Riita vanhemman perinnöstä hajotti perheemme--kohtalotovereita?
Olen niin väsynyt tähän tilanteeseen. Olen nuorin perheestä, missä kolme vanhempaa sisarusta. Kaikki olemme jo aikuisia ja omillamme oltu jo vuosia.
Äitimme kuoli 5 vuotta sitten, isä jäi asumaan entiseen lapsuudenaikaiseen rivitalokotiimme. Äidin kuoleman jälkeen muut sisarukset olisivat halunneet, että isä myisi rivarin, muuttaisi halvempaan asuntoon ja äidin osuus asunnosta jaettaisiin meidän rintaperillisten kesken.Lakiosuuksien vaatimisiin kukaan heistä ei kuitenkaan ryhtynyt, vanhemmilla oli tehtynä hallintaoikeustestamentti. Kaikki sisarukseni ovat hyvin toimeentulevia, mistään taloudellisesta puutteesta ei ollut kyse. Isän asunto on hyvällä paikalla pääkaupunkiseudulla arvoltaan 400-500 000 euroa.
Isä ei kuitenkaan halunnut äidin kuoleman jälkeen muuttaa mihinkään kodistaan, asiasta syntyi riitaa ja muut sisarukset katkaisivat täysin välinsä isäämme. Tätä samaa on jatkunut nyt neljä vuotta, sisarukseni eivät muista isää jouluna ei syntymäpäivinä, eivät ole kiinnostuneita isän voinnista. Sen tiedän, että isä lähettää heille joka joulu joulukortit. Minä nuorimpana olen pitänyt yhteyttä sekä isään että sisaruksiini, mutta saan heiltä kyllä ilkeää naljailua siitä, miten muka hyödyn tilanteesta rahallisesti.
Nyt isä alkaa olla valmis luopumaan isosta asunnostaan, mutta asuntoon pitäisi tehdä remonttia ennen myyntiä ja muutenkin asunnon tavarat pitäisi käydä isän kanssa läpi. Mitään apua en saa sisaruksiltani, sisarukseni rankaisevat minua siitä, kun olen pitänyt isään yhteyttä. Tunnen myös jääneeni ulkopuolelle sisarusteni elämästä, omat lapseni eivät tunne serkkujaan jne. Sitä ihmettelen, miten tähän on tultu. Aiemmin ennen äidin kuolemaa perheyhteys oli tiivis, olimme paljon tekemisissä toistemme kanssa.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen riitaantunut siskoni kanssa isämme kuoltua 2v sitten. Kyseessä on "perintö" eli purkukuntoinen talo, vähän maata, vähän metsää. Käteistä ei jäänyt edes hautajaiskuluihin ja jouduimme maksamaan nekin itse. Tuosta on hankala hankkiutua eroon, olen tiedustellut metsälle ostajaa, mutta sitä on niin vähän, ettei sitä haluta. Talosta on kuluja: vakuutus, kiinteistövero, sähköt. Sisko maksaa niitä ja jatkuvasti lähettää minulle tietoa, paljonko minun pitää maksaa hänelle. Hän ei edes halua myydä taloa tai käytännössä tonttia, koska asuu itse vieressä, eikä halua outoja naapureita. Ei myöskään voi/halua lunastaa minua ulos. Hän haluaa pantata tonttia lapsilleen (15v, 11v) jotta nämä voisivat rakentaa siihen talot itselleen. Tokihan he haluavat jäädä sinne Kainuun korpeen kuten hänkin. Tästä syystä myöskään sähköjä ei voi katkaista, koska sähköyhtiö käy keräämässä pylväät pois ja jos myöhemmin haluaa sinne sähköt (siis näihin uusiin taloihin) se maksaa 10.000€ (olen itse varmistanut asian sikäläiseltä sähkölaitokselta).
Minä haluaisin tuosta kaikesta eroon. Olen itse asunut jo yli 30v pois sieltä, nykyisin Helsingissä. Minulla ei ole enää mitään tunnesiteitä paikkaan tai paikkakuntaan.
