Onko hiljaiset huonompia ihmisiä kuin puheliaat?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
No siis monethan ei sitten tutussa seurassa ole hiljaisia. Typerää ajatella että jos vieraiden kesken on hiljaisempi niin ei sitten ikinä puhuisi mitään.
No sehän vaan todistaa että puheliaat on kaikessa ajattelussaan vetämässä aina mutkia suoriksi ja heille syvällinen ja monimutkaisempi ajattelu tuottaa päänvaivaa.
Minusta hiljaiset ihmiset ovat ihania työkavereita,voi vain tehdä hommia omissa ajatuksissaan, eikä tarvitse ylläpitää pakollista small talkia.
Vierailija kirjoitti:
Ei toki, onhan se ikävää jos en sosiaalisena ihmisenä saa vastakaikua mutta ei hiljaiset yhtään huonompia ole.
Sosiaalisuus ei tarkoita taukoamatonta puhetulvaa. Sosiaalisesti lahjaksi ihminen nimenomaan osaa kuunnella muitakin eikä olla aina äänessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis monethan ei sitten tutussa seurassa ole hiljaisia. Typerää ajatella että jos vieraiden kesken on hiljaisempi niin ei sitten ikinä puhuisi mitään.
No sehän vaan todistaa että puheliaat on kaikessa ajattelussaan vetämässä aina mutkia suoriksi ja heille syvällinen ja monimutkaisempi ajattelu tuottaa päänvaivaa.
Ei nyt ihan noinkaan. Puhelias voi olla myös nopea ajattelemaan ja pystyy pukemaan ajatuksensa sanoiksi saman tien. Toki voi myös ajatella ääneen, eli analysoida tilannetta hiljentymättä sitä ensin itsekseen pohtimaan. En allekirjoita tätä hiljainen= viisas, puhelias= tyhjänpäiväinen höpöttelijä -ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi tietää kun ne ei sano mitään. Voi olla fiksuja tai tyhmiä, mutta kun ne ei kerro.
Ehkä ne kertoisivat, jos saisivat suun vuoron. Puheliaat voisivat kokeilla joskus olla hetken hiljaa, toisellakin voi olla vaikka mitä kertottavaa, jos saa puhua niin ettei tarvitse taistella suun vuorosta.
Esimerkiksi äitini on sellainen ihminen, että hänen kanssaan menee helposti koko päivä niin että hän selittää omia juttujaan lähes henkeä vetämättä. Raskasta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi tietää kun ne ei sano mitään. Voi olla fiksuja tai tyhmiä, mutta kun ne ei kerro.
Ehkä ne kertoisivat, jos saisivat suun vuoron. Puheliaat voisivat kokeilla joskus olla hetken hiljaa, toisellakin voi olla vaikka mitä kertottavaa, jos saa puhua niin ettei tarvitse taistella suun vuorosta.
Esimerkiksi äitini on sellainen ihminen, että hänen kanssaan menee helposti koko päivä niin että hän selittää omia juttujaan lähes henkeä vetämättä. Raskasta seuraa.
Onkohan meillä sama äiti?
Puheliaat on tosiaan usein huonoja kuuntelemaan, hiljaiset taas usein hyviä siinä. Me tarvitsemme välillä myös kuuntelijoita.
Itse nykyisin enemmänkin puheliaana (mutta alunperin introverttinä) yritän viedä keskustelua eteenpäin kyselemällä toiselta hänen mäkemyksiään. Eivät ne hiljaiset aina arvosta saamaansa suunvuoroa.
Vierailija kirjoitti:
Empty minds make the most noise..
Hiljaiset eivät ole huonompia kuin puheliaat, mutta eivät parempiakaan. Vaikka aina selitetään hiljaisten "rikkaasta sisäisestä maailmasta". Itsekin olen hiljainen ryhmissä, mutta en ajattele että minun ilmaisemattomat ajatukseni olisivat parempia kuin muiden!
Vierailija kirjoitti:
Puheliaat on tosiaan usein huonoja kuuntelemaan, hiljaiset taas usein hyviä siinä. Me tarvitsemme välillä myös kuuntelijoita.
Ei se ole hyvä kuuntelija, joka tosiaan vain kuuntelee, eikä sano mitään. Kuin kiville kertoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheliaat on tosiaan usein huonoja kuuntelemaan, hiljaiset taas usein hyviä siinä. Me tarvitsemme välillä myös kuuntelijoita.
Ei se ole hyvä kuuntelija, joka tosiaan vain kuuntelee, eikä sano mitään. Kuin kiville kertoisi.
tämä, hiljaisten pitää aina ajatella että eivät ole parempia kuin puheliaat mutta puheliaat ei koskaan "vaivaudu" ajattelemaan samalla tavalla. He ajattelevat aina olevansa ylivertainen laji.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheliaat on tosiaan usein huonoja kuuntelemaan, hiljaiset taas usein hyviä siinä. Me tarvitsemme välillä myös kuuntelijoita.
Ei se ole hyvä kuuntelija, joka tosiaan vain kuuntelee, eikä sano mitään. Kuin kiville kertoisi.
tämä, hiljaisten pitää aina ajatella että eivät ole parempia kuin puheliaat mutta puheliaat ei koskaan "vaivaudu" ajattelemaan samalla tavalla. He ajattelevat aina olevansa ylivertainen laji.
ap
Häh? Ei tuossa sanottu että päällepuhujakaan olisi hyvä kuuntelija. Eiköhän paras kuuntelija ole aktiivinen kuuntelija, joka myös jotenkin reagoi kuulemaansa?
