Lue keskustelun säännöt.
Riita vanhemman perinnöstä hajotti perheemme--kohtalotovereita?
09.06.2017 |
Olen niin väsynyt tähän tilanteeseen. Olen nuorin perheestä, missä kolme vanhempaa sisarusta. Kaikki olemme jo aikuisia ja omillamme oltu jo vuosia.
Äitimme kuoli 5 vuotta sitten, isä jäi asumaan entiseen lapsuudenaikaiseen rivitalokotiimme. Äidin kuoleman jälkeen muut sisarukset olisivat halunneet, että isä myisi rivarin, muuttaisi halvempaan asuntoon ja äidin osuus asunnosta jaettaisiin meidän rintaperillisten kesken.Lakiosuuksien vaatimisiin kukaan heistä ei kuitenkaan ryhtynyt, vanhemmilla oli tehtynä hallintaoikeustestamentti. Kaikki sisarukseni ovat hyvin toimeentulevia, mistään taloudellisesta puutteesta ei ollut kyse. Isän asunto on hyvällä paikalla pääkaupunkiseudulla arvoltaan 400-500 000 euroa.
Isä ei kuitenkaan halunnut äidin kuoleman jälkeen muuttaa mihinkään kodistaan, asiasta syntyi riitaa ja muut sisarukset katkaisivat täysin välinsä isäämme. Tätä samaa on jatkunut nyt neljä vuotta, sisarukseni eivät muista isää jouluna ei syntymäpäivinä, eivät ole kiinnostuneita isän voinnista. Sen tiedän, että isä lähettää heille joka joulu joulukortit. Minä nuorimpana olen pitänyt yhteyttä sekä isään että sisaruksiini, mutta saan heiltä kyllä ilkeää naljailua siitä, miten muka hyödyn tilanteesta rahallisesti.
Nyt isä alkaa olla valmis luopumaan isosta asunnostaan, mutta asuntoon pitäisi tehdä remonttia ennen myyntiä ja muutenkin asunnon tavarat pitäisi käydä isän kanssa läpi. Mitään apua en saa sisaruksiltani, sisarukseni rankaisevat minua siitä, kun olen pitänyt isään yhteyttä. Tunnen myös jääneeni ulkopuolelle sisarusteni elämästä, omat lapseni eivät tunne serkkujaan jne. Sitä ihmettelen, miten tähän on tultu. Aiemmin ennen äidin kuolemaa perheyhteys oli tiivis, olimme paljon tekemisissä toistemme kanssa.
Kommentit (98)
Voiei! Kuulostaa kamalta! Onneksi olet itse pitänyt yhteyttä isääsi! <3 Kannattaisiko jo tässä vaiheessa palkata asianajaja hoitamaan isäsi omaisuuden myyntiä ja tavaroiden jakoa? Voin kuvitella, että riitoja syntyy, jollei näin tehdä, etenkin, kun isästäsi aika jättää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydä isääsi ottamaan lisää velkaa ja pantatkaa talo ääriä myöten. Jos talo on maksettu ja arvo 500 000t, niin hoida isällesi 800 000 e lainaa hänen tililleen. Sitten vie isäsi espanjaan ja anna nauttia kunnolla rahoista. Ostakaa sieltä vaikka uusi eläkekoti hänelle. Hoida asiat niin, että jäljelle jää vain velkaa. Sisarrukset, eivät ole ansainneet enempää. Näin minä tekisin ja antaisin vanhukselle kunnon vanhuusiän. Hänen rahojahan ne ovat.
Toooodella tavallista. Meillä perinnönjako oli 1985 enkä ole sen jälkeen nähnyt siskopuoltani.
Meilläkin meni välit, tosin paljon pienempien summien takia. Kaksi sisarusta pimittivät kaiken mahdollisen "patjan alla" tai pankkitilillä olevan rahan taitavasti jo siinä vaiheessa, kun vanhemmat olivat vielä hengissä, mutteivät enää itse hoitaneet talousasioitaan. Myös irtaimistosta vain katosi paljon sellaista tavaraa, jolla oli jotain jälleenmyyntiarvoa. Ja kun kaksi muuta sisarusta kyseli näiden asioiden perään, saatiin vastaan aggressiivista huutoa ja kiroilua - ihan kuin nämä sisarukset olisivat muuttuneet ventovieraiksi siinä silmänräpäyksessä.
