Vauvakuume kova, mutta mies ei suostu edes puhumaan lapsista :(

Vierailija kirjoitti:

26 -vuotias on todella nuori isäksi. On täysin mahdollista, ettei mies halua isäksi vielä seuraavan 10 vuoden sisään. Nykyään on myös melko tavatonta aloittaa perhe alle 30 vuotiaana. Sinunkin kannattaa ehdottomasti opiskella loppuun vaikka vauvakuume olisikin kova. On hyvä ymmärtää, että Suomikin on keskellä muutosta, eikä sosiaalinen tuki tule olemaan jatkossa välttämättä yhtä kattavaa. Rakennat nyt itsellesi - ja lapsillesi - taloudellista pohjaa koko loppuelämäksi. Ymmärrän, että halu ja hinku ovat todella kovia, mutta samalla olisi hyvä punnita ne kaikki konkreettiset asiat kuten työpaikka, taloustilanne, ura... Miehen varaan - etenkään sellaisen joka ei halua kanssasi perhettä - jättäytyminen tulee olemaan elämäsi virhe. Olen pahoillani, mutta aina ei voi seurata niitä hinkuja, vaikka lapsen saaminen ihanaa olisikin. 

Ainakin miehesi on sinulle rehellinen. Jos todella haluat lapsen, sinun tulee todennäköisesti etsiä joku selkeästi yli 30 vuotias isäksi. Yleensä sen ikäiset kokevat enemmän halua perheen perustamiseen. 

Ottamatta muuhun kantaa, pakko kommentoida että ei kannata tuudittautua siihen, että odottelee parempia aikoja. (Jos se on ainoa asia mikä mietityttää lasten hankinnassa) Niitä ei välttämättä tule. Itse tein lapset opiskeluaikana ja olen ihan tasa-arvoisessa ja samassa tilanteessa kuin ne, jotka eivät hankkineet. Samat haasteet kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öööh. Enemmän ihmettelen kommentoijia kuin aapeetä tai miestään. "Jätä se, ei halua koskaan sitten isäksi" jne. Miksi pitäisi haluta noin nuorena isäksi? Hyvä että sanoo suoraan että 10 vuoden päästä. Se on yhtä ok asia kuin se että Ap haluaa heti. Älä jankuta asiasta, ota puheeksi muutaman vuoden päästä. Olette varsin vähän aikaa asuneet yhdessä, jos ikää olisi 35+ niin voisi hoppuilla, mutta nyt ei ole mikään kiire. En haluaisi, että oma lapseni perustaisi perhettä noin nuorena.

Mitä ihmettä tähän kuuluu se, milloin sinä haluat lastesi perustavan perhettä? Eihän sinulle kuulu edes omien lastesi perheenperustamisaikatalu. Nämä ovat ihmisten omia valintoja. Aloittaja on kertonut mitä hän haluaa eikä hän saa haluamaansa nykyisen miehen kanssa. Ei minusta ole mitään ihmettelemistä siinä, että hän saa tukea täältä.

Miksi miehen valinnat tuomitaan mut ap:n ei? Miksi kuvitellaan jo valmiiksi että tiedetään varmuudella ettei mies halua koskaan lapsia??

Jos olisit lukenut, olisit huomannut ihmisten puhuvan kokemuksesta.

Ap vaikuttaa ärsyttävältä. Kokoajan inisemässä että millon lapsia vaikka ootte noin nuoria!! Jos olisin tuo mies niin juoksisin ja lujaa

Mikä ihmeen kiire sulla on 24-vuotiaana saada lapsia????!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo tapaukset eivät oikeasti halua koskaan lapsia. Eivät vaan kehtaa/osaa sanoa sitä suoraan.

"Nuo tapaukset"??? Jos nainen käyttäytyisi 26-vuotiaana samalla tavalla kukaan ei puhuis noin. :D kannustettais vaan et ei todellakaan vielä, jos et ole valmis.

Mitä nauramista tuossa on? Monella täällä on katkeria kokemuksia miehistä, naisista ei. Ihmeellistä, että naisia syytetään välillä solidaarisuudesta, välillä "tappelusta" kun ollaan eri mieltä. Mikään ei kelpaa.