Pääasia, että puhuu asiaa, tyhjänpuhuminen ärsyttää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheliaat on tosiaan usein huonoja kuuntelemaan, hiljaiset taas usein hyviä siinä. Me tarvitsemme välillä myös kuuntelijoita.
Ei se ole hyvä kuuntelija, joka tosiaan vain kuuntelee, eikä sano mitään. Kuin kiville kertoisi.
Mieleesi ei ole ilmeisesti ikinä tullut etteivät hiljaiset halua tyrkyttää omia mielipiteitään ennen kuin saavat selkeän kokonaiskuvan asiasta? Kiva kiitos "kuin kiville kertoisi" kun toinen syventyy kuuntelemaan mikä painaa toisen mieltä.
Tuli tästä mieleen yksi todella puhelias joka on alkanut brändäämään facessa itseään älykkääksi. Laittaa kaikkia filosofia ja astrologia memejä sinne yms ja julkaisee kuinka iltalehden testin mukaan on älykäs. Kuitenkin on just sellainen että lörpöttelee vaan omia juttujaan eikä just anna oikein kellekään puheenvuoroa vaikka aina hiljaisena kovasti yritän tunkea väliin. Tai siis en minä nyt hiljainen ole, mutta sillein aika rauhallinen ja ujo ja se tulkitaan näiden ihmisten silmissä hiljaisuudeksi ja siksi ettei ole ikinä mitään sanottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puheliaat on tosiaan usein huonoja kuuntelemaan, hiljaiset taas usein hyviä siinä. Me tarvitsemme välillä myös kuuntelijoita.
Ei se ole hyvä kuuntelija, joka tosiaan vain kuuntelee, eikä sano mitään. Kuin kiville kertoisi.
Mieleesi ei ole ilmeisesti ikinä tullut etteivät hiljaiset halua tyrkyttää omia mielipiteitään ennen kuin saavat selkeän kokonaiskuvan asiasta? Kiva kiitos "kuin kiville kertoisi" kun toinen syventyy kuuntelemaan mikä painaa toisen mieltä.
Kyllä mun hiljaisimmatkin työkaverit/tuttavat saa välissä jotain sanottua. Sitä kutsutaan keskusteluksi. Kukaan ei edes oleta että ratkaisut tulee samantien tiskiin kun avautuminen alkaa. Jotain tarkentavia lisäkysymyksiä tai myötätunnon osoituksia tai kannustusta enemmänkin. Onhan se outo tilanne jos vuodatat vartin yhteen putkeen ennenkuin keskustelukumppani sanoo yhtään mitään.
Kaksi ihmistyyppiä ärsyttää minua:
-Ne, jotka eivät osaa pitää sekuntiakaan turpaansa kiinni. Puhuvat kaikkien muiden puheen päälle ja haluavat olla huomion keskipisteenä.
-Ne, jotka eivät puhu mitään vaikka yrittää jutella ja saada mukaan keskusteluun. Eivät edes tervehdi, vaikka tulisi selkeä katsekontakti.
Sanomattakin on selvää, että jälkimmäisenä mainittu vaihtoehto on silti miellyttävämpi. Taito olla hiljaa on hyvä, kun sen tekee oikeassa kohtaa.
Puheliaisuus ei tarkoita automaattisesti sosiaalisuutta. Eräs sisaruksistani on juuri sellainen, joka ei osaa pitää turpaansa kiinni ikinä eikä anna ikinä muille puheenvuoroa. Kehuu olevansa sisarussarjamme ainut sosiaalinen, vaikka todellisuudessa hänen sosiaaliset taidot ovat puutteeliset juuri siksi, että ei anna muille tilaa keskustelussa ja puhuu aina toisten puheen päälle. Me hiljaisemmat olemmekin parempia kuuntelijoita ja keskustelijoita. Ihminen voi toki olla liiankin hiljainen, ja sen koen itse ongelmaksi ihmissuhteissa. Eräs ystäväni ei uskaltanut usein puhua edes minulle, joten ajan mittaan välit ovat viilenneet hänen kanssaan. On yksinkertaisesti todella raskasta yrittää saada hiljaisesta ihmisestä jotain irti. Joudun tavallaan itse olemaan liikaa äänessä, eikä se ole minun juttuni.
Kyllä nyt taas yleistetään! Puhelias voi olla hyvä keskustelija. Pahimpia on toki ne, jotka tauotta kälättävät volyymi nousten, eivätkä välitä mitä muut sanovat. Eli muut luonteenpiirteet vaikuttavat myös. Puheliaisuus ei siis yksinään ole huono ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummalla on hauskempaa, 2 hiljaista viettämässä aikaa yhdessä vai 2 puheliasta?
Tietenkin kahdella hiljaisella,ei ole vaivaannuttava hiljaisuus eikä tarvitse kuunnella kenenkään kälätysyä,voi vain nauttia rauhasta.Kaksi puheliasta taas haluavat molemmat olla äänessä,eivät välttämättä kuuntele toistensa juttuja.
Olemme mieheni kanssa molemmat hiljaisia ja elämämme romanttisimmat hetket olemme kokeneet kahdestaan purjehtiessa ja luonnossa liikkuessa. Hyvin on aika kulunut eikä ole mitään valittamista.
Hiljaiset eivät ole huonompia, mutta tietenkin he ovat huomaamattomampia. Ei heihin yleensä kiinnitä mitään huomiota. Paitsi jos sattuvat sanomaan jotain.