Viimeisin riita koski hautaa. Sisko esitti laskua haudalle viemistään kukista ja kynttilöistä. Hänen mielestään haudan hoito kuuluu kuolinpesälle. Siellä päin srk hoitaa nurmikon leikkuun ja haravoinnin haudoilta riippumatta onko tehty sopimusta haudan hoidosta. Mikään laki ei määrää viemään kukkia tai kynttilöitä. Mielestäni niitä saa viedä haudalle kuka haluaa. Ovat vähän kuin lahjoja: vie jos haluaa, muttei ole pakko. En ole pyytänyt häntä viemään puolestani eikä hän ole edes kysynyt pitääkö minun puolestani viedä puhumattakaan että olisi neuvotellut kukkien lajista tai hinnasta. Siellä on myös ukin ja mummun hauta, jonne kukaan ei ole vienyt kukkia sitten äidin kuoleman (2001). Vetosin tuohon, että hyvin sekin hauta on pärjännyt kukitta. Ja enhän minä edes näe koko hautaa - itselleen hän sitä koristaa. Miksi minun pitäisi osallistua kustannuksiin? Halutessani voin viedä kukkia täkäläisen hautausmaan muualle haudattujen muistomerkille.
Vaadi ositusta. Kuolinpesä on jaettava jos yksikin osakas niin haluaa, lakimiehen juttusille vaan! Sitten se tontti jaetaan kahtia, siskosi saa talon ja maksaa laskut yksin. Sinä saat tyhjän tontinpuolikkaan, mitään kuluja ei siitä ole joten voit unohtaa koko tontin.
lisää velkaa ja oanttaukset kirjoitti:
Pyydä isääsi ottamaan lisää velkaa ja pantatkaa talo ääriä myöten. Jos talo on maksettu ja arvo 500 000t, niin hoida isällesi 800 000 e lainaa hänen tililleen. Sitten vie isäsi espanjaan ja anna nauttia kunnolla rahoista. Ostakaa sieltä vaikka uusi eläkekoti hänelle. Hoida asiat niin, että jäljelle jää vain velkaa. Sisarrukset, eivät ole ansainneet enempää. Näin minä tekisin ja antaisin vanhukselle kunnon vanhuusiän. Hänen rahojahan ne ovat.
Ei voi myydä ilman perikunnan/osakkaiden suostumusta, hehän omistavat puolet asunnosta eihän kenenkään omaisuutta voi toinen myydä. Hallinta oikeudella voi kyllä asua siinä eikä häntä siitä voi pois ajaa.
Muuten hyvä idea myydä ja tuhlata, mutta se olisi pitännyt tehdä vaimon eläessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen riitaantunut siskoni kanssa isämme kuoltua 2v sitten. Kyseessä on "perintö" eli purkukuntoinen talo, vähän maata, vähän metsää. Käteistä ei jäänyt edes hautajaiskuluihin ja jouduimme maksamaan nekin itse. Tuosta on hankala hankkiutua eroon, olen tiedustellut metsälle ostajaa, mutta sitä on niin vähän, ettei sitä haluta. Talosta on kuluja: vakuutus, kiinteistövero, sähköt. Sisko maksaa niitä ja jatkuvasti lähettää minulle tietoa, paljonko minun pitää maksaa hänelle. Hän ei edes halua myydä taloa tai käytännössä tonttia, koska asuu itse vieressä, eikä halua outoja naapureita. Ei myöskään voi/halua lunastaa minua ulos. Hän haluaa pantata tonttia lapsilleen (15v, 11v) jotta nämä voisivat rakentaa siihen talot itselleen. Tokihan he haluavat jäädä sinne Kainuun korpeen kuten hänkin. Tästä syystä myöskään sähköjä ei voi katkaista, koska sähköyhtiö käy keräämässä pylväät pois ja jos myöhemmin haluaa sinne sähköt (siis näihin uusiin taloihin) se maksaa 10.000€ (olen itse varmistanut asian sikäläiseltä sähkölaitokselta).
Minä haluaisin tuosta kaikesta eroon. Olen itse asunut jo yli 30v pois sieltä, nykyisin Helsingissä. Minulla ei ole enää mitään tunnesiteitä paikkaan tai paikkakuntaan.