Minä ainakin henkilökohtaisesti kohdistan suurimman solidaarisuuteni sille ihmiselle, kenen kanssa lapsiani kasvatan, ja lämpimästi kehotan muitakin samaan. Ihan niiden nykyisten tai tulevien lasten parhaaksi.

Niinpä. En ymmärrä miten naiset kuvittelevat omistavansa suuremman veto-oikeuden näissä asioissa. Kummankin mielipiteellä tulee olla yhtä suuri merkitys

No ei ihme jos mies ahdistuu. Elätte elämänne parhaita aikoja ja sinä mariset lapsista.

Hyvin ehdit niitä lapsia saamaan 30v+

Tai sitten eroat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öööh. Enemmän ihmettelen kommentoijia kuin aapeetä tai miestään. "Jätä se, ei halua koskaan sitten isäksi" jne. Miksi pitäisi haluta noin nuorena isäksi? Hyvä että sanoo suoraan että 10 vuoden päästä. Se on yhtä ok asia kuin se että Ap haluaa heti. Älä jankuta asiasta, ota puheeksi muutaman vuoden päästä. Olette varsin vähän aikaa asuneet yhdessä, jos ikää olisi 35+ niin voisi hoppuilla, mutta nyt ei ole mikään kiire. En haluaisi, että oma lapseni perustaisi perhettä noin nuorena.

Mitä ihmettä tähän kuuluu se, milloin sinä haluat lastesi perustavan perhettä? Eihän sinulle kuulu edes omien lastesi perheenperustamisaikatalu. Nämä ovat ihmisten omia valintoja. Aloittaja on kertonut mitä hän haluaa eikä hän saa haluamaansa nykyisen miehen kanssa. Ei minusta ole mitään ihmettelemistä siinä, että hän saa tukea täältä.

Miksi miehen valinnat tuomitaan mut ap:n ei? Miksi kuvitellaan jo valmiiksi että tiedetään varmuudella ettei mies halua koskaan lapsia??

Jos olisit lukenut, olisit huomannut ihmisten puhuvan kokemuksesta.

Luepa uudestaan. Ja typerää väittää tietävänsä tuntemattomien valinnoista yhtään mitään omiin kokemuksiin perustuen.

Tuo mies voi aivan hyvin haluta lapsia 10 vpäästä

Vierailija kirjoitti:

Ap vaikuttaa ärsyttävältä. Kokoajan inisemässä että millon lapsia vaikka ootte noin nuoria!! Jos olisin tuo mies niin juoksisin ja lujaa

Mulle oli tärkeä saada lapset nuorena. Siinä ei ole mitään pahaa siinäkään. Ap saa haluta lapsia. Tärkeää on kunnioittaa myös toisen toivetta.

24v on tosi nuori äidiksi. Nauti vapaudestasi. Et voi painostaa toista.

Ap, olet niin nuori että sun mieli voi muuttua vielä moneen kertaan. Älä tee peruuttamattomia ratkaisuja joita saatat katua.

Vaikutat ihmiseltä, joka painostaa ja ahdistaa toista jatkuvasti.

Tota menoa se on mies joka jättää sut..

En olis ikinä keskeyttänyt raskautta. Oma lapsi.

Kylläpä on sitten hyvä fiilis, kun tuli tehtyä lapset nuorena. Sain ekan 25-vuotiaana ja toisen 28-vuotiaana. Mies on kaksi vuotta minua vanhempi. Molemmat ollaan oikein tyytyväisiä tilanteeseen nyt lähempänä neljääkymppiä, että oltiin ajoissa liikkeellä. Ja me molemmat muuten ollaan korkeakoulutettuja. Jokainen taaplaa tyylillään...

Me tulimme vahingossa raskaaksi ja keskustelimme asian. Ei olisi tullut mieleenkään tehdä aborttia ilman keskustelua mieheni kanssa ja varsinkin jos haluaisin lapsen.

Olimme molemmat mieheni kanssa 25v, kun tulin raskaaksi. Molemmat opiskelijoita, ei töitä ja vuokralla pienessä opiskelijaboksissa. Mies halusi pitää lapsen, valmistui sitten diplomi-insinööriksi raskausaikana, meni vakitöihin, muutimme isompaan asuntoon ja jo vauvan ollessa 6 kk ostimme oman. Nyt vauva täytti juuri 1v ja minäkin valmistun.

