin vaihtaa omaa asennetta, tuskin vanhukset jaksavat kyräillä jos ette anna sen vaikuttaa. Aikuisten ihmisten pitäisi ymmästää eri tapojen olemassaolo, eikä ole teidän vika, että he loukkaantuvat, he valitsevat sen ihan itse.
Olisiko jokin kompromissi kiva, vaikka että lauantaina tekisitte yhdessä ruoan tai tänä lauantaina toinen perhe ja seuraavana toinen perhe? Tai sunnuntaina yhteinen kahvittelu?
Muuten sanotte vain, että olette mökillä rentoutumassa ettekä elämässä kellon mukaan aikataulutettuna.Tuollainen yksi yhteinen ruoka viikossa olisi mielestäni ok. Mutta se on niin kaukana appivanhempien toiveista, että mitenköhän käy. He ilmeisesti ajattelevat, että olemme siellä ollaksemme heidän kanssaan. Me taas ajattelemme, että olemme mökillämme ollaksemme keskenämme ja rentoutuaksemme rauhassa kaikesta arjesta ja aikatauluista. Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap.
Kokeilkaa ihmeessä, eihän siinä mitään häviä jos ehdottaa kyseisentapaista systeemiä.
Tuo että sanotte ettei teille tarvitse kahveja laittaa kuulostaa vain kursailulta, eikä tosissaan sanotulta. Pitää puhua selkeästi ja mielellään etukäteen, "älkää laittako meille aamukahveja, koska nukumme pitkään ja syömme brunssin myöhemmin".
Ollaan siis sanottu monta kertaa ihan noin suoraankin, että "meille ei sitten missään nimessä saa huomenna laittaa sitä kahvia". Ja sitten on kuitenkin laitettu, ja loukkaannuttu, kun ollaankin oltu päiväunilla eikä tultu kahville. Ap.
Anna loukkaantua. Turha siitä on hikeä ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerroit, että miehesi on sanonut suorempaan asiasta, eli sinä olet hiljaa sinnitellen? Siinä se onkin, kun sinä tuet appivanhempia hiljaisuudella ja siten leimaat miehesi varsinaiseksi kärsijäksi. Seiso miehesi rinnalla ilmaisten samaa mielipidettä hänen kanssaan, kun sama teillä on.
Kiitos sinulle tästä silmiä avaavasta viestistä. Tämä on varmaan ollut minun iso virheeni. Olen kyllä seissyt mieheni rinnalla, mutta en ehkä tarpeeksi topakasti. Hän nimittäin siis suuttuneena jopa saattaa huutaa vanhemmilleen, että ei saa sitä kahvia prkl laittaa ja häipyy paikalta. Minä en ole tottunut sellaiseen, koska omassa perheessäni ei tarvinnut koskaan riidellä omista oikeuksista, ja koska appi ja anoppi on kuitenkin vähän vieraita minulle, niin en osaa heille ruveta suoraan huutamaan ja kiroilemaan, eikä se olisi edes hyvien tapojen mukaista. Miten siis seistä miehen rinnalla, ettei hän leimaannu varsinaiseksi kärsijäksi? Mutta olla kuitenkin kohtelias appivanhemmille? Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin vaihtaa omaa asennetta, tuskin vanhukset jaksavat kyräillä jos ette anna sen vaikuttaa. Aikuisten ihmisten pitäisi ymmästää eri tapojen olemassaolo, eikä ole teidän vika, että he loukkaantuvat, he valitsevat sen ihan itse.
Olisiko jokin kompromissi kiva, vaikka että lauantaina tekisitte yhdessä ruoan tai tänä lauantaina toinen perhe ja seuraavana toinen perhe? Tai sunnuntaina yhteinen kahvittelu?
Muuten sanotte vain, että olette mökillä rentoutumassa ettekä elämässä kellon mukaan aikataulutettuna.Tuollainen yksi yhteinen ruoka viikossa olisi mielestäni ok. Mutta se on niin kaukana appivanhempien toiveista, että mitenköhän käy. He ilmeisesti ajattelevat, että olemme siellä ollaksemme heidän kanssaan. Me taas ajattelemme, että olemme mökillämme ollaksemme keskenämme ja rentoutuaksemme rauhassa kaikesta arjesta ja aikatauluista. Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap.
En kyllä kestäisi, vaan stressaantuisin. Täytyisi ottaa lisää lomaa töistä, jotta voi pitää lomaa mökkeilyn jälkeen jossain muualla. Taidatte olla lirissä, ellette keskustele avoimesti yhdessä. Mökin myynnistäkään tuskin tulee mitään, ei ketään kiinnosta jakaa mökin pihaa ventovieraiden kanssa.