Viimeisin riita koski hautaa. Sisko esitti laskua haudalle viemistään kukista ja kynttilöistä. Hänen mielestään haudan hoito kuuluu kuolinpesälle. Siellä päin srk hoitaa nurmikon leikkuun ja haravoinnin haudoilta riippumatta onko tehty sopimusta haudan hoidosta. Mikään laki ei määrää viemään kukkia tai kynttilöitä. Mielestäni niitä saa viedä haudalle kuka haluaa. Ovat vähän kuin lahjoja: vie jos haluaa, muttei ole pakko. En ole pyytänyt häntä viemään puolestani eikä hän ole edes kysynyt pitääkö minun puolestani viedä puhumattakaan että olisi neuvotellut kukkien lajista tai hinnasta. Siellä on myös ukin ja mummun hauta, jonne kukaan ei ole vienyt kukkia sitten äidin kuoleman (2001). Vetosin tuohon, että hyvin sekin hauta on pärjännyt kukitta. Ja enhän minä edes näe koko hautaa - itselleen hän sitä koristaa. Miksi minun pitäisi osallistua kustannuksiin? Halutessani voin viedä kukkia täkäläisen hautausmaan muualle haudattujen muistomerkille.
Vaadi ositusta. Kuolinpesä on jaettava jos yksikin osakas niin haluaa, lakimiehen juttusille vaan! Sitten se tontti jaetaan kahtia, siskosi saa talon ja maksaa laskut yksin. Sinä saat tyhjän tontinpuolikkaan, mitään kuluja ei siitä ole joten voit unohtaa koko tontin.
Ei ole noin yksinkertaista, koska kyseessä on vanha maatila, jossa on peltoja. Ajattelin jo ehdottaa, että jakoa niin, että minä saisin sen metsän, mutta siitäkin joutuu maksamaan lohkomiskulua 1240€. Lisäksi se on nuorta metsää, jota pitää hoitaa (harventaa). Sen myyminen on hankalaa ja välittäjän palkkiokin on min.3000€ joten hyvässä lykyssä joutuu maksamaan siitä, että pääsee eroon.
Tulevaisuudessa hallitus saattaa ruveta verottamaan myös tyhjiä tontteja tai peltoja. En halua omistaa sieltä mitään. Lakimiestä ei kannata ottaa, koska hän veloittaa enemmän kuin perinnön arvo on.
aloitus voisi olla aito, mutta ei ole sävy ja ap:n vastaukset paljastavat bluffin. lisäksi 500000 € on todella kova hinta rivitalosta, eli sekin keksitty....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimia ja myötätuntoa täältä. Muita neuvoja ei oikein ole, kuin että jätätte remontoimatta, ilmoitat sisaruksille, että tavarat käydään läpi silloin ja silloin ja hakemattomat kamat menee kaatopaikalle päivämääränä x.
Itse sanoisin muille, että hävetkää! Ja mitä äitikin ajattelisi tästä? Kysypä niiltä, että meinaavatko ottaa isän avosylin vastaan kämpän myynnin jälkeen, kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Isähän ostaa itselleen uuden ja jos nykyisen rivarin hinta on noin 400t, niin hän saa sillä kolmion kerrostalosta samalta alueelta.
Lesken hallintaoikeus päättyy asunnon vaihtoon, eli isälle jää vain oma osuutensa eli puolet myyntihinnasta. Tuota toista puolta perinnöstä nuo ap:n sisarukset ilmeisesti himoitsevat ja tulevat sen siis saamaan kun asunto on myyty.
Aika karua, kun omat lapset vaativat luopumaan omasta asunnostaan surun keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen riitaantunut siskoni kanssa isämme kuoltua 2v sitten. Kyseessä on "perintö" eli purkukuntoinen talo, vähän maata, vähän metsää. Käteistä ei jäänyt edes hautajaiskuluihin ja jouduimme maksamaan nekin itse. Tuosta on hankala hankkiutua eroon, olen tiedustellut metsälle ostajaa, mutta sitä on niin vähän, ettei sitä haluta. Talosta on kuluja: vakuutus, kiinteistövero, sähköt. Sisko maksaa niitä ja jatkuvasti lähettää minulle tietoa, paljonko minun pitää maksaa hänelle. Hän ei edes halua myydä taloa tai käytännössä tonttia, koska asuu itse vieressä, eikä halua outoja naapureita. Ei myöskään voi/halua lunastaa minua ulos. Hän haluaa pantata tonttia lapsilleen (15v, 11v) jotta nämä voisivat rakentaa siihen talot itselleen. Tokihan he haluavat jäädä sinne Kainuun korpeen kuten hänkin. Tästä syystä myöskään sähköjä ei voi katkaista, koska sähköyhtiö käy keräämässä pylväät pois ja jos myöhemmin haluaa sinne sähköt (siis näihin uusiin taloihin) se maksaa 10.000€ (olen itse varmistanut asian sikäläiseltä sähkölaitokselta).
