Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä olet luopunut / joutunut luopumaan lapsen vuoksi?
09.06.2017 |
Mistä olet luopunut / joutunut luopumaan lapsen vuoksi?
Kommentit (88)
En kyllä mielestäni mistään. Saimme esikoisen 20-vuotiaina ja ainoa asia, josta jollainlailla jouduin luopumaan oli osa silloisista kavereista, mutta olisivat luultavasti jääneet muutenkin ne etäisemmät opiskelupaikkakunnalle muuttaessa. Täällä on varmaan rutistu jo nukkumisista, omasta ajasta jne. mutten jotenkin vain miellä mistään sellaisesta luopuneeni. Lapset on nukkuneet hyvin ja olen saanut hyvin nukuttua lasten kanssa ja yhtä paljon aikaa mulla on ollut lasten kanssa kuin olisi ollut ilman lapsiakin. Se on ihan jokaisen oma valinta haluaako lapsia vai ei. Mä oon kyllä pelkästään plussalla valintani kanssa. Mulla on oikeastaan lasten vuoksi mennyt hirveän paljon paremmin kuin jos olisin vielä lapseton. Olin jo ikäisekseni itsenäinen ja vastuullinen, mutta 20-vuotiaalta se ei sinänsä paljon ollut... mutta nuorena vanhempana olen varmasti kypsynyt eri tavalla kuin jos en olisi kokenut olevani vastuussa muistakin kuin itsestäni. Olen tavoitellut hyvää elämää ja unelmiani paljon ahkerammin kuin olisin todennäköisesti tehnyt ilman lapsia ja se tottakai näkyy jo elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siitä vapaudesta. Hitaista rauhallisista aamuista, aamuseksistä, vapaudesta lähteä milloin vaan mihin vaan. Yöunista. Ja toki rahastakin. Vartalokin muuttui, mutta ei nyt mitenkään hirveästi ja edelleen kyllä käytän bikineitä ja toisinaan seksikkäitä alusvaatteita. Toisaalta myös tarve /halu pukeutua paljastavasti/seksikkäästi loppui (pl joskus kotona miehen iloksi), johtuneeko sitten iästä vai lapsista? Mutta loppujen lopuksi nuo on aika pieniä ei kovin merkittäviä asioita (minulle) ja tilannehan muuttuu lasten kasvaessa, eli lopullisesti ei kaiketi tarvinnut mistään luopua. Enemmän koen saaneeni kuin luopuneeni! Oman ajan puute on isoin juttu, mutta onneksi mies osallistuu ja mahdollisuuksia olla ihan yksin järjestyy säännöllisesti.
Tupakasta ja aamuseksistä, enpä juuri muusta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tosissani näitä vastauksia, joissa ei olla mukamas mistään luovuttu lasten vuoksi. Minä kun joutuisin luopumaan melkeinpä kaikesta nykyisessä elämässäni: vapaudesta, huolettomuudesta, spontaaniudesta, taiteellisissta harrastuksistani, kodistani, asuinpaikastani, parisuhteestani... Melkein kaikki hyvä menisi roskiin.
Minä ihmettelen kapeakatseisuuttasi. Etkö todellakaan ymmärrä, etteivät kaikki ihmiset vaan kaipaa sitä vapautta ja huolettomuutta, joten se ei tunnu luopumiselta? Harrastuksista, kodista, asuinpaikasta ja parisuhteesta ei onneksi yleensä tarvitse luopua, toki harrastukseen käytettävissä oleva tuntimäärä vähenee ainakin tilapäisesti. Ei siis tietenkään kannata tehdä lapsia jos ei halua ja tuntuu että ne pilaisi elämän, lapsettomuus on ihan oikea valinta silloin. Meitä vaan on moneen junaan, onneksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaeltamisesta. Viikkojen mittaisista taipaleista lapin tuntureilla. Kuhan lapsi kasvaa niin sitten taas 😊
No tämä. Samoin pitkät hiihtoretket ja kesällä koko päivä pyöräillen. Retket lasten ehdoilla on vähän toisenlaisia, samoin lomat ylipäätään. Mutta semmoista se on, lapset onneksi kasvaa nopeasti ja loppujen lopuksi onhan se mahtavaa opettaa lapsensakin arvostamaan ja nauttimaan luonnon ihmeistä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tosissani näitä vastauksia, joissa ei olla mukamas mistään luovuttu lasten vuoksi. Minä kun joutuisin luopumaan melkeinpä kaikesta nykyisessä elämässäni: vapaudesta, huolettomuudesta, spontaaniudesta, taiteellisissta harrastuksistani, kodistani, asuinpaikastani, parisuhteestani... Melkein kaikki hyvä menisi roskiin.