Olenkin aika stressaantunut asian vuoksi, eikä mökkeily ole kivaa enää. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko yrittäneet ihan ystävällisesti selittää heille asiaa? Että ette halua pahoittaa mieltä tai loukata, mutta haluatte elää omaan rytmiinne ja syödä sen mukaan. Kertokaa konkreettisesti, että lomalla haluatte elää ilman suunnitelmia ja ennalta sovitut ruoka-ajat ovat suunnitelma. Ja voittehan sopia vaikka kerran viikossa jonkun yhteisen aterian tai jotain, mikä ei liiaksi sotke menoja.
Tässä tuli hyviä ideoita - istukaa alas ja jutelkaa rauhallisesti. Tuollainen ennalta sovittu silloin tällöin ruokailu olisi varmasti paras ratkaisu. Ilmeisesti teillä appivanhemmat ovat lohkomisia ym. toteuttaessaan olettaneet, että mökkeilette yhdessä ja vietätte mökkielämää yhdessä, koska halusitte mökin samaan pihapiiriin.
Yksi asia mikä tuli mieleen: oletteko varmoja, ettei erilainen vuorokausiryhtmi häiritse appivanhempia? Esim. jos he haluavat nukkua aamulla pitkään ja teidän elämänne häiritsee unta? Tästä syystä ymmärtäisin appivanhempien toiveeen samanlaisesta rytmistä.
Muutenkin varmasti ymmärsitte jo suunnitteluvaiheessa, että jos teette mökin toisten pihapiiriin, niin heidän elämänsä täytyy ottaa huomioon? Ette voi toisten pihapiirissa (vaikka kuinka oma mökki onkin) elää ihan niin vapaasti kuin mitä eläisitte muualla, tuollaisessa tilanteessa täytyy ottaa ne appivanhemmat huomioon, kun kerran heidän mökin viereen päätitte rakentaa.
Kumpikaan ei metelöi, emme me eikä appivanhemmat, eli millään melulla ei onneksi kukaan häiritse toista tai toisten unta. Eli siihen toiveet samasta rytmistä ei liity. Luulen, että he olivat lohkomisella salaa toivoneet, että saavat sitten vihdoin paljon yhteistä aikaa poikansa kanssa. Ja siihen liittyy ne aamukahvit ja lounaat ja päivälliset ja kaikki, haluavat niillä "pakottaa" poikansa (meidät) viettämään yhdessä aikaa mahdollisimman paljon. Kai heillä on tylsää keskenään, tai sitten ovat liian kiinni pojassaan. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin vaihtaa omaa asennetta, tuskin vanhukset jaksavat kyräillä jos ette anna sen vaikuttaa. Aikuisten ihmisten pitäisi ymmästää eri tapojen olemassaolo, eikä ole teidän vika, että he loukkaantuvat, he valitsevat sen ihan itse.
Olisiko jokin kompromissi kiva, vaikka että lauantaina tekisitte yhdessä ruoan tai tänä lauantaina toinen perhe ja seuraavana toinen perhe? Tai sunnuntaina yhteinen kahvittelu?
Muuten sanotte vain, että olette mökillä rentoutumassa ettekä elämässä kellon mukaan aikataulutettuna.Tuollainen yksi yhteinen ruoka viikossa olisi mielestäni ok. Mutta se on niin kaukana appivanhempien toiveista, että mitenköhän käy. He ilmeisesti ajattelevat, että olemme siellä ollaksemme heidän kanssaan. Me taas ajattelemme, että olemme mökillämme ollaksemme keskenämme ja rentoutuaksemme rauhassa kaikesta arjesta ja aikatauluista. Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap.
Miksi hitossa te sitten rakensitte mökin noihin olosuhteisiin? Jos mökeilyn idea on oma rauha, eikö silloin mökki hankita paikasta, jossa se on mahdollista?
Koska emme tienneet etukäteen, että tässä käy näin. Olimme ennen rakentamista mökkeilleet appivanhempien mökillä siten, että he eivät olleet yleensä paikalla. Tai jos joskus olimme viikonloppua mökillä yhtäaikaa, niin oli aika luonnollista, että silloin harvoin syötiin yhdessä, koska muutenkaan ei tavattu niin usein. Ap.