Minä haluaisin tuosta kaikesta eroon. Olen itse asunut jo yli 30v pois sieltä, nykyisin Helsingissä. Minulla ei ole enää mitään tunnesiteitä paikkaan tai paikkakuntaan.
Viimeisin riita koski hautaa. Sisko esitti laskua haudalle viemistään kukista ja kynttilöistä. Hänen mielestään haudan hoito kuuluu kuolinpesälle. Siellä päin srk hoitaa nurmikon leikkuun ja haravoinnin haudoilta riippumatta onko tehty sopimusta haudan hoidosta. Mikään laki ei määrää viemään kukkia tai kynttilöitä. Mielestäni niitä saa viedä haudalle kuka haluaa. Ovat vähän kuin lahjoja: vie jos haluaa, muttei ole pakko. En ole pyytänyt häntä viemään puolestani eikä hän ole edes kysynyt pitääkö minun puolestani viedä puhumattakaan että olisi neuvotellut kukkien lajista tai hinnasta. Siellä on myös ukin ja mummun hauta, jonne kukaan ei ole vienyt kukkia sitten äidin kuoleman (2001). Vetosin tuohon, että hyvin sekin hauta on pärjännyt kukitta. Ja enhän minä edes näe koko hautaa - itselleen hän sitä koristaa. Miksi minun pitäisi osallistua kustannuksiin? Halutessani voin viedä kukkia täkäläisen hautausmaan muualle haudattujen muistomerkille.
Vaadi ositusta. Kuolinpesä on jaettava jos yksikin osakas niin haluaa, lakimiehen juttusille vaan! Sitten se tontti jaetaan kahtia, siskosi saa talon ja maksaa laskut yksin. Sinä saat tyhjän tontinpuolikkaan, mitään kuluja ei siitä ole joten voit unohtaa koko tontin.
Eikös oman osuutensa voi vaatia myös pelkkinä sileinä seteleinä. Ei ole pakko ottaa tontinpuolikasta jos ei halua.
Aloittaja pimitti tiedon, että tuli kaikkien sisarusten maksaa perintövero.
Kymmenia tuhansia euroja.
Juoppoa isää ilmeisesti välttelevät ?
Usein näissä riidoissa on takana se, että joku/jotkut lapsista on tunteneet kärsineensä vääryyttä tai että vanhemmat ovat suosineet muita lapsia. Monessa tapauksessa näin todella onkin ollut. Sitten riidellään myrnakupeista, hirvensarvista ja munsalan kansallispuvuista, möksistä ja metsätonteista korvessa kun ei ole enää sitä isää tai äitiä, jonka rakkaudesta jäätiin paitsi.
Eli kannattaa kohdella lapsia aina tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Toinen juttu mistä asianajajat muistuttavat on, että vanhemmat miettivät etukäteen, millaisia perinnönsaajat ovat ja mitä kullekin kannattaa jättää. Riitapukariksi arvellulle kannattaa jättää perintö rahana, jos suinkin on mahdollista. Jos joku lapsista on avuksi, sille avulle kannattaa määritellä käypäinen hinta, joka otetaan huomioon. Paljon muitakin hyödyllisiä ohjeita on.
Vierailija kirjoitti:
aloitus voisi olla aito, mutta ei ole sävy ja ap:n vastaukset paljastavat bluffin. lisäksi 500000 € on todella kova hinta rivitalosta, eli sekin keksitty....
OT, mutta oletko katsonut esim. Etuovesta mitä iso hyvällä paikalla oleva rivitaloasunto maksaa Helsingissä? Ei se 500 000 olekaan enää todella kova hinta....