Näistä asioista kannattaa ehdottomasti keskustella. Meilläkin mies ei olisi lämmennyt suunnitelmalle tehdä lapsia näin nuorena, mutta vahingon sattuessa hän ehdottomasti halusi pitää lapsen. Nyt jälkikäteen olemme puhuneet että mikä onni onnettomuudessa raskaus oli. Emme olisi muuten varmaan koskaan osanneet päättää milloin on oikea aika lapselle. :)

Toki meillä oli myös taustalla viisi yhteistä vuotta ja olimme juuri menneet naimisiin. Meille tämä 25/26v oli oikeastaan aikaisin, sopiva ikä saada ensimmäinen lapsi. Yhtään nuorempana en olisi halunnut saada lasta vaikka joskus olin ajatuksella leikitellyt.

Ainoa ongelma tässä on, että mies ei ole valmis keskustelemaan asiasta ja tarjoaa ainoastaan "ehkä sitten joskus" -tyyppisiä vastauksia. Valitettavasti molemmat ovat usean ihmisen kokemukseen pohjaten merkkejä siitä, että mies haluaa pitkittää keskustelua eikä todennäköisesti tule niitä lapsia haluamaan joko ollenkaan, tai ei ainakaan vielä reilusti yli kymmeneen vuoteen, tai ei ainakaan AP:n kanssa. Mies joka oikeasti niitä lapsia haluaa on yleensä valmis ainakin keskustelemaan ja suunnittelemaan, puhumaan siitä millaisessa elämäntilanteessa itse niitä haluaisi. Jos AP haluaa lapsia seuraavan 6:n vuoden sisällä, on asiaa todellakin syytä harkita jo nyt. Pari vuotta voit AP vielä mietiskellä tässä suhteessa, mutta sitten jos mies ei edelleenkään keskustele asiasta, on syytä miettiä kannattaisiko etsiä se mies joka on valmis niitä lapsia tekemään. Kuitenkin olisi hyvä että suhde olisi vakaassa tilassa (eli kestänyt ainakin pari vuotta) ennen lasten hankintaa.

Valitettava tosiasia on että miehet helposti itsekyyksissään tuhlaavat naisen parhaat hedelmälliset vuodet siihen lastenteon venyttämiseen, ja yhtäkkiä naiselle tuleekin sitten kiire jos niitä lapsia ylipäätään haluaa. On hyvä että AP mietit tätä jo nyt, etkä kymmenen vuoden päästä. Nyt sinulla ei vielä ole kiire mihinkään ja voit tehdä ratkaisusi harkiten.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on sitten hyvä fiilis, kun tuli tehtyä lapset nuorena. Sain ekan 25-vuotiaana ja toisen 28-vuotiaana. Mies on kaksi vuotta minua vanhempi. Molemmat ollaan oikein tyytyväisiä tilanteeseen nyt lähempänä neljääkymppiä, että oltiin ajoissa liikkeellä. Ja me molemmat muuten ollaan korkeakoulutettuja. Jokainen taaplaa tyylillään...

Niin, minulla on hyvä fiilis, että maltoin olla tekemättä lapsia alle kolmekymppisenä. En nimittäin ollut tuolloin lasten isää vielä tavannutkaan. Kyllä silloiset poikakaverit lapsistakin höpisivät, mutta onneksi en kuunnellut.

Nykyään olen nelikymppinen ja elän pikkulapsi/vauva-arkea. Ja olen oikein tyytyväinen tilanteeseen minäkin. Eli jokainen tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Neuvolassa tehdään lasu jos raskaudut näin pian abortin jälkeen.

No ei kuule tehdä. Mistä olet saanut tuollaista päähäsi?

Ja jos sinusta on tehty niin taustalla on ollut muutakin.

Ai 24v. tosi nuori tekemään lapsia? No ei ole vaan ihan aikuinen ihminen. Jos haluaa lapsia 24v niin ok. Jos ei halua lapsia 24v. niin ok. 

Minulle iski vauvakuume 25v. mutta en tullut yrityksistä huolimatta kovin äkkiä raskaaksi. Esikoinen syntyi kun olin 27v ja mies oli 30v. 

Kuopus syntyi 4,5v myöhemmin.