Asiassa olisi ollut varmaan paljonkin selvittelemistä, mutta kun kyse oli niin pienistä summista, että raha olisi mennyt aika lailla asianajokuluihin, niin se vain jäi. Mutta niin jäivät nuo sisaruksetkin, ja edelleenkin on vaikea ymmärtää sitä, että aika pienten summien takia olivat valmiita luopumaan perhesiteistä. Eikä heilläkään ollut taloudellisia ongelmia, luultavasti, kun vakityöt ja maksetut talot löytyivät jo. (Onneksi ei meillä toisillakaan ollut taloudellisia huolia.)
Leskellä -isälläsi - oli suoraan avioliittolain mukaan pitää äidin ja isän yhteinen asunto ja koti jakamattomana hallinnassaan.
Siinä ei mitään testamentteja tarvita. Se oikeus perustuu lakiin.
Jos nyt vähänkään asiallisessa paikassa on äidin perunkirjoitus toimitettu, niin se on jo silloin perusasiana selitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä tuossa on se ongelma? Isälläsi on hallintaoikeus, hän myös remontoi,jos katsoo sen tarpeelliseksi. Ei hallintaoikeustestamentin jälkeen kuolinpesän osakkailla ole velvollisuuksia, koska he omistavat, mutta hallinnoija hoitaa asuntoa kuin omaansa. Ja todellakin siivoaa itse!
Tällaiset tarinat tuntuvat niin uskomattomilta ja surullisilta. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna reiluuden nimissä pitäisin huolta siitä että isä nauttii rahoistaan itse - matkustelee, tekee mitä ikinä ja vaikka lahjoittaa haluamalleen hyväntekeväisyyskohteeseen elinaikanaan. Sisaruksesi ei kyllä ansaitse lanttiakaan perintöä, toivottavasti isäsi saa nauttia omista rahoistaan kultaisina vuosinaan ja hassata miten haluaa.
Mikään ei tuo ahneutta esiin suomalaisissa yhtä hyvin kun perintö. Se ollaan valmiita repimään vielä elävän ihmisen käsistä jos vain kykenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin sinä tarvitset apua? Se on isäsi asunto, ei siellä teitä lapsia kaivata. Isällä on hallintaoikeus, mutta ei omistusoikeutta, joten ei hän voi myydä sitä asuntoa ilman lastensa (50 % omistajien) lupaa. Siksi esim. ehdotettu panttaus ei juridisesti onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna reiluuden nimissä pitäisin huolta siitä että isä nauttii rahoistaan itse - matkustelee, tekee mitä ikinä ja vaikka lahjoittaa haluamalleen hyväntekeväisyyskohteeseen elinaikanaan. Sisaruksesi ei kyllä ansaitse lanttiakaan perintöä, toivottavasti isäsi saa nauttia omista rahoistaan kultaisina vuosinaan ja hassata miten haluaa.
Jos omaisuuteen on hallintaoikeus, ei sitä voi myydä ilman omistajan lupaa. Ei vuokrakämppääkään saa myydä, vaikka siellä saa asua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isälläsi on myös oikeus hallita jakamttomana yhteistä koti-irtaimistoa, tämäkin tulee suoraan avioliittolaista. Katsopa perukirjaa, onko siihen tehty merkintä kohtaan lesken vaatimukset, että isäsi käyttää tätä oikeuttaan. Hallintaoikeuteen kuuluu tavanomainen oikeus uudistaa irtaimistoa, ei kaikkea vanhaa tarvitse säästää.
Nämä lesken avioliittolakiin perustuvat oikeudet pitää hallinnassaan yhteinen asunto ja koti sekä koti-irtaimisto, ohittavat rintaperillisten oikeudet.
Ei mitään remonttia pidä tehdä. Uusi omistaja voi remontoida asunnon mielensä mukaan. Selvästikään remontti ei ole suurin pulma, unohda se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeaa käsittää, että imat lapset haluavat isänsä myyvän talonsa, jotta saavat siitä nyhdettyä lakiosansa. En käsitä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa käsittää, että imat lapset haluavat isänsä myyvän talonsa, jotta saavat siitä nyhdettyä lakiosansa. En käsitä ollenkaan.