Minä ihmettelen kapeakatseisuuttasi. Etkö todellakaan ymmärrä, etteivät kaikki ihmiset vaan kaipaa sitä vapautta ja huolettomuutta, joten se ei tunnu luopumiselta? Harrastuksista, kodista, asuinpaikasta ja parisuhteesta ei onneksi yleensä tarvitse luopua, toki harrastukseen käytettävissä oleva tuntimäärä vähenee ainakin tilapäisesti. Ei siis tietenkään kannata tehdä lapsia jos ei halua ja tuntuu että ne pilaisi elämän, lapsettomuus on ihan oikea valinta silloin. Meitä vaan on moneen junaan, onneksi :)
Jos lahjoja olisi ja harrastus olisi rakas, taide olisi jo hänen päivätyönsä. Kunhan tahtoi vähätellä mammoja, mutta liian ilmeisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveydestäni 😀. Joo, tiedän kuuluvani huono tuurisiin tässä asiassa, mutta kaikista raskauksistani on puhjennut jokin pysyvä terveysongelma. Ja ennen kuin joku edes aloittaa niin ei, en ole ylipainoinen. Mutta en myöskään enää halua lisää lapsia.
Typerä kysymys. Samoin voisi kysyä, mistä olet luopunut saadaksesi etelän loman? Mistä olet luopunut, kun käyt kuntosalilla? Jos harrastat seksiä, niin oletko juuri silloin luopunut telkkarin katselemisesta ja pizzan syömisestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksista, vapaa-ajasta, monista ystävyys suhteista, työstä/ koulutuksesta (koska ei ole ollut rahaa ja aikaa opiskella niin paljon, ei ole ollut mahdollisuutta vuorotyöhön), lapsuuden perheestä (alkoholismia ja mielenterveys ongelmia), kaikessa mennään lastenehdoilla heidän parastaan ajatellen...
En ymmärrä vastausta. Itse en ole luopunut harrastuksista, vapaa-ajasta ym. Toki ne on pitänyt järjestellä uudella tavalla. Ja kun lapset olivat kouluikäisiä, niin sitä järjestelyäkin oli aina vain vähemmän ja omaa aikaa enemmän. Se on ihan itsestä kiinni, miten hoitaa asiat.
Jos ei lapsia olisi ollut olisin muuttanut Suomesta pois vuosikymmeniä sitten. Kuopus lähti syksyllä ja nyt ostimme talon ulkomailta, pyrimme olemaan alussa 4-5kk siellä. Ehkä pidempäänkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissasta. Lapsi tuli allergiseksi. Onneksi kissa pääsi hyvään kotiin melkein naapuriin ja päästään sitä aina katsomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaeltamisesta. Viikkojen mittaisista taipaleista lapin tuntureilla. Kuhan lapsi kasvaa niin sitten taas 😊
No tämä. Samoin pitkät hiihtoretket ja kesällä koko päivä pyöräillen. Retket lasten ehdoilla on vähän toisenlaisia, samoin lomat ylipäätään. Mutta semmoista se on, lapset onneksi kasvaa nopeasti ja loppujen lopuksi onhan se mahtavaa opettaa lapsensakin arvostamaan ja nauttimaan luonnon ihmeistä :)
Olen harrastanut kalastamista vuosikymmeniä. Olihan se hienoa, kun poikani sai ongella ensimmäisen kalan. Ja kun ikää tuli lisää, niin kalastusalue laajeni ja taso nousi vuosi vuodelta. Nyt hän on jo aikuinen. Kyllä niin kaipaan niitä varhaisia ensimmäisiä kalareissujamme. Se jännitys ja riemu, kun saimme muutaman pienen ahvenen lähirannasta. Ja se ylpeys, kun poika isompana jo "opetti" isäpappaa solmuissa ja vieheiden väreissä. On valtavan suuri onni ja elämän rikkaus, että olen saanut kaksi lasta.
t.isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ostanut uutta hevosta edellisen menehtymisen jälkeen. Hoitovapaa, kallis ja aikaa vievä harrastus sopivat huonosti yhteen. Myöhemmin sitten on taas heppalun aika.
Kroppa pilalla, alapää täysin veltto, ruma ja naurettavan löysä.
En mistään lopullisesti. Se on aikansa kutakin -hommaa.
Aikuisen äiti
Aina, kun valitsee elämäntavan, jättää valitsematta jotain muuta. Mutta lapset eivät ole minua pitkällä tähtäimellä mihinkään pakottaneet tai mitään tärkeää estäneet. Ihmiset, jotka narisevat, että ilman lapsia heillä olisi upea ura ja malli vartalo, ovat epäuskottavia.
Pitkistä, katkeamattomista yöunista, ex-tempore illanvietoista ja reissusta, myös siitä, että kaiken rahan voi käyttää itseensä 😊
Alue: Aihe vapaa
Harrastuksista, vapaa-ajasta, monista ystävyys suhteista, työstä/ koulutuksesta (koska ei ole ollut rahaa ja aikaa opiskella niin paljon, ei ole ollut mahdollisuutta vuorotyöhön), lapsuuden perheestä (alkoholismia ja mielenterveys ongelmia), kaikessa mennään lastenehdoilla heidän parastaan ajatellen...