Suomessa vanhukset ovat kuin jumalia. Heitä paapotaan ja heidän elämäänsä yritetään ylläpitää kaikin mahdollisin tavoin. Itse olen aikuinen, joka on joutunut muutamaan monta kertaa-ja aina pienempään ja huonompaan. Meitä on paljon aikuisia ja lapsia, joita ei suojella-ettei tarvitse muuttaa-ettei tule paha mieli.
Vanhus voi ihan yhtälailla muuttaa hänelle sopivan kokoiseen asuntoon ja antaa lapsille heidän saamansa perintöosuus. Siis suomen lain mukaan lapset perivät kuolleen vanhempansa.
Lesken suru? Sitäkin voi olla, mutta usein puolisot ovat olleet oikeita riitapukareita ja on helpotus kun toinen kuolee. Erota ei viitsitä kun menettää oikeuden leskeneläkkeeseen ja asumisoikeuden yhteiseen kotiin: .
Omassa perheessä on juurikin tällainen tilanne että leski asuu sitkeästi liian isossa asunnossa. Eikä halua antaa lapsilleen mitään vaikka olisi rahaa maksaa lapsilleen heidän osuutensa. Juu, kyllä on välit mennyt poikki. Vuosia hoidin hänen asioitaan ja kuljettelin milloin minnekin. Vanhukset on usein itsekkäitä jääräpäitä ja pihejä. Tiedätte kun omalle kohdalle tulee sama tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pimitti tiedon, että tuli kaikkien sisarusten maksaa perintövero.
Kymmenia tuhansia euroja.Juoppoa isää ilmeisesti välttelevät ?
Perheen äiti kuollut 5 vuotta sitten.
Miten kuolinpesän osakkaat olisi välttyneet perintöveron maksamiselta tänne saakka?
Millainen höhlä tämmöistä edes kuvittelee?
Perintöriidat saavat joskus kummallisia mittasuhteita. Mieheni kuoli v. 2015. Hänellä oli 3 aikuista lasta edellisistä liitoistaan. Yhdelle hän soitteli joskus, yksi ehti liittomme aikana käväistä luonamme pari kertaa. Yhden hän oli nähnyt viimeksi lapsena. Mieheni kuoltua pesä jäi tuhansia euroja miinukselle. Tilille maksettiin kuitenkin veronpalautus viime vuoden lopulla, vajaa 800 euroa. Minun piti jakaa ne rahat. Olisin ehkä voinut ottaa päältä sen summan, minkä maksoin perunkirjoituksesta (joka on pakollinen meno). Päätin kuitenkin jakaa tuon tasan neljään osaan. Vaikka minulle oli jo aiemmin ilmoitettu, että minä en ansaitse mitään, lapset ovat aina tärkeämmät kuin vaimo. Eli noiden aikuisten lasten mielestä minun olisi tullut luopua tuosta vajaan 200 euron osuudestani ja jakaa sekin heille. No näin en kuitenkaan toiminut ;)
En tiedä missä päin Suomea asutte, mutta vanhasta asunnosta ei välttämättä pääse helposti eroon. Älkää uutta ostako ennen kuin vanha on myyty.
Harvan ihmisen oma talous on viritetty niin että maksuun tulevat perintöverot eivät kirpaise, etenkin jos on omasta kodista jo valmiiksi lainaa. Usein muo perintöverot katetaan myymällä perintöosuus. Toisaalta jos on kyyseessä on lesken asunto, ei sitä luonnollisesti voi myydä. Toisaalta kuka vanhempi haluaa oman lapsensa rahallisiin vaikeuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pimitti tiedon, että tuli kaikkien sisarusten maksaa perintövero.
Kymmenia tuhansia euroja.Juoppoa isää ilmeisesti välttelevät ?
Perintövero ei ollut per nenä lähellekään kymmeniätuhansia. Olettaen asunnon ja perinnön arvoksi tuo ap:n ilmoittama ylaraja 500.000 euroa. Siitä puolet kuuluu leskelle ja perittävää jää 250.000, eli 62.500 euroa per nenä. Perintövero tästä olisi 3.825 euroa, mutta lesken hallintaoikues pienentää sitä vielä rutkasti.
Vierailija kirjoitti:
Harvan ihmisen oma talous on viritetty niin että maksuun tulevat perintöverot eivät kirpaise,
Näinhän se vaikuttaa olevan, mutta en kyllä oikein ymmärrä, miksi. Kyllä sen tietää, että joskus se vanhempi tulee kuolemaan. Eikä ole kovin vaikea varautua perintöveroon, kyllä sen voi helposti laskea, verottajan sivuilla on valmis laskuri. Miksi siis ei varauduta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen riitaantunut siskoni kanssa isämme kuoltua 2v sitten. Kyseessä on "perintö" eli purkukuntoinen talo, vähän maata, vähän metsää. Käteistä ei jäänyt edes hautajaiskuluihin ja jouduimme maksamaan nekin itse. Tuosta on hankala hankkiutua eroon, olen tiedustellut metsälle ostajaa, mutta sitä on niin vähän, ettei sitä haluta. Talosta on kuluja: vakuutus, kiinteistövero, sähköt. Sisko maksaa niitä ja jatkuvasti lähettää minulle tietoa, paljonko minun pitää maksaa hänelle. Hän ei edes halua myydä taloa tai käytännössä tonttia, koska asuu itse vieressä, eikä halua outoja naapureita. Ei myöskään voi/halua lunastaa minua ulos. Hän haluaa pantata tonttia lapsilleen (15v, 11v) jotta nämä voisivat rakentaa siihen talot itselleen. Tokihan he haluavat jäädä sinne Kainuun korpeen kuten hänkin. Tästä syystä myöskään sähköjä ei voi katkaista, koska sähköyhtiö käy keräämässä pylväät pois ja jos myöhemmin haluaa sinne sähköt (siis näihin uusiin taloihin) se maksaa 10.000€ (olen itse varmistanut asian sikäläiseltä sähkölaitokselta).
Minä haluaisin tuosta kaikesta eroon. Olen itse asunut jo yli 30v pois sieltä, nykyisin Helsingissä. Minulla ei ole enää mitään tunnesiteitä paikkaan tai paikkakuntaan.
Viimeisin riita koski hautaa. Sisko esitti laskua haudalle viemistään kukista ja kynttilöistä. Hänen mielestään haudan hoito kuuluu kuolinpesälle. Siellä päin srk hoitaa nurmikon leikkuun ja haravoinnin haudoilta riippumatta onko tehty sopimusta haudan hoidosta. Mikään laki ei määrää viemään kukkia tai kynttilöitä. Mielestäni niitä saa viedä haudalle kuka haluaa. Ovat vähän kuin lahjoja: vie jos haluaa, muttei ole pakko. En ole pyytänyt häntä viemään puolestani eikä hän ole edes kysynyt pitääkö minun puolestani viedä puhumattakaan että olisi neuvotellut kukkien lajista tai hinnasta. Siellä on myös ukin ja mummun hauta, jonne kukaan ei ole vienyt kukkia sitten äidin kuoleman (2001). Vetosin tuohon, että hyvin sekin hauta on pärjännyt kukitta. Ja enhän minä edes näe koko hautaa - itselleen hän sitä koristaa. Miksi minun pitäisi osallistua kustannuksiin? Halutessani voin viedä kukkia täkäläisen hautausmaan muualle haudattujen muistomerkille.
Vaadi ositusta. Kuolinpesä on jaettava jos yksikin osakas niin haluaa, lakimiehen juttusille vaan! Sitten se tontti jaetaan kahtia, siskosi saa talon ja maksaa laskut yksin. Sinä saat tyhjän tontinpuolikkaan, mitään kuluja ei siitä ole joten voit unohtaa koko tontin.