Kämpän arvo on 400 000 e. Lapset perivät 50% eli jokainen 100 000 e. Vielä muutama vuosi sitten siitä piti maksaa perintöveroa 10 000 e, nyt hieman vähemmän. Onko sinulla tuollaisia rahoja noin vain maksettavaksi?
Vierailija kirjoitti:
Missä tuossa on se ongelma? Isälläsi on hallintaoikeus, hän myös remontoi,jos katsoo sen tarpeelliseksi. Ei hallintaoikeustestamentin jälkeen kuolinpesän osakkailla ole velvollisuuksia, koska he omistavat, mutta hallinnoija hoitaa asuntoa kuin omaansa. Ja todellakin siivoaa itse!
Ison remontin teettäminen isälleni ( 75 v ) on aika työläs ja kallis juttu. Isä selviää jokapäiväisistä askareistaan, mutta esim ikkunat olen käynyt hänelle pesemässä ja siivoan tarvittaessa. Olen isän kanssa ihan hyvissä väleissä ja autan häntä mielelläni. Tekisin tuon lapsuudenkodin tavaroiden perkkuun mielelläni sisarusteni kanssa, siellä on heidänkin valokuviaan, on vanhoja leluja jne. Äitimme kuoli aika nopeasti lyhyen sairastamisen jälkeen ja monet asiat vielä muistuttavatkin siellä hänestä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tuossa on se ongelma? Isälläsi on hallintaoikeus, hän myös remontoi,jos katsoo sen tarpeelliseksi. Ei hallintaoikeustestamentin jälkeen kuolinpesän osakkailla ole velvollisuuksia, koska he omistavat, mutta hallinnoija hoitaa asuntoa kuin omaansa. Ja todellakin siivoaa itse!
Ison remontin teettäminen isälleni ( 75 v ) on aika työläs ja kallis juttu. Isä selviää jokapäiväisistä askareistaan, mutta esim ikkunat olen käynyt hänelle pesemässä ja siivoan tarvittaessa. Olen isän kanssa ihan hyvissä väleissä ja autan häntä mielelläni. Tekisin tuon lapsuudenkodin tavaroiden perkkuun mielelläni sisarusteni kanssa, siellä on heidänkin valokuviaan, on vanhoja leluja jne. Äitimme kuoli aika nopeasti lyhyen sairastamisen jälkeen ja monet asiat vielä muistuttavatkin siellä hänestä.
-ap
Isäsi omistaa asunnosta 50%, joten iästä ja työläydestä huolimatta asia on hänen vastuullaan. Isäsi ei suosunut lapsuudenkodin "jakoon" aikanaan, sisaruksesi ovat jo jatkaneet elämäänsä jämähtämättä paikalleen. jos isäsi ei välittänyt lapsistaan, niin miksi näiden pitäisi paapoa isäänsä?
Just tollaisissa tilanteissa potää perillisille tehdä källi ja jättää pelkkää velkaa! Äidin perintö menee isän velkoihin. Hah. Itse se on kultamunat kerättävä.
Meillä samaa tilannetta vaikka molemmat vanhemmat elossa. Velipoika on dokannut rahansa, hankkinut tuhansia euroja sakkoja ja jättänyt vuokrarästejä. Kinuaa ennakkoperintöä ja pummaa viikottain toisten eläkkeestä, onhan niillä varaa kun on asuntolaina maksettu!
Nytte töppöstä toise etee! Hankit hyvän lakimiehen ja teet sen isäsi kanssa salaa testamentin missä isäs kuiltua se kämppä menee sulke. Sitte jos mahollista laitatte sen kuntoon , vaikka velalla ja sitte siihe testamenttiin laitatte että isäs rahat (eli velka) kuuluu sun sisarilles ja sä saat sen asunnon ja ne jää nuolemaan näppejään.
Jaksamisia sinulle. Kyllä näitä vastaavanlaisia juttuja on monella, ja välillä pysähtyy miettimään, miten tähän tilanteeseen jouduttiin. Fiksut ihmiset, jotka ennen välitti toisistaan, jotenkin ajautuvat joskus perinnönjaossa ikäviin tilanteisiin. Kukaan ei oikeastaan voita.