Ette tienneet etukäteen? Siis haloo, kuinka tyhmiä oikein olette? Saatte halvalla (vai ilmaiseksi?) tontin appivanhempien mökin pihapiiristä, rakennatte sille mökin ja sitten ihmettelette, että miksei meillä ole omaa rauhaa. Perustelet asian vielä sillä, että aiemmin olette mökkeilleet siellä ilman appivanhempia ja olette saaneet olla rauhassa ja silloin kun olette mökkeilleet yhdessä, niin on ollut luonnollista, että syötte yhdessä. No totta ihmeessä appivanhemmat olettavat, että jos haluatte mökin siihen samaan pihapiiriin niin haluatte jatkaa yhteismökkeilyä. Ei ihme, että ovat loukkaantuneita, jos ovat yhteismökkeilyn toivossa lohkoneet tontin omasta pihapiiristään. Sillä aikuisten oikeasti: kuka rakentaa toisen pihapiiriin, jos ei halua viettää yhteistä aikaa???? Jos taas haluaa olla mökillään rauhassa ja omissa oloissa, niin sitä mökkiä ei kannata rakentaa toisten pihapiiriin. Ettekö nyt oikeasti lainkaan tajunneet asiaa? Vai ajattelitteko, että tähän pihalle rakennetaan halvalla, mutta appivanhemmat pysykööt omassa mökissään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myyjää mökki ja ostakaa rahoilla uusi kauempaa sukulaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin vaihtaa omaa asennetta, tuskin vanhukset jaksavat kyräillä jos ette anna sen vaikuttaa. Aikuisten ihmisten pitäisi ymmästää eri tapojen olemassaolo, eikä ole teidän vika, että he loukkaantuvat, he valitsevat sen ihan itse.
Olisiko jokin kompromissi kiva, vaikka että lauantaina tekisitte yhdessä ruoan tai tänä lauantaina toinen perhe ja seuraavana toinen perhe? Tai sunnuntaina yhteinen kahvittelu?
Muuten sanotte vain, että olette mökillä rentoutumassa ettekä elämässä kellon mukaan aikataulutettuna.Tuollainen yksi yhteinen ruoka viikossa olisi mielestäni ok. Mutta se on niin kaukana appivanhempien toiveista, että mitenköhän käy. He ilmeisesti ajattelevat, että olemme siellä ollaksemme heidän kanssaan. Me taas ajattelemme, että olemme mökillämme ollaksemme keskenämme ja rentoutuaksemme rauhassa kaikesta arjesta ja aikatauluista. Miten selittää appiukolle, joka koputtaa mökkimme oveen sunnuntaina klo 9:00 että tulkaa kahville, anoppi on laittanut kahvin jo pöytään, että emme halua kahvitella teidän kanssanne? Tai että tänne ette saa tulla koputtelemaan. Olemme jo nätisti sanoneet, että "meille ei tarvitse niitä kahveja laittaa", mutta silti sama toistuu AINA. Ap.
Kokeilkaa ihmeessä, eihän siinä mitään häviä jos ehdottaa kyseisentapaista systeemiä.
Tuo että sanotte ettei teille tarvitse kahveja laittaa kuulostaa vain kursailulta, eikä tosissaan sanotulta. Pitää puhua selkeästi ja mielellään etukäteen, "älkää laittako meille aamukahveja, koska nukumme pitkään ja syömme brunssin myöhemmin".
Ollaan siis sanottu monta kertaa ihan noin suoraankin, että "meille ei sitten missään nimessä saa huomenna laittaa sitä kahvia". Ja sitten on kuitenkin laitettu, ja loukkaannuttu, kun ollaankin oltu päiväunilla eikä tultu kahville. Ap.
Hmm.. olisiko mitenkään mahdollista, että vain kuvittelette heidän loukkaantuvan? Siis niin, että teille tulee huono omatunto kun kieltäydytte ja tavallaan vain oletatte heidän loukkaantuvan.
Kysyn, koska tuntuu absurdilta, että kukaan vihoittelisi tuollaisesta. Ennemmin olettaisi teidän loukkaantuvan kun teitä ei uskota eikä teidän anneta nukkua edes lomalla.
En lukenut kaikkea, mutta ovatko appivanhemmat siis koko kesän mökillä?
Voi ei, tämä voisi käydä meille. Olen pahoillani! Älkää luvatko mitään ja olkaa aina poissa kun on appivanhempien "ruoka-aika" niin eiköhän ne totu että teidän aikatauluihin on turha puuttua.
SirCucco kirjoitti:
Myyjää mökki ja ostakaa rahoilla uusi kauempaa sukulaisista.
Kuka hullu ostaa mökin ihan toisten nurkista?
Me mammat täältä voidaan tulla samaan kahvipöytään juttelemaan, ei olla hiljaa. Koska saa tulla? :D
Alue: Aihe vapaa
Kerroit, että miehesi on sanonut suorempaan asiasta, eli sinä olet hiljaa sinnitellen? Siinä se onkin, kun sinä tuet appivanhempia hiljaisuudella ja siten leimaat miehesi varsinaiseksi kärsijäksi. Seiso miehesi rinnalla ilmaisten samaa mielipidettä hänen kanssaan, kun sama teillä on.