Voit myös kieltäytyä perinnöstä, ei sitä ole pakko ottaa vastaan. Jää siskollesi koko höskä vaivoineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen riitaantunut siskoni kanssa isämme kuoltua 2v sitten. Kyseessä on "perintö" eli purkukuntoinen talo, vähän maata, vähän metsää. Käteistä ei jäänyt edes hautajaiskuluihin ja jouduimme maksamaan nekin itse. Tuosta on hankala hankkiutua eroon, olen tiedustellut metsälle ostajaa, mutta sitä on niin vähän, ettei sitä haluta. Talosta on kuluja: vakuutus, kiinteistövero, sähköt. Sisko maksaa niitä ja jatkuvasti lähettää minulle tietoa, paljonko minun pitää maksaa hänelle. Hän ei edes halua myydä taloa tai käytännössä tonttia, koska asuu itse vieressä, eikä halua outoja naapureita. Ei myöskään voi/halua lunastaa minua ulos. Hän haluaa pantata tonttia lapsilleen (15v, 11v) jotta nämä voisivat rakentaa siihen talot itselleen. Tokihan he haluavat jäädä sinne Kainuun korpeen kuten hänkin. Tästä syystä myöskään sähköjä ei voi katkaista, koska sähköyhtiö käy keräämässä pylväät pois ja jos myöhemmin haluaa sinne sähköt (siis näihin uusiin taloihin) se maksaa 10.000€ (olen itse varmistanut asian sikäläiseltä sähkölaitokselta).
Minä haluaisin tuosta kaikesta eroon. Olen itse asunut jo yli 30v pois sieltä, nykyisin Helsingissä. Minulla ei ole enää mitään tunnesiteitä paikkaan tai paikkakuntaan.
Viimeisin riita koski hautaa. Sisko esitti laskua haudalle viemistään kukista ja kynttilöistä. Hänen mielestään haudan hoito kuuluu kuolinpesälle. Siellä päin srk hoitaa nurmikon leikkuun ja haravoinnin haudoilta riippumatta onko tehty sopimusta haudan hoidosta. Mikään laki ei määrää viemään kukkia tai kynttilöitä. Mielestäni niitä saa viedä haudalle kuka haluaa. Ovat vähän kuin lahjoja: vie jos haluaa, muttei ole pakko. En ole pyytänyt häntä viemään puolestani eikä hän ole edes kysynyt pitääkö minun puolestani viedä puhumattakaan että olisi neuvotellut kukkien lajista tai hinnasta. Siellä on myös ukin ja mummun hauta, jonne kukaan ei ole vienyt kukkia sitten äidin kuoleman (2001). Vetosin tuohon, että hyvin sekin hauta on pärjännyt kukitta. Ja enhän minä edes näe koko hautaa - itselleen hän sitä koristaa. Miksi minun pitäisi osallistua kustannuksiin? Halutessani voin viedä kukkia täkäläisen hautausmaan muualle haudattujen muistomerkille.
Vaadi ositusta. Kuolinpesä on jaettava jos yksikin osakas niin haluaa, lakimiehen juttusille vaan! Sitten se tontti jaetaan kahtia, siskosi saa talon ja maksaa laskut yksin. Sinä saat tyhjän tontinpuolikkaan, mitään kuluja ei siitä ole joten voit unohtaa koko tontin.
Ei ole noin yksinkertaista, koska kyseessä on vanha maatila, jossa on peltoja. Ajattelin jo ehdottaa, että jakoa niin, että minä saisin sen metsän, mutta siitäkin joutuu maksamaan lohkomiskulua 1240€. Lisäksi se on nuorta metsää, jota pitää hoitaa (harventaa). Sen myyminen on hankalaa ja välittäjän palkkiokin on min.3000€ joten hyvässä lykyssä joutuu maksamaan siitä, että pääsee eroon.
Tulevaisuudessa hallitus saattaa ruveta verottamaan myös tyhjiä tontteja tai peltoja. En halua omistaa sieltä mitään. Lakimiestä ei kannata ottaa, koska hän veloittaa enemmän kuin perinnön arvo on.
Hyvänen aika, lahjoita metsä jollekin suojeluyhdistykselle, siitä saa jopa rahaa kun ei harvenna ja hakkaa, vaan suojelee. Ota selvää, esim: http://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Metsanomistajalle/Kun_raha_ratkaisee/Ko…
Jos siskosi ei osta osuuttasi esim. 10e hintaan niin voit vaatia kuolinpesän ositusta ja pakottaa viime kädessä laittamaan talon julkiseen myyntiin jos ei 10e hinta kelpaa.
Sitten maksaa kiinteistöverot ja sähkönsiirtomaksut omistaja.
Isähän ostaa itselleen uuden ja jos nykyisen rivarin hinta on noin 400t, niin hän saa sillä kolmion kerrostalosta samalta